Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Elinvoima ja kestävä kuntatalous –
mitä ne ovat?
Elinvoimaa alueille tilastotiedolla - tilaisuus
24.3.2021
Jari Vaine
Taustaa elinvoimapohdinnoille
• Kuntalaki: kunnan tehtävä edistää asukkaiden hyvinvointia sekä kestävää kehitystä ja elinv...
Elinvoiman määrittelystä
• Elinvoima on moninainen käsite
• Kyky uudistua sekä luoda työtä,toimeentuloa ja hyvinvointia.El...
Elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä
24.3.2021
Jari Vaine
4
VM: Kuntien tilannekuva (2020)
24.3.2021
Jari Vaine
5
Elinvoiman edistäminen: haasteita ja kunnan toimia
• Kansainvälistyminen ja teknologian kehitys -> elinkeinorakenteen muut...
Kuntatalouden taustoja
• Makro-ohjaus(JTS,KTO) - koko julkinen sektori, rahoituksellinen tasapaino
• Kuntasektorin rahoitu...
Kestävän kuntatalouden tekijöitä
• Kuntastrategia
• Väestöpohjan ja palvelutarpeiden kehittyminen
• Toimintaympäristömuuto...
Tilastotiedon ja datan merkitys
• Tarvitaan sekä ennakoinnissa että seurannassa
• Ennakointi – esim. ennusteet,tilastotied...
Elinvoiman ja kestävän kuntatalouden yhteys
• Onko kestävä kuntatalous kunnan elinvoiman edellytys?
• Vai ovatko onnistune...
Livskraft och hållbar
kommunalekonomi – vad de handlar
om?
Sammanfattning
24.3.2021
Jari Vaine
Livskraft – några bakgrunder
• Kommunlagen: kommunens uppgift är att främja invånarnas välfärd samt hållbar utveckling och...
Livskraft – definition, utmaningar, åtgärder
• Livskraftkomplext koncept - förmågaatt innovera och skapa jobb, försörjning...
Bakgrund för hållbar kommunal ekonomi
• Makrokontroll,omfattarhela den offentligasektorn-> finansiell balans - planen för ...
Faktorer för en hållbar kommunal ekonomi
• Kommunal strategi
• Utveckling av befolkningsbas och servicebehov
• Förväntan p...
Sambandet mellan livskraft och hållbar kommunal ekonomi
• Är en hållbar kommunal ekonomi en förutsättning av livskraft? EL...
www.kuntaliitto.fi
Jari Vaine
Puhelin 09 771 2018, 050 562 7687
jari.vaine@kuntaliitto.fi
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Elinvoima ja kestävä kuntatalous - mitä ne ovat? Jari Vaine, Kuntaliitto

Elinvoimaa alueille tilastotiedolla 24.3.2021, Tilastokeskus ja Kuntaliitto

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Elinvoima ja kestävä kuntatalous - mitä ne ovat? Jari Vaine, Kuntaliitto

  1. 1. Elinvoima ja kestävä kuntatalous – mitä ne ovat? Elinvoimaa alueille tilastotiedolla - tilaisuus 24.3.2021 Jari Vaine
  2. 2. Taustaa elinvoimapohdinnoille • Kuntalaki: kunnan tehtävä edistää asukkaiden hyvinvointia sekä kestävää kehitystä ja elinvoimaa alueellaan • Kunnat pääasiallisesti järjestämisvastuussa laissa säädetyistä peruspalveluista • Itsehallinnon perusteella harkinnan mukaan muita, mm. elinkeinopoliittisia tehtäviä=> Strateginentavoite: kuntataloudenkilpailukyky, palvelujen resurssit(verot, maksut) • Verotusoikeus • Verotulotja käyttötaloudenvaltionosuudetpalvelujen rahoittamiseenharkinnan mukaan • Suomi harvaanasuttu, alueet ja kunnat eroavat toisistaan • Jokainen kuntahaluaa kasvaaja kehittyä - toisille helpompaa, joillekin haasteellista • Monilla tahoilla tehdään päätöksiä ja ratkaisuja, joilla vaikutuksia kuntaan • Tärkeätä analysoida ympäröivän maailman kehitystä,vaikutuksia ja riskejä • Tuleeko ”samankaltaisuuteen”pyrkiä - omiin vahvuuksiin perustuva kehityskulku? 24.3.2021 Jari Vaine 2
