Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Talousvaliokuntabrexit1 7-2016002id17228-160701054309

92 views

Published on

Brexitin vaikutukset EU:iin.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Talousvaliokuntabrexit1 7-2016002id17228-160701054309

  1. 1. Asiantuntijalausunto 1 (4) TYTY/ok 30.6.2016 Talousvaliokunta Eduskunta Ison-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksen vaikutukset Ison-Britannian kansanäänestyksessä 23.6. enemmistö äänensä antaneista kannatti Britannian eroa Euroopan Unionista (ns. Brexit). Äänestyksen tulos on sysännyt Euroopan ja Britannian uuteen epävarmuuden aikaan, jossa on lukuisia uusia poliittisia ja lakiteknisiä kysymyksiä ensimmäistä kertaa ratkaistavana. Taloudelliset vaikutukset Välittömästi kansanäänestyksen tuloksen jälkeen rahoitusmarkkinoiden reaktio oli nopea: punnan arvo suhteessa dollariin ja euroon aleni sekä osakemarkkinoilla Britanniassa ja muualla maailmassa nähtiin kurssien pudotus. Kurssimuutokset ovat nyt rauhoittuneet ja pidemmän aikavälin tarkastelussa nähdään, että mitään dramaattisia muutoksia ei ole tapahtunut. Julkinen kohu rahoitusmarkkinareaktioista on ollut ylimitoitettua todellisiin muutoksin nähden. Pysyvämpiä haittoja saattaa tulla brittiläisille pankeille, mutta tällä hetkellä mitään erityisiä rahoitusmarkkinahäiriöitä ei odoteta. Pankkisektori on silti edelleen vahvistamisen tarpeessa osassa euromaita ja varsinkin Italiassa. On hyvä että sekä Englannin keskuspankki että Euroopan keskuspankki ovat ilmoittaneet tarvittaessa turvaavansa rahoitusjärjestelmän toiminnan. Pidemmän päälle taloudelliset vaikutukset liittyvät siihen, minkälainen EU:n ja Britannian suhteesta muodostetaan. Millä ehdoin vapaakauppa ja pääsy EU:n sisämarkkinoille jatkuvat. Näitä asioita koskeva epävarmuus vähentää investointeja ennen muuta Britanniassa, mutta jossain määrin myös muualla Euroopassa. Kansanäänestyksestä seurannut epävarmuus on tehnyt koko Eurooppaa koskevan tavanomaisen taantuman hieman todennäköisemmäksi. Britannian omaan talouskehitykseen maahanmuuton ja työvoiman liikkuvuuden muutoksilla on pitkällä aikavälillä suuria vaikutuksia. Nyt tarvittaisiin Euroopan korkeimmilta päättäjiltä rauhoittavia lausuntoja, joissa ei tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Molempien osapuolien etu on vähentää epävarmuutta, ei lisätä sitä. Ison-Britannian ja EU:n väliset kauppasuhteet on hoidettava molempien osapuolien kannalta suotuisalla tavalla. Todennäköisesti helpointa olisi ottaa Iso-Britannia ETA-jäseneksi, kuten Norja. Tällöin Britannia maksaisi likimain nykyisen kaltaisen osuuden EU:n budjettiin, mutta ei pystyisi vaikuttamaan sisämarkkinalainsäädäntöön. Koska jäsenmaksuissa säästäminen oli yksi ero-kampanjan pääsanomista, voidaan tätä ratkaisua pitää kuitenkin epätodennäköisenä. Poliittiset vaikutukset Ison-Britannian ero EU:sta olisi suurin takaisku Euroopan integraatiolle sen historian aikana. Ei ole liioiteltua sanoa, että Euroopan poliittiset
  2. 2. Asiantuntijalausunto 2 (4) TYTY/ok 30.6.2016 mannerlaatat ovat liikkeessä. Mutta käytännössä Britannian lähdön edessä on vielä monta kysymysmerkkiä ja lakiteknistä ongelmaa. Eroprosessin käynnistämiseksi Ison-Britannian on aktivoitava Lissabonin sopimuksen artikla 50. Tähän tarvittaneen Ison-Britannian parlamentin hyväksyntä, eli hallituksen ja pääministerin toimivalta ei riitä. Parlamenttiedustajien selvä enemmistö oli EU:ssa pysymisen kannalla eikä kansanäänestys ole juridisesti sitova. Parlamentissa voitaisiin teoriassa tehdä päätös olla aktivoimatta artiklaa 50 ja perustella sitä kuningaskunnan yhtenäisyyden ja edun puolustamisella. Skotlannin poliittiset päättäjät ovat ilmoittaneet, että heidän tavoitteenaan on pitää Skotlanti jäsenenä Euroopan unionissa. Tämä voisi tarkoittaa