Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
ONKO NURMIJÄRVI –
ILMIÖLLÄ PALUUTA?
Suurten kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien
muuttovetovoima vuosina 2000-2017
VTT Ti...
ANALYYSIN KOHDE JA TOTEUTTAMINEN
 Analyysin kohteena oli seitsemän suurta keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo,
Vantaa, Tampe...
ANALYYSIN
KOHDEKUNNAT
 Analyysin kohteena oli seitsemän suurinta kau-
punkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Kohdealueella
asui...
KUNTIEN VÄLINEN NETTO-
MUUTTO 2000-2017/8
 Seitsemän keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo, Van-
taa, Turku, Tampere, Oulu ja ...
 Graafissa on verrattu seitsemän keskuskaupungin ja
niiden 45 kehyskunnan kuntien välistä nettomuut-
toa viiden vuoden ai...
 Graafissa on verrattu seitsemän keskuskaupun-
gin kuntien välistä nettomuuttoa viiden vuoden
ajanjaksoissa vuosina 2000-...
HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-
2017/8
 Helsingin seutu on saanut merkittävää muuttovoittoa
kuntien vä...
HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN YHTEENLASKETTU VÄESTÖ-
LISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016
189 393
VÄESTÖ-
LISÄYS
2000-2...
HELSINGIN ENSIMMÄISEN ASTEEN* KEHYSKUNTIEN
YHTEENLASKETTU VÄESTÖLISÄYS VUOSINA 2000-2016
64 471
VÄESTÖ-
LISÄYS
2000-2016
4...
TURUN SEUDUN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-
2017/8
 Turun seutu on saanut muuttovoittoa koko 2000-luvun
ajan (+16 113 ...
KUNNAT
NETTOMUUTTO
2000-2004
NETTOMUUTTO
2005-2009
NETTOMUUTTO
2010-2014
NETTOMUUTTO
2015-2017/8
Hämeenkyrö 136 346 155 -1...
 Jyväskylän seutu on saanut muuttovoittoa
koko 2000-luvun ajan: seudun yhteenlaskettu
muuttovoitto on noin +11 600 henkil...
KUNNAT
NETTOMUUTTO2000-2004
NETTOMUUTTO2005-2009
NETTOMUUTTO2010-2014
NETTOMUUTTO2015-
2017/8
Hailuoto 35 53 7 -5
Kempele ...
45 KEHYSKUNNAN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO
VUOSINA 2015-2017/8
 Graafissa on tarkasteltu 45 kehyskunnan kuntien välistä
n...
YHTEENVETO
1. ANALYYSIN KOHDE: Analyysin kohteena oli seitsemän keskuskau-
punkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?

3,261 views

Published on

Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?

  1. 1. ONKO NURMIJÄRVI – ILMIÖLLÄ PALUUTA? Suurten kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoima vuosina 2000-2017 VTT Timo Aro @timoaro lokakuu 2017
  2. 2. ANALYYSIN KOHDE JA TOTEUTTAMINEN  Analyysin kohteena oli seitsemän suurta keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu) sekä seitsemän em. keskuskaupungin kehyskuntaa (45) eli virallisen alueluokituksen mukaan Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun seudun keskuskaupunkien ulkopuoliset kunnat  Analyysin data kerättiin kunnittain kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosien 2000-2017/8 välillä. Vuoden 2017 ensimmäisen kahdeksan kuukauden tiedot perustuvat ennakkotietoihin.  Alueluokitus perustuu 1.1.2017 tietoihin eli kunta- tai muut alueliitokset on huomioitu takautuvasti.  Analyysin aikajakso jaettiin viisivuotisjaksoihin vertailtavuuden ja vuosittaisten poikkeamien eliminoimiseksi. Viimeinen ajanjakso (2015-2017/8) on lyhyempi kuin muut ajanjaksot.