  3. 3. Elinvoiman määrittelystä • Elinvoima on moninainen käsite • Kyky uudistua sekä luoda työtä,toimeentuloa ja hyvinvointia.Elinvoimaisuuden edistäminen: toimenpiteet, joilla kuntavaikuttaayritysten,yhteisöjen ja kuntalaistentoimintaanja houkuttelee niitä elinvoiman saavuttamiseksi • Vetovoima: viihtyisät asuinalueet, työpaikkojen sijoittuminen,hyvätliikenneyhteydet, toimivatpalvelut sekä luottamuspaikkakunnan uudistumiskykyyn • Usein kytkentöjälaajempaan alueeseen • Kunnan kyky lisätäelinvoimaa monelta osin haastava(mm. vientiyritykset) • Erään kunnan näkökulma: • Laissa ei määritellä elinvoimaa - elinvoimapalvelujen tehtävättalousarviossa: • mm. elinkeinoelämän toimintaedellytystenparantaminen -> verotulojen kasvattaminen,kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta,työllisyyden edistäminen,viljelijäväestönpalvelut, konserniviestintä, henkilöstölinjaukset,innovatiivinen kehitysympäristö • Tunnistettuviisi kilpailukykytekijää: 1) maankäyttöjatoimintaympäristö,2)osaaminen ja yhteistyö,3) työllisyys ja osaavan työvoiman saanti,4) kasvu ja kansainvälistyminen,5) imago ja markkinointi. 24.3.2021 Jari Vaine 3
  4. 4. Elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä 24.3.2021 Jari Vaine 4
  5. 5. VM: Kuntien tilannekuva (2020) 24.3.2021 Jari Vaine 5
  6. 6. Elinvoiman edistäminen: haasteita ja kunnan toimia • Kansainvälistyminen ja teknologian kehitys -> elinkeinorakenteen muutos • Työelämän rakennemuutos -> kouluttautuminen • Työpaikkojen sijainti- alueelliset erot heijastuvatasuntomarkkinoilla - kohtaanto-ongelma • Koulutus-ja asuntopolitiikan painoarvo,ammatillinen koulutus yritystoiminnantarpeita vastaavasti • Rakennemuutoksissa keskeistä ripeät toimet ja laaja yhteistyö • Rajapinta yksityisen ja julkisen toiminnan välillä entistä monimuotoisempaa • Julkisten palvelujen organisointi:edistää osapuoltenja palveluiden uudistumista ja kehittymistä • Tavoitteet ja organisointi muovautuvat toimintaympäristön tarpeita vastaavaksi • Kaupungit:kaavoitus,innovaatiopolitiikka,yliopistojen,korkeakoulujenteknologiakeskustenrooli • Maaseutukunnat:matkailu,teollisuustilojen tarjonta,pienyritysneuvontaja kehittämishankkeet • Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan • Elinvoimaisuuden edistäminen sekoitus ”henkimaailmaa” (imago, sosiaalinen pääoma…) ja toimintaympäristöön liittyvää -> verkostojohtaminen, vuorovaikutus 24.3.2021 Jari Vaine 6
  7. 7. Kuntatalouden taustoja • Makro-ohjaus(JTS,KTO) - koko julkinen sektori, rahoituksellinen tasapaino • Kuntasektorin rahoitusasematavoite hallituskauden ensimmäisessä JTSssä -> Nettoluotonanto = kokonaistulojen ja - menojen (kulutusmenot + ko. vuoden investointimenot)erotus • Kunnissa tasapaino:tilikauden tulos = 0, vuosikate (tulorahoitus)riittänytpoistoihin • Kirjanpidossainvestoinnit erotetaan käyttömenoista,rahoitetaan usein pitkäaikaisillalainoilla. • Kunnalla tulee olla tavoitteena ylijäämä ja velkaisuudenkasvunhallinta,oma tilanne huomioiden • Investoinneilla ja investointikyvyllä on suuri merkitys sekä kunta-että kansantaloudelle. • Julkisten investointien tuottoavaikea arvioida -kohteen odotetaan tuovan työtä ja toimeentuloa -päätösten perustuttavaavoimuuteen,selvityksiin,tarve - ja hankesuunnitelmiin. • Elinvoimainvestointienlaatu?Missä voidaan ollamukana?Mitkä julkiset investoinnit johtaisivat pysyvämpäänyksityisten investointien ja tuottavuudenkasvuun? • Investointipäätöstensekä rahoitusosuuksientulisi perustua huolelliseen arvioon väestökehityksestä, palvelutarpeistaja palveluverkosta, myös tarvittavastatulopohjasta • Investointienja velan merkitys erilaisia kasvavalle ja väestöä menettävälle kunnalle 24.3.2021 Jari Vaine 7
