Miten luet ja tulkitset tilastoja, Jukka Hoffren, Tilastokeskus
•
0 likes•128 views
Totta vai tarua - ota avuksi tilastot! -webinaari, 26.1.2021 Tilastokeskus
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Miten luet ja tulkitset tilastoja, Jukka Hoffren, Tilastokeskus
Similar to Miten luet ja tulkitset tilastoja, Jukka Hoffren, Tilastokeskus (20)
More from Tilastokeskus
More from Tilastokeskus (20)
Miten luet ja tulkitset tilastoja, Jukka Hoffren, Tilastokeskus
- 1. Miten luet ja tulkitset tilastoja? Tutkitun tiedon teemavuoteen 2021 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 1 26.1.2021 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus
- 2. 2 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 – Tilastojen käyttäjät hakevat yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, joskus myös lopullisia ja ehdottomia totuuksia. Yhteiskuntatilastoihin liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia. Niitä pyritään hallitsemaan erilaisin tilastotieteellisin menetelmin. – Tilastojen lukutaito on tilaston käyttäjän taitoa ja kykyä ymmärtää ja perustella näkemyksiään datalla. Tilastojen lukutaito mahdollistaa tilastotiedon kriittisen arvioinnin. Tilastojen lukutaito on myös avuksi epävarmuuden hallinnassa. – Lukutaito –terminä tuli yleiseen käyttöön informaatioyhteiskunnan myötä ja sillä tarkoitetaan yksilöiden kykyä etsiä, omaksua ja soveltaa työssään tarvitsemaansa informaatiota jatkuvasti muuttuvassa ja teknologisesti kehittyvässä yhteiskunnassa. – Tilastojen lukutaito on demokraattisen kansalaisyhteiskunnan toiminnan perusta. Taito on välttämätön kansalaisille, jotta he ymmärtäisivät mediassa ja netissä esitettyjä tilastosisältöjä. Alhaisen lukutaidon katsotaan johtavan vaikeuksiin selviytyä nykyisessä työelämässä. Miksi tilastoja luetaan
- 3. 3 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 Tilastojen ominaisuuksia – Tilastot perustuvat suurten joukkojen määrälliseen mittaamiseen. Se paljastaa mutta myös kätkee asioita. Laadullinen tutkimus nostaa usein esiin syvempiä tutkittavien henkilöiden näkökulmia ja subjektiivisia kokemuksia ja vaikuttimia. – Tilastoille on keskeistä kuvattavien ilmiöiden käsitteellistäminen: mitä ovat esim. talous, bkt, työllisyys, hyvinvointi, terveys, osallisuus, koulutus. – Tilastojen näkökulma ja käsitteet jäsentävät maailmaa. Ne myös ohjaavat ihmisten toimintaa. Tilastoja laaditaan ilmiöistä, joita pidetään tärkeinä. Siitä mistä ei ole tilastoja, ei osata ottaa huomioon. – Tilastot määrittelevät osaltaan mikä on tavoiteltavaa ja ne tähtäävät hallintaan ja päätöksentekoon.
- 4. 4 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 – Yhteiskunnan ilmiöitä kuvaavia käsitteitä esim. inflaatio, työttömyys, bkt, – Tutkimusmenetelmiä, esim. mikä on kokonais- ja otantatutkimuksen ero, – Tilastollisia tunnuslukuja, kuten moodi, mediaani, varianssi, vaihteluväli, – Tiedon visualisointia ja tulkitsemista sekä – Tietolähteiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Tiedonkäyttäjän tulee ymmärtää:
- 5. 5 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 – Virallinen tilasto on luotettava tietolähde: Yhteiskunnallisia oloja kuvaileva tieto on tuotettu tilastotieteellisesti perustellulla menetelmällä ja sen viitekehys on yhteiskuntatieteissä. – SVT laatukriteerit: Puolueettomuus ja läpinäkyvyys, laadun hallinta, tietosuoja, tehokkuus, relevanssi, tarkkuus ja luotettavuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus, yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus, saatavuus ja selkeys. – SVT tilastot sisältävät laatuselosteen luotettavuudesta, tarkkuudesta, virhelähteistä ja sopivuudesta eri käyttötarkoituksiin. – Tilastot ovat riippumattomasti tuotettu läpinäkyvän julkisen valvonnan alaisena. – Perustuvat tilastoammattilaisten ammattietiikkaan. – Ovat vertailukelpoisia ajallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. – Tilastotieto on toistuvaa ja kumuloituvaa: Uudet tulokset harvemmin yllättävät, vaan ne täydentävät vallitsevaa kuvaa todellisuudesta. – Kuitenkin joskus uudet tiedot eivät ole yhteensopivia vanhojen kanssa, vaan joudumme muuttamaan käsityksiämme. Tilastojen luotettavuus