  3. 3. ANALYYSIN KOHDEKUNNAT  Analyysin kohteena oli seitsemän suurinta kau- punkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Kohdealueella asui yhteensä noin 2,7 miljoonaa asukasta eli 48,6 % koko maan väestöstä vuoden 2016 lopussa.  Seitsemän suurinta kaupunkia ovat suuruusjärjes- tyksessä Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku ja Jyväskylä  Seitsemän suurimman kaupungin kaupunkiseuduilla on yhteensä 45 kehyskuntaa  Keskuskaupungit ja kehyskunnat muodostavat yhdessä Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Analyysin kohdekunnat on kuvattu tummansinisellä värillä viereisessä kartassa. Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi, luokittelu ja kartta: Timo Aro 2017
  4. 4. KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO 2000-2017/8  Seitsemän keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo, Van- taa, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä) saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä noin 86 800 henkilöä vuosina 2000-2017/8 eli keski- määrin 4 822 henkilöä vuodessa  Seitsemän keskuskaupungin muuttovoitot maan sisältä ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti finanssikriisin (2008) jälkeen. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien leikkauspiste oli vuosi 2010, jonka jälkeen keskus- kaupunkien muuttovoitot ovat ylittäneet kehys- kuntien muuttovoiton  Seitsemän keskuskaupungin 45 kehyskuntaa saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä noin 66 000 henkilöä vuosina 2000-2017/8 eli keskimäärin 3 666 henkilöä vuodessa  45 kehyskunnan muuttovoitot maan sisäisestä muut- toliikkeestä kääntyivät laskuun finanssikriisin (2008) jälkeen. Lasku taittui vuonna 2015 ja on hitaasti noussut uudelleen vuosina 2016-2017, mutta muut- tovoitot ovat vähäisiä verrattuna vuosiin 2000-2007 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 7 KESKUSKAUPUNKIA 45 KEHYSKUNTAA YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  5. 5.  Graafissa on verrattu seitsemän keskuskaupungin ja niiden 45 kehyskunnan kuntien välistä nettomuut- toa viiden vuoden aikajaksoissa vuosina 2000- 2017/8. Viimeisen ajanjakson tiedot perustuvat vajaaseen viiden vuoden ajanjaksoon  Seitsemän keskuskaupungin ja 45 kehyskunnan kuntien välinen nettomuutto oli lähes samalla tasolla vuosina 2000-2004. Nurmijärvi –ilmiö oli vahvimmillaan vuosina 2005-2009, jolloin kehys- kuntien yhteenlaskettu muuttovoitto oli yli viisin- kertainen niiden keskuskaupunkeihin verrattuna  Tilanne kääntyi täysin päinvastaiseksi vuosina 2010-2014 ja 2015-2017: seitsemän keskuskau- pungin muuttovoitot olivat nelinkertaiset kehys- kuntiin verrattuna vuosina 2010-2014 ja yli kahdek- sankertaiset vuosina 2015-2017.  Kehyskuntien yhteenlasketut muuttovoitot ovat olleet alhaisimmillaan viimeisen kolmen vuoden aikana 2000-luvun aikana KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO 2000-2017/8 22178 6044 29321 29217 27939 27345 7337 3359 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000 30000 33000 NETTOMUUTTO 2000-2004 NETTOMUUTTO 2005-2009 NETTOMUUTTO 2010-2014 NETTOMUUTTO 2015-2017/8 7 KESKUSKAUPUNKIA 45 KEHYSKUNTAA YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  6. 6.  