Recommended
More Related Content
Featured
Featured (20)
Viron kartanoiden historiaa
- 1. Viron kartanoiden historiaa Lyhyt johdanto
- 2. Viron kartanot – maan käyntikortti Hallinnon ja oikeuden käynnin keskuksia Jyrkkä vastakohta alkuperäiskansan keskellä Puhuivat vierasta kieltä Harrastivat puutarhanhoitoa, ratsastusta ja lukemista Kartanon väelle oli sallittua metsästäminen, joka oli alkuperäisväestöltä kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla 2 Tekijä: Tero Paasu
- 3. Kartanotyypit Ritarikartanot Yleisin tyyppi Etuoikeuksia, mutta myös velvollisuuksia valtiota kohtaan Erilaisia vaatimuksia kartonon koon suhteen Puolikartanot Erotettu suuremmasta kartanosta Sisälsi vain asuintilat ja puiston Kirkonkartanot Kuuluivat luterilaiselle kirkolle ja kirkkoherra sen hallitsijana Hengellisen elämän keskuksia ja seurankunnan kanslioita Valtion kartanot Kuuluivat nimensä mukaan valtiolle Niiden töistä ja hallinnosta vastasivat yksityishenkilöt Yleisesti ottaen vaatimattomimpia kuin em. 3 Tekijä: Tero Paasu
- 4. Kartanotyypit Tukikartanot Muodostettiin liittämällä pieniä kartanoita tai niiden osia yhteen Ensisijaisesti taloudenpitoa varten Ritarikunnan kartanot Kuuluivat ritarikunnan hallinnolle Rakennuksia vähemmän ja niissä majoitettiin ritakunnan komentajia Kaupunkikartanot Omisti kaupunginneuvosto ja myöhemmin jäivät paikallisen itsehallinnon käteen Eläinkasvatuskartanot Karjankasvatusta varten Sijaitsivat kauempana päärakennuksesta Koostuivat tuotantoyksiköistä ja karjasta Tilapäisyys ja vaatimattomuus verrattuna päärakennukseen 4 Tekijä: Tero Paasu
- 5. Ensimmäiset rakennukset nousevat - keskiaika Keskiajalla Viro liitettiin ristiretkien kautta eurooppalaiseen kulttuuripiiriin, vapaa talonpoika alistettiin ja saksalaiset maahanmuuttajat muodostivat hallitsevan luokan Maa jaettiin Tanskan kuninkaan, saksalaisen ritakunnan ja piispakunnan kesken Kalkinpolttotaito – kartanoiden perusta Maan hallitsemiseksi niin ritarikunta kuin piispakunta jakoi maata vasalleille sotimista vastaan Vasallit saivat oikeuden koota verot kansalta, joka asui vasallin omistamalla maalla Tilanne stabilisoitui, kun em. oikeus muuttui perinnölliseksi Keskiajan lopulla kartanoita n. 100 kpl Pääasiassa puisia, mutta muuttuivat vähitellen linnamaisiksi Käytettiin taloudellisiin tarpeisiin5 Tekijä: Tero Paasu
- 6. Perusta kartanotaloudelle luodaan – uuden ajan alku Vilja tärkein vientituote, jonka hinta nousi – etuna riihikuivatuksessa viljan säilyvyys piteni 1550-luvulla n. 500 kartanoa 1558 alkanut Liivinmaansota loppuna keskiaikaiselle Liivinmaan keskiaikaiselle valtioliitolla ja maa oli sidottu vuosikymmeniä jatkuneisiin raskaisiin sotiin Sota raunioitti paikalliset linnoitukset, mutta edisti toisaalta kartanoiden kehitystä Vasalleista muodostui aatelisto, joiden muodostamat yhdistykset huolehtivat Viron paikallishallinnosta aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka Tyypillinen ritarikartano, joka oli ”spartalaismallinen” yksikerroksinen vaakahirsistä rakennettu, jonka katto oli katettu sahalaudella tai ruo’lla Pituus vaihteli 14 – 27 metrin ja leveys 5 ja 10,5 metrin välillä 6 Tekijä: Tero Paasu
