TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen

1. TIE TOYHTEISKUNNAN KEHIT TÄ JÄ 1 | 2020 TiedostaT I E K E UUTTA OSAAMISTA Mobiililaite koulun luontoretkellä Ihmisten internet on yhteisöllinen Tiedon avulla vastuullisia valintoja Dataliikenteen energiankulutus on ilmastohaasteen ydinkysymys DIGITAALISET PROSESSIT JyrkIT Etäepidemia leviää TIEKEn JÄSEN Verkostot liikenne- ja viestintäministeriön työn tukena vie puhtaaseen tulevaisuuteen DIGI

2. Kehitettävää digitaidoissa? Päivittäiset työt edellyttävät yhä enemmän laitteiden ja sovellusten hallintaa. Puutteelliset taidot kuormittavat työntekijöitä ja niistä vaietaan. Työväen Sivistysliitto TSL tukee taitojen ottamisessa haltuun. Digitaitoja työssäkäyville ja työttömille käytännönläheisesti TSL järjestää Opetushallituksen tuella maksutonta digitaalisten perustaitojen koulutusta. Tavoitteena on elvyttää ja vahvistaa työikäisten digitaalisia perustaitoja, jotta tietokoneella suoritettavat työtehtävät sujuisivat ja työssä voisi keskittyä olennaiseen. Työttömille suunnatuilla kursseilla opitaan digitaalisia perustaitoja, jotka tukevat työnhakua, työhön palaamista ja työssä selviytymistä. Kurssin tavoitteena on myös löytää kullekin osallistujalle oma polku työpaikkaan. Kurssit ovat selkeäkielisiä ja käytännönläheisiä. Ryhmäkoot ovat pieniä ja jokainen saa henkilökohtaista ohjausta, jossa huomioidaan kurssilaisen lähtötaso ja kiinnostuksen kohteet. Kurssin pituus ja ajankohta sovitaan tilaajan kanssa. Koulutus tuodaan lähelle osallistujia ja sisältää tarvittavat laitteet. Kiinnostuitko? Lue tai kysy lisää: www.tsl.fi/digitaidot maarit.palen@tsl.fi, 040 742 9275 Henkilöstön digitaidot kuntoon ja tuottavuus kasvuun Kun työntekijät suoriutuvat tehtävistään tehokkaasti, yrityksen tuottavuus paranee. TSL tarjoaa maksuttoman kurssin yrityksille, jotta ketjun jokainen lenkki on koulu- tettu ja ajan tasalla. FutureFit-koulutusohjelma on 14 tunnin henkilöstö- koulutus työpaikoille, jotka toimivat teollisuuden alalla, yksityisellä palvelualalla tai logistiikka-alalla. Koulutuksessa otetaan haltuun keskeisiä perustaitoja, kuten älylaitteita ja sovelluksia, pilvipalveluiden toimintaa, digiviestintää työpaikalla, tietoturvaa ja yksityisyyttä, koneoppimista ja tekoälyä sekä jatkuvaa oppimista. Koulutukset järjestetään 8–12 henkilön ryhmille, ja ne on mahdollista järjestää etänä. Kuka tahansa kehittymis- haluinen työntekijä voi osallistua. Uudenlaisessa todellisuudessa pärjäävät ne yritykset, joissa on digitaaliset perustaidot hallussa. FutureFit-hanketta rahoittaa Google.org. Haluatko muuttaa suuntaa? Ota yhteyttä: kim.katainen@tsl.fi, 045 250 7080 janne.laulumaa@tsl.fi, 040 590 6878 tsl.fi/hankkeet/tyoelamahankkeet/futurefit TSL vahvistaa työikäisten perustaitoja

3. kuvapanupälviä Pääkirjoitus Hanna Niemi-Hugaerts TIEKEn toiminnanjohtaja ” Otamme ainutlaatuisen harppauksen hiilineutraaliin tulevaisuuteen, kun niin yhdessä päätämme.” TIEKE on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digitaalisen osaamisen kehittämisenjadigitaalistentoimintaprosessienedistämisenalueilla. Digikolmiloikalla päästöttömämpään elämään Koronan hillintätoimet ovat ponnauttaneet meidät valtavaan digi- kolmiloikkaan: työn, elämysten, oppimisen ja ruokapalveluiden digitalisaatio on edennyt niin käyttäjien kuin tarjoajien tarpeista. Kun kotoa ei voi lähteä, palveluiden on tultava luoksemme. Suomalainen yhteiskunta on kriisioloissa osoittautunut erinomaiseksi alustaksi innovatiivisille, digitalisaatiota hyödyntäville ja eristyksessä elettävää arkea helpottaville ratkaisuille. Uskon, että koronakevät jättää arkeemme pysyvät jäljet. Totta kai odo- tamme naamatusten tapaamisia, mutta miksi enää matkustaisimme pa- lavereihin, kun olemme havainneet, että etäneuvotteluissa keskustelu on antoisaa ja päätöksenteko tehokasta? Miksen jatkossakin tilaisi ruokia kotiin sen sijaan että lähtisin hikoilemaan kaupan kassajonoon? Samallameilletarjoutuumahdollisuuslyödäkaksikärpästäyhdelläiskulla, sillädigitalisaatioantaapandemianhillitsemisenlisäksitehokkaitatyöka- luja ilmastokriisin torjuntaan. Tiedosta-lehdenkevään2020numerotarjoaailmastomyönteisendigike- hityksen tavoittelijalle kättä pidempää. Läpileikkaava viesti on, ettei työ hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ole lakannut kriisitilanteessa, ja että mukana on toimijoita joka sektorilta. Monissa organisaatioissa ilmastovastuu on kattavasti toimintaa ohjaava arvo. Yhtäällä trimmataan sisäisiä prosesseja, toisaalla palveluntarjoaja auttaa asiakkaitaan kohti kestäviä valintoja, vain pari esimerkkiä maini- takseni.Kerrommemyöskuntienjayritystenyhteiskokeiluillahaettavista ilmastoystävällisistä älykaupunkiratkaisuista. Jutuistamme käy ilmi sekin, että kestäviä innovaatioita tarvitaan runsaasti lisää. Investointeja vauhdittavat muun muassa Valtion kehittämisyhtiö Vake sekä Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma Green Deal. Otamme parhaillaan ainutlaatuista harppausta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, kunhan niin yhdessä päätämme. Vuonna 2021 TIEKE on edis- tänyt tietoyhteiskuntakehitystä neljäkymmentä vuotta. Nyt meillä on loistava mahdollisuus vauhdittaa ilmastokriisin ratkaisua missiotamme toteuttamalla.

4. KANNESSA 34 DIGITALISAATIO PUHTAAN LIIKENTEEN YTIMESSÄ 22 MOBIILILAITE KOULUN LUONTO- RETKELLÄ 48 eLÄMÄÄ TIETOYHTEISKUNNASSA Ympäristökasvatus hyötyy digitalisaatiosta, kun maastossa retkeilevien koululaisten taskussa on WWF:n tuottama materiaali. Tammikuussa K-kaupoista tilattiin ruokaa verkossa kuukaudessa noin 50 000 kertaa. Nyt vähintään sama määrä tilauksia tulee sisään viikossa. 14 HYÖDYNTÄMÄLLÄ FIKSUSTI TEKNOLOGIAA VÄHENNÄMME PÄÄSTÖJÄ Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilotti tuottaa sähköisen työkalun ajoneuvokaluston ympäristövaikutusten hallintaan. 20 espoo ottaa mobiililoikan hiilineutraaliin tulevaisuuteen 21 kiertotalous kukoistamaan kaupunginosissa 22 mobiililaite koulun luontoretkellä 24 vaikuta vaikutu 2020 vei oppivaan digikulttuuriin 26 vältetään turhaa ja keskitytään olennaiseen 27 jyrkIT 28 ihmisten internet on yhteisöllinen 30 kirja-arvio verkkokeskustelun historiaa UUTTA OSAAMISTA 32 digitalisaatio – ystävä vai vihollinen? 34 digitalisaatio puhtaan liikenteen ytimessä 36 tiedon avulla vastuullisia valintoja 38 dataliikenteen energiankulutus on ilmastohaasteen ydinkysymys DIGITAALISET PROSESSIT 40 TIEKEn jäsen LVM verkostot liikenne- ja viestintäministeriön työn tukena 42 Sopimusten avainkohtia myötävaikutusvelvollisuus sopimuksen päättyessä 44 DIGIHYÖTY tukee pk-yritysten digitalisaatiokehitystä 45 VS-DIGI kehittää vapaan sivistystyön digitalisaatiota ja digiosaamista 46 INPROMPTU perehdyttää perustaitoihin myös poikkeustilanteessa 46 TIEKE kouluttaa kesäyliopistolaisille työssä tarvittavia digitaitoja 47 OSUVAT TAIDOT rakentaa valtakunnallista digitaitojen osaamismerkistöä 47 VERKKOLASKUJEN validointi on askel kohti taloushallinnon automatisointia 48 elämää tietoyhteiskunnassa 50 TIEKE palvelee TIEKE Oikeilla toimenpiteillä yksittäisen palvelun hiilijalanjälki saattaa pienentyä jopa 90 prosenttia. 5 tavoitteena hiilineutraali ja digiviisas suomi vuonna 2035 6 digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOMINISTERI KRISTA MIKKONEN TOIMITUSJOHTAJA JOUNI KERONEN PROFESSORI JARI PORRAS 15 nettopositiivisuus on vastuullisuuden uusi taso 16 elisa hiilineutraaliksi 2020 aikana 17 vihreitä digipalveluja rakentamassa sisältö Tiedosta 1 | 2020 4

5. ORAS TYNKKYNEN TYRSKY-KONSULTOINNIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Hallitusohjelman mukainen tavoite edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Muutoksen kärjessä kulkee kaikille elämänalueille ulottuva digitalisaatio. 15–17 Ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen, yritysvastuujohtaja Minna Kröger, ratkaisuarkkitehti Janne Koponen: ” Nettopositiivisen yrityksen toiminnasta syntyy enemmän hyötyjä kuin haittoja.” Hyödyntämällä fiksusti teknologiaa vähennämme globaaleja päästöjä kuvajaaniskerkis/sitra. Tavoitteena hiilineutraali ja digiviisas Suomi vuonna 2035 5 Tiedosta 1 I 20

6. TEKSTI PAULA LAUNONEN Digi vie puhtaaseen kuvaheikkipälviä 6 kannessa6

7. tulevaisuuteen Tekoälyä, dataa ja nopeita verkkoja tarvitaan kiertotalouden toteutuksessa, hiilitaseen seurannassa, vähäpäästöisen liikenteen, työnteon ja asumisen toteutuksessa sekä kansalaisten ilmastotoimien tukemisessa. Samaan aikaan digitalisaation omaa ympäristökuormaa on kevennettävä. 7 Tiedosta 1 I 20

8. H kannessa allitusohjelman mukainen hiilineutraali Suomi vuoteen 2035mennessäedellyttäänopeutettujapäästövähennyksiä kaikillasektoreilla,korostaaympäristö-jailmastoministeri Krista Mikkonen. Toteutuskeinoja ovat päästötön sähkön- ja lämmön- tuotanto sekä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämi- nen, kiertotalouden edistäminen ja ilmastoystävällinen ruokapolitiikka. ”Verotuksenpainopistettäsiirretäänympäristöhaittojen verottamiseen.Luonnonmonimuotoisuudenheikkenemi- nen pysäytetään uudistamalla luonnonsuojelulainsäädän- töä, vahvistamalla luonnon monimuotoisuuden suojelun rahoitustajaedistämälläluonnonvarojenkestävääkäyttöä”, Mikkonen sanoo. Koronan katveessa Kansalainen,jokakeväällä2020tottuiseuraamaanhallituk- sen ympärivuorokautista kilpajuoksua koronavirusepide- mian pahimpien seurausten ehkäisemiseksi, saattoi ehkä ajatella, ettei valtion ylimmän johdon kalenteriin kriisin keskellä muita asioita mahdu. Arkinen puurtaminen pitkän tähtäimen politiikan pa- rissa jatkui kuitenkin taustalla. Kevään aikaansaannoksiin kuuluu muun muassa esitys laiksi, joka lisää sähköautojen latausmahdollisuuksia sekäparantaarakennustenenergiatehokkuuttaautomaa- tion avulla. Lain myötä Suomeen rakennettaisiin 73 000 – 97 000 latauspistettä sekä 560 000 – 620 000 latauspis- tevalmiutta vuoteen 2030 mennessä. ”Autoilijalla pitää olla varmuus siitä, että sähköauton pystyylataamaankodinjatyöpaikanlisäksiniintyö-kuin lomamatkoilla koko maan alueella. Liikenteen sähköis- täminen on tärkeä keino kohti hiilineutraalia Suomea”, Mikkonen toteaa. Lakiluonnoksessa esitetään, että muussa kuin asuin- käytössä oleviin suuriin rakennuksiin,joissa lämmitys- tai ilmastointijärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW, on asennettava energiatehokkuutta parantava automaatio- ja ohjausjärjestelmä: olemassa oleviin rakennuksiin vuoteen 2025 mennessä, ja uusiin vuodesta 2021 lähtien. Tiekarttoja eri aloilta Erialojenilmastotiekarttojaonvalmistumassaalkukesästä. Energia-, kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden lisäksi omia hiilineutraaliustoimiaan määrittelevät elin- tarviketeollisuus, liikennesektori, maa- ja metsätalousala, matkailu-jaravintolapalvelut,vähittäiskauppa,tekstiili-ja muotiala, sahateollisuus sekä rakennus- ja kiinteistöala. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmistelee ict-alan ympäristö- ja ilmastostrategiaa, jonka on määrä valmistua marraskuussa 2020. ”Hiilineutraaliustavoite koskee kaikkia sektoreja, joten kokonaistarkastelu on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelun tulisi olla selkeää ja ennakoitavaa niin, että myös kansalaisten,yritysten ja järjestöjen olisi helppo seu- rata sitä ja osallistua työhön”, Mikkonen sanoo. Uhka on mahdollisuus Climate Leadership Coalition (CLC) näkee niukkenevissa luonnonvaroissa ja ilmastonmuutoksen uhissa mahdollisuuksia, joihin tarttumalla yritykset voivat lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ilmaston lämpenemistä jarrutta- vat bisnesmallit ovat sekä kannattavaa liiketoimintaa että vastaus globaaleihin ympäristöhaasteisiin. SuomalaisessaCLC-verkostossavaikuttaamonialainen joukko yritysten,pankkien,kaupunkien ja tutkimusyhtei- söjen ylintä johtoa. Verkoston tavoitteet toimitusjohtaja Jouni Keronen kiteyttää termiksi hiilikädenjälki.Siinä missä hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastolle vahingollisia päästöjä,tarkoittaa hiili- kädenjälki ratkaisuja päästöjen suitsimiseksi. Pienen maan iso jälki ”Pienellämaallavoiollaisohiilikädenjälki”,Keronensanoo, jalisää,ettäympäristöteknologialtaanmaailmanparhaiden yritysten joukossa on jo nyt useita suomalaisyrityksiä. Maailmalla vaikuttavina suomalaisesimerkkeinä hän mainitsee Outotecin, jonka ratkaisuilla saatiin vuonna 2019 aikaan 6,6 miljoonan tonnin päästövähennys. Nes- teen uusiutuvilla tuotteilla saavutettiin 9,6 miljoonan Tänään ratkaistaan maailmaan tila 2050 l Yli kolmen asteen lämpeneminen olisi suuri uhka maailman ruokahuollolle. l Jos lämpenemistä ei hillitä, vuoteen 2050 mennessä merenpinta on noussut peittämään useita kaupunkeja, ja pakottanut 150 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. l Vältämme ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset kutistamalla lämpötilan nousun alle 1,5 celsiusasteeseen. Lähde: Climate Leadership Coalition TUTUSTU TELEYRITYSTEN YMPÄRISTÖVASTUUOHJELMIIN DNA https://corporate.dna.fi/ymparisto ELISA https://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu/ TELIA https://www.telia.fi/telia-yrityksena/yritysvastuu/ ymparistovastuu Lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry 8