- 6. 6 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 – Tilastoaineisto kertoo mitä on tapahtunut mutta monesti kiinnostavampi kysymys on miksi näin on tapahtunut. Miksi -kysymyksiin aineistosta ei usein suoraan saada vastausta ja vaaditaan tulkintaa. – Ensimmäisen tulkinnan tekee yleensä tilaston tekijä. Monesti tulkinta on hyvin riippuvainen asiayhteydestä. – Tilastojen käyttäjät ovat monimuotoinen ja osaamiseltaan hyvinkin epäyhtenäinen ryhmä. Tilastojen käyttäjien erilaiset taustat ja tulokulmat ilmiöihin ja niitä kuvaaviin tilastoihin vaikuttavat tulkintaan. – Ei ole aina selvää että tilastojen käyttäjät ymmärtävät tuotettuja tilastoja tai että he osaisivat suhtautua niihin asianmukaisen kriittisesti. Tilastojen tulkinta
- 7. Esimerkki tulkinnasta 7 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 –Tutkimuksen mukaan tietyllä alueella keskitulo/henkilö nousi selvästi kahden vuoden aikana. –Mitä siis tapahtui? –Kaikkien asiakkaiden tulot nousivat –Jonkin ryhmän tulot kasvoivat, muiden pysyivät ennallaan –Köyhät kuolivat tai muuttivat pois –Alueelle muutti rikkaita –Kotitalouksien tulot pysyivät ennallaan, mutta henkilömäärä muuttui, kun lapset muuttivat pois
- 8. 8 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 Tilastojen käyttöön liittyvät erilaiset lukutaidot Tilastojen käyttöön liittyvät erilaiset lukutaidot Numerotaito (Numeracy) Tilastonlukutaito (Statistical Literacy) Datanlukutaito (Data literacy) Tilastojen lukemisen taito (The Art of Reading Statistics) – Numerotaidossa on kysymys lukujen suuruusluokkien ymmärtämisestä sekä lukujen välisten perussuhteiden (erityisesti prosenttilukujen, erojen ja muutosten suuruuksien) ymmärtämisestä. – Tilastonlukutaito tarkoittaa ihmisten kykyä tulkita ja kriittisesti arvioida tilastotietoa ja dataan perustuvia argumentteja, joita esiintyy erilaisissa medioissa, ja kykyä käydä keskustelua näkemyksistään tilastoinformaation pohjalta. – Datalukutaito tarkoittaa kykyä lukea, luoda ja välittää dataa informaationa. – Tilastojen lukemisen taito: tilastollisen ajattelun perusteiden hallinta, tilastollisten esitysten tulkinta- ja arviointitaito, tilastojen ilmiöitä koskevien käsitteiden ja määritelmien merkityksen ja rajoitusten ymmärtäminen, tiedon tuotantoprosessin tunteminen ja vaikutusten arviointi sekä tilastollisten tietolähteiden tunteminen ja kriittinen arviointi.
- 9. Esimerkki: Harhaanjohtamista vai ei? 9 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 – Valtiovarainministeriö julkaisi Twitterissä 28.2.2017 kuvion jonka tarkoitus oli kertoa työttömien määrän kasvaneen, vaikka avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. – Kuvion piti havainnollistaa kohtaanto- ongelmaa: vaikka työpaikkoja on tullut lisää, niin lisää on tullut myös työttömiä. Tämä tarkoittaisi sitä, että työttömien taidot eivät istu syntyneiden työpaikkojen vaatimuksiin. – Pintapuolisella vilkaisulla kuvio antaa lukijalle sellaisen mielikuvan, että avoimia työpaikkoja olisi suunnilleen yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita. Tästä on vedetty sellaisia johtopäätöksiä, että grafiikalla yritettäisiin väittää, että jokaiselle halukkaalle kyllä löytyy töitä.