- 7. Suotuisa Ruotsin vallan aika – 1600-luku 1600-luvulla Ruotsi valloitti Viron Saksalaisen aatelin tilalle tuli ruotsalainen aristokratia, jolle Ruotsin kuningas lahjoitti laajoja maa-alueita niin Pohjois-Virosta kuin myös Liivinmaalta Kartanoista katosivat linnoituksen omaiset piirteet ja huomiota kiinnitettiin edustuksellisuudelle Kymmenittäin kartanoiden päärakennuksia, joiden hyvin hoidetuille puutarhoille ja linnan kaltaisille rakennuksiin kiinnitettiin huomiota myös muualla Euroopassa 7 Tekijä: Tero Paasu
- 8. Venäjä valloittaa Viron 1721 loppuneessa Suuressa Pohjansodassa Viro liukui Ruotsilta Venäjän vallan alle Viro antautui sillä ehdolla, että aateliston asema ja sen etuoikeudet jäisivät ennalleen, mukaan luettuna Baltian erityisasema Kävi päinvastoin: aateliston asema vahvistui ja he alkoivat näytellä tärkeää roolia Venäjän hallinnossa Baltia yksi kehittyneimmistä Venäjän provinsseista Kartanoiden pitäminen muuttui tuottavammaksi Venäjän suurten markkinoiden ansiosta Suuren Pohjansodan jälkeen rakennetut kartanot olivat pieniä ja matalia sekä muistuttivat muutenkin Ruotsin vallan aikana rakennettuja 8 Tekijä: Tero Paasu
- 9. Kartanoiden kultainen kausi eli rakentamista ilman järjen häivää – valistuksen aikakausi 1700-luvun puolessa välissä alkoi nousta barokki- ja antiikinajan tyylisiä kartanoita, jota kesti aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka Kartanoiden ytimet olivat suunniteltu suurenmoisiksi kokonaisuuksiksi, jossa linnamaista päärakennusta ympäröivät kymmenien hehtaarien alalla puistot lehtimajoineen, muistomerkkeineen, järvineen ja siltoineen Päärakennuksen edessä oli paraatipiha, jonka edessä tärkeimmät talousrakennukset: aitat ja tallit vaunuvajoineen 9 Tekijä: Tero Paasu
- 10. Kartanoiden kultainen kausi eli rakentamista ilman järjen häivää – valistuksen aikakausi Päärakennuksen takaa näkyvän puiston ja talousrakennusten ryhmittymät oli ympäröity puutarhalla, jonka ympärillä oli muuri koristeellisine portteineen Riihi ja sepän paja oli sijoitettu kauemmaksi tulipalon vaaran vuoksi Päärakennukseen tuli jatkuvasti uusia huoneita: tupakkasalonki herroille, ruokasali, musiikkihuone, kirjasto, biljardisali Seinät koristettu hirvien ja kauristen päillä Lisäksi seinillä olivat suvun vaakunat, esi-isien muotokuvat ja antiikin ajan tapahtumia kuvaavat maalaukset Pihalle kaivettiin kalalammikoita, pystytettiin lehtimajoja, puita ja pensaita ja jopa talvipuutarha, jossa kypsyivät eteläisten maiden hedelmiä palmupuineen 10 Tekijä: Tero Paasu
- 11. Kartanoiden kultainen kausi eli rakentamista ilman järjen häivää – valistuksen aikakausi Kaiken kaikkiaan rakenne muodosti yksityiskohtineen luontoon yhdennetyn kokonaisuuden 1700-luvun lopussa valtasi rakennushulluus Oli mahdollisuus seurata ulkomaisia vaikutteita Ulkomaan matkoilta saatiin vaikutteita Kirjoja painettiin entistä enemmän 11 Tekijä: Tero Paasu
- 12. 1800-luvun ensimmäinen puolisko Kohosivat palatsit valkeine portteineen ja julkisivuista loisti harmoninen rauha ja viileä muuttumattomuus Pihoista johtivat suorat tiet maatiloille ja avarat nurmiaukiot Rakennuksiin suunniteltiin kaaria ja pylväitä Juhlasali rakennettiin ympyrän tai ovaalin muotoon, jolloin oli tarpeellista rakentaa kupoli katoksi Rakennustyylin vaikutukset levisivät ympäristöön (majataloihin, varastoihin, vesimyllyihin ja kappeleihin) Ihastus antiikin ajan taidetta kohtaan ja vaikutteita myös muista kulttuureista ja aikakausista Ihanteena oli luonnon kauneudelle ja runoudella avautuva ihminen 1800-luvun loppupuolella romantiikka muuttui uusgotiikaksi 12 Tekijä: Tero Paasu