9. kuvalaurakotila,valtioneuvostonkanslia ” Liikenteen sähköistäminen on tärkeä keino kohti hiilineutraalia Suomea.” YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOMINISTERI KRISTA MIKKONEN 9 Tiedosta 1 I 20

10. kannessa ” Älyteknologia on välttämätön resurssi matkallamme kohti hiiletöntä tulevaisuutta.” TOIMITUSJOHTAJA JOUNI KERONEN 10

11. tonnin vähennykset ja Stora Enson uusiutuvat materiaalit vähensivät hiilidioksidipäästöjä arviolta 20 miljoonaa tonnia. ”Ainoastaan näiden kolmen yrityksen kansainvälinen vaikutus vastaa suuruusluokaltaan yli 75 prosenttia Suo- men nettopäästöistä. Koska meillä on osaamista, tehtä- vämme on luoda ja myydä maailmalle kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja.” Terveisiä päättäjille Tavoitteen toteuttamiseksi yritysten tahto ei kuitenkaan riitä – pitkäjänteisiä linjauksia Keronen peräänkuuluttaa erityisesti EU:n päättäjiltä. ”Eurooppalainenilmastopolitiikkaonollutteollisuuden näkövinkkelistä hyvin lyhytnäköistä.Tähtäin on aiemmin ollutvuodessa2030,kuntässävaiheessainvestoijillapitäisi olla tieto kriteereistä, politiikoista ja säädöksistä vuoteen 2050 saakka.” ”Ratkaisujen kehittäminen vie aikaa, investoinnit ovat kalliita,janiidenelinkaarionkymmeniävuosia.Poliittisten päättäjientehtäväonluodayrityksilleehdot,jotkamahdol- listavatkannattavan,ympäristöäsäästävänliiketoiminnan. Onhienoa,ettäviimevuodenlopullasaatiinsovittuaEU:n 2050 tavoite”, Keronen sanoo. Kiertotalouden käyttöjärjestelmä Akuutein tarve on digitaalisten alustojen kehittämisellä ja skaalaamisella. ”Suomessaeitällähetkelläoleriittävästimekanismejaja toimijoita tukemaan tällaista skaalausta,joten on vaarana, että parhaat innovaatiomme valuvat muualle,sinne missä uusia ratkaisuja voi skaalata”, Keronen sanoo. Suomalaisinnovaatio Mobility as a Service (MaaS) eli liikkuminen palveluna on Kerosen mukaan osoittanut, miten digitaalisia palveluja voidaan kehittää ja millaisia hyötyjä niillä voidaan aikaansaada. ”Suomessa voisi syntyä useita vastaavia konsepteja ilmastonmuutoksen hillinnän tarpeisiin.” Digitaalisia alustoja tarvitaan esimerkiksi kiertotalou- denkäyttöjärjestelmänäjapalvelullistajana,hiilinielujenja hiilivarastojen seurannassa, biotalouden materiaalihyöty- jen laskennassa, kansalaisten ilmastotoimien tukemisessa ja monella muulla elämänalueella. ”Alustojenkehittäminensekäbigdatanjatekoälynhyö- dyntäminenovatSuomellesuurimahdollisuus.Kykymme skaalatalupaaviaratkaisujahoukutteleeinvestointejamyös ulkomailta”, Keronen toteaa. Eurooppa eturintamaan Eurooppalaistenkaupunkien,yritysten,tutkimustahojenja kansalaisjärjestöjen kanssa CLC on allekirjoittanut vetoo- muksen, jossa EU:n parlamentilta, komissiolta ja kaikilta jäsenmailta vaaditaan päätöksiä maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. ”Jos nyt istuva EU-parlamentti, komissio ja Eurooppa- neuvosto eivät tee riittäviä päätöksiä, on todennäköistä, ettei mikään muukaan maa tai maanosa niitä tee. CLC odottaa EU:lta markkinapohjaista ratkaisua, joka var- mistaa päästövähennykset ja mahdollistaa hiilinielut, eikä linjasaamuuttuatulevienparlamenttienaikana”,Keronen huomauttaa. Nuorille hyvät eväät Lappeenrannanteknillisessäyliopistossa(LUT)tulevaisuuden tekijöitä kouluttava professori Jari Porras kertoo, että nyt opiskelevat nuoret saavat edeltäjiään paremmat lähtö- kohdatdigitalisaationympäristövaikutustenanalysointiin. ”Meilläympäristönäkökulmaonintegroitusekäict-alan tutkintoon johtaviin koulutuksiin että peruskoululaisten junioruniversity-luonnontiedeohjelmaan.Laajaaymmär- rystätarvitaan,sillävaikkadigitalisaatioonmaapalloneko- logisten ongelmien ratkaisun avain, se myös kuormittaa ympäristöä monin tavoin.” ”Digitalisaatiossa on kysymys toimintatapojen muutoksesta,jonka seurannaisvaikutusten hahmottaminen on haasteellista. Jokainen osa digitalisaation rattaissa vaatii omatresurssinsa,esimerkiksilaskentatehoa.Jamitälaajem- malle käyttö leviää, sitä enemmän tarvitaan kapasiteettia”, Porras summaa. Globaalit päästöt kasvussa l Kymmenessä vuodessa ict-sektorin energiankulutus kolminkertaistuu vuoden 2015 vajaasta 2 000 terawattitunnista vuoteen 2025 mennessä lähes 6 000 terawattituntiin. l Suurin osa energiankulutuksen kasvusta johtuu datakeskuksista. l Laitteiden käytön aiheuttama energiankulutus pysyy vuoden 2015 tasolla, vajaassa tuhannessa terawattitunnissa vuosittain. Lähde: Janez Potocnic, kansainvälisen resurssipaneelin puheenjohtaja, esitys Sitrassa 25.11.2019. Neljäsosa maailman energiasta l Vuonna 2020 jopa 90 prosenttia dataliikenteestä liittyy videoiden suoratoistoon ja online-pelaamiseen. l Ennusteen mukaan ict-alan energiankulutus on 21 prosenttia globaalista energiankulutuksesta vuonna 2030. Lähde: Etlan digibarometri 2019, Timo Seppälä 11 Tiedosta 1 I 20

12. kannessa Yksioikoista totuutta ei ole Keskivertokansalaisen arjesta löytyy oivallisia esimerkkejä digitalisaation plussien ja miinusten puntariin. Onko esimerkiksi nettishoppailija hyvis vai pahis? Voisi ajatella, että päästöjä syntyy perinteiseen ostota- pahtumaan verrattuna niukasti, kun kuluttaja tekee va- lintojaan kotisohvalla sen sijaan että kaasuttelisi autollaan kauppakeskukseen. Lisäksi logistisesta ketjusta putoaa energiaa kuluttavia lenkkejä, kun tuotetta ei kuljeteta ensin tehtaalta tukkuun ja sieltä vähittäismyymälään, vaan suoraan valmistajalta tilaajalle. Arviointi jää kuitenkin vajavaiseksi, ellei huomioon oteta myös verkkokaupan ylläpidosta, kuluttajan netti- surffailusta,digitaalisesta maksamisesta ja mahdollisesta tuotteen palautuksesta aiheutuvia päästöjä. Digitalisaatio ilmastonmuutoksen hillitsijänä l Tieto- ja viestintätekniikalla vähennetään liikenteen, valmistuksen, maatalouden, rakentamisen ja energiantuotannon päästöjä. l Etätyöskentely pienentää työmatkaliikkumisen päästöjä. l Älyratkaisuilla optimoidaan raskaan liikenteen kilometrejä ja polttoaineen kulutusta. l Monikäyttöälylaitteet vähentävät tarvetta erillisille elektroniikkalaitteille, jolloin materiaalitehokkuus paranee. Lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Vuodesta 2010 vuoteen 2017 l Operaattoreiden sähkönkulutus kasvoi reilut 10 prosenttia. l Mobiilidatan määrä kasvoi noin 4 500 prosenttia. Lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikankeskusliitto FiCom ry ”On hyvä kysymys, miten iso hiilijalanjälki syntyy pelkästään tuotteiden edestakaisin siirtelystä mannerten välillä”, Porras pohtii. Vastuu tuottajille Entälievenisikötiedostavankansalaisenilmastoahdistus, jos hän katsoisi television puoli yhdeksän uutiset broad- castina yhtä aikaa parinsadan tuhannen muun kanssa sen sijaan että avaa tallenteen verkkopalvelussa itselleen parhaiten sopivana aikana? Kahtaerilaistakatsomistapaavoiverrataliikenteeseen. Broadcast toimii kuten joukkoliikenne – suoritteeseen kuluvaenergiajyvitetäänisollekäyttäjäryhmälle–mutta nettitallenteen katsoja on kuin yksinäinen autoilija,joka eivoijakaakenenkäänkanssaliikkumisestaanaiheutuvaa hiilikuormaa. ”En haluaisi syyllistää palvelujen käyttäjiä vaan heitän pallon niiden tuottajille”, digitalisaation ympäristövai- kutuksiin erikoistunut professori sanoo ja kannustaa verkkopalvelujen tuottajia kertomaan asiakkailleen toi- mintansa ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista. Hiilimittari suoratoistoon ”Suoratoistopalvelussa voisi olla mittari, josta käyttäjä näkee, minkäkokoisen hiilijalanjäljen esimerkiksi yhden tallenteen katsominen aiheuttaa.” Porrasuskoo,ettäympäristövaikutustenhavainnollis- tamisestaontulossadigiaikakaudenkilpailutekijä;paras- ta menestystä hän ennustaa palveluntarjoajille,jotka aktiivisesti pyrkivät edistämään ympäristön hyvinvointia. ”Varmasti yhä useampi kuluttaja valitsee mieluiten verkkopalvelun, jonka tarjoaja kantaa ilmastovastuuta kompensoimalla haittoja esimerkiksi jonkun sertifikaat- tijärjestelmän kautta sekä kehittämällä jatkuvasti omia prosessejaan mahdollisimman vähähiilisiksi.” Kertakäytöstä kiertotalouteen Entä mikä on professorin kanta toistaiseksi ratkaise- mattomaan ongelmaan eli erilaisista jalometalleista ja muoveista koostuvaan romuvuoreen, jonka kasvulle ei näy ylärajaa niin kauan kun tablettien, kännyköiden, läppäreiden ja muiden älylaitteiden elinkaari on pari vuotta, eikä velvoittavaa materiaalien uusiokäyttöjärjes- telmää olla luotu? ”Kertakäyttökulttuurista on päästävä eroon. Tarvi- taan säädöksiä, joilla valmistajat velvoitetaan tuomaan markkinoille korjattavia laitteita. Lisäksi valmistuksessa käytetyt materiaalit on pidettävä jatkuvassa kierrossa – esimerkiksi käytöstä poistettu kännykkä puretaan, osat lajitellaan ja palautetaan teolliseen prosessiin uusien tuotteiden valmistusmateriaaleiksi.”I Krista Mikkosen osuus perustuu brieftilaisuuteen 10.3. sekä kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivuilla julkaistuihin ministerin kannanottoihin. Jouni Kerosen ja Jari Portaan haastattelut tehtiin helmikuussa. ICT-ALAN ILMASTO- JA YMPÄRISTÖSTRATEGIA VALMISTELUSSA Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut työryhmän, joka valmistelee tietoja viestintäteknologia-alan ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Työryhmän väliraportti ilmestyy 15.6. 12

13. ” Yhä useampi kuluttaja valitsee ilmastovastuullisen verkkopalvelun.” PROFESSORI JARI PORRAS kuvateemuleinonen 13 Tiedosta 1 I 20

14. Hyödyntämällä fiksusti teknologiaa vähennämme päästöjä kannessauutta osaamistakannessa OIKEILLA TOIMILLA VÄHENNÄT YKSITTÄISEN PALVELUN HIILIJALANJÄLKEÄ JOPA 90 PROSENTTIA. ► Valitse uusiutuva energianlähde ja hyödynnä hukkaenergia. ► Optimoi ICT-infra myös ilmastomielessä. ► Tue laitteiden pitkää elinkaarta ja uusiokäyttöä. ► Vähennä oman tai asiakkaidesi toiminnan ilmastovaikutuksia digiratkaisujen avulla. ► Suunnittele ilmastofiksuja digipalveluita. 14

15. Nettopositiivisuus on vastuullisuuden uusi taso Vastuullisuustyössä painopiste on siirtymässä vahinkojen välttelemisestä hyötyjen kasvattamiseen. Tässä ict-ala voi näyttää tietä. YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUTYÖTÄ on pitkään tehty haittojen vähentäminen edellä. Leikataan päästöjä 15 prosenttia, torjutaan korruptiota, vältetään onnettomuuksia. Tällä työllä on yhä paikkansa. Se ei kuitenkaan enää riitä. ILMASTOKRIISIN RATKAISEMISEKSI pitää nyt päästöjen vähentä- misen ohella sitoa ilmakehään jo päästettyjä kasvihuonekaasuja. Mo- nimuotoisuuden varjelemiseksi täytyy elinympäristöjen tuhoutumisen jarruttamisen lisäksi ennallistaa jo menetettyjä ympäristöjä. NETTOPOSITIIVISUUDEN PERUSAJATUS on yksinkertainen: tehdä kokonaisuutena enemmän hyvää kuin pahaa. Nettopositiivisella yrityk- sellä hyödyt (kädenjälki) ovat siis haittoja (jalanjälki) suuremmat. ETUJOUKOISSAKULKEEICT-ALA.Se on ymmärrettävää:alan suorat ympäristövaikutukset suhteessa liikevaihtoon ovat maltilliset,mutta sen tarjoamat palvelut voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä. ALALLE ITSELLEEN TÄMÄ ON TOKI OLLUT ILMEISTÄ PITKÄÄN. Digitalisaation mahdollisuudet tulivat myös suurelle yleisölle tutuksi vii- meistään koronaviruskeväänä 2020,kun kokoukset ja seminaarit joudut- tiin siirtämään verkkoon – ja samalla vähennettiin päästöjä aiheuttavaa matkustamista. ESIMERKIKSI TELEJÄTTI BT AIKOO TUOTTAA ”NETTOHYVÄÄ” (Net Good). Tietokonevalmistaja Dell puolestaan on esittänyt 10x20- vision: vuonna 2020 yhtiön myönteisen vaikutuksen maailmaan pitää olla kymmenkertainen haittoihin nähden. ARIZONASTATEUNIVERSITYKERTOOROHKAISEVIATULOKSIA verkkotutkintojen nettovaikutuksista: lähiopetukseen verrattuna verk- kotutkinnot ovat nettopositiivisia sekä ilmaston että talouden kannalta. Kovimman päätöksen on tehnyt Microsoft. Ohjelmistojätti ilmoitti pyrkivänsä hiilinegatiiviseksi (eli ilmastopositiiviseksi) vuoteen 2030 mennessä – ja hyvittävänsä lopulta kaikki koko historiansa aikana aihe- uttamansa päästöt. SUOMESSA NETTOPOSITIIVISUUTEEN ON TARTUTTU varovai- semmin. Suunnittelu- ja konsultointialan Ramboll tosin ilmoitti vähän aikaa sitten yltäneensä nettopositiiviseksi. NETTOPOSITIIVISUUS TARJOAA TYÖKALUN,jolla yritykset voivat saavuttaa vastuullisuustyössä uuden tason. Samalla se voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös Suomessa ict-ala voisi näyttää tietä. I TEKSTI ORAS TYNKKYNEN ” Nettopositiivisen yrityksen toiminnasta syntyy enemmän hyötyjä kuin haittoja.” ORAS TYNKKYNEN ON ILMASTO- JA KESTÄVYYSKYSYMYKSIIN KESKITTYVÄN TYRSKY-KONSULTOINNIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA. YHDESSÄ KATI BERNINGERIN KANSSA HÄN ON KIRJOITTANUT OPPAAN NETTOPOSITIIVISUUS – MENESTYVÄN JA VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN UUSI TASO. kuvajaaniskerkis/sitra. 15 Tiedosta 1 I 20