Graafissa on verrattu seitsemän keskuskaupun- gin kuntien välistä nettomuuttoa viiden vuoden ajanjaksoissa vuosina 2000-2017/8  Kaikkien seitsemän keskuskaupungin muutto- tase oli positiivinen koko ajanjakson 2000-2017 osalta, mutta kaupunkien välillä oli hajontaa muuttovoittojen ja –tappioiden osalta: esimer- kiksi Helsinki, Turku ja Vantaa kärsivät myös muuttotappiota ko. ajanjakson aikana.  Espoo, Tampere, Jyväskylä ja Oulu saivat muut- tovoittoa koko ajanjakson ajan.  Helsingin muuttovoitot ovat kasvaneet merkittä- västi 2010-luvulla. Vantaan muuttovoitot ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2015 jälkeen.  Jyväskylän ja Oulun muuttovoitot painottuivat 2000-luvun alkuun 7KESKUSKAUPUNGIN KUN- TIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2017/8 5981 -1652 47 1112 5706 4807 6177 331 540 677 -1541 2861 1471 1705 2598 13623 -750 3601 5416 1246 3587 3859 11549 4576 2614 4861 1430 328 -4000 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 28000 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Jyväskylä Oulu NETTOMUUTTO 2000-2004 NETTOMUUTTO 2005-2009 NETTOMUUTTO 2010-2014 NETTOMUUTTO 2015-2017/8 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  7. 7. HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000- 2017/8  Helsingin seutu on saanut merkittävää muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä koko 2000-luvun ajan (+67 677 vuosina 2000-2017/8). Helsingin seudun muuttovoitot ovat kasvaneet määrällisesti erityisesti vuosien 2015-2017 aikana  Helsinki kärsi muuttotappiota vielä vuosina 2000-2004, mutta muuttovoitot ovat kasvaneet sen jälkeen monin- kertaisesti. Espoo on saanut tasaisesti merkittävää muuttovoittoa koko ajanjakson ajan lukuun ottamatta vuosien 2005-2009 notkahdusta. Vantaan muuttovoitot olivat vähäisiä tai jopa muuttotappiollisia, mutta tilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Vuosina 2015-2017 Vantaan muuttovoitot ovat määrällisesti jo ylittäneet Espoon muuttovoitot  Helsingin seudun kaikki kehyskunnat saivat Kauniaista ja Järvenpäätä (2005-2009) lukuun ottamatta muut- tovoittoa vuosina 2000-2009. Tilanne on muuttunut 2010-luvulla aikaisempaan verrattuna ja kehyskuntien kohdalla on ollut sen jälkeen merkittävää hajontaa muuttovoittojen ja –tappioiden välillä KUNNAT NETTOMUUTTO 2000-2004 NETTOMUUTTO 2005-2009 NETTOMUUTTO 2010-2014 NETTOMUUTTO 2015-2017/8 Espoo 5981 331 2598 3859 Helsinki -1652 540 13623 11549 Hyvinkää 354 688 304 -17 Järvenpää 493 -120 219 1302 Karkkila 71 126 -208 33 Kauniainen -178 -16 631 37 Kerava 469 1057 -90 -377 Kirkkonummi 1852 1570 -274 194 Lohja 968 1021 -110 -621 Mäntsälä 1002 1173 284 64 Nurmijärvi 2848 1296 380 -65 Pornainen 326 251 -79 -83 Sipoo 798 1074 579 1089 Siuntio 489 447 -110 -144 Tuusula 1996 947 112 27 Vantaa 47 677 -750 4576 Vihti 1240 1166 0 -187 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  8. 8. HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN YHTEENLASKETTU VÄESTÖ- LISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016 189 393 VÄESTÖ- LISÄYS 2000-2016 45,3 % LUONNOLLINEN VÄESTÖLISÄYS 18,3 % KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 36,4 % NETTOMAA- HANMUUTTO HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN VÄESTÖLISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit: Timo Aro 2017 -4000 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestölisäys
  9. 9. HELSINGIN ENSIMMÄISEN ASTEEN* KEHYSKUNTIEN YHTEENLASKETTU VÄESTÖLISÄYS VUOSINA 2000-2016 64 471 VÄESTÖ- LISÄYS 2000-2016 45,4 % LUONNOLLINEN VÄESTÖLISÄYS 39,5 % KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 15,1 % NETTOMAA- HANMUUTTO HELSINGIN SEUDUN ENSIMMÄISEN ASTEEN KUNTIEN VÄESTÖLISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN 2000-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit: Timo Aro 2017 -500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestölisäys * Muut Helsingin seudun kunnat kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa eli Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti
  10. 10. TURUN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000- 2017/8  Turun seutu on saanut muuttovoittoa koko 2000-luvun ajan (+16 113 henkilöä vuosina 2000-2017/8). Turun seudun saamien muuttovoittojen määrä on ollut tasais-ta koko 2000-luvun.  Turku kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muutto- liikkeestä vuosina 2005-2009, mutta on saanut 2010- luvulla muuttovoittoa  Turun seudun kaikki kehyskunnat saivat muuttovoittoa vuosina 2000-2009 lukuun ottamatta Paimion vähäistä muuttotappiota (-36).  Turun seudun kehyskuntien muuttotaseessa on ollut hajontaa 2010-luvun aikana. Kaarina, Lieto ja Rusko ovat saaneet muuttovoittoa koko ajanjakson vuosina 2010-2017/8. Mynämäki, Nousiainen ja Raisio ovat vastaavasti kärsineet muuttotappiota vuosina 2010- 2017. Maskun muuttotase kääntyi ensimmäisen kerran negatiiviseksi vuosina 2015-2017. KUNNAT NETTOMUUTTO2000- 2004 NETTOMUUTTO2005- 2009 NETTOMUUTTO2010- 2014 NETTOMUUTTO2015- 2017/8 Kaarina 1218 1348 496 554 Lieto 742 572 724 143 Masku 576 816 157 -159 Mynämäki 217 25 -120 -18 Naantali 736 699 81 302 Nousiainen 162 241 -79 -85 Paimio -36 361 49 53 Raisio 100 85 -432 -88 Rusko 389 109 88 71 Sauvo 72 163 -27 22 Turku 1112 -1541 3601 2614 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  11. 11. KUNNAT NETTOMUUTTO 2000-2004 NETTOMUUTTO 2005-2009 NETTOMUUTTO 2010-2014 NETTOMUUTTO 2015-2017/8 Hämeenkyrö 136 346 155 -1 Kangasala 1475 1178 199 604 Lempäälä 1261 1532 1088 326 Nokia 1352 1640 624 287 Orivesi 138 211 27 -115 Pirkkala 1653 1160 1251 153 Pälkäne 192 307 -122 -34 Tampere 5706 2861 5416 4861 Vesilahti 251 584 67 -42 Ylöjärvi 1226 1675 851 154  Tampereen seutu on saanut muuttovoittoa yhtäjaksoisesti koko 2000-luvun ajan: seudun muuttovoitto on yhteensä +40 633 henkilöä vuosina 2000-2017  Tampere on saanut tasaisen suurta määrällistä muuttovoittoa vuosittain 2000-luvulla: keskimäärin yli 1000 henkilöä vuodessa. Tampere on ollut 2000- luvulla yksi muuttovetovoimaisimmista kaupun- geista sekä määrällisesti että suhteellisesti.  Tampereen seudun kaikki kehyskunnat saivat muuttovoittoa vuosina 2000-2009. Tampereen ydinkaupunkiseudun kunnat ovat saaneet edelleen muuttovoittoa myös vuosina 2010-2017, mutta Pälkäneen muuttotase on kääntynyt negatiiviseksi. Lisäksi Vesilahti on kärsinyt pientä muuttotappiota vuosina 2015-2017 TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000- 2017/8 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  12. 12.  Jyväskylän seutu on saanut muuttovoittoa koko 2000-luvun ajan: seudun yhteenlaskettu muuttovoitto on noin +11 600 henkilöä vuosina 2010-2017  Jyväskylä on saanut muuttovoittoa noin 9 000 henkilöä vuosina 2000-2017. Jyväskylän muut- tovoitot olivat suurimmillaan vuosina 2000- 2004, mutta laskivat sen jälkeen. Jyväskylän muuttovoitot ovat olleet tasaisella tasolla vuosina 2005-2017.  