  8. 8. Kestävän kuntatalouden tekijöitä • Kuntastrategia • Väestöpohjan ja palvelutarpeiden kehittyminen • Toimintaympäristömuutostenennakointija läpivienti -palvelurakenne, käyttötalous,rahoitus • Palveluverkko, palvelutarpeeseen ja laatuun vaikuttaminen, tuottamistavat • Strategiset valinnat – kasvu/sopeutuminen,muutoksista päättäminenja toteuttaminen • Tulevaisuuden työpaikat – etätyöstrategia, työvoiman saatavuus • Omistamisen strategia, omistajaohjaus, konsernitarkastelu • Kiinteistöstrategia,korjausvelanhallinta • Elinvoimapanostusten, vetovoimatekijöiden ja vaikuttavuuden arviointi • Investointikohteet – mitä investointejakuntakestää?erilaiset hankintamuodot,kumppanuudet • Tulopohjan, toimintamenojen ja velkaantumisen hallinta • Riskien ennakointija hallinta • Kuntien keskinäinen yhteistyö, verkostot • Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmat 24.3.2021 Jari Vaine 8
  9. 9. Tilastotiedon ja datan merkitys • Tarvitaan sekä ennakoinnissa että seurannassa • Ennakointi – esim. ennusteet,tilastotiedot,painelaskelmat • Seuranta– esim. automaattinentalousraportointi, datanavaaminen • ELINVOIMAN MITTAAMINEN? • Jos yhtenäinen tietoperusta,tuloksetyhteismitallisia maan tasolla • Muttaonko mahdollisuus tulkita liian suoraviivaisesti? • Tarvitaan ”pehmeitä”mittareita:elämän laatu, arjen sujuvuus,yhteisöllisyys, ympäristö ja luonto, kehittämisaktiivisuus • Monipaikkaisuuden,paikkaperustaisenelinvoiman huomioiminen • Elinvoimaindikaattori, hyvinvointi-indikaattori 24.3.2021 Jari Vaine 9
  10. 10. Elinvoiman ja kestävän kuntatalouden yhteys • Onko kestävä kuntatalous kunnan elinvoiman edellytys? • Vai ovatko onnistuneet elinvoimaratkaisut kestävän kuntatalouden perusta? • Arviointi? • Toimintaympäristön ”sattumat”, kunnan kykenemättä vaikuttamaan - esimerkiksi kansainvälisen talouden heilahtelut ja rakennemuutokset • Ennakoinnilla, riskien hallinnalla, uusiutumiskyvyllä ja yhteistyöllä voidaan vastata näihin haasteisiin • Sekä elinvoiman että kestävän kuntatalouden toteuttamiseksi tarvitaan tietoa, suunnitelmallisuutta ja päätöksentekokykyä 24.3.2021 Jari Vaine 10
  11. 11. Livskraft och hållbar kommunalekonomi – vad de handlar om? Sammanfattning 24.3.2021 Jari Vaine
  12. 12. Livskraft – några bakgrunder • Kommunlagen: kommunens uppgift är att främja invånarnas välfärd samt hållbar utveckling och vitalitet i dess område • Kommunerna ansvararhuvudsakligen för att organiserade grundläggandetjänstersom tillhandahålls enligt lag • Baseratpå självstyre,också andra, t.ex.näringspolitiskauppgifter => strategisktmål: att stärkaden kommunala ekonomins konkurrenskraft,öka resursernaför tjänster(skatter,avgifter) • Skatterätt - skatteintäkter och statliga bidrag ”utan öronmärkning” • Finland är glesbefolkat, regioner och kommuner är olika. Varje kommun vill växa och utvecklas - lättare för andra, utmanande för vissa • Många organisationer och parter fattar beslut som påverkar kommunen • Det är viktigt att analysera utvecklingen,effekterna och riskerna i världen omkring • Bör man ens söka "likhet” - helst utveckling baserad på egna styrkor? 24.3.2021 Jari Vaine 12
  13. 13. Livskraft – definition, utmaningar, åtgärder • Livskraftkomplext koncept - förmågaatt innovera och skapa jobb, försörjningoch välfärd • Främjandet avlivskraft:åtgärder genomvilka kommunen påverkar verksamheten i företag,samhällenoch lokalbefolkningenoch lockardem, för att uppnå livskraft • Attraktion:bekväma bostadsområden,platsförjobb,bra transportförbindelser,välfungerande tjänster och förtroende för förmågan att förnya sig • Förmåga att öka livskraft i många avseenden utmanande (t.ex.exportföretag) • Internationaliseringoch teknisk