Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Ajankäyttötutkimus pähkinänkuoressa, yliaktuaari Juha Haaramo

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad

Check these out next

1 of 15 Ad

Ajankäyttötutkimus pähkinänkuoressa, yliaktuaari Juha Haaramo

Download to read offline

Ajankäyttötutkimuksen tiedotustilaisuus 10.11.2022
Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään perustuva tutkimusala, jolla tutkitaan yleensä vuorokauden aikana ihmisten kaikkia toimintoja, joihin ihmiset käyttävät aikaansa.

Ajankäyttötutkimuksen tiedotustilaisuus 10.11.2022
Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään perustuva tutkimusala, jolla tutkitaan yleensä vuorokauden aikana ihmisten kaikkia toimintoja, joihin ihmiset käyttävät aikaansa.

Advertisement
Advertisement

More Related Content

More from Tilastokeskus (20)

Recently uploaded (20)

Advertisement

Ajankäyttötutkimus pähkinänkuoressa, yliaktuaari Juha Haaramo

  1. 1. Ajankäyttötutkimus pähkinänkuoressa Yliaktuaari Juha Haaramo, Tilastokeskus 1 10.11.2022 Tilastokeskus
  2. 2. Mitä on ajankäyttötutkimus? 10.11.2022 • Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään perustuva tutkimusala, jolla tutkitaan yleensä vuorokauden aikana ihmisten kaikkia toimintoja, joihin ihmiset käyttävät aikaansa • Päiväkirjalla kartoitetaan esimerkiksi 10 minuutin välein: mitä vastaaja teki sekä missä ja kenen kanssa hän oli • Päiväkirjan täyttää joko vastaaja itse (monet EU-tutkimukset), tai sen voi täyttää myös haastattelija kysymällä puhelimella (Kanada, USA). • Päiväkirja voi olla vapaasti omin sanoin täytettävä tai ennalta määrätty toimintojen lista • Web-päiväkirjat ovat yleistymässä tiedonkeruuvälineinä
  3. 3. Ajankäyttötutkimus Suomessa 10.11.2022 • 1930- ja 1940-luvuilta lähtien eri väestöryhmiä koskevia ajankäyttötutkimuksia: • Maalaisemäntien ajankäyttö (E. Saurio) • Koululaisten päivänkehä (M. Koskenniemi) • Yleisradion ohjelmapoliittista suunnittelua varten tehdyt koko väestöä koskevat ajankäyttötutkimukset 1967–1975 • 15.3.1978 Ajankäyttötutkimuksen tarvekartoitusseminaari • 1979 lähtien ajankäyttötutkimukset Tilastokeskuksessa
  4. 4. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset 10.11.2022 1. Syys–marraskuu 1979, 10–64-vuotiaat • 6 000 henkeä, 12 000 tutkimuspäivää 2. Huhtikuu 1987–maaliskuu 1988, 10-v.+ • 7 700 henkeä, 15 300 tutkimuspäivää 3. Maaliskuu 1999–helmikuu 2000, 10-v.+ kotitalouden jäsenet • 5 300 henkeä, 10 500 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu 4. Huhtikuu 2009–toukokuu 2010, 10-v.+ kotitalouden jäsenet • 3 800 henkeä, 7 480 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu 5. Syyskuu 2020–lokakuu 2021, 10-v.+ kotitalouden jäsenet • 4 374 henkeä, 8 186 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu
  5. 5. 10.11.2022 Osa harmonisoitua Eurooppalaista Ajankäyttötutkimusta (HETUS)
  6. 6. HETUS 2020: osallistujat & aikataulu 10.11.2022 Lähde: Eurostat 2022
  7. 7. Keskeisimmät politiikkakäytänteet YK:n mukaan - miksi kerätä ajankäyttötietoja? Jotta voidaan: • Ymmärtää väestön elinolosuhteita ja hyvinvointia (vrt. BKT) • Analysoida eroja naisten ja miesten ajankäytössä • Määrittää palkattoman kotitalous- ja hoivatyön arvo sekä tehdä nämä näkyviksi ja arvostetuiksi (SDG 5.4.1) • Tarjota evidenssiä myös muille kestävän kehityksen tavoitteille 10.11.2022
