Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017

1,028 views

Published on

Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017

  1. 1. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017
  2. 2. Esityksen ydinviesti ”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh- toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys ja tuleva kasvu on tosiasia eikä tunne”
  3. 3. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT 1.Kaupungistumiset eri kokoisilla alueilla 2.Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti 3.Liikenneyhteyksien ja –väylien kasvava merkitys, kehityskäytävät ja -vyöhykkeet 4.Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti) 5.Demografinen muutospaine (väestö- ja ikärakenteen muutos, maahanmuutto, työikäiset) 6.Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 7.Suurten reformien läpivienti (hallinto- ja koulutusreformit 8.Digitalisaatio.
  4. 4. MIKSI KAUPUNGISTUMINEN ON NYT PINNALLA?  Kaupunkipolitiikkaan sekä kaupunkien ja kaupunki- seutujen kehittämiseen liittynyt patoutunut tarve  Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutukseen liittyvät reformit  Demografinen käänne  Maahanmuuton ja vieraskielisten kasvu ja kes- kittyminen  Uudet työn tekemisen ja liikkumisen muodot  Kovat ja pehmeät vetovoimatekijät sekä mieli- ja mainekuvien kasvanut merkitys  Nuorten ja nuorten aikuisten muuttuneet arvot, asenteet ja preferenssit
  5. 5. MISTÄ ME OIKEIN PUHUMME, KUN PUHUMME KAUPUNGISTUMISISTA? 1. Kaupunkialueiden kasvusta globaalina ja kansallisena ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja – haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa 2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseu- tujen infra-struktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupun- kiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. 3. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityk- sestä: Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enem- män hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koor- dinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki-alueilla tilastointitavasta riip- puen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus on kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla
  6. 6. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys?
  7. 7. MAAKUNTA- LÄHTÖISYYS KAUPUNKISEUTU- LÄHTÖISYYS
  8. 8. Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
  9. 9. 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
  10. 10. 14 SUUREN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70) MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA… 68,6 % väestöstä (2016) 71,8 % työpaikoista (2014) 74,1 % bkt:sta (2014) 90,0 % t&k –menoista (2015) 75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015) 79,5 % uusista asunnoista (2010-2015) 83,7 % vieraskielisistä (2015) 70,6 % työllisistä (2014) 60,9 % yrityksistä (2014) Ja herraties mitä muuta! Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen; Analyysi: Timo Aro 2017 * Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta)
  11. 11. C21 –KAUPUNKIEN OSUUS (%) KOKO MAASTA ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA 53 58,1 61,1 61,4 64,2 67,7 77,3 79,2 >100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 OSUUS VÄESTÖSTÄ (7/2017) ALOITTANEISTA YRITYKSISTÄ (2015) KORKEA-ASTEEN OPISKELIJOISTA (2016) OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA (2014) OSUUS YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA (2014) OSUUS VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA (2015) VIERASKIELISISTÄ (2016) BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (SEUTU 2014) OSUUS VÄESTÖNLISÄYKSESTÄ (2010-2016) C 21 –kaupungit (yli 50 000 asukkaan kaupungit): Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo Lähde:Tilastokeskus,väestö;rakentaminen;aluetalous;koulutus;työssäkäynti;yritykset Graafijaluokittelu:TimoAro2017
  12. 12. Alue- ja väestörakenteen muutos
  13. 13. Kaupunkialueiden kasvu rautalangasta vääntäen…
  14. 14. KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1990-2016 Kaupunkialueet + 733 314 (+23,7 %) Sisempi kaupunkialue + 321 259 (+22,1 %) Ulompi kaupunkialue + 277 796 (+23,7 %) Kaupungin kehysalue + 134 259 (+28,6 %) Maaseutualueet -233 671 (-12,7 %) Maaseudun paikalliskeskukset -16 597 (-4,9 %) Kaupungin läheinen maaseutu +22 746 (+6,2 %) Ydinmaaseutu -111 573 (-15,6 %) Harvaan asuttu maaseutu -128 247 (-30,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus
  15. 15. KAUPUNKIALUEIDEN VÄESTÖLISÄYS JOKA AINOA PÄIVÄ 74 henkilöä päivässä vuosina 1990-2016 78henkilöä päivässä vuosina 2000-2016 85,5 henkilöä päivässä vuosina 2010-2016
  16. 16. ESIMERKKINÄ HELSINGIN SEUDUN MUUTTOVOITTO 2010-2016 Helsingin seutu sai muuttovoittoa maan sisältä ja ulkomailta yhteensä 75 272 henkilöä vuosina 2010-2016 eli keskimäärin 10 753 henkilöä vuodessa Keskimäärin 896 henkilöä kuukaudessa Keskimäärin 207 henkilöä viikossa Keskimäärin 29,9 henkilöä päivässä. Yhdessä kaksikerroksisessa Onnibussissa on 89 asiakaspaikkaa  Helsingin seutu sai muuttovoittoa 846 Onnibussin verran vuosina 2010-2016  Keskimäärin 121 Onnibussin verran uusia muuttajia vuodessa  Keskimäärin 10 Onnibussin verran uusia muuttajia kuukaudessa  Keskimäärin 2,3 Onnibussin verran uusia muuttajia viikossa! Avainkysymys: Keitä ovat uudet muuttajat, jotka istuvat Onnibussissa ja muuttavat Helsingin seudulle