Jyväskylän seudun kuntien välillä on ollut ha- jontaa muuttotaseessa 2000-luvulla. Laukaa ja Muurame ovat saaneet muuttovoittoa koko ajanjakson vuosina 2000-2017. Muiden seudun kuntien tilanne on vaihdellut 2000-luvun aikana. KUNNAT NETTOMUUTTO 2000-2004 NETTOMUUTTO 2005-2009 NETTOMUUTTO 2010-2014 NETTOMUUTTO 2015-2017/8 Hankasalmi -110 23 -100 -117 Jyväskylä 4807 1471 1246 1430 Laukaa 390 513 164 125 Muurame 402 255 218 229 Petäjävesi -15 314 79 -114 Toivakka 34 7 77 -48 Uurainen -19 197 121 47 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-2017/8 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  13. 13. KUNNAT NETTOMUUTTO2000-2004 NETTOMUUTTO2005-2009 NETTOMUUTTO2010-2014 NETTOMUUTTO2015- 2017/8 Hailuoto 35 53 7 -5 Kempele 1009 603 212 189 Liminka 957 1021 127 28 Lumijoki 42 89 0 -23 Muhos 196 327 -211 -136 Oulu 6177 1705 3587 328 Tyrnävä 430 211 -72 -195  Oulun seutu on saanut muuttovoittoa koko 2000-luvun ajan: seutu on saanut muuttovoittoa yhteensä noin 16 700 henkilöä vuosina 2000- 2017. Seudun muuttovoitot olivat suurimmillaan 2000-luvun alussa, jonka jälkeen muuttovoitot ovat vähentyneet. Vuosina 2015-2017 seutu sai muuttovoittoa enää +186 hlöä  Oulun kaupunki sai muuttovoittoa yhteensä noin 11 800 henkilöä vuosina 2000-2017: Oulun muuttovoitot olivat melko suuret vuosina 2000- 2014, mutta ovat sen jälkeen pienentyneet  Kaikki Oulun seudun kehyskunnat saivat muut- tovoittoa vuosina 2000-2009. Sen jälkeen kehyskuntien muuttotaseessa on ollut hajontaa: Kempele ja Liminka ovat saaneet jatkuvaa muuttovoittoa, mutta Muhoksen ja Tyrnävän tilanne on kääntynyt 2010-luvulla OULUN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-2017/8 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  14. 14. 45 KEHYSKUNNAN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2015-2017/8  Graafissa on tarkasteltu 45 kehyskunnan kuntien välistä nettomuuttoa vuosina 2015-2017/8.  Kehyskuntien asema on muuttunut merkittävästi ajanjakson 2000-2017 aikana. Vuosina 2000-2004 muuttotappiota sai vain viisi kehyskuntaa, kaksi kehyskuntaa vuosina 2005-2009 ja 14 kehyskuntaa vuosina 2010-2014. Vuosina 2015-2017 kuntien välinen nettomuutto oli positiivinen 23 kehyskunnassa ja negatiivinen 22 kehyskunnassa  Viime vuosina kehyskunnista on eniten saanut mää- rällistä muuttovoittoa Järvenpää, Sipoo, Kangasala, Kaarina, Lempäälä, Naantali ja Nokia.  Kasvukuntien yhteisenä piirteenä ovat hyvät liikenne- yhteydet keskuskaupunkiin, kuntien keskusta- ja/tai asema-alueiden vahvistaminen ja kaupunkimaisten piirteiden korostaminen asuinalueiden suunnittelussa ja asuntotuotannossa -1000 -500 0 500 1000 1500 Järvenpää Sipoo Kangasala Kaarina Lempäälä Naantali Nokia Muurame Kirkkonummi Kempele Ylöjärvi Pirkkala Lieto Laukaa Rusko Mäntsälä Paimio Uurainen Kauniainen Karkkila Liminka Tuusula Sauvo Hämeenkyrö Hailuoto Hyvinkää Mynämäki Lumijoki Pälkäne Vesilahti Toivakka Nurmijärvi Pornainen Nousiainen Raisio Petäjävesi Orivesi Hankasalmi Muhos Siuntio Masku Vihti Tyrnävä Kerava Lohja Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017