  8. 8. Ajankäyttötutkimuksen hyödyntäminen 10.11.2022 • Ajankäyttötutkimuksia hyödynnetään monilla tieteenaloilla ja menetelmää sovelletaan hyvin monenlaisten ilmiöiden tutkimiseen • Näitä ovat esimerkiksi: • Ajankäytön rytmit • Palkaton kotityö ja sukupuolten välinen työnjako • Arkielämä ja vapaa-aika • Kulkutavat ja henkilöliikenne • Uusia sovellutusalueita löydetään ja analyysimenetelmiä kehitetään koko ajan: • Kotitaloustuotannon arvo • Aikaköyhyys • Ilmansaasteille altistumisen mallintaminen • Ruutuaika ja digitaalisuus arjessa • Arjen kokeminen ja subjektiivinen hyvinvointi
  9. 9. Suomen Ajankäyttötutkimus 2020 – 2021 10.11.2022 • Vuoden kestävä (365 ajankäyttöpäivää) haastattelu- ja päiväkirjatutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan (yksi arki- ja yksi viikonlopun päivä) tarkkaa kirjaa ajankäytöstään • Tiedonkeruuaika: 3.9.2020 – 28.9.2021 (-10.10) • Otoskoko on 8 840 asuntokuntaa • 10 vuotta täyttänyt kotitalousväestö ilman yläikärajaa
  10. 10. Otoksen poiminta: 8 840 asuntokuntaa - Yksikkönä kotitalous, 15 v. täyttäneen kohdehenki- lön ympärille Kotitalous- haastattelu Kotitalouden asioita tunteva 15-v.+ - Kotitalous- kysymykset - Kotitalouden muodostus - Kysytään muiden koti- talouden jäsenten henkilötiedot 1. Verkkopäiväkirja - Ensisijainen vaihtoehto - 2 päivän ajankäyttö - 15 v. täyttäneet työlliset lisäksi työaikalomake Henkilö- haastattelut Kaikki 10-v.+ - Tausta- kysymykset - Informoidaan päiväkirjanpito - Luodaan päiväkirjalinkit 2. Paperipäiväkirja - Vaihtoehto niille, jotka eivät pysty vastaamaan verkossa - 2 päivän ajankäyttö - 15 v. täyttäneet työlliset lisäksi työaikalomake Päiväkirja- datan käsittely ja muodostus + Puhelinhaastattelut Päiväkirja Ajankäyttötiedot: 19.9.2020 – 19.9.2021 (– 10.10.2021) yht. 365 päivää K O O D A U S ─ L U O K I T U S Tiedonkeruumalliet 10.11.2022
  11. 11. Haastattelut & päiväkirjanpito 10.11.2022 • Kotitaloushaastattelu: kotitalouden muodostus, asuminen, päivähoito, lemmikit, laitteet, kierrätys, saatu ja ostettu apu • Henkilöhaastattelu(t): ansiotyö, opiskelu, vapaaehtoistyö, annettu kotitalousapu, kulttuuritilaisuudet, lukeminen, luovat harrastukset, internet, some, digipelaaminen, liikunta, kotityöt, luottamus, yksinäisyys, terveys, kiire, siviilisääty ja parisuhde sekä vanhempien tausta • Päiväkirjanpitopäivät on ennalta määrätty ja allokoitu jokaiselle vuoden kestävän tiedonkeruun päivälle. Kaikki kotitalouden 10-vuotta täyttäneet pitävät päiväkirja samoina päivinä.
  12. 12. Paperipäiväkirja 10.11.2022 Päiväkirjaversiota 9 erilaista: lapset/nuoret, aikuiset ja seniorit (suomi, ruotsi, englanti)
  13. 13. Web-/mobiili-päiväkirja 10.11.2022 • Luontevinta päiväkirjan täyttö on älypuhelimella, joka on lähes aina mukana • Tilastokeskuksen oma sovellus, joka mukautuu kaikkien laitteiden näytöille eikä vaadi erillistä asentamista • Palautuneista päiväkirjoista (4 891 kpl, 9 782 päivää) 79 prosenttia oli verkkopäiväkirjoja ja 21 prosenttia paperisia. Hylättyjen päiväkirjapäivien osuus oli 16 prosenttia.
  14. 14. Päiväkirjatyypit Euroopassa 10.11.2022 19 maasta 17 käytössä paperipäiväkirja. 10 maalla käytössä ainoastaan paperipäiväkirja Lähde: Eurostat 2020
  15. 15. Haastattelumenetelmät Euroopassa 10.11.2022 Käyntihaastattelu (PAPI tai CAPI) on yleisin menetelmä (80 %) Vain Suomessa käytössä pelkästään puhelinhaastattelu (CATI) Puola testannut puhelinhaastattelua Lähde: Eurostat 2020

×