16. kannessauutta osaamistakannessa Elisa hiilineutraaliksi 2020 aikana YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEIDEN saavuttamisen kannalta ilmastonmuutos on merkittävin käsissämme oleva haaste.Tutkijoiden ja asiantun- tijoiden viesti on harvinaisen selkeä: meidän tulee puolittaa päästömme vuoteen 2030 mennessä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu yli 1,5 °C nykyisestä voi- taisiin välttää. ICT-ALALLA ON KESKEINEN ROOLI kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kansainvälisen, alan kestävää kehitystä edistävän The Global Enabling Sustainability Initiative -yhteisön (GeSi) raportin mukaan digitaalisten palvelujen tuottaminen kestävällä tavalla voi pienentää hiilipäästöjä määrällä,joka vastaa yhdeksää prosenttia maailman kokonaispäästöistä. Vastaavasti on arvioitu, että mobiiliteknologiaratkaisujen hiilijalanjäljen suhde hiilikädenjälkeen olisi 1:10. DIGITALISAATIO MUUTTAA TAPOJAMME TOIMIA ja vuorovaikuttaa. Ict- alanmyönteinenilmastovaikutuslähteeyritystenomantoiminnanmuuttamisesta kestäväksi. Se tarkoittaa koko toimintaketjun – laitteiden, teknologioiden, palvelujen – kehittämistä vähähiiliseksi ja ympäristömyönteiseksi. ALANYRITYKSETTOIMIVATKINJOMÄÄRÄTIETOISESTI.Esimerkkejäovat muunmuassauusiutuvansähkönkäyttö,pilvipalvelujenenergiatehokkuudenjat- kuva parantaminen,mobiiliverkon käytön optimointi,konesalien hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa sekä laitteiden uusiokäyttö ja kierrätys.Nä- mäkaikkisekäkeventävätilmakehänhiilikuormaaettävauhdittavatkiertotaloutta. KESTÄVÄLLE PERUSTALLE RAKENNETTUJA DIGITAALISIA PALVELUJA hyödyntämällä kaikki yhteiskunnan toimijat yksittäisestä kuluttajasta yrityksiin ja julkiseen sektoriin voivat tehdä ilmastotekoja, joilla parannamme liikkumisen ja tuotannon energiatehokkuutta, vähennämme raaka-ainehukkaa, ja mahdol- listamme kiertotalouden. Uudet teknologiat, erityisesti 5G, esineiden internet ja tekoäly, tarjoavat tulevaisuudessa yhä parempia työkaluja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. ”DIGITALISAATIOLLA KESTÄVÄ TULEVAISUUS” ON ELISAN MISSIO. Haluamme olla hiilineutraali vuoden 2020 aikana. Saavutamme tavoitteen käyt- tämällä uusiutuvaa sähköä ja kehittämällä prosessejamme energiatehokkaiksi, minkä lisäksi kompensoimme loput 11 prosenttia päästöistämme. Näillä askelilla hillitsemme omalta osaltamme ilmaston lämpenemistä ja vauhditamme yhteistä matkaamme kohti kestävää digitaalista tulevaisuutta. ILMASTONMUUTOS VAATII TOIMENPITEITÄ JOKAISELTA. Maapallon lämpenemisen rajaaminen kriittiseen 1,5 asteeseen on mahdollista soveltamalla olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja hakemalla uusia toimintamalleja. HYÖDYNTÄMÄLLÄFIKSUSTITEKNOLOGIAAvähennämmeglobaalejapääs- töjä.Jonytkäytämmemonipuolisestidigitalisaatiotaetätyössä,terveydenhuollossa ja sähköisessä asioinnissa. Uusia innovaatioita kehitetään jatkuvasti lisää. Tässä digitalisaatio tarjoaa selkeästi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. I Tieto- ja viestintätekniikalla on tutkitusti keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. TEKSTI MINNA KRÖGER ” ICT-alan myönteinen ilmastovaikutus lähtee yritysten oman toiminnan muuttamisesta kestäväksi.” MINNA KRÖGER ON ELISAN YRITYSVASTUUJOHTAJA. kuvaelisaoyj 16

17. Vihreitä digipalveluja rakentamassa Digin ympäristövaikutuksista keskustellaan nyt enemmän kuin koskaan. Green tech thinking vähentää verkkopalvelujen hiilipäästöjä. DIGIÄ VOISI VERRATA HENKILÖAUTOON, joka mahdollistaa pääsyn paikasta toiseen–markkinoillaonniintuulivoimallaladattavaasähköautoakuindieselsyöp- pöävanhaajenkkirautaa.Mistätiedän,mitenpaljonjamitäpolttoainettasuosimani digipalvelu kuluttaa, ja mitkä ovat sen päästöt? YKSITTÄISENKÄYTTÄJÄNNÄKÖKULMASTAdigitaalinenpalveluonlähesaina ekologisempi vaihtoehto kuin perinteinen asiointi; digitaaliset palvelut ovat laajan yleisön saavutettavissa kellon ympäri. VAIKKAPERINTEISIENPALVELUJENDIGITALISOINNILLAVÄHENNETÄÄN ympäristökuormitusta,onalantoimijoidentuotettavauudetratkaisutmahdollisim- man ympäristömyönteisesti. Tosiasia on se, että digitaalisia palveluita syntyy jatku- vastilisää,jalähitulevaisuudessainternetinkäyttäjiäonmiljardienemmänkuinnyt. PALVELUJENKÄYTTÄJÄLLEVASTUUTAEIVOISÄLYTTÄÄ,sillähänenvaiku- tusmahdollisuutensapäästöjenvähentämiseenovatrajalliset–siitähuolimatta,että keskivertonetinkäyttäjänvuosipäästötovatsamaasuuruusluokkaakuinyksittäinen mannertenvälinen lentomatka. SEN SIJAAN DIGITAALISIA PALVELUJA TARJOAVAT TAHOT voivat itse vaikuttaa palveluidensa ympäristökuormaan.Keskivertoverkkosivusto,jolla on 10 000 sivulataustakuukaudessa,tuottaayhtäraskaanympäristökuormankuinedellämai- nittu yksittäinen lentomatka. Suosituilla palveluilla ympäristökuorma voi olla jopa tuhansia kertoja suurempi. SISÄLTÖJÄ JA TOTEUTUSTA MÄÄRITELLESSÄÄN palvelujen tarjoajat voivat ottaakantaaympäristövaikutuksiinjavaatiatoteuttavaltaosapuoleltaasianhuomi- oimista. Uskon, että kuluttajien herääminen digipalvelujen ympäristövaikutuksiin tapahtuu hyvin pian, ja silloin vastuulliset toimijat erottuvat edukseen. VASTUU JA POTENTIAALI YMPÄRISTÖN KANNALTA kestävien ratkaisuiden edistämisessä on palvelujen toimittajilla. Satojen ja tuhansien verkkopalvelujen ko- konaisuudessa jo pienikin ympäristövaikutusten huomioon ottaminen voi tuoda suuria kokonaisvaikutuksia. Joissain tapauksissa oikeilla toimenpiteillä voidaan palvelun hiilijalanjälkeä pienentää jopa 90 prosenttia. TEKNISET RATKAISUT EIVÄT OLE AINOA TEKIJÄ palvelun ympäristöystä- vällisyydessä. Visuaalisessa suunnittelussa voidaan huomioida esimerkiksi kuvien ja videoiden käyttö, sillä ne vaikuttavat yleensä huomattavasti siirrettävän tiedon määrään.Käyttämällävähemmäntaikevyempiäkuviavoidaantiedonsiirrossasääs- tää merkittävästi. KÄYTETTÄVYYDEN JA ARKKITEHTUURIN ROOLIA ei myöskään pidä vähek- syä.Mitäselkeämpisivustoon,sitähelpomminkäyttäjälöytäätarvitsemansatiedon, janäintarpeettomiensivulataustenmäärävähenee.Samapäteemyöshakukoneopti- moinnissa:mitähelpomminkäyttäjälöytääetsimänsäinformaation,sitävähemmän hänen tarvitsee surffata turhaan. OTA MUKAAN GREEN TECH THINKING prosesseihisi tänään, ja ympäristön lisäksi asiakkaasi kiittävät sinua viimeistään huomenna! I TEKSTI JANNE KOPONEN ” Vastuu ja potentiaali ympäristön kannalta kestävien ratkaisuiden edistämisessä on palvelujen toimittajilla.” JANNE KOPONEN ON DIGISTRATEGIOIHIN ERIKOISTUNEEN WUNDERIN PILVIGURU JA RATKAISUARKKITEHTI. 17 Tiedosta 1 I 20

18. Tietoyhteiskunta-akatemia 2020: Tieto ja ihminen edellä 7.10.2020 Porvoo Onko tietoyhteiskunta yhteinen eurooppalainen työmaa vai markkina, josta taistellaan? Miten suomalainen huipputason tekoäly- ja teknologiatutkimus näkyy päätöksenteossa? Tietoyhteiskuntakehityskö arvoneutraalia? Onko digi politiikkaa, onko meillä digipolitiikkaa? Toteutuuko digiosallisuus tietoyhteiskunnassa? tietoyhteiskunta-akatemia.fi #uusitietoyhteiskunta TIEKE järjestää Tietoyhteiskunta-akatemian yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa jo viidettä kertaa. Lähde kumppaniksi! ota yhteyttä: Merja Sjöblom merja.sjoblom@tieke.fi Tietoyhteiskunta-akatemia on poliittisille päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattu kutsuvalmennus, joka kasvattaa osallistujien ymmärrystä tietoyhteiskunnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

19. UUTTA OSAAMISTA ” Koronakevät tyhjensi konttorit ja koulut yhdellä rysäyksellä ja siirsi työnteon, opiskelun ja asioinnin etäyhteyksien päähän. Viimeistään nyt ymmärrämme, että digiosaaminen on kansalaistaito, jota ilman emme tule toimeen.” Hanna Vuohelainen, TIEKE SIVUT 28–29 Virtuaaliympäristöön on mahdollista koota työhönsä tyytyväinen ja tuottava tiimi siitä riippumatta, missä päin maailmaa sen jäsenet sattuvat asumaan. Tiedonkulku ja yhteinen tilannekuva vaativat hajautetussa organisaatiossa erityistä huomiota. Me TIEKEssä edistämme digiosaamista monissa hankkeissa ja tapahtumissa sekä tarjoamme palveluita tietoja viestintäteknisen osaamisen kehittämiseen. Laajat verkostot ja aktiiviset yhteydet tekevät meistä kokoamme suuremman vaikuttajan. 19 Tiedosta 1 I 20

20. uutta osaamista TEKSTI TUOMAS KIURU Espoo ottaa mobiililoikan hiilineutraaliin tulevaisuuteen Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä aina mukana kulkevia puhelimia. SUOMEN KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN YHTEINEN STRATEGIA l 6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia. l Hankkeissa yritykset testaavat tuotteita ja palveluja aidossa ympäristössä. l Tuloksena syntyy elämänlaatua ja ilmastotavoitteita tukevia älykkäitä ratkaisuja. l Hankekokonaisuutta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Lisätietoja: https://6aika.fi uutta osaamista Espoossa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä,mikä edellyt- tää erittäin suuria päästövähennyksiä. Koska liikenne aiheuttaa merkittävän osan Espoon hiilijalanjäljestä, sen kehittäminen voi parhaimmillaan tarkoittaa isoa harppausta kohti hiilineutraaliutta. Espoon kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia aiheutuu liikenteestä, ja liiken- nepäästöistä 60 prosenttia on peräisin hen- kilöautoilusta – espoolaiset taittavat puolet kaikista matkoistaan henkilöautolla. Sähköauto ei yksin ratkaise Liikenteen päästöt vähennevät ajan kanssa autokannan uudistuessa ja sähköistyessä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa kuitenkin, että Suomessa on vuonna 2030 vain 250 000 sähköautoa. Ennusteen valossa ei vaikuta realistiselta, että sähköä ja muita vähähiilisiä energianläh- teitäkäyttävätautotvoisivatyksinäänratkais- takaupunkilaistenliikkumisenpäästöhaastei- ta – ainakaan tällä aikajänteellä. Tulee muistaa, että vaikka moottorit saa- taisiin päästöttömiksi,autoliikenne vaikuttaa elämänlaatuun monilla muilla tavoilla, esimerkiksi ruuhkina sekä renkaiden ja päällys- teen kulumisesta syntyvinä pienhiukkasina. Suunnistetaan solmuista Tavoitellessamme ekologisen kuorman ke- ventämistä onkin kestävien liikkumistapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) pärjättävä vertailussa autolle. Tehdäkseen kestävästä liikkumisesta aiempaa houkuttelevampaa Espoo on käynnistänyt yhdessä Tampereen, TurunjaOulunkanssaprojektinVähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Tavoitteena on kehittää keskusmaisia sol- mukohtia, jotka kokoavat yhteen erilaisia liikennemuotoja ja ihmisiä. Tällaiset solmu- kohdatovatpaikkoja,joihinonhelpposaapua jalan tai polkupyörällä, ja joissa sujuvat mat- kaketjutovatmahdollisiahelpostisaavutetta- vienjoukkoliikenteenrunkoyhteyksienjauu- sien, kätevien liikkumispalveluiden ansiosta. Välttämätön työkalu Kestävä liikennejärjestelmä ei olisi mitään ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä kuvaadobestock 20