- 10. 10 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 – Grafiikan ongelma on, että se esittää kaksi eriasteikkoista muuttujaa: samassa kuvassa ovat työttömien määrä (satoja tuhansia) ja työpaikkojen määrä (kymmeniä tuhansia). – Jos lukija ei huomaa, että kuvaajassa on kaksi eri asteikkoa, näyttää siltä , että työpaikkojen määrä ja työttömien määrä olisivat kohdanneet vuosina 2009 ja 2015 sekä muutenkin olleen pitkään lähellä toisinaan. – Sosiaalisessa mediassa syntyi laaja keskustelu, jossa Valtiovarainministeriötä kritisoitiin harhaanjohtavan tiedon jakamisesta. Grafiikkaa epäiltiin jopa tarkoitushakuiseksi harhauttamiseksi. – ”Jokainen työmarkkinoita tunteva tietysti tietää, ettei näin ole. Kaavioissa ei esitetä väärää tietoa, eikä siinä ole teknistä vikaa.” – Grafiikan tekijän mukaan kuvion tarkoitus ei ole väittää, että avoimia työpaikkoja olisi tarjolla riittävästi kaikille halukkaille työnhakijoille. ”Grafiikassa käytetään kahta asteikkoa, jotta avointen työpaikkojen ja työttömien määrän vertailu ylipäänsä olisi visuaalisesti mahdollista”, puolustaa tekijä kuvaajaa.
- 11. 11 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 ➢Tietämättömyys: ei tietoa tilastoista, numerotaidottomuus, ei osata kytkeä tilastoja käytännön tilanteeseen. ➢Käyttövaikeudet: tilasto vaikeasti löydettävissä, tilastot vaikeatajuisia, tilaston huono laatu, luotetaan liikaa yksittäiseen tietoon. ➢Vääristelyn halu: lähteiden valikoiminen, tulkinnan vääristely oman maailmankuvaa tukeviksi tai omaksi hyväksi. ➢Huolimattomuus ja kiire: ei malteta tutusta tilastoihin vaan kiirehditään tekemään tulkintoja ja johtopäätöksiä. Esim. Some. Tilastojen väärinkäytön takana
- 12. 12 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 Some ja media ovat yhä enemmän nopeita ja spontaaneja tiedonvälittäjiä. Ne pyrkivät myös nostamaan esille uusia ja yllättäviä asioita, joihin ei aina löydy heti vahvistusta asiantuntijoilta. Asiantuntijat joutuvat arvioimaan uusia tuloksia tieteen alan teorioihin ja kokemuksiinsa perustuen: ovatko uudet tulokset linjassa aiempien kanssa? Tässä vaiheessa some, media ja poliitikot ovat innoissaan jo aikaa sitten rientäneet tekemään omia päätelmiään. Some ja media
- 13. 13 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 –1. Luotettavuus: Kuka tilaston tai tiedon on tuottanut? –2. Uskottavuus: Ovatko teoriapohja, tutkimuskysymykset ja käytetyt käsitteet luotettavia? –3. Tieto on kumuloituvaa: Ovatko tulokset samankaltaisia aiempien tulosten kanssa? –4. Tulkinta: Vastaavatko muiden asiantuntijoiden ja omat käsitykset tuloksista tekijöiden tulkintoja? –Kun kaikkiin kohtiin saa myönteisen vastauksen, uskaltaa tuloksiin luottaa! Tilastojen käyttäjän tarkistuslista
- 14. 14 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 Tilastojen tulkinta – Tilastollisten tietolähteiden tunteminen ja kriittinen arviointi on tärkeää. – Lähtökohtaisesti SVT-tilastoihin voi aina huoletta luottaa ja tilastojen tekijät ovat valmiita keskustelemaan ja auttamaan niiden tulkinnassa. – Tilastojen tekijä ei väitä omaavansa ehdotonta totuutta, vaan kertoo vain mitä uusia tuloksia käytetyillä menetelmillä ilmiöstä on saatu selville. – Luotettaviksi arvioidut tilastot jatkojalostuvat tiedoiksi, jotka luovat pohjan yhteiskunnalliselle keskustelulle, ennusteille ja päätöksenteolle.
- 15. 15 Jukka Hoffrén, Tilastokeskus 26.1.2021 –Yksinkertaisia ja varmoja totuuksia on vähän. –Todennäköisiä ja ehdollisia sitäkin enemmän. –Tilastotieto tieto vaatii tulkitsijaltaan valppautta ja ajattelua. –Myös omat lähtökohdat ja ennakkokäsitykset kannattaa aika ajoin kyseenalaistaa. Lopuksi