Mitä WDC Helsinki 2012 jälkeen?Helsingin ytimessä, Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle parkkipaikalle on noussut...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Mitä WDC Helsinki 2012 jälkeen

505 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
505
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Mitä WDC Helsinki 2012 jälkeen

  1. 1. Mitä WDC Helsinki 2012 jälkeen?Helsingin ytimessä, Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle parkkipaikalle on noussutkeväällä Aalto-yliopiston Puustudion opiskelija- ja asiantuntijaryhmän suunnittelemapaviljonki suomalaisen kestävän puurakentamisen huippunäyttönä. Paviljongin arkkitehtuuriperustuu opiskelija Pyry-Pekka Kantosen suunnitelmaan ja sen ovat toteuttaneetdesignpääkaupungin kanssa Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja UPM. Tila-tiimi johtoryhmineen vahvistettuna Tekesin aineettomuus ja muotoilu osaamisellakokoontuivat paviljonkiin kuulemaan WDC Helsinki 2012 tiimiläisten näkemyksiädesignpääkaupunkivuoden kohokohdista ja odotettavissa olevista vaikutuksista.Maalaukset kadussa helpottavat Paviljonki on avointa ja avaraa tilaa. Kalusteet ovat Trash Designinpaviljonkiin löytämistä. tuotantoa.Tekesin ja WDC Helsinki 2012 yhteisessä tilaisuudessa keskusteltiin palveluista ja aineettomistasisällöistä sekä luovuudesta ja arvosta, jota näiden avulla voidaan tuottaa loppukäyttäjälle.Tulevaisuuden tavoitteena on tehdä aineettomuus näkyväksi kilpailukyvyksi kehittyvillä markkinoillaajatuksella, jossa aineettomuus sisältää myös brändin, designin ja johtamisen näkökulmia.Aineettomassa arvonluonnissa asiakkaasta tulee kumppani ja yritys luo kasvua parhaassa tapauksessafiiliksen kaupallistamisesta!Keskustelussa nousi esiin myös laajan yhteistyön tarve luovan talouden kehittämisessä, sekä verkostojenmerkitys. Etenkin luovien alojen kehittämisessä verkostot ovat lähtökohtaisesti vahvat kullakin alueella,ja niiden aktivointi ja nosteen saaminen yritysverkostoihin voi onnistuessaan tuottaa huimia tuloksia.Esimerkkinä mainittiin pilottihanke, jossa koreografi liikuttelee ihmismassoja laivassa paikasta toiseenperinteisen kaupallisen ajattelun sijasta. Jo tehdyssä luovien alojen aktivointityössä on myös noussutesiin keskeinen näkökulma siitä, kuinka yritykset etsivät uutta bisnestä muotoilun avulla – muotoilullapyritään luomaan ideapankkia uusiin palveluihin ja tuotteisiin, pyritään tekemään uusia keksintöjäyhdessä. Tässä on myös soveltavan teatterin menetelmät käytössä.Lopuksi todettiin, että kaikki bisnes on kuitenkin viime kädessä muotoilubisnestä. Teollisesta aineettomiinpalveluihin siirtyminen on iso askel, mutta aineeton arvonluonti näyttää olevan se tekijä, joka tuleepelastamaan teollisuuden tulevaisuudessa ja luo kysyntää nykyistä laajemmalle uudelle osaamiselle.Tämän muutoksen generaattorina pk-yrityksillä on tärkeä ja vaikuttava rooli.Teksti Maarit Vuorela, kuvat Maarit Vuorela ja Johanna Kosonen-KarvoLisätietoja  http://www.tekes.fi/ohjelmat/Aineettomuus  http://wdchelsinki2012.fi/paviljonki  http://trashdesign.fi/

×