21. LIIKENNETTÄ KEHITTÄVÄ 6AIKA l Espoon kaupunki, Business Tampere, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki etsivät yritysten kanssa vähähiilisiä ratkaisuja liikkumiseen. l Lokakuuhun 2021 jatkuvassa projektissa toteutetaan kokeiluja, jotka parantavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät liikennejärjestelmän kestävää kehitystä. KEHITTÄMINEN PERUSTUU DIGIIN 6Aika-hanke suosittelee kiertotalouden innovoijille ja toteuttajille tehokkaita työkaluja: l Verkkotyöpajat l Sähköiset yhteiskehittämisalustat, esimerkiksi: ENOll, CitHub, HYVE, idClic, iMinds, industryHAck, jovoto, Nimble Bee. Kestävienkaupungiosienkumppanuusmalli-hankkeen(KIEPPI)toimijoitaovat uusiakiertotaloudeninnovaatioitakehittävätyritykset,tutkimusorganisaatiot ja yliopistot. Tavoitteena on luoda Espoon Keraan, Tampereen Hiedanrantaan ja Turun Tiedepuistoon taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävää kiertotalousliiketoimintaa.Hankkeessamietitään,mitenuudetkaupunginosat voivat kehittyä kiertotalouden ehdoilla. Käytäntöjä kokeillen Tampereella KIEPPI-pilotit liittyvät urbaaniin ruoantuotantoon, uusiomateri- aalienkäyttööninfrarakentamisessasekäviherrakentamisenkiertotalouteen. Esimerkiksiurbaanissaruoantuotannossakokeiluvoiollaruoankasvattaminen vertikaaliviljely- tai aquaponics-menetelmällä. Vertikaalikasvihuoneessa salaatit ja yrtit kasvavat päällekkäin useassa kerroksessa ja saavat valonsa led-lampuista auringon asemesta, aquaponics puolestaan on menetelmä, jossa altaassa kasvatettavien kalojen ravinteikas vesi kierrätetään kasveille. Kitkatonta kumppanuutta Yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltavat pilotit toimivat hyvänä mate- riaalina kumppanuusmallin rakentamiseen, kun samalla pääsemme hiomaan kaupungin ja yritysten välistä yhteistyötä mahdollisimman kitkattomaksi. HANKEKAUPUNGINOSISSA TOTEUTETTAVAT PILOTIT JAKAUTUVAT VIITEEN TEEMAAN: 1. Tilat sekä jakamis- ja kiertotalouden palvelut Espoon Kera ja Turun Tiedepuisto 2. Ravinne-, energia- ja materiaalivirtojen hyödyntäminen Espoon Kera ja Turun Tiedepuisto 3. Urbaanin ruoantuotannon ratkaisut Tampereen Hiedanranta ja Espoon Kera 4. Jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen Tampereen Hiedanranta ja Turun Tiedepuisto 5. Monimuotoiset ja terveyttä edistävät sini-viherrakenteet Tampereen Hiedanranta TERVETULOA HIEDANRANTAAN JotällähetkelläTampereenHiedanrannassatoimiiyrityksiä,joidenliiketoimin- ta perustuu kiertotalouden periaatteisiin: Digi Toilet Systems Oy:n, Carbofex Oy:n,EvergreenFarmOy:njaPolarNightEnergyOy:nydinosaamisiaovatmuun muassa ekologisen sanitaation ja ravinnekierron edistäminen, biohiilen tuotanto,urbaaniruoantuotantosekäuusiutuvanenergiantuotantohajautetusti. Hiedanrannassa on tilaa uusille innovatiivisille toimijoille, sillä kaupungin- osa on vasta rakentumassa. I Artikkelin kirjoittaja Karoliina Tuukkanen on KIEPPI-hankkeen projektipäällikkö. TEKSTI KAROLIINA TUUKKANEN Kiertotalous kukoistamaan kaupunginosissa Espoon Kera, Tampereen Hiedanranta ja Turun Tiedepuisto kehittävät kiertotalouden innovaatioita. ” Tavoitellessamme ekologisen kuorman keventä- mistä on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen pärjättävä vertailussa autolle.” TUOMAS KIURU ON VÄHÄHIILINEN LIIKKUMINEN LIIKENNEHUBEISSA -HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ. taskuissa ja laukuissa aina mukana kulkevia puhelimia. Monet itsensä läpi lyövistä palveluista pe- rustuvat hyvään käyttökokemukseen, johon voidaan päästä, kun käyttäjä pystyy selvittä- määnvaivattomastiainakinliikkumisvälinei- den saatavuuden ja hinnan. Yhtätärkeääon,ettäkäyttäjäpystyyvertai- lemaanerilaisiapalvelujahelpostijanopeasti, ja että niiden yhdistäminen sujuu mutkatto- masti. I 21 Tiedosta 1 I 20

22. Mobiililaite koulun luontoretkellä Ympäristökasvatus hyötyy digitalisaatiosta, kun maastossa retkeilevien koululaisten taskussa on WWF:n tuottama materiaali. Kun varhaiskasvattaja tai opettaja vie päiväkotiryhmän tai koululuokan ulosoppimaan,yhtenäkannustimena voi olla tavoite irrottaa lapset ruudun ääreltä. Opetuksen digitalisaatiota on kritisoitu siitä, että se vie sekä huomion että kehittämisre- surssitpoistärkeämmistäaiheista,kutenkes- tävän elämäntavan vahvistamisesta. Tästä huolimatta olen ympäristökasva- tuksen asiantuntijana sitä mieltä, että digitaalisista materiaaleista saataviin hyötyihin kannattaa tutustua. Tekemällä oppimista ja kriittistä ajattelua KiinnostuimmeWWFSuomessatuottamaan mobiilimateriaalia, koska oletimme, että op- TEKSTI ESSI AARNIO-LINNANVUORI LATAA MAKSUTTOMASTI VERKOSTA l Ympäristöjärjestö WWF Suomen mobiilimateriaalit on suunniteltu käytettäväksi opettajan tai muun ohjaajan ohjauksessa. l Suuri rantaseikkailu on tarkoitettu alakouluille, ja Vesistömysteeri yläkouluille. l Opettaja tai vaikka partiojohtaja voi ladata aineistot maksutta WWF:n verkkosivustolta. Lisätietoja: wwf.fi/rannalla pimateriaalindigitalisaatiojatkuuväistämät- tä, jolloin kokeilu olisi edessä ennemmin tai myöhemmin.Pianhavaitsin,ettäuusitekno- logia palvelee erinomaisesti ympäristöasioi- den oppimista. Esimerkiksi monimutkaisia ja toisiinsa kytkeytyneitä ympäristöongelmia käsittele- vän tekstin voi kirjoittaa hypertekstiksi,jossa asioiden keskinäiset kytkökset tulevat hyvin esille.Lisäksidigitaalinenmateriaalionusein moniaistista,mikäsopiierinomaisestiympä- ristökasvatukseen. Digitaaliset alustat ja ympäristöt mahdollistavat myös sen, että oppijat tekevät oppimateriaalia toisilleen. Tällöin kurssin alussa on olemassa vain runko, jota osallistujat täy- dentävät kurssin kuluessa.Virtuaaliympäris- uutta osaamista TEKSTI ESSI AARNIO-LINNANVUORI kuvapaulakallio 22

23. töjä voi lisäksi hyödyntää ympäristöaiheisen kansalaisvaikuttamisen opiskeluun. Esimerkiksi sosiaalisen median kanavat antavat monipuolisia mahdollisuuksia seu- rata yhteiskunnallista keskustelua. Verkossa seikkaillessapääseeharjoittelemaankriittistä ajattelua, mikä sekin on ympäristökasvatuk- sen keskeinen päämäärä. Materiaali mukaan maastoon Tabletilla tai puhelimella hallinnoitava ai- neisto sopii mainiosti ulko-opetukseen.Työ- väline kulkee kevyesti mukana retkellä. WWF:n ensimmäiset kokeilut mobiiliop- pimisen saralla sijoittuivat veden äärelle sat- tumalta. Vesiluonnon monimuotoisuuteen keskittyvän Freshabit LIFE IP -hankkeen yhteydessä laadimme kotimaiselle Seppo- alustalle kaksi oppimateriaalia: Suuren ran- taseikkailun alakouluille,jaVesistömysteerin yläkouluille. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti tuottaa vastaavat materiaalit myös metsän ja kaupunkiluonnon tutkimiseen. Mobiililaitetta käytetään vesitutkimusret- kellä havaintojen ohjaamiseen ja tallentami- seen. Oppilaan päähuomio on ympäröiväs- sä luonnossa, ja laite toimii havainnoinnin apuna. Tallenteisiin on mahdollista palata luokassa,ja esimerkiksi tunnistamatta jäänyt laji voidaan valokuvan perusteella määrittää yhdessä retken jälkeen. Näppärästi havainnot talteen Mobiililaite tarjoaa luontoretkellä monen- laisia mahdollisuuksia. Kirjallisten vastaus- ten lisäksi tablettiin ja puhelimeen voidaan tallentaa kuvaa, videota ja ääntä. Laitteella voidaan avata lisätietolinkkejä taioppimateriaalinosaksituotettujavideoita juuri sillä hetkellä, vaikkapa rantakaislikossa kahlattaessa, kun lisätiedon hankinta tehtä- vän suorittamiseksi on ajankohtaista. Oppilaat itse ovat sitä mieltä, että tehtä- vien ratkaisu sujuu retkiolosuhteissa mobii- lilaitteella näppärämmin ja ripeämmin kuin kynällä ja paperilla. Kokemukseni mukaan oppilaat huolehti- vat laitteista hyvin: yksikään tabletti tai pu- helin ei ole retkillämme käynyt uimassa tai vahingoittunutmuuten.Suurimmathaasteet liittyvätinternetinpuuttumiseen,silläkoulu- jentableteillaeiolemaastossaverkkoyhteyttä. Onneksitämänpulmanvoikiertääjakamalla laitteille verkkoa puhelimesta tai käyttämällä oppilaiden omia puhelimia. I Tuuloksen koulun oppilaat kokeilevat Suuri rantaseikkailu -mobiilipeliä Suolijärven rannalla Hämeenlinnassa. ” Kannustan ympäristökasvatta- jia hyödyntämään tuotta- miamme mobiilimateri- aaleja. Kaikki palaute on tervetullutta.” ESSI AARNIO-LINNANVUORI ON WWF SUOMEN YMPÄRISTÖKASVATUKSEN JOHTAVA ASIANTUNTIJA. kuvaessiaarnio-linnanvuori 23 Tiedosta 1 I 20

24. uutta osaamista TEKSTI HANNA VUOHELAINEN KUVAT ANDI BALOGH Vaikuta vaikutu 2020 TIEKEn Vaikutavaikutu -tapahtumassa rakennettiin vahvaa ja inhimillistä, oppimista ja osaamisen johtamista edistävää digikulttuuria. Viimeisen päälle olevat laitteet ja ohjelmistot eivät tuo onnea, mutta alustat mahdollistavat oppimisen, yhteistyön ja kohtaamiset moninaisilla tavoilla niin työyhteisöissä kuin asiakkaiden kanssa. Kaipaamme työltä yhteisöllisyyttä ja keskinäistä arvostusta, merkityksellisyyttä sekä luottamusta ja läpinäkyvyyttä. VaikutaVaikuta-tapahtuman paneelissa oppivan digikult- tuurin eri ulottuvuuksia poh- tivat Juha Beurling-Pomoell, Kuluttajaliitto, Petteri Kallio, eOppiva, Haus ja Linda Neigli- ck, MPS. Keskustelua veti Han- na Niemi-Hugaerts, TIEKE . Paneeli päätyi yhteisym- märrykseen siitä, että dataa on paljon, mutta tulkitsijoita liian vähän. Tekoälyn avulla meitä kuluttajina ohjataan haluttui- hin suuntiin. Data voisi auttaa myös näkemään, miten meitä ohjaillaan. Osaamisen saralla tekoäly saisi helpottaa meitä näkemään, mitä olisi hyvä op- pia seuraavaksi. Verkkokoulu- tusten lisäännyttyä olemme oppineet paremmin arvosta- maan myös lähikohtaamisia. 24

25. vei oppivaan digikulttuuriin “Kun kohtelemme toisiamme arvostaen, lisäämme hyvinvointia. Työssä kysymys on myös tuottavuudesta ja sitoutuneisuudesta. Kun ihmiset kohtelevat toisiaan arvostaen ja näkevät yhteisen päämäärän, he ovat valmiita antamaan itsestään. Digiaikakaudella meidän on oltava hereillä, sillä arvokkuuden loukkaaminen verkossa tapahtuu paljon helpommin kuin kasvotusten.” Donna Hicks, Weatherhead Center for International Affairs, Harvard University ”Runsas määrä eri tavoin ajat- televia ihmisiä ei automaat- tisesti tarkoita parantunutta toimintaa. Osallistuminen ei olevainmielipiteensanomista, vaanhaluatarkastellaerinäkö- kulmia ja kasvattaa yhteisöllis- tä pääomaa. Jos emme kohtaa itseämmeemmekämuita,meil- läeioleyhteistätodellisuutta.” Outi Sivonen, Solita ”Learning design -ajattelu auttaa yrityksiä digitaalisten oppimisympäristöjen hyö- dyntämisessä. Kertyvän datan linkittäminen osaamisen ke- hittämiseen auttaa tuomaan mahdollisimman relevanttia sisältöä oppijalle itselleen. Te- koälyn avulla jahdataan mahdollisimman hyvää ja tehokasta oppimiskokemusta.” Vesa Perälä, Clanded ”Meillä on työelämässä tarve pehmeiden taitojen erityis- osaajille. Empatiaa, vuoro- vaikutustaitoja ja uskallusta tarvitsevat kaikki, mutta oma paikkansa on osaajille, jotka pystyvät tuomaan erilaisia ihmisiä ja osaamisia yhteen, näkevät suuren kuvan ja kyke- nevät toimimaan tilanteissa, joissa selkeitä polkuja ei ole.” Risto Sarvas, Aalto ”Muutoksen vauhdista kertoo, että50miljoonankäyttäjänta- voittamiseen meni televisiol- ta lähes 30 vuotta, Pokemon Golta 19 päivää. Tulevaisuu- den ennakointi viiden vuoden päähänonjokseenkinjärkevää jamahdollista.Senjälkeenvir- hemarginaali kasvaa kuin lop- puviikon sääennusteella.” Pekka Abrahamsson, Jyväskylän yliopisto ”Iltapäivällä osallistujat lähti- vät ihailtavalla innokkuudella hakemaan omakohtaista tun- tumaa pelilliseen oppimiseen. Seppo-ympäristössätyöstettiin yhdessä mm. metaosaamisen tunnistamista ja organisaation viestintää ja solmittiin uusia tuttavuuksia kanssapelaajiin. Lämmin kiitos kaikille osallis- tujille.” Henrietta Lehtonen Kulttuuri ja inhimillisyys. Teknologia ja digitalisaatio. Osaaminen. 25 Tiedosta 1 I 20