- 13. Vanha maailma katoaa – 1800-luvun loppu Valtaan astunut Venäjän tsaari Aleksanteri III ei kirjoittanut enää hallitsijanvakuutusta alle, joka olisi taannut säätyjen erikoisoikeudet -> alkoi venäläistämiskausi Kaikki saksalaisuuteen liittyvä muuttui tuomittavaksi Vaikka Baltian aateli oli kadottanut poliittisen vallan, se ei kadottanut taloudellista voimaansa Talonpojat saivat oikeuden ostaa maata, joka varmisti kartanoille varman toimeentulon ja lisäansioita maan hinnan jatkuvasti noustessa Kapitalismin nousu: omaisuus siirtyi vanhalta aatelilta uusrikkaiden haltuun Aateli vetäytyi apatiaan ja nostalgiseen mielialaan Toisaalta kartanot löydettiin uudelleen arkkitehtien, runoilijoiden ja taiteilijoiden toimesta, joiden käyttöön myös annettiin kartanoita 13 Tekijä: Tero Paasu
- 14. Suurten muutosten aika – 1900- luvun alku Vuonna 1910 oli Viron alueella 1245 kartanoa 1905 vallankumouksen seurauksena Venäjästä tuli perustuslaillinen monarkia Kumoustoiminnan seurauksena Virossa poltettiin n. sata kartanoa Tapahtumat särkivät lopullisesti talonpoikien ja aateliston väliset monimutkaiset ja ongelmalliset suhteet 14 Tekijä: Tero Paasu
- 15. Kartanot Virossa ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron itsenäistyminen alkuvuodesta 1918 Maareformi 1919 kaikki ritarikartanot riistettiin niiden omistajilta ja jaettiin pienimmiksi maatiloiksi Viron itsenäisyyssodan veteraaneille Saksalaisia vastaan taistelleet kartanonomistajat saivat pitää esi-isiensä tekemät rakennukset ja vähäisen läntin maata Kaikkein pienimpiin ja sopivimpiin kartanoihin perustettiin kouluja, lastentarhoja ja kansantaloja Monet kartanot rapistuivat ilman niille osoitettua käyttötarkoitusta Viimeinen yhteys kartanoiden omistajien ja kartanoiden välillä katkesi 1939, jolloin kaikki saksalaista sukujuurta olevat pakenivat Saksaan alkavan sodan jaloista 15 Tekijä: Tero Paasu
- 16. Neuvostoajan rappio Toisen maailmansodan jälkeen Viro liitettiin pysyvästi neuvostokansojen suureen perheeseen Käskytaloudessa kaikki saksalaisperäinen tuomittiin, sillä ideologian mukaan kartanotalous oli vain väestön hyväksikäyttämistä Jälleen rakennuksista säilyivät ne, joille oli osoittaa jonkinlainen käyttöfunktio (kouluiksi, kolhooseiksi) Kolhoosit vahingoittivat vakavasti kartanorakennuksia 1960-luvulla yksityiset entuanistit arvostamaan kartnoita virallisen politiikan vastaisesti ja jopa salaa korjasivat niitä 16 Tekijä: Tero Paasu
- 17. Kartanot uudelleen itsenäistyneessä Virossa 1991 jällenitsenäistynyt Viro näki kartanot historian tärkeänä osana ja eurooppalaisen kulttuurin kantajina Enemmän tai vähemmän alkuperäisessä muodossa säilyneitä kartanoita on jäljellä n. 410 kpl Lisäksi on olemassa n. 220 raunioitunutta tai ”vahvasti remontoitua” kartanoa Valtio on pyrkinyt antamaan kartanoita niiden alkuperäisille omistajille Ongelmana on se, että erilaisten historiallisten muutosten takia omistusoikeuteen pohjautuvia dokumentteja on ollut vaikea löytää Myyty liikemiehille korjaamisvelvoitteella, joskin työ on usein jäänyt kesken Virolaiset arvostavat kartanoitaan: niitä käytetään juhlapaikkoina, ravintoloina, gallerioina, luksus-kylpylöinä jne 17 Tekijä: Tero Paasu