  15. 15. YHTEENVETO 1. ANALYYSIN KOHDE: Analyysin kohteena oli seitsemän keskuskau- punkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu) sekä seitsemän keskuskaupungin 45 kehyskuntaa. Data perustui kuntien väliseen muuttoliikkeeseen vuosien 2000-2017/8 välillä (vuoden 2017 tiedot perustuivat ennakkotietoihin). Alueluokitus perustuu 1.1.2017 tietoihin eli kunta- tai muut alueliitokset on huomioitu takautuvasti. Analyysin aikajakso jaettiin viisi-vuotisjaksoihin vertailtavuuden ja vuosittaisten poikkeamien eliminoimiseksi. 2. KESKUSKAUPUNKIEN MUUTTOVETOVOIMA ON KASVANUT: Seitsemän keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä) saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä muutto- voittoa yhteensä noin 86 800 henkilöä vuosina 2000-2017/8 eli keski- määrin 4 822 henkilöä vuodessa. Keskuskaupunkien muuttovoitot maan sisältä ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti finanssikriisin (2008) jälkeen. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien nettomuuton leikkauspiste oli vuosi 2010, jonka jälkeen keskuskaupunkien muuttovoitot ovat ylittäneet joka vuosi kehyskuntien muuttovoiton 3. KEHYSKUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA ON HEIKENTYNYT: Seitsemän keskuskaupungin 45 kehyskuntaa saivat kuntien välisestä muutto-liikkeestä muuttovoittoa yhteensä noin 66 000 henkilöä vuosina 2000-2017/8 eli keskimäärin 3 666 henkilöä vuodessa. 45 kehyskunnan muuttovoitot maan sisäisestä muuttoliikkeestä kääntyivät laskuun finanssikriisin (2008) jälkeen. Lasku taittui vuonna 2015 ja on hitaasti noussut uudelleen vuosina 2016-2017, mutta muutto-voitot ovat edelleen vähäisiä verrattuna vuosiin 2000-2007 4. NURMIJÄRVI –ILMIÖ ENNEN JA NYT: Seitsemän keskuskaupungin ja 45 kehyskunnan kuntien välinen nettomuutto oli lähes samalla tasolla vuosina 2000-2004. Nurmijärvi –ilmiö oli vahvimmillaan vuosina 2005- 2009, jolloin kehyskuntien yhteenlaskettu muuttovoitto oli yli viisin- kertainen niiden keskuskaupunkeihin verrattuna. Tilanne kääntyi täysin päinvastaiseksi vuosina 2010-2014 ja 2015-2017: seitsemän keskuskaupungin muuttovoitot olivat nelinkertaiset kehyskuntiin verrattuna vuosina 2010-2014 ja yli kahdeksankertaiset vuosina 2015- 2017. Kehyskuntien yhteenlasketut muuttovoitot ovat olleet alhaisimmillaan viimeisen kolmen vuoden aikana 2000-luvun aikana. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kaltainen Nurmijärvi-ilmiö ei ole palaamassa, mutta yksittäiset suurten keskuskaupunkien kehys- kunnat ovat päässeet nousevalla kasvu-uralle ja joiden muuttovetovoima saattaa edelleen kasvaa talous- ja työllisyystilanteen parantuessa. 5. KEHYSKUNTIEN ASEMA VUOSINA 2015-2017: Kuntien välinen nettomuutto oli positiivinen 23 kehyskunnassa ja negatiivinen 22 kehyskunnassa vuoden 2015 jälkeen. Kehyskuntien asema on muuttunut merkittävästi aikaisempaan kehitykseen verrattuna ajanjakson 2000- 2017 aikana: esimerkiksi vuosina 2000-2004 muuttotappiota sai vain viisi kehyskuntaa, kaksi kehyskuntaa vuosina 2005-2009 ja jo 14 kehyskuntaa vuosina 2010-2014. Viime vuosina kehyskunnista on eniten saanut mää- rällistä muuttovoittoa Järvenpää, Sipoo, Kangasala, Kaarina, Lempäälä, Naantali ja Nokia. Kasvavien kuntien yhteisenä piirteenä ovat hyvät lii- kenneyhteydet suhteessa keskuskaupunkiin, kuntien keskusta- ja/tai asema-alueiden merkityksen vahvistuminen ja kaupunkimaisten piir- teiden korostaminen asuinalueiden suunnittelussa ja asuntotuotannossa

×