26. Koulutusresursseja ei kannata hukata tuottamattomaan opiskeluun väärällä alalla tai väärillä menetelmillä. Vältetään turhaa ja keskitytään olennaiseen Ruokapakkauksen muovin vähentä- minen puoleen ei tunnu missään, jos itse ruoka heitetään roskiin. Pakkaus ja kuljetus jopa Aasiasta Suomeen on murto- osa itse ruoan tuottamisen hiilijalanjäljestä, joten tärkeintä on olla hankkimatta ruokaa, jota ei syödä. Kansan kouluttamiseen menee siihenkin energiaa ja materiaalia. Ja vaikka itse opiskelu eli ajatustyö tuntuu aika vähäenergiseltä, kuluu siihen ihmisen ajasta monta vuotta. Josajatuksenaonminimoidahukkaanme- nevä kulutus, ei tunnu järkevältä, että yksilö viettäisi vuosia ajastaan opiskelemassa asiaa, josta ei ole hänelle hyötyä. Kestävän koulutuksen periaatteita UNESCOn kestävän koulutuksen periaatteet peräänkuuluttavat muun muassa mielekkäi- tä epävirallisia oppimisympäristöjä, merki- tyksellisiä ja hyvinvoinnin huomioon ottavia arviointijärjestelmiä sekä keskittymistä kulttuurien ja sukupolvien väliseen oppimiseen. Keskiössä on sen varmistaminen, että op- pija ei opiskele turhaan.Eikä riitä,että koulu- tuksenpäätyttyämitataantyöllistymistä,sillä vahinko on jo tapahtunut. TEKSTI TARMO TOIKKANEN Tohtori Otto Burman on väitöskirjassaan osoittanut, että oppijoilta voidaan lyhyellä kyselyllä selvittää heidän oman oppimisensa ilmapiiri.Mahdollisiinongelmakohtiinpuut- tumallaparannetaanopiskelunmielekkyyttä, ja siten minimoidaan turha tai tuottamaton opiskelu vaikkapa väärällä alalla tai väärillä opiskelumenetelmillä. Iloa ja omistajuutta yrittäjämäisesti Burmanjakaaoppimisenilmapiirinkolmeen alueeseen: oppimisen iloon, psykologiseen omistajuuteen sekä yrittäjämäiseen oppimiseen. Oppimisen iloa koetaan, kun saa tukea opintoihin ja oppimiseen, kun itse viihtyy ja muut viihtyvät, kun mielestään kehittyy, ja kun ongelmaratkaisutaidot paranevat. Oppimisenpsykologistaomistajuuttakoe- taan,kuntehtävätovatomakohtaisiajaitselle sopivia, kun kuuluu ryhmään, kun suunnit- telee omaa työtään, kun toteuttaa tehtäviä itseään varten, kun luottaa itseensä ja tuntee oppivansa mitä vain. Yrittäjämäistäoppimistakoetaan,kunviih- tyyuusienasioidenparissa,kunhaluaanähdä, kokea ja kehittää jotain uutta, kun panostaa haastaviintehtäviin,kuntunnistaaosaamisen- sa ja kun on halukas oppimaan uutta. Korona pakotti tositoimiin Tänä keväänä koronavirusepidemiasta joh- tuva oppilaitosten pakollinen etäopetukseen siirtyminen on varmasti pannut jokaisen opettajan miettimään, mitkä oppimisaktivi- teetitovattarpeellisia,jamitenniitävoimuut- tuneessa tilanteessa parhaiten toteuttaa. Monettekevättyötäseneteen,ettäsiirtymä etäoppimiseenja-opetukseensujuumahdol- lisimman sujuvasti. Konkreettinen esimerkki yhteisistä ponnistuksista on Suomen eOp- pimiskeskus ry:n kuratoima etäopetuksen vinkkitaulu, josta löytyy monenlaista tietoa välineistä, toimintatavoista ja muista huomi- oitavista asioista. Tule mukaan kehittämään ToinenerinomainenesimerkkionEtäopetuk- sen näytön paikka -opas. Molempien koostamiseen osallistuvat Suomen kokeneet etäopetuksen ja -ohjauksen ammattilaiset.Molemmissa työ jatkuu,ja mukaan pääsee koska vain! Ei siis vähennetä ja säästetä kaikesta, vaan koetetaannimenomaanvähentääniitäturhia toimenpiteitä – puhutaanpa sitten oppimisesta, terveydenhuollosta, työkokouksista tai someviestinnästä.I uutta osaamista KÄY TUTUSTUMASSA Kooste etäopetuksen ja -oppimisen tueksi http://bit.ly/etäopetus Etäopetuksen näytön paikka -opas okf.fi/etaopetuksennaytonpaikka ”Ei tunnu järkevältä, että yksilö viettäisi vuosia opiskelemassa asiaa, josta ei ole hänelle hyötyä.” KIRJOITTAJA TARMO TOIKKANEN ON SUOMEN EOPPIMISEN NEUVOTTELUKUNNAN PUHEENJOHTAJA. kuvaadobestock 26

27. Etäepidemia leviää ” Koronavirus levisi niin nopeasti, ettei etätyövälineiden käyttöä ehditty kouluttaa.” jyrkIT JYRKI J.J. KASVI KIRJOITTAJA ON TIEKEN DIGIVAIKUTTAJA. Koronaviruspandemia muutti maailmaa. Etätyöstä ja etäkokouksista tuli monella työpaikalla yhdessä yössä työnteon normi. Karanteenista lähdettiin työpaikalle vain, jos etätyö ei ollut mahdollista. Vastaavamurroskoettiinkouluissaja korkeakouluissa. Etäopiskelusta, tai pikemmin itseopiskelustatulihetkessäopettajienjaoppilaidenarkea.Luokkahuoneistalähdet- tiin kuitenkin niin kiireellä, ettei opettajille ehditty opettaa etäpedagogiikkaa eikä oppilaille itseohjautuvaa opiskelua. Osalta se sujuu luonnostaan, kaikilta ei. Kevään arvosanat saattavat yllättää. Etätyön,-oppimisenja-kokoustentekniikkaonollutvalmiinapitkään.Käyttöönoton esteenä ovat olleet lähinnä tottumukset ja asenteet. Digiloikka on jäänyt ottamatta, koska ihmisten kykyyn johtaa itseään ei olla luotettu. Työtä on totuttu arvioimaan ajan eikä tulosten perusteella. Ennen koronavirusta etätyötä sai tehdä monella työpaikalla vain esimiehen luvalla esimerkiksi kaksi päivää kuussa, mitä pidettiin suurena luottamuksen osoituksena. Vastakunpandemianrajoittamistoimeteivätjättäneetvaihtoehtoja,vastahakoisem- mankin johtajan oli pakko hyväksyä tilanne; joko tehtiin etätöitä tai ei tehty mitään töitä. Kaikkiintehtäviinetätyöeisovi,eikäetätöihinsiirtyminenkertarysäykselläoleollut kenellekään helppoa. Koronavirus levisi niin nopeasti, että jos etätyövälineet eivät olleetentuudestaantuttuja,niidenkäyttöäeiehdittykouluttaa.AnttiHolmanratkirie- mukas Youtube-video Äiti ja Skaips-komferemssi on koettu monessa perheessä, kun sadattuhannet suomalaiset ovat osallistuneet ensimmäiseen verkkokokoukseensa ilman koulutusta tai teknistä tukea. Vanhaan ei ole paluuta, kun nyt olemme nähneet etätyön ja -oppimisen toimivan. Pandemian jälkeen aiempaa useampi on etätöissä yhden tai useamman päivän viikossa. Tämä näkyy työmatkaliikenteessä, toimitilavuokrissa ja lounasravintoloiden pöydissä. Todennäköisesti myös sairauspoissaolot vähenevät, kun entistä useampi tuntee hallitsevansa omaa työtään. Pelkkä etävälineiden hankkiminen ja kouluttaminen eivät riitä. Hajautetut työ- ja oppimisyhteisöttarvitsevatuuttajohtamistajapedagogiikkaa.TIEKEntavoinmonella pandemiaa etätöihin väistäneellä työpaikalla on otettu käyttöön virtuaaliset kahvi- tauot, verkkokokoukset, joilla ei ole asialistaa. Etätyön ja -opiskelun ergonomiaa, työsuojelua ja vastuita pitää miettiä pandemian jälkeen. Kattaako kunnan vakuutus, jos koululainen katkaisee jalkansa etäoppitun- nilla? Kuka on vastuussa kotityöpisteen ergonomiasta? Työpaikalla voi olla käytössä tuhansieneurojensäätökalusteet,muttaetätöissäkökitäänselkäkyyryssäkesämökin pöydän kulmalla. Fysioterapeuteille riittää töitä. kuvaeetuahanen 27

28. Ihmiset tuijottavat kadulla luurejaan eivätkä noteeraa toisiaan. Ei ihme, että älylaitteitaan käyttävät leimataan epäsosiaalisiksi. Ruutujen takana on kuitenkin toisia ihmisiä ja avara sosiaalinen maailma. Ihmisten internet on yhteisöllinen TEKSTI JYRKI KASVI MARI KRÖGER Internet on ihmisten verkko, sosiaalisuuden turboah- din. Sosiaalisessa mediassa meitä koukuttaa nimen- omaanyhteystoisiinihmisiin.Sosiaalistamediaasyy- tetään“kuplautumisesta”elikäyttäjienverkostoitumisesta samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Mutta onko se huono asia? Internet toi ensimmäistä kertaa yhteen alakulttuurien harrastajat ympäri maailman. Internetin myötä monelle animenörtille, etnonationalistille ja niittyaktivistille selvisi, ettei hän ollutkaan ainoa aiheesta kiinnostunut ihminen maailmassa. Internetissä paikallisten, maantieteeseen perustuvien kulttuurien rinnalle on noussut globaaleja, yhteisiin aat- teisiin ja harrastuksiin perustuvia alakulttuureja. Moni kokee enemmän yhteenkuuluvuutta kansainvälisten verkkoyhteisöjensä kuin naapureidensa kanssa. Verkkoyhteisöt ovat arkea vapaa-ajalla, mutta työelä- mässä tai oppimisessa ne eivät ole vielä lyöneet läpi. On kuvaavaa, että moni verkkokokous pykii pahasti, mutta verkkopeleissä25nettipelaajanyhteishyökkäyssujuusau- mattomalla yhteistyöllä. Vastakkainasettelun aika on ohi Vielä kymmenisen vuotta sitten verkko-oppimisesta tulivat mieleen lähinnä koulun atk-luokan oppimispelit ja Moodlen pdf-materiaalit. Vastakkain olivat opettajave- toinen kontaktiopetus ja verkkokurssit, joista kontakti- opetusta pidettiin lähes aina laadukkaampana. Yhteisöl- lisyyden ja vuorovaikutuksen katsottiin toteutuvan vain lähiopetuksessa, kun verkossa kaikki tekivät tehtävänsä itsenäisesti. Nyt tiedämme, että vastakkainasettelu on tarpeeton: verkko-oppimisessaeivainosattuhyödyntääverkonsisä- syntyistä vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllinen oppiminen vaatii paljon sekä oppijalta että opettajalta. Opiskelu ei tehostu sillä, että luennot viedään videotallenteiksi ja keskustelut siirretään kurs- sifoorumille. ”Virtuaaliympäristöön on mahdollista koota työhönsä tyytyväinen ja tuottava tiimi.” uutta osaamista28

29. Verkossa opiskelu vaatii järjestelyä,suunnittelua ja pe- dagogista mukauttamista sekä oppijoiden sitouttamista. Entä jos oppiminen prosessina ajateltaisiin kokonaan uudestaan? Oppijayhteisölle annettava tehtävä ei olisikaan kysymys, johon etsitään opettajan ennakkoon määrittämiä oikeita vastauksia vaan autenttinen ongelma,jota oppijat yhdessä ryhtyvät ratkaisemaan monipuolisten tietoläh- teiden avulla. Tällöin erilaiset oppijat pääsisivät käyttämään vah- vuuksiaan ja hyödyntämään osaamistaan, ja oppisivat uutta toisiltaan. Virtuaaliyhteisöt työelämässä Virtuaaliympäristöön ja hajautettuun organisaatioon on mahdollistakootahyvä,työhönsätyytyväinenjatuottava tiimi siitä riippumatta, missä päin maailmaa sen jäsenet sattuvat asumaan. Tiedonkulku ja yhteinen tilannekuva vaativat hajautetussa organisaatiossa erityistä huomiota.Ennen vanhaan tupakkatauot olivat monella työpaikalla kriittiisiä tiedon kulullejaryhmäytymiselle.Hajautetuissaorganisaatioissa ei ole kuitenkaan tupakka- eikä kahvitaukoja, siksi tarvitaan ennalta valmisteltuja esityslistattuja tapaamisia sekä kasvokkain että verkossa. Hajautetuissa organisaatioissa asiat on saatava käsitel- tyäjajaettuymmärrysmuodostettuakokoustenpuitteis- sa. Verkkokokous ei saa kuitenkaan olla alusta loppuun vain esityslistan läpikäyntiä, sillä kuulumisten vaihtami- nen on tärkeä osa tiimin ryhmäytymistä. Esimerkiksi ensimmäinen vartti voidaan varata ju- tustelulle ennen asialistalle siirtymistä. Hajautettuihin tiimeihin on tärkeää valita luotettavia, oma-aloitteisia henkilöitä, ja heille on annettava tilaa olla luottamuksen arvoisia.Myöstiimeilleonuskallettavaantaaautonomiaa. Etänä kotona vai töissä? Hajautetuissa työyhteisöissä on otettava huomioon etä- työnhaasteet.Jososatiimistätyöskenteleepaljonkotona, työn ja arjen erottaminen voi olla haastavaa. Usein pe- lätään työajan vähenemistä, mutta todellisuudessa moni tekee huomaamattaan ylipitkää päivää. Vaikka kyse olisi etätyöstä, se ei vähennä työnantajan vastuuta työajan seurannasta. Ergonomia ja työsuojelu saattavat jäädä vähälle huo- miolle. Toimistossa investoidaan ergonomisiin kalustei- siin,muttakotonatyöskennelläänkeittiönpöydänääressä – niin kauan kuin selkä kestää. Ihmisteninternettarjoaauusiamahdollisuuksiamuo- dostaa yhteisöjä sekä omassa elämässä, oppimisessa että työssä.Sekäihmisetitse,työnantajatettäyhteiskuntahyö- tyvät, mutta muutos ei tapahdu itsestään, se on suunni- teltava, resurssoitava ja johdettava. Suunnitteluun on otettava mukaan myös heidät, joita muutos eniten koskee. I KIRJOITTAJAT OVAT SUOMEN EKONOMIEN KOULUTUSPOLITIIKAN ERITYISASIANTUNTIJA MARI KRÖGER JA TIEKEN DIGIVAIKUTTAJA JYRKI KASVI. YHTEISBLOGISARJA LÖYTYY OSOITTEESTA TIEKE.FI/UUTISET/. ”Verkossa opiskelu vaatii suunnittelua ja oppijoiden sitouttamista.” kuvaadobestock 29 Tiedosta 1 I 20