  17. 17. -4000 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestölisäys yhteensä HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN YHTEENLASKETTU VÄESTÖ- LISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016 224 024 VÄESTÖ- LISÄYS 2000-2016 38,3 % LUONNOLLINEN VÄESTÖLISÄYS 15,5 % KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 46,2 % NETTOMAA- HANMUUTTO Helsingin, Espoon ja Vantaan väestölisäys osatekijöittäin vuosina 2000-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit: Timo Aro 2017
  18. 18. VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM TILASTO- RUUDUISSA VUOSINA 2005-2015 Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017 FAKTALAATIKKO  Vakituisesti asuttuja 1x1 km ruutuja 88 390 eli jokaisessa ruudussa on asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015  Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015 =SINISET RUUDUT  Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %) vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT  Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä ruudussa vuosina 2005-2015
  19. 19. Länsi- ja Etelä-Suomen väestö- muutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 2005-2015
  20. 20. Itä-Suomen väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 2005- 2015
  21. 21. Pohjois-Suomen väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 2005-2015
  22. 22. VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM TILASTO- RUUDUISSA VUOSINA 2005-2016 FAKTALAATIKKO  Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä eri ulottuvuudella  Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus kasvoi vuosina 2005-2016  Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus väheni vuosina 2005-2016  Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016  Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MML, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
  23. 23. VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT KUNNITTAIN (311) 2014-2017/6 81 luonnollinen väestönlisäys positiivinen 65 kuntien välinen muuttoliike positiivinen 296nettomaahanmuutto positiivinen
  24. 24. LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2014-2017/6 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2014-2017/6 NETTOMAAHANMUUTTO 2014-2017/6 LUONNOLLINEN VÄESTÖN- LISÄYS 2014-2017/6 Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Negatiivinen KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO 2014-2017/6 Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Muuttotappiota NETTOMAAHANMUUTTO 2014-2017/6 Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Muuttotappiota POSITIIVINEN = 81 KUNTAA NEGATIIVINEN = 230 KUNTAA POSITIIVINEN = 65 KUNTAA NEGATIIVINEN = 246 KUNTAA POSITIIVINEN = 296 KUNTAA NEGATIIVINEN = 15 KUNTAA Lähde:Tilastokeskus,väestö;ennakkoväkiluku Karttajaluokittelu:TimoAro2017
  25. 25. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö/muuttoliike Luokittelu ja graafit: Timo Aro 2017 MUUTTOVOITTOA YLI 1500 HLÖÄ (6) MUUTTOVOITTOA 1-1499 HLÖÄ (6) MUUTTOTAPPIOTA -1 - -99 HLÖÄ (4) MUUTTOTAPPIOTA -100 - -499 HLÖÄ (11) MUUTTOTAPPIOTA -500 - -1499 HLÖÄ (29) MUUTTOTAPPIOTA YLI -1500 HLÖÄ (14) KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ MUUTTOVOITTOA SAANEET SEUDUT JA MÄÄRÄLLINEN MUUTTOVOITTO VUOSINA 2010-2016 +30 132 +13 736 +6 994 +4 344 +3 148 +3 394 Joensuun seutu +483 Seinäjoen seutu +375 Ålands landbygd +370 Mariehamns stad +170 Tunturi-Lapin seutu +99 Hämeenlinnan seutu +33 +12
  26. 26. VALMISTUNEET ASUNNOT KUNNITTAIN 2010-2015 (asuntojen määrä 10 000 as. kohden/v) Alle 15 (43 kuntaa) 15 - 29,9 (108 kuntaa) 30 - 44,9 (74 kuntaa) 45 - 59,9 (44 kuntaa) 60 - 74,9 (23 kuntaa) Yli 75 (18 kuntaa) VALMISTUNEET ASUNNOT* KUNNITTAIN 10 000 ASU- KASTA KOHDEN PER VUOSI VUOSINA 2010-2015 155,6 123,6 105,5 100,7 92,9 92,2 90,3 88,3 87,6 87,3 86,5 82,9 80,1 79,6 77,9 77,3 75,5 75,4 73,5 73,4 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 JOMALA PIRKKALA SEINÄJOKI YLIVIESKA OULU LEMPÄÄLÄ SIPOO KEMPELE VANTAA ESPOO KIRKKONUMMI JOENSUU KONTIOLAHTI JÄRVENPÄÄ JYVÄSKYLÄ KAUNIAINEN NURMIJÄRVI LAPUA YLÖJÄRVI ROVANIEMI TOP 20 –KUNNAT VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄSSÄ SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015 (10 000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI) *Valmistuneet asunnot= asuinrakennukset (asumiseen käytettävät rakennukset, joissa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta) Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta Kartta ja graafi: Timo Aro 2017 Koko maa ka. 53,6
  27. 27. 1.Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi 2.Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi 3.Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna- Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma- Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen 4.Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua) 5.4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi 6.18 kehittyvän maakunnan Suomi 7.Koko maan asuttuna pitävä Suomi? SUMMA SUMMARUM ALUERAKENNE SUOMESSA 2030?
  28. 28. Timo Aro @timoaro timo.aro@pori.fi tai timokaro@gmail.com Kiitos! Lisätietoja

×