Skotlannin irtautumista Isosta-Britanniasta, mikä toisaalta muuttaisi tilanteen verrattuna kansanäänestyksen alkuperäiseen asetelmaan. Tässä tilanteessa esimerkiksi uusi kansanäänestys tai uudet parlamenttivaalit eivät nekään olisi poissuljettu vaihtoehto. Brexitin peruuntuminen olisi tässä tilanteessa pääomamarkkinoille ja sijoittajille myönteinen yllätys. On kuitenkin oltava hyvin harkitseva ja maltillinen, mitä tulee Skotlannin itsenäistymispyrkimysten rohkaisemiseen tai Britannian sisäpolitiikkaan vaikuttamiseen. Skotlannin itsenäistyminen voisi osaltaan vahvistaa hajautumiskehitystä muissakin Euroopan maissa, mikä ei vaikuta hyvältä kehityssuunnalta. Eroneuvottelut on syytä aloittaa kun on kohtuullinen varmuus siitä, minkälaisella prosessilla ne viedään läpi. Suomen linja, jonka mukaan artikla 50:tä koskeva ilmoitus voisi tulla aikaisintaan syksyllä 2016, on perusteltu. Neuvotteluasetelman perusta lyötiin kiinni 29.6.2016 Eurooppa-neuvoston yhteydessä pidetyssä epävirallisessa 27 maan huippukokouksessa: Euroopan sisämarkkinoille ei ole pääsyä, jos ei samaan aikaan hyväksy neljää sisämarkkinavapautta eli ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta. Isolle-Britannialle on täten ilmoitettu, ettei se voi saada vain sisämarkkinoiden hyötyjä ilman velvollisuuksia. Neuvottelulinja on hyvä. Se osaltaan pienentää riskiä ns. lumipalloefektin käynnistymisestä, jossa maa toisensa jälkeen haluaisi erota EU:sta, mutta säilyttää sisämarkkinaoikeutensa. EU:n tulee pyrkiä neuvottelutulokseen, jossa varmistetaan, ettei Iso- Britannia ryhdy työelämän oikeuksien polkumyyntiin EU:n ulkopuolella. Jo nyt Britannia on käyttänyt opt-out-oikeutta työaikadirektiiviin sekä suhtautunut kielteisesti mm. työoikeuden ja työturvallisuuden minimitasojen luontiin EU:ssa. Sisämarkkinoille pääsyn ehtona tulisi olla työntekijöiden oikeuksien turvaaminen, jotta sosiaalinen polkumyynti voidaan ehkäistä. Eurooppa tienhaarassa Kansanäänestyksen tuloksen taustalla voidaan nähdä Britannian sisäpoliittisia syitä (David Cameronin pyrkimys oman puolueensa opposition hiljentämiseksi), mutta pelkästään niiden varaan ei voi rakentaa
  3. 3. Asiantuntijalausunto 3 (4) TYTY/ok 30.6.2016 uskottavaa tuloksen selitystä, koska vastaava exit-populismi ja euroskeptisyys ovat nousussa muuallakin. Voidaan siis todeta, että EU:ssa on itsessään uudistumistarpeita. Tämä todettiin myös valtionpäämiestasolla 29.6. järjestetyssä 27 maan epävirallisessa huippukokouksessa, jossa todettiin, että aloitetaan ”poliittinen reflektio” jonka tarkoituksena on luoda impulsseja unionin uudistamiseksi. Tavoitteena tulisi olla EU, joka keskittyy paremmin ja tehokkaammin niihin asioihin, joissa sillä on toimivalta. Talousintegraation syventämisen suhteen on syytä olla pidättyväinen, koska ajankohta ei ainakaan ole missään määrin otollinen suurten, esim. perussopimustasoisten, muutosten tekemiselle. Euroskeptikot saisivat todennäköisesti lisää tuulta purjeisiinsa. Euroalueen vakauttamiseen tarvittava infrastruktuuri (esim. pankkiunioni, kriisinratkaisumekanismit, bail-in -säännöt) alkaa olla nyt lopulta kasassa ja merkittävimmät puutteet liittyvät lähinnä toimeenpanoon. Aiheesta on ajankohtainen johtavien ekonomistien kannanotto1, missä todetaan, että tässä tilanteessa osa kehittämisideoista kannattaa ja ne voidaan jättää lepäämään, koska poliittista tahtoa niiden läpiviemiseen ei ole. Nykyistä EMU:n talouskurisäännöstöä olisi tarpeen karsia ja yksinkertaistaa. Selkeämpi ja yksinkertaisempi säännöstö voisi todennäköisesti vahvistaa kansalaisten luottamusta. SAK:n ehdotus EMU:n kehittämiseksi on julkaistu joulukuussa 20152 ja myös virkamiestyönä on Suomessa tehty hyviä ehdotuksia EMU:n kehittämiseksi. Ajankohtaisessa taloustilanteessa Euroopan tulisi pyrkiä kasvun vahvistamiseen. Investointien