30. Digitaalisia kohtaamisia kuuluu ehdottomasti kaikkien sosiaalisen median ilmiöistä kiinnostuneiden lukulistalle. Verkkokeskustelun historiaa Monisyyttääsosiaalistamediaakeskustelukulttuurinrämettymisestä.Todel- lisuudessaidentiteettivarkaudet,valeuutiset,trollit,natsikortit,verkkohuija- ritjaasbestikalsareitavaativatfleimisodatolivatdigitaalisenviestinnänarkea jo vuosia ennen kuin Tim Berners-Lee vuonna 1990 loi WWW:n. Esimerkiksi Usenetin uutisryhmissä fleimit liekehtivät välillä niin kuu- mina, että kokonaiset uutisryhmät autioituivat. Ei ihme, että digitaalisen viestinnän vastuista, moderoinnista ja anonymiteetistä on väitelty jo yli 30 vuotta. Millainentämäyksiväristenmerkkinäyttöjenruuduillahehkunutsosiaa- linen kulttuuri oli? Nykypäivän sosiaalisen median ilmiöitä on mahdotonta ymmärtää ilman purkkien ja uutisryhmien historiaa. Esimerkiksi Usenetin keskustelukulttuurissaeiollutoikeinsopivaakirjoittaaolevansasamaamiel- tä, sen sijaan eri mieltä olemista arvostettiin. Nostalgiatrippi nuoruuteen Digitaalisia kohtaamisia kuuluu ehdottomasti kaikkien sosiaalisen median ilmiöistä kiinnostuneiden lukulistalle. Suominen, Saarikoski ja Vaahensalo ovat kaivautuneet suomalaisten verkkokeskusteluiden historiaan purkeista nyysseihin,japortaaleistachaneihin;viimehetkellä,sillämonenBBS-purkin varmuuskopiot happanevat entisten ylläpitäjien kellarikomeroissa yhdessä demoskenen ja muun digihistorian kanssa. Meille vanhoille nörteille kirja tarjoaa nostalgiatripin nuoruuteen. Lai- naukset BBS-purkkien keskusteluista vievät lukijan nyyppien, laamojen ja sefujen täyttämään menneisyyteen. BBS-purkit olivat henkireikä monelle tietokoneista, scifistä ja fantasiasta kiinnostuneelle nuorelle, jolla oli koti- kylän ainoa tietokone. Kymmenen kilometrin pyöräily naapurikylään katsomaan lähintä toista konetta oli nörttipojille arkea.(Tietokoneharrastus oli vahvasti sukupuolit- tunutta.) Sitten tuliWWW ja pilasi kaiken.Internetin käytöstä tuli helppoa, ja väki tulvi verkkoon. Enääverkkokeskustelueiollutpienennörttiporukanomaomituinenjut- tu,jotamuuteivätymmärtäneet.Nykyäänoletomituinen,josetoleverkossa. Analyysi raapii pintaa Tekijät ovat kirjoittaneet Digitaalisia kohtaamisia -teokseen kaksi lukua kukin. Toistoa on paljon, ja minkä tahansa luvun voi lukea erikseen. Kirja kuvailee historiaa, mutta ei analysoi verkkokeskusteluiden tekniikasta riip- pumatontaolemusta.Miksiesimerkiksiloukkaavakirjoitteluonniinyleistä? Jäin kaipaamaan myös suomalaisen ja kansainvälisen verkkokeskustelu- kulttuurin vuorovaikutuksen käsittelyä. Vaikutteet ovat kulkeneet molem- piinsuuntiin.EsimerkiksiIRC,SMSjaHabboovatsuomalaisiainnovaatioita, jotkavaikuttavatedelleennykyistensosiaalisenmedianpalveluidentaustalla. Kirjassa oltaisiin voitu käsitellä perusteellisemmin myös varhaisten netti- foorumeidennaisvihaa.Aihenouseeesiinanekdooteissa,muttakysymysmik- si jää vastausta vaille. Kuten esim #gamergate osoittaa, naisviha on edelleen verkossa arkea. Sen syiden ymmärtäminen helpottaisi vihan vastaista työtä. Tutkijat etsivät selitystä verkkokeskusteluiden yleiselle vihamielisyydelle jo1980-luvulla.Myösnäitätutkimuksiakirjoittajatolisivatvoineetreferoida laajemmin. Monet niistä ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia.I Jyrki J.J. Kasvi, DigiVaikuttaja Suominen Jaakko, Saarikoski Petri Vaahensalo Elina (2019) Digitaalisia kohtaamisia – Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. Gaudeamus. Digitaalisen viestinnän vastuista, moderoinnista ja anonymiteetistä on väitelty jo yli 30 vuotta. KIRJA-ARVIO30

31. DIGITAALISET PROSESSIT ” TIEKEn operoima verkkolaskufoorumi on suomalainen keksintö. Sidosryhmien tiiviin yhteistyön ansiosta verkkolaskut kulkevat kitkatta. Suomalainen verkkolaskuosoitteisto on korvaamaton väline osoitetietojen etsinnässä. Osoitteisto laajenee tänä vuonna käsittämään myös ruotsalaisten yritysten osoitteita.” Timo Simell, TIEKE SIVUT 38–39 Maailman datakeskusten toiminnasta syntyy yhtä paljon hiilidioksidia kuin lentoliikenteestä. Dataliikenteen energiankulutus on ilmastohaasteen ydinkysymys. Me tiekeläiset tarjoamme mahdollisuuksia ja palveluja, joista on yrityksille ja organisaatioille konkreettista hyötyä kehittämistyössä. Monille ovat jo tuttuja esimerkiksi Hanketori ja Verkkolaskuosoitteisto. Autamme tavallisia suomalaisia, yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja julkishallintoa kohtaamaan toisensa teknologiaan ja tietoyhteiskuntaan liittyvien kysymysten äärellä. 31 Tiedosta 1 I 20

32. digitaaliset prosessit Tarvitsemme lisää tietoa ja ymmärrystä, jotta digitalisaation ekologisia hyötyjä ja haittoja voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida. Digitalisaatio – ystävä vai vihollinen? Digitaalinen kuluttaminen mielletään usein aineettomaksi kuluttamiseksi, mitä se ei kuitenkaan ole. Kaikille elämänalueille laajentunut digitalisaatio on lisännyt energiankulutusta ja hiilidioksidi- päästöjä siitäkin huolimatta, että uudet laitteet ovat yhä energiatehokkaampia ja energiankulutus per siirretty gigatavu pienenee jatkuvasti. Kasvun kierteessä Digiteknologian lisääntyminen, nopea kehi- tyssekäjatkuvahalpeneminenovatjohtaneet laitteiden määrän valtavaan kasvuun. Elekt- roniikkajäte onkin tällä hetkellä nopeimmin kasvava jätevirta maailmassa, mutta arvioi- den mukaan vain 20–35 prosenttia siitä saadaan kerättyä talteen; tämän osuuden sisäl- tämistä materiaaleista ainoastaan murto-osa päätyy uusiokäyttöön, koska hyvin pienten materiaalimäärien talteenottaminen ei ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa. Tiedossa olevat kehitystrendit kuten 5G- verkko, lisääntyvä liikkuvan kuvan katsominen, tekoäly- ja lohkoketjusovellukset, esineiden internet ja virtuaalitodellisuus viittaavat siihen, että liikenteen määrä sekä tallennus- ja laskentakapasiteetin tarve kasvavat tulevaisuudessa. Hurjimpienennusteidenmukaanict-alan energiankulutus on jopa 21 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta vuonna 2030. Lantin kaksi puolta Ilmastonmuutoksestajaympäristövaikutuk- sista puhuttaessa digitalisaatiolla on kaksois- rooli. TEKSTI LOTTA TOIVONEN Kiertotaloudessa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoil- ta aina vain lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluihin, eikä uudenlaisen kulttuurin ja toimintaym- päristön tuottaminen onnistu ilman dataa ja tiedonsiirtoa. Digitalisaatio vauhdittaa kier- totaloutta mahdollistamalla materiaalitieto- jen tehokkaan hyödyntämisen sekä jakamis- alustojenjamarkkinapaikkojentarjoamisen. Digitalisaation avulla voidaan saavuttaa arviolta jopa 15 prosenttia päästövähen- nyksiä muun muassa energia-alalla, teolli- suudessa sekä kuljetuksissa ja henkilöliiken- teessä. Lantin toisella puolella on infrastruktuu- ri verkkoineen, datakeskuksineen ja laittei- neen, joiden rakentaminen ja käyttö kulut- tavat luonnonvaroja ja energiaa. Katse yli rajojen Digitalisaationympäristövaikutuksiaeivoida tarkastella vain toimiala- tai maakohtaisesti. Onhyväasia,ettäict-sektorikäyttääjonyt suhteessa enemmän uusiutuvilla tuotettua sähköä kuin mikään muu toimiala. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on kuitenkin tärkeä pitää mielessä, ettei min- kään toimialan sähkönkulutus voi kasvaa ”Minkään toimialan sähkönkulutus ei voi kasvaa rajattomasti, vaikka se perustuisi uusiutuviin energiamuotoihin.” 32

33. KILPAILUKYKYINEN JA REILU KIERTOTALOUS Jotta pystymme varmistamaan, että digitalisaatiosta saatavat hyödyt maksimoidaan ja haitat minimoidaan, tulee yhteiskunnalliseen keskusteluun nostaa se, miten alaa ohjataan, ja kuka tätä kehitystä seuraa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden osalta. Keskeinen kysymys on, millaista dataa alan toimijat raportoivat ja kenelle, ja millaista tietoa ja dataa tarvittaisiin kokonaisvaltaisen kuvan hahmottamiseksi. Alkukesästä 2020 ilmestyvä Sitran Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -projektin rahoittama digitalisaation ympäristövaikutuksia käsittelevä selvitys vastaa näihin kysymyksiin osaltaan. Jos digitalisaation käyttö, siirretyn datan ja laitteiden määrät ja sitä kautta energian ja luonnonvarojen kulutus kasvavat tulevaisuudessa samaa tahtia kuin tähän saakka, on selvää, että pelkät tehostamistoimet eivät riitä kompensoimaan haittoja. Energiatehokkaan teknologian lisäksi meidän on panostettava kiertotalouteen, uusiutuvan energiaan käyttöön sekä ymmärryksen lisäämiseen kasvun syistä ja alkuperästä. rajattomasti,vaikkaseperustuisiuusiutuviin energiamuotoihin, jos se samalla tarkoittaa sitä, ettei uusiutuvilla tuotettua sähköä riit- täisi muiden toimialojen tarpeisiin. On myös tärkeä tiedostaa, että suomalaisten digitaalisten palveluiden käyttö lisää päästöjä Suomen ulkopuolella. Esimerkiksi suomalaisten käyttämät suoratoistopalvelut voivat aktivoida toisella puolella maapalloa sijaitsevan datakeskuksen, jonka energia on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Myös laitteiden valmistus tapahtuu pääasiassa ul- komailla. Tämätarkoittaa,ettäosaaiheuttamistam- mepäästöistäeituleesille,jostarkastelemme vain Suomen datakeskusten ja tietoliikenne- verkkojen päästöjä. Käyttäytyminen keskiössä Koskadigitalisaatiossaonkysesysteemitason ilmiöstä ja muutoksesta, jossa monet asiat ovat kytköksissä toisiinsa, edellyttää digitalisaation ympäristövaikutusten arvioiminen kokonaisvaltaista tarkastelua. Energia- ja materiaalitehokkuuden rin- nalla olisi tutkittava aiempaa laajemmin ihmisten käyttäytymisen muutosta, ja sen vaikutuksia energian ja luonnonvarojen ko- konaiskulutukseen. On tärkeä ymmärtää sekä digitalisaation suorat ja epäsuorat vaikutukset yhteiskun- taan ja ympäristöön, että mahdolliset ta- kaisinkytkennät, jotka johtuvat esimerkiksi ihmisten käyttäytymisen muutoksesta. I ” Suomessa tapahtuva digitaalisten palveluiden käyttö lisää päästöjä Suomen ulkopuolella.” LOTTA TOIVONEN TYÖSKENTELEE KESTÄVÄN ASUMISEN JA LIIKKUMISEN ASIANTUNTIJANA SITRASSA. kuvaadobestockkuvamiikkapirinen 33 Tiedosta 1 I 20

34. digitaaliset prosessit Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilotti tuottaa sähköisen työkalun ajoneuvokaluston ympäristövaikutusten hallintaan. Digitalisaatio puhtaan liikenteen ytimessä TEKSTI MARJO UOTILA Julkiset hankinnat ovat tehokas keino uudistaa ajoneuvojen teknologiaa ja vähentää liikenteen päästöjä. Jo tällä hetkellä kilpailutusvaiheessa voidaan ottaa huomioon tarjotun kaluston vähäpäästöisyys. Tarjousten arviointi ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, ja etenkin toteutuksen todentaminen ja valvonta on haastavaa. Ero hankitun ja toteutuneen välillä voi olla iso. Tiukennuksia tulossa Siirtyminen aiempaa vähäpäästöisempiin ja päästöttömiin ajoneu- voihinvauhdittuulähitulevaisuudessa,kunEU:npuhtaidenajoneu- vojen direktiivi astuu voimaan elokuussa 2021. Julkisiltahankinnoiltadirektiiviedellyttääentistätiukempiapääs- töttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen minimiosuuksia. Samalla kuntien on pystyttävä dokumentoimaan,millaisia ajoneuvoja todellisuudessa käytetään ja mitkä niiden päästöt ovat. Tällähetkelläyhteistävertailukelpoistatyökaluataitoimintatapaa ei ole, joten Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungit päättivät enna- koiden käynnistää pilottihankkeen haasteen ratkaisemiseksi. Yhteistyöverkosto pilotoi PohjoinenkasvuvyöhykeoneteläisenSuomenkuudenmaakunnanja kolmentoista suurimman kaupungin strateginen yhteistyöverkosto, jonka alueella jo aiemmin asetetut kunnianhimoiset hiilineutraalius- tavoitteet on ajoitettu vuosille 2029 – 2040. Puhtaiden ajoneuvojen direktiiviin kytkeytyvä Pohjoisen kasvu- vyöhykkeen pilottihanke mahdollistaa konkreettisen tavan todentaa tavoitteiden saavuttamista ja siirtymistä kestävään liikkumiseen. Tuloksena saadaan sähköinen työkalu sekä kuntien ajoneuvokaluston hankintaan että kaluston ympäristövaikutusten hallintaan, arviontiin ja monitorointiin. Pilottihanke tukee myös niitä kansal- lisen tason tarpeita, jota direktiivin toimeenpano jatkossa edellyttää. Onhyväpitäämielessä,ettätiukkenevatilmastovaatimuksetluovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja direktiivin edellyttämät uu- distukset vahvistavat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja tarjoavien toimijoiden kilpailukykyä. Eri haasteet eri puolilla ErikokoisillakunnillaeripuolillaSuomeaonerilaisiahaasteitapäästö- 34

