Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tulosten laskentatavan eli estimointimenetelmän uudistaminen - Riku Salonen

49 views

Published on

Miten ja miksi työvoimatutkimus uudistuu?
Webinaari 5.11. 2020
#työvoimatutkimus2021

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tulosten laskentatavan eli estimointimenetelmän uudistaminen - Riku Salonen

  1. 1. Tulosten laskentatavan eli estimointimenetelmän uudistaminen Uuden työvoimatutkimuksen mukaisten aikasarjojen muodostaminen Riku Salonen Koordinaatio ja menetelmät #työvoimatutkimus2021 15.11.2020 Tiedotustilaisuus
  2. 2. Miksi estimointimenetelmät uudistuvat? 2Tiedotustilaisuus5.11.2020 1998-2020 2021 alkaen EU-asetus 1998 2021 ▪ Ikämäärittely 15-74 15-89 ▪ Perusjoukko ≈ 4,1 milj. ≈ 4,6 milj. ▪ Laatukehikko suppea laaja Tiedonkeruu puhelin (≈ 99 %) puhelin+verkko Vastauskato ≈ 10 % => 40 % ≈ 35 % => ?
  3. 3. Miten estimointimenetelmiä uudistetaan? 3Tiedotustilaisuus5.11.2020 ▪ EU-lainsäädännön muutokset ja vastauskadon ennakointi huomioidaan muodostettaessa painokertoimia, joita käyttämällä vastanneiden antamat tiedot yleistetään koskemaan uuden määrittelyn mukaista perusjoukkoa.
  4. 4. Vastauskadon ennakointi 4Tiedotustilaisuus5.11.2020 ▪ Estimointimenetelmää uudistettaessa varaudutaan vastauskadon osalta pessimistiseen skenaarioon, jossa huomioidaan seuraavat epävarmuustekijät: 1) Vastaajajoukon vinouma mm. iän ja koulutuksen suhteen tullee lisääntymään verkkovastaamisen myötä. ▪ Esitutkimus ja kansainväliset kokemukset! 2) Vastauskadon kehitys jatkunee edelleen kasvusuunnassa. ▪ Vapaaehtoisiin kyselytutkimuksiin liittyvä yleismaailmallinen ilmiö. 3) COVID-19
  5. 5. Vastauskadon kehitys 5Tiedotustilaisuus5.11.2020 Vastauskato-% vertailuvuosina 1995, 2007 ja 2019: 1995 2007 2019 Vastauskato 8,8 20,2 37,3 ▪ Kieltäytyy 4,1 13,1 20,6 ▪ Tavoittamaton 4,5 6,9 16,3 ▪ Muu kato 0,2 0,2 0,4
  6. 6. Painokertoimen toimintaperiaate 6Tiedotustilaisuus5.11.2020 1) Korottavuus ja ajantasaistaminen ▪ Tulokset korotetaan ajantasaisen perusjoukon tasolle. ▪ Esimerkkinä syyskuun 2020, kun vastaajia oli 7 052: ▪ Työllisten (2 539 000), työttömien (208 000) ja työvoiman ulkopuolella olevien (1 388 000) estimaatit summautuvat elokuun 2020 väkilukutietojen mukaiseen 15-74-vuotiaaseen väestöön (4 134 000). ▪ Tutkimukseen vastannut edusti keskimäärin 586 henkilöä perusjoukossa. 2) Vastaajajoukon vinouman oikaisu ▪ Vinouma aiheutuu vastauskadosta ja tutkimuksen aikana kuolleista ja maasta muuttaneista eli ylipeitosta. ▪ Painokertoimen avulla vinoumaa pyritään oikaisemaan niin, että vastaajajoukko edustaisi mahdollisimman kattavasti perusjoukkoa.
  7. 7. Painokertoimen muodostaminen 7Tiedotustilaisuus5.11.2020 ▪ Vastaajajoukon painotuksessa huomioidaan: ▪ Perusjoukon väestötiedot ▪ Sukupuoli (EU-asetus) ▪ Ikä (EU-asetuksen suositus: 5-vuotisikäryhmä) ▪ Alue (EU-asetuksen minimivaade: NUTS2 eli suuralue) ▪ Kieli tai kansalaisuus (2021-) ▪ Rekisteritiedot lisäinformaationa ▪ TEM:n työnvälitystilasto ▪ Tutkintorekisteri (2021-) ▪ Tulorekisteri (2021-)
  8. 8. Lisäinformaatio painotuksessa 8Tiedotustilaisuus5.11.2020 ▪ Estimointi paranee sitä enemmän, mitä suurempi on tiedonkeruussa kerätyn tiedon ja samaa ilmiötä kuvaavan rekisteritiedon välinen riippuvuus. ▪ Hyötykohtia: 1) Oikaisee vastauskadon aiheuttamaa vinoumaa 2) Estimaatin virhemarginaali kaventuu 3) Rekisteritietoa voi hyödyntää benchmark-tietona
  9. 9. Uuden työvoimatutkimuksen mukaiset vertailukelpoiset aikasarjat 9Tiedotustilaisuus5.11.2020 ▪ Uudistetun työvoimatutkimuksen mukaiset aikasarjat ns. aikasarjakorjaukset linkitetään vuosien 2000-2020 kuukausiaineistoille. ▪ Avaimena linkityksessä toimii painokerroin: ▪ Vastaajille muodostetaan uusi painokerroin, jota käyttämällä voi tuottaa uuden työvoimatutkimuksen kanssa vertailukelpoisia tietoja takautuvasti. ▪ Myös nykyistä painokerrointa voi edelleen hyödyntää ja muodostaa nykyisen työvoimatutkimuksen mukaisia lukuja vuosille 2000-2020.
  10. 10. Avainaikasarjat ja muut aikasarjat 10Tiedotustilaisuus5.11.2020 ▪ Aikasarjat jaetaan kahteen ryhmään: 1) Avainaikasarjat ▪ Muodostetaan uuden EU-lainsäädännön mukaisten indikaattoreiden (esim. työlliset ja työttömät sukupuolittain ikäryhmissä 15-24 ja 25-74) ja kotimaisten tärkeiksi arvioitujen aikasarjojen pohjalta. ▪ Uuden työvoimatutkimuksen mukaisiksi mallitetut indikaattoreiden estimaatit toimivat benchmark-tietoina uutta painokerrointa muodostettaessa. 2) Muut aikasarjat ▪ Voidaan muodostaa uuden painokertoimen avulla. ▪ Mitä pienemmissä osajoukoissa takautuvia sarjoja muodostetaan, sitä suurempi on korjaukseen sisältyvä epävarmuus.
  11. 11. Avainaikasarjojen muodostaminen 11Tiedotustilaisuus5.11.2020 ▪ Takautuvat avainaikasarjat konstruoidaan kaikkien muutosten nettovaikutuksen pohjalta. ▪ Avainaikasarjojen mallituksessa hyödynnetään: 1) Esitutkimuksen rinnakkaisaineistoa 2) Nykyisen työvoimatutkimuksen aineistoja 3) Uuden työvoimatutkimuksen alkuvuoden 2021 aineistoa 4) Rekisterilähteistä saatavia tietoja
  12. 12. 12Tiedotustilaisuus5.11.2020 Estimointiuudistus huomioi uuden EU-lainsäädännön ja ennakoi vastauskatoon liittyvät epävarmuustekijät. Aikasarjakorjaukset toteu- tetaan vuosille 2000-2020. Riku Salonen riku.salonen@stat.fi

×