vähäisyys matalasta korkotasosta huolimatta on ollut yksi Euroopan ongelmia. Euroopan strategisten investointien rahastoa olisi hyödynnettävä tehokkaasti kasvun moottorina. Ylijäämämaiden olisi huolehdittava riittävästä kysynnästä tasapainoisen talouskehityksen turvaamiseksi. Britannian eroaminen EU:sta avaa myös jollain alueilla uusia kehittämismahdollisuuksia. Esim. turvallisuuspolitiikassa britit ovat olleet kielteisiä EU:n oman kompetenssin kehittämiselle. Terrorismin torjunta ja tiedustelu ovat aloja, joissa Euroopan on tehtävä parempaa yhteistyötä. Työ- ja sosiaaliasioissa Britannia on ollut yksi kielteisimmin integraation suhtautuneista, joten myös tällä sektorilla tilanne voi muuttua. Työ- ja sosiaaliasioissa on pyrittävä EU-minimitasojen luomiseen, mutta pidemmälle menevä integraatio olisi mahdollisesti vaikea kokonaisuus. 1 http://voxeu.org/article/making-eurozone-more-resilient-what-needed-now-and-what-can-wait 2 Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn kehittäminen – Talouskurista kohti kasvua ja hyvinvointia. SAK:n julkaisusarja 6/2015. (http://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/europan-talous--ja-rahaliitto- emun-kehittaminen--talouskurista-kohti-kasvua-ja-hyvinvointia-2015-12-17)
  4. 4. Asiantuntijalausunto 4 (4) TYTY/ok 30.6.2016 Ainakin sosiaaliturva-asioissa SAK:lla on huomattavia varauksia EU-tason integraatioon. Tyypillisesti silloin olisivat kyseessä esim. työeläkejärjestelmän asema tai viimeaikoina jonkinlainen eurooppalainen työttömyysvakuutus eli ns. EMU:n sosiaalinen ulottuvuus. Kestävä linjaus on, että työ- ja sosiaaliasioiden perusoikeudet ja minimitasot pitäisi vahvistaa EU:ssa samalle tasolle kuin sisämarkkinavapaudet, mutta samalla sosiaali- ja työpolitiikan toimivalta pitää säilyttää kansallisella tasolla. Suomessa on nyt tarvetta EU:n tulevaisuutta koskevalle strategisemmalle pohdinnalle. SAK ehdottaa Suomen EU-strategian tarkistamista ja tarvittaessa päivittämistä Ison-Britannian kansanäänestyksen jälkeen. EU- strategian valmistelun on perusteltua tapahtua laajapohjaisesti työntekijöiden ja elinkeinoelämän sidosryhmiä osallistaen. SAK:n pääviestit  Brexitin jälkeinen välitön markkinareaktio oli nopea, mutta ei erityisen voimakas.  Pidemmän päälle talousvaikutukset riippuvat siitä, minkälainen EU:n ja Ison-Britannian suhteesta muodostetaan. Mahdollinen ratkaisu olisi ottaa Iso-Britannia ETA-jäseneksi, jolloin vapaakauppa voisi jatkua.  Poliittisesti kyse on suurimmasta takaiskusta Euroopan integraatiolle sen historiassa. Mahdollisen brexitin edessä on useita ratkaisemattomia poliittisia ja juridisia kysymyksiä. Eroneuvottelut on syytä aloittaa vasta kun on kohtuullinen varmuus siitä, minkälaisella prosessilla ne viedään läpi.  29.6.2016 päätettiin EU:n peruslinja: Euroopan sisämarkkinoille ei ole pääsyä, jos ei samaan aikaan hyväksy neljää sisämarkkinavapautta. Sisämarkkinoiden hyötyjä ei saa ilman velvollisuuksia. Neuvottelulinja on hyvä ja se vähentää riskiä eroamisten lumipalloefektistä.  EU:n tulee pyrkiä neuvottelutulokseen, jossa varmistetaan, ettei Iso- Britannia ryhdy työelämän oikeuksien polkumyyntiin EU:n ulkopuolella.  Myös EU:lla on edessään uudistuminen. 27 jäsenmaata ovat päättäneet käynnistää ”poliittisen reflektion”.  Ajankohta ei ole otollinen esittää merkittävää integraation syventämistä tai perussopimustasoisia muutoksia. Esim. EMU:n kehittäminen ei akuutisti vaadi sellaista. Kasvun ja työllisyyden tulisi olla prioriteetteja.  SAK ehdottaa Suomen EU-strategian tarkistamista ja tarvittaessa päivittämistä Ison-Britannian kansanäänestyksen jälkeen. EU- strategian valmistelun on perusteltua tapahtua laajapohjaisesti työntekijöiden ja elinkeinoelämän sidosryhmiä osallistaen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

×