35. VILKKAIMMIN LIIKENNÖITY OSA SUOMEA l Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävintä kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. l Kaupungeista mukana ovat Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa. l Maakunnista Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. l Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta kulkee suurin osa Suomen viennistä, tuonnista ja henkilöliikenteestä, sekä Suomen ainoa kansainvälisesti merkittävä liikenneväylä, EU:n TEN-T Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävä. ” On syytä nostaa keskusteluun kannustimet, joilla Suomen ilmastotavoitteita edistävään ajoneuvokalustoon siirtymistä tuetaan.” MARJO UOTILA ON POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN YHTEYSJOHTAJA. kuvaväylävirasto tavoitteisiin pääsemisessä.Isoilla kaupungeilla uusittavaa kalustoa on paljon,kuntaaspienilläkunnillaresurssienniukkuusvoihankaloittaa ilmaston kannalta olennaisia investointeja. Meidänonkinhuolehdittavasiitä,ettäeritilanteissaolevatkunnat selviytyvät mahdollisimman helpolla, yksinkertaisella ja kustannus- tehokkaalla tavalla direktiivin velvoitteista - juuri tähän Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilottihanke tähtää. Viimeistään nyt on syytä nostaa keskusteluun se, minkälaisilla kannustimilla ja ratkaisuilla hiilineutraaliutta edistävään ajoneuvokalustoon siirtymistä tuetaan. Paljon avoimia kysymyksiä Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa: Miten eri tilanteissa olevat kunnat onnistuvat lakisääteisten velvoitteidensa täyttämisessä? Onkokilpailutuksissaedellytettävääuuttaajoneuvokalustoasaatavissa kautta maan ja millä hinnalla? Millä tavalla varmistetaan vähäpäästöisten ja päästöttömien polt- toaineiden jakelu kautta maan? Miten eri hankintayksiköiden olisi mahdollista tehdä yhteistyötä isojen hankintavolyymien hyödyntämiseksi? Pohjoisenkasvuvyöhykkeenyhteistyöverkostoperustuukumppa- nuuksilleyhteistenhaasteidenratkaisemiseksi.Sellaiselleonerityisen suuri tarve juuri nyt.I 35 Tiedosta 1 I 20

36. digitaaliset prosessit Kun haluamme muuttaa elämäntapaamme ilmastoystävälliseen suuntaan, tarvitsemme oikeaa ja helposti ymmärrettävää tietoa. K-ryhmä auttaa asiakkaitaan tekemään vastuullisia valintoja datan avulla. Tiedon avulla vastuullisia valintoja Datapohjainen K-Ostokset-palvelu tarjoaa 3,5 miljoonalle Plussa-asiak- kaalle näkymän omien ruokaostos- ten ilmastovaikutuksiin hiilijalanjälkimitta- rin avulla. ”Väitän, että tieto auttaa toimimaan. Se saattaa ensin lisätä tuskaa, kun tietoisuus omien valintojen vaikutuksista tulee todek- si. Uskon kuitenkin, että vain oikean tiedon avulla voimme muuttaa omaa käyttäytymis- tämmeolipakyseessäsittenilmastonkannal- ta vastuulliset valinnat tai vaikkapa oman hyvinvoinnin parantaminen”, K-ryhmän asiakastietojohtaja ja TIEKEn hallituksen jäsen MinnaVakkilainen sanoo. TEKSTI ANNA INGET Toimintavinkkejä ja tuotesuosituksia K-ryhmähaluaaauttaaasiakkaitaantekemään niin omaa kuin ympäristön hyvinvointia tukevia valintoja.Viime vuonna lanseerattu K- Ostokset-palvelu tarjoaa Plussa-asiakkaille näkymän heidän K-ruokakaupoissa teke- miinsä ostoksiin. Lisäksi palvelu kertoo,kuinka kotimaisia ja ilmastoystävällisiä asiakkaan ruoka- ja vähit- täistavaraostokset ovat. K-Ostoksissa asiakas voi asettaa tavoitteen kasvattaa ostoskorinsa kotimaisuutta ja il- mastoystävällisyyttä. Palvelu tarjoaa vinkkejä tavoitteen saavuttamiseen sekä suosituksia tuotteista, jotka kasvattavat ostoskorin kotimaisuutta. ”Asiakkaatovattoivoneettällaistapalvelua jo pitkään. On mainiota, että voimme vasta- ta heidän tarpeisiinsa. Kehitämme palvelua tiiviisti yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mis- siomme on, että tiedon tarjoamisen lisäksi autammeasiakkaitammeaidostitoimimaan. Jotta uudet tavat juurtuvat arkipäivän teoik- si, tarvitaan tavoitteiden asettamisen lisäksi vinkkejä ja suosituksia”,Vakkilainen jatkaa. Alkuvuodesta 2020 K-Ostokset-palvelulla oli jo yli 100 000 käyttäjää. Eettisesti ja turvallisesti Uusien teknologioiden ja datan mahdolli- suuksista ihmiskunnan suurten ja pienten 36

37. ongelmienratkaisussapuhutaanpaljon,mutta monin paikoin ne ovat vielä vajaakäytössä oleva voimavara. Yritysten merkitys on suuri, sillä niillä on hallussa paljon hyödyllistä dataa sekä resurs- sit rakentaa tietoa hyödyntäviä palveluita. Asiakkaina ymmärrämme datan mer- kityksen elämässämme; digitaalisuuden ja teknologianasiantuntijapalveluyritysAccen- turen selvityksen mukaan jopa 83 prosenttia kuluttajista haluaa jakaa tietojaan yrityksille saadakseen yksilöllisiä asiointikokemuksia. Olennaistadatanhyödyntämisessäoneet- tisyys.Yritysten on varmistettava,että ihmis- tendataonturvassajaasiakkaanyksityisyyttä kunnioitetaan. ”Meille K-ryhmässä on ensisijaisen tärke- ää,että olemme asiakkaamme luottamuksen arvoisiajahyödynnämmedataaainaeettises- tiniihinkäyttötarkoituksiin,joihinmeilläon asiakkaamme lupa”,Vakkilainen kiteyttää. I KIRJOITTAJA ON K-RYHMÄN VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ ANNA INGET. YRITYKSET JA YKSILÖT YHDESSÄ ”Kestävää maailmaa on rakennettava kaikilla tahoilla: yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden pitää toimia aktiivisesti. Yrityksillä on tässä tietenkin suuri rooli”, K-ryhmän asiakastietojohtaja ja TIEKEn hallituksen jäsen Minna Vakkilainen toteaa. Yksi osoitus ihmisten halusta vaikuttaa omilla valinnoillaan on se, että yli 70 prosenttia K-ryhmän asiakkaista pitää K-Ostokset-palvelun hiilijalanjälkimittaria erittäin hyödyllisenä ominaisuutena. ”Yksi ihminen tai yritys ei voi pelastaa koko maailmaa, mutta kun riittävän moni toimii kestävällä tavalla, maailmasta tulee väistämättä parempi paikka. Datalla ja teknologialla on tässä suuri rooli – inhimillisyyttä unohtamatta”, Vakkilainen toteaa. RUOKAKAUPPA ASIAKKAAN JA YMPÄRISTÖN ASIALLA l K-Ostokset-palvelu löytyy K-Ruoka-sovelluksesta tai osoitteesta K-Ruoka.fi/ostokset l K-Ostoksilla on yli 100 000 käyttäjää l K-Ostosten kehittämiseen on osallistunut yli 8 000 asiakasta l Plussa-asiakkaita on yli 3,5 miljoonaa l K-ruokakauppoja on Suomessa 1 200 l K-ruokakaupoissa 1,2 miljoonaa asiakaskohtaamista päivittäin Tiedon avulla voimme muuttaa omaa käyttäy- tymistämme, olipa kyseessä ilmastovastuu tai vaikkapa oma hyvinvointi, toteaa K-ryhmän asiakastietojohtaja Minna Vakkilainen. kuvatk-ryhmä 37 Tiedosta 1 I 20

38. Maailman datakeskusten toiminnasta syntyy syntyy yhtä paljon hiilidioksidia kuin lentoliikenteestä. Hukkalämmön siirtäminen kaukolämpöverkkoon on osaratkaisu, paljon muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Dataliikenteen energiankulutus on ilmastohaasteen ydinkysymys TEKSTI PAULA LAUNONEN DATAKESKUSTEN ENERGIANKÄYTTÖÄ SUITSITAAN MAAILMALLA l Amsterdamin kaupunki on rajoittanut uusien datakeskusten rakentamista ja asettanut velvoitteen uusien datakeskusten energiatehokkuudelle. l Santa Claran kaupunki edellyttää, että datakeskuksen varavoima tuotetaan ei-fossiilisilla polttoaineilla. l Singapore on rajoittanut datakeskusten rakentamista maan- ja energiankäytöllisistä syistä. l Sanghai edellyttää uusilta datakeskuksilta vähintään 1,3 PUE*-tehokkuutta. l Power Usage Efficiency (PUE) kertoo kuinka paljon datakeskuksessa kuluu sähköä muuhun kuin ict:hen. Lähde: Eero Lindqvist, Telia Kuinka moni suoratoistopalvelun käyttäjä tietää, että elokuvan katselu tarkimmalla teräväpiirtoasetuksella kuluttaa sähköä ja vettä nelinkertaisen mää- rän keskilaatuun verrattuna? Entä mahtaako megatähti Luis Fonsi olla tietoinen Despacito-hittinsä viraaliversion ympäristövaikutuksista? Pian ilmestymisen jälkeen, huhtikuussa 2018,videota oltiin ladattuYou Tubesta viisi miljoonaa kertaa, ja letkeiden latinorytmien striimaus oli muutamassa viikossa kulutta- nut sähköä yhtä paljon kuin 40 000 amerik- kalaista kotitaloutta vuoden aikana. ”Erilaisten kulttuuritallenteiden,sosiaalisen median ja muiden digitalisoitujen palvelujen siirto datakeskusten servereiltä kuluttajien laitteisiin kuluttaa runsaasti energiaa, ja muodostaa merkittävän osan globaalista sähkönkulutuksesta”, toteaa Telian datakeskusasiantuntija Eero Lindqvist. Valtioluokan sähkösyöppö Suuruusluokan hahmottamiseksi Lindqvist vertaa datakeskuksia Ranskan valtioon. ”Viime vuonna datakeskukset kuluttivat sähköä arviolta 420 terawattituntia. Rans- kassa yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteenlaskettu sähkönkulutus oli 440 terawattituntia.” Tällä hetkellä datakeskusten toiminta syö kolme prosenttia maailman sähköntuotan- nosta,jadigitalisaationjatkuessanykytahtiin kymmenen vuoden kuluttua jo kahdeksan prosenttia. ”Datakeskusten energiankäyttö on ydinkysymys, kun etsimme ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Hiilidioksi- dia datakeskusten toiminnasta syntyy yhtä paljon kuin lentoliikenteestä”, Lindqvist kertoo. (Vertailu perustuu tilanteeseen ennen keväällä 2020 koronaviruksen vuoksi voimaantulleita lentoliikenteen rajoituksia.) digitaaliset prosessit Ennen kuin päästään pohtimaan ratkaisuja, on ymmärrettävä datakeskustekniikan pääperiaatteet. Sähköä – jota toistaiseksi tuotetaan pääsääntöisesti ilmaston kannalta huonolla fossiilisella energialla – tarvitaan sekä datan siirtoon verkkoon että palvelintilojen viilennyksessä käytettävän veden jäähdyttämiseen. Haasteena sijainti Yhtenä hiilikuorman vähentämiskeinona onkin esitetty hukkalämmön siirtoa kauko- lämpöverkkoon,jolloinkiinteistöjenlämmi- tykseen tarvittavan primäärienergian määrä pienenee ja päästöt vähenevät. ”Sinänsä hyvä idea, mutta toimii vain pienessä osassa maailmaa”, Lindqvist sanoo. Lindqvist huomauttaa, että 90 prosenttia datakeskuksista sijaitsee maapallon lämpi- millä alueilla. ”Kun lämpötila on ympäri vuoden hel- lelukemissa, eikä taloja lämmitetä, niin ky- syntäädatakeskustenhukkalämmölleeiole.” Miksi sitten datakeskuksia ei siirretä alu- eille, joissa taloja lämmitetään? Lindqvistin mukaan Euroopan isoissa kaupungeissa – esimerkiksi Lontoo, Pariisi, Amsterdam, Frankfurt – vastaan tulee sähköverkkojen riittämätön kapasiteetti. ”Amsterdamiineitoistaiseksisaarakentaa yhtäänuuttadatakeskusta,silläsevaatisiison remontin sähköverkkoon. Saksassa sähkö puolestaanonniinkallista,ettäsesaamonen toimijan miettimään onko investointi muualle kannattavampi”, Lindqvist taustoittaa. Arktisen alueen valtit ”Ei siis ihme, että hiilineutraaliutta tavoit- televien datakeskusoperaattoreiden katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin”, Lindqvist kommentoi ja ryhtyy luettelemaan arktisen 38

39. vyöhykkeen valtteja. ”Viileässä ilmastossa palvelintilojen jääh- dytys pystytään toteuttamaan tehokkaasti. Uusiutuvaa, hiilineutraalia sähköä on saa- tavilla. Pohjoismainen sähkön yhteismark- kina toimii luotettavasti, ja verkossa riittää kapasiteettia.” Lindqvist huomauttaa, että Ruotsissa ja Suomessa datakeskusten hukkalämpöä siirretän jo nyt kaukolämpöverkkoon. Esi- merkkinä hän mainitsee Tukholman, jossa Fortum on ollut käynnistämässä datakesku- syhteistyötä.Suomessa pioneereina liikkeel- le lähtivät venäläinen datakeskusoperaattori Yandex ja Mäntsälän kaupunki. ”Pitää kuitenkin muistaa, ettei maailman kaikkia datakeskuksia voida siirtää pohjoiseen.” Siirtonopeus on keskeinen syy, jonka vuoksi palvelimia on sijoitettava käyttäjien läheisyyteen. ”Esimerkiksitehtaidentuotannonohjaus, pörssikauppa ja älyliikenne ovat prosesseja, joissa tiedon on kuljettava reaaliaikaisesti. Tämän toimialan kasvu on väistämätöntä. Kun datakeskuksia suunnitellaan, pitäisi lähtökohta aina olla se, että maksimoimme positiiviset ja minimoimme negatiiviset vaikutukset”, Lindqvist sanoo. Kohti puhdasta surffailua Vaikka hukkalämmön hyödyntäminen on- nistuu vain osassa datakeskuksia, kirvestä ei kuitenkaan pidä heittää kaivoon – keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen on muitakin. Lindqvist kiittää Googlea, joka on osta- nut useiden tuulipuistojen koko tuotannon, minkä ansiosta yhtiön käyttämästä sähköstä liki sata prosenttia on hiiletöntä. ”Hyvän trendin vastakohta löytyy Aasi- asta – erityisesti Kiinasta ja Intiasta. Siellä datakeskusten määrä kasvaa vauhdikkaasti, ja toistaiseksi esimerkiksi Kiinan sähköstä kaksi kolmasosaa tehdään hiilestä”, Lind- qvist toteaa. Datakeskusten ekotehokkuus paranee myös teknologian kehittymisen myötä. Palvelimien lämmönsieto paranee Lind- qvistinmukaanjatkuvasti:uusimmatkoneet toimivat mainiosti 25–27 celsiusasteessa edellisten sukupolvien vaatiman enintään 19 asteen sijaan. Myös sovellusten energiankäyttöä voidaan tehostaa. ”Kun eräs yleisesti käytössä ollut oh- jelmanpätkä koodattiin uudelleen, saatiin 60000-kertainenparannusaiempaanverrat- tuna”, Lindqvist kertoo. I ”Osa datakeskuksista jättää kustannussyistä hukkalämmön hyödyntämättä, sillä lämmön siirtämiseksi kaukolämpöverkkoon täytyy rakentaa miljoonia euroja maksava lämpöpumppujärjestelmä.” Datakeskusasiantuntija Eero Lindqvist, Telia Oyj TELIAN DATAKESKUKSESTA LÄMPÖÄ 25 000 KOTIIN l Kesällä 2019 valmistuneen Telia Helsinki Data Centerin hukkalämpö siirtyy suoraan Fortumin kaukolämpöverkkoon. l Datakeskuksen palvelimista saadaan lämpö 25 000 espoolaisasuntoon. l Hiilijalanjälkeään Telia pienentää myös käyttämällä vesivoimaenergiaa Pitäjänmäen datakeskuksessa. l Kesäkuukausina Fortum lämmittää käyttövettä datakeskuksen hukkalämmöllä. l Yhteistyö vähentää Fortumin hiilipäästöjä 100 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa 55 000 henkilöauton vuosittaisia hiilipäästöjä. Lähteet: Eero Lindqvistin haastattelun lisäksi www. telia.fi, Janne Kaijärven teksti 39 Tiedosta 1 I 20

