Vanhustyön vastuunkantajat kongressikirja 2011

8,584 views

Published on

  • Be the first to comment

Vanhustyön vastuunkantajat kongressikirja 2011

  1. 1. KONGRESSIKIRJAVanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyönmoniammatillinen kongressi13.–14.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki www.vanhustyonvastuunkantajat.fi
  2. 2. Kirjan toimitus: Riitta Eerola, Mervi Flinkman, Tuija Kinnunen-Moilanen, Tuulariitta RuontimoTaitto: Innocorp Oy • Paino: Mutiprint Oy, 2011
  3. 3. SisällysSiSällySSisällys 3Vanhustyön vastuunkantajatkongressin ohjelma 7TORSTAI 13.10.2011aamupäivä 7iltapäivä 8PERJANTAI 14.10.2011aamupäivä 9iltapäivä 10Suulliset esitykset (42–63) 11Toimintakykyinen vanhuustorstai 13.10.2011 klo 12.45–16.00 11Saumaton yhteistyö ja turvallisuusperjantai 14.10.2011 klo 10.15–12.15 13Terveyden edistäminenperjantai 14.10.2011 iltapäivä klo 13.15–14.45 14Posterinäyttely (64–84) 15Tervetuloa kongressiin!Marja-Kaarina Koskinen 17 3 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  4. 4. Luentotiivistelmät (1–41) 19 1. Elämänlaatua ja parempaa arkea – Sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden palvelujen kehittämistoimet 20 2. Muistisairaat ihmiset hoito- ja palvelujärjestelmässä 22 3. Turvallisuus ja käytännön vanhustyö 23 4. Yhdessä vahvan vanhuuden puolesta – Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa opittua 24 5. Vanhusten kaatumistapaturmien