utveckling -> förändringav industristruktur • Strukturell förändringi arbetslivet -regionala skillnader på bostadsmarknaden – arbets-och arbetskraftsutbud -betydelsen av utbildningoch bostadspolitik • Snabb handlingoch omfattande samarbete nyckeln i strukturförändringar • gränssnittet mellan privataoch offentliga aktiviteter alltmer varierande • Mål och organisationutformasföratt möta behoven i driftsmiljön • Städer: planläggning, innovationspolitik, universitet, högskolor och teknikcenter-roller • Landsbygdskommuner:turism,industrilokaler,rådgivningför småföretag,utvecklingsprojekt • Just nu: kommunernas roll som arrangörerav arbetsförmedlingarnastärkas • Främjalivskraften blandning av ”andevärld”och driftsmiljö -> nätverkshantering,interaktion 24.3.2021 Jari Vaine 13
  14. 14. Bakgrund för hållbar kommunal ekonomi • Makrokontroll,omfattarhela den offentligasektorn-> finansiell balans - planen för de offentligafinanserna och kommunekonomiprogram • Kommunsektorns strukturella saldot -> Nettoutlåning= skillnad mellantotala inkomster och utgifter (konsumtionsutgifter + investeringsutgifter fördet aktuella året) • I kommunerna balans -> resultatför räkenskapsåret= 0, årsbidrag(inkomstfinansiering)tillräcklig för avskrivningar • I redovisningen separeras investeringar från rörelsekostnaderna,finansieringofta med långfristiga lån. • Sträva efter överskott,hanteratillväxten avskuldsättningen -med hänsyn till kommunens läge • Investeringaroch investeringskapacitet:av stor betydelse för båda den kommunala och den nationella ekonomin • Hur kan betydelsen och avkastningen på investeringen bedömas?Var ska man vara med? Hurdana offentliga investeringar skulle stödja privata investeringar? • Investeringsbeslutbör baseras på en noggrannbedömning av demografisk utveckling, servicebehov och servicenätverk, samt nödvändig inkomstbas. • Betydelsen avinvesteringaroch skuld är annorlundafören växande och en krympande kommun 24.3.2021 Jari Vaine 14
  15. 15. Faktorer för en hållbar kommunal ekonomi • Kommunal strategi • Utveckling av befolkningsbas och servicebehov • Förväntan på förändringari driftsmiljön,åtgärder - servicestruktur,driftsekonomi,finansiering • Servicenätverk, hur påverka servicebehov och kvalitet, produktionsmetoder • Strategiska val – tillväxt/anpassning, beslut om och genomföra förändringar • Framtidens jobb - distansstrategi, arbetsutbud, tillgång till arbetskraft • Ägarstrategi, bolagsstyrning, koncerngranskning • Fastighetsstrategi,hanteringav reparationsskuld • Utvärdering av livskraftsingångar,attraktivitetsfaktorer och effektivitet • Vilka investeringarär hållbara?Former för upphandling,partnerskap • Hantering av intäktsbas, driftskostnader och skuld • Förväntan och hanteringavrisk • Samarbete, samverkan, nätverkande • Aspekter av social och ekologisk hållbarhet 24.3.2021 Jari Vaine 15
  16. 16. Sambandet mellan livskraft och hållbar kommunal ekonomi • Är en hållbar kommunal ekonomi en förutsättning av livskraft? ELLER • Är framgångsrika livskraftslösningar grunden till en hållbar kommunal ekonomi? • Utvärdering? • ”Händelser av slump” i driftsmiljön, utan att kommunen kan påverka – t.ex. fluktuationer i den internationella ekonomin och strukturella förändringar • Utmaningar kan mötas med förväntan, riskhanteringsstrategi, förmåga att förnya sig och samarbete • Planmässighet, data och beslutsfattandeförmåga krävs, för att uppnå både livskraft och hållbar kommunal ekonomi 24.3.2021 Jari Vaine 16
  17. 17. www.kuntaliitto.fi Jari Vaine Puhelin 09 771 2018, 050 562 7687 jari.vaine@kuntaliitto.fi

×