40. VERKOTTAJA Juuri nyt oman tehtävänsä kannalta ajankoh- taisista teemoista lvm:n erityisasiantuntija Noora Lähde mainitsee EU:n datastrategian toimeenpanon ja logistiikan digitalisaation. Molempien työstämiseen lvm:n virkamiehet tarvitsevat laajaa verkostoa sekä yhteistyötä yritysten, tutkimustahojen ja viranomaisten kanssa. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ l Huolehtii toimivista yhteyksistä ja valmistelee oman alansa lainsäädäntöä. l Hoitaa hallinnonalansa budjettitaloutta. l Vastaa EU:n liikenne- ja viestintäasioiden kansallisesta valmistelusta ja seurannasta. l Toimii kansainvälisillä foorumeilla. Yhteistyö on erityisen vilkasta EU- maiden lisäksi Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltiassa. l Ohjaa hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaa ja seuraa näiden kehitystä (Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto ja Ilmatieteen laitos). l Ministeriön omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä ovat Traffic Management Finland Oy ja Cinia Oy. l Myös Yleisradio Oy kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan. Lähde: www.lvm.fi Verkostot liikenne- ja viestintäministeriön työn tukena Liikenne- ja viestintäministeriön (lvm) hallinnonalalla vuodesta 2016 lähtien toiminut Noora Lähde on oikea henkilö kertomaan, minkälaista hyötyä yhteiskunnan pelisäännöistä vastaava organisaatio saa TIEKEn jäsenyydestä. TEKSTI TIEKEN VIESTINTÄ tieken jäsen esittäytyy ”TIEKEn verkostotilaisuuksissa vaihdamme ajatuksia keskeisien sidosryhmien kanssa”, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Noora Lähde. ”Lainsäätäjän on otettava huomioon yhteiskunnan eri toimijoiden lähtökohdat ja tarpeet,jottasäädöksistämuodostuukehitys- tä oikeaan suuntaan vievä perusta. TIEKEn verkostotilaisuuksissa on mahdollista vaihtaa ajatuksia keskeisien sidosryhmien kanssa.” Kun tarvitaan digitalisaatioprosesseihin liittyvää informaation jakamista ja tietämyk- sen kasvattamista, TIEKEä voi Lähteen mie- lestähyödyntääviestieneteenpäinviemisessä. ”Luodessamme tasavertaista yhteiskuntaa mahdollisimman monelle toimijalle meidän on ymmärrettävä muun muassa big dataan, tekoälyyn, esineiden internetiin ja sovellusten rajapintoihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita – eikä meillä ministeriössä tällaista syväosaamista aina ole, vaan sitä löydämme kumppaneidemme, kuten TIEKEn, avulla”, Lähde havainnollistaa. VAIKUTTAJA Erilaisten toimijoiden yhteen saattamisen ohella Lähde pitää TIEKEn keskeisenä mah- dollisuutena asenteisiin vaikuttamista. Esi- merkiksi logistiikan prosesseja olisi haasteel- listasujuvoittaauudenteknologianavulla,jos yritykset tai rajaviranomaiset haluaisivat eh- dottomastipitäytyäpaperidokumentaatiossa. ”Uuden teknologian hyväksyminen ja toimintatapojen muutos vaatii digitaalisten ratkaisujen tehokkuushyötyjen todentami- senesimerkiksirajanylityksessäjakuljetusten optimoinnissa ja seurannassa. Osallistumalla erilaisiin selvityksiin ja hankkeisiin sekä tie- dottamalla tuloksista TIEKE voi kasvattaa ymmärrystä.” LOGISTIIKAN DIGITALISAATIOSTRATEGIA TULOSSA Hankkeessa valmistellaan logistiikan digitalisaatiostrategia, jossa määritellään visio, tavoitteet ja toimenpiteet logistiikan digitalisaatiokehityksen vahvistamiseksi ja edistämiseksi. Aikataulun mukaan strategia valmistuu syyskuussa 2020. 40

41. TIEKEN JÄSENET OVAT VAHVUUTEMME Jäsenistömme edustaa kattavasti tietoyhteiskunta- kehityksen kannalta keskeisiä toimijoita: yrityksiä, julkishallinnon organisaatioita, oppilaitoksia ja järjestöjä. TIEKEN JÄSENORGANISAATIOT: l tuovat esiin eri näkökulmia, jotta me puolueettomana toimijana voimme rakentaa niistä yhteisen suunnan. l jakavat kokemuksiaan, jotta meidän on helpompi rohkaista muita ottamaan askeleita samaan suuntaan. TIEKEN JÄSENENÄ: Lähteen mukaan asenteisiin vaikutetaan parhaiten tiedolla. ”Jotta hyödyt tulevat näkyviksi, tarvitaan tietoa digitalisaation vaikutuksista ympäris- töön ja talouteen.” OmaltahallinnonalaltaanLähdemainitsee liikenteen automaation. ”Tämäkin on monitahoinen kysymys,jota on tarkasteltava paitsi kuskittomien ajoneuvojen, myös älykkään ohjauksen ja digitaalisen infrastruktuurin näkökulmasta. Miten ja missä automaatio parhaiten palvelee päästö- vähennystavoitteitajasujuvaapaikastatoiseen siirtymistä – hakemalla vastauksia näihin kysymyksiin TIEKEn kaltaisissa verkostoissa voi vaikuttaa päätöksentekoon ja käytännön toteutuksiin.” VAUHDITTAJA TIEKEn verkostoissa Lähde tuntee olevansa osa yhteisöä, jonka tavoitteena on rakentaa Suomesta entistäkin kilpailukykyisempi ja toimivampi osa globaalia järjestelmää. ”TIEKEn tapahtumissa ja hankkeissa jul- kinen ja yksityinen sektori kohtaavat ja vaih- tavat ajatuksia. Erilaisista osaamisista, sub- stansseista ja tavoitteista syntyy näkemyksiä päätöksenteon tueksi ja vastaamaan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.” Lähde viittaa hallitusohjelman mukaiseen tiekarttaan, jonka tavoitteena on fossiiliton liikenne Suomessa vuonna 2045 sekä parla- mentaariseen työryhmään, jonka tehtävä on laatia 12-vuotinen suunnitelma suomalaisen liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden varmis- tamiseksi. ”Tällaisia raameja – jotka vaikuttavat muun muassa siihen, minkälaisia hankkeita valtio ryhtyy rahoittamaan – rakennetaan sitä vauhdikkaammin mitä tehokkaammin ja syvällisemmin muodostamme yhteisen tavoitetason, tulevaisuuden skenaariot ja toimenpiteet,sekäosallistummetutkimuksiinja kokeiluihin.”I kuvaadobestock Edistät yhteentoimivan, osaavan tietoyhteiskunnan rakentamista. Jäsenenä olet mukana viemässä eteenpäin suomalaisten ihmisten ja organisaatioiden digiosaamista, tukemassa yhteentoimivan tietoyhteiskunnan kehittämistä sekä vaikuttamassa yhdessä siihen, millaisessa tietoyhteiskunnassa tulevaisuudessa elämme. Hyödynnät osaamistamme, verkostojamme ja palvelujamme TIEKEläiset ovat osaavia, innostuneita ja aikaansaavia ammattilaisia. Oli kyse sitten osaamisen kehittämisestä tai digitaalisista prosesseista ja teknologioista, tiimimme ja verkostomme edustavat alan kärkeä. Laaja palveluportfoliomme palvelee niin koulutusorganisaatioita, yrityksiä kuin julkisia toimijoitakin tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien löytämiseksi ja pullonkaulojen poistamiseksi. Tutustu, hyödynnä ja kysy lisää – autamme mielellämme. Luot vaikuttavia kumppanuuksia ja tavoitat alan toimijat TIEKEn kanssa vaikutat ja vaikutut. Järjestämme vuosittain yli 20 tapahtumaa ja tavoitamme kohderyhmämme – oli kyseessä päättäjät, yritykset tai koulutusorganisaatiot. Niin viidettä kertaa järjestettävä päättäjävalmennus Tietoyhteiskunta-akatemia kuin kuukausittaiset AamuAreenat tuovat esiin ajankohtaisia tietoyhteiskuntaan liittyviä teemoja. Lisäksi vahvistamme suomalaista digiosaamista kohdennettujen tapahtumien, webinaarien ja koulutusten kautta. Rakennetaan kumppanuus sinulle tärkeiden teemojen osalta – yhdessä saamme aikaan enemmän. Kehität kanssamme tulevaisuuden rakennuspalikoita TIEKEllä on kokemusta jo yli 77 kehittämishankkeesta. Nyt laajennamme hankeportfoliota myös kansainvälisille kentille. Rakennetaan yhdessä vaikuttava kehittämishanke tai etsitään yhdessä uusia eurooppalaisia kumppanuuksia. JÄSENENÄ VALJASTAT TIEKEN OSAAMISEN, VERKOSTOT JA PALVELUT KÄYTTÖÖSI. Lisätietoa jäsenyydestä sivuiltamme: https://tieke.fi/tieke/jasenyys/ 41 Tiedosta 1 I 20

42. digitaaliset prosessit Law Office Dancon Oy:n lakimies Kari Keturi avaa Tiedostan palstalla ict-sopimustekstien keskeisiä kohtia. Kansainvälisen bisnesjuridiikan asiantuntija on laatinut TIEKEn suomen- ja englanninkieliset sopimuspohjat, joita voit hyödyntää neuvotteluissasi. Tutustu laajaan kokoelmaan ja palvelun hinnoitteluun verkossa: ict-sopimukset.fi Lisätietoja: jari.salo@tieke.fi. Myötävaikutusvelvollisuus sopimuksen päättyessä Toimittaja voidaan velvoittaa avustamaan asiakastaan ICT-toimintojen siirrossa uudelle toimittajalle ICT-palvelun ostajan kannattaa ensin aina varmistua siitä, että suunniteltu hankinta ei käytännössä muodosta pitkäaikaista monopoliasemaa toimittajalle.Kunyhdentoimittajanloukkuonvältetty,ostajannäkökulmastaolisitär- keää saada solmituksi sopimus, jossa valitulle toimittajalle asetetaan sitova velvollisuus avustaa ostajaa myös sopimuksen päättymistilanteessa. Sujuva toimittajanvaihtoedellyttääusein,ettänykytoimittajaainakinjossainmäärin osallistuu asiakkaan ICT-toimintojen siirtoon uudelle toimittajalle. Liikesuhteen päättyessä toimittaja ei välttämättä ole erityisen innostunut oma-aloitteisestisiirtämäänasiakkaanliiketoimintojakilpailijalleenedeskor- vausta vastaan. Ostajan kannattaa näin ollen vaatia jo neuvotteluvaiheessa sopimukseen erillinen sopimuslauseke, jossa yksilöidään toimittajan siirto- velvoitteen kesto, laajuus ja korvausperusteet. Myös toimittajan kannattaa olla tarkkana millä lailla siirtovelvoitteet sopimuksen loppupäässä olevaan sopimuslausekkeeseen kirjataan. Toisinaan vahvassa neuvotteluasemassa oleva ostaja saattaa edellyttää toimittajalta merkittäviä siirtotoimenpiteitä vähäisillä korvauksilla tai jopa ilmaiseksi. Alla olevassaesimerkissäoneräänICT-sopimuksentoimittajanmyötävaikutusvel- vollisuutta koskeva verraten tasapuolinen sopimuslauseke. . ARTICLE 22 – OBLIGATION TO CONTRIBUTE 22.1 On termination of the Contract, the Company shall reasonably contribute in the transition of the Customer software and material in the possession of the Company to a third party supplier designated by the Customer. The obligation to contribute ends after two (2) months from the termination of the Contract. The current hourly consultancy rate of the Company and previously used pricing principles shall apply to services relating to the Company’s obligation to contribute to the transfer. Sopimuksen päättyessä Yhtiöllä on velvollisuus kohtuudella myötävaikuttaa Yhtiön hallinnassa olevien Asiakkaan ohjelmistojen ja muun materiaalin siirtoon Asiakkaan osoittamalle ulkopuoliselle toimittajayritykselle. Myötävaikutusvelvollisuus päättyy, kun kaksi (2) kuukautta on kulunut sopimuksen päättymisestä. Yhtiön myötävaikutusvelvollisuuteen liittyvissä palveluissa noudatetaan voimassaolevaa Yhtiön konsultoinnin tuntilaskutushintaa ja aiemmin käytettyjä veloitusperusteita. Keturi: SOPIMUSTEN AVAINKOHTIA 42

43. TIEKE KEHITTÄÄ Tutustu TIEKEn ajankohtaisiin kuulumisiin seuraavilla sivuilla: Keskeinen osa TIEKEn toimintaa on vaikuttavien kehityshankkeiden käynnistäminen ja toteuttaminen yhdessä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Haemme nyt vankan kotimaan hankesalkun rinnalle laajempaa eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden portfoliota. Hankkeet painottuvat jatkossakin digitaalisten toimintaprosessien edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. ” Me TIEKEssä olemme avoimia uusille hankeideoille ja tapahtumille. Uusia siltoja kohti hyvinvoivaa digiyhteiskuntaa tarvitaan!” Hanna Niemi-Hugaerts, TIEKE DIGIHYÖTY tukee pk-yritysten digitalisaatiokehitystä VS-DIGI kehittää vapaan sivistystyön digitalisaatiota ja digiosaamista INPROMPTU perehdyttää perustaitoihin myös poikkeustilanteessa TIEKE kouluttaa kesäyliopistolaisille työssä tarvittavia digitaitoja OSUVAT TAIDOT rakentaa valtakunnallista digitaitojen osaamismerkistöä VERKKOLASKUJEN VALIDOINTI on askel kohti taloushallinnon automatisointia kuvapanupälviä 43 Tiedosta 1 I 20

TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen

TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen

TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot(20)

Similar to TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen

Similar to TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen(20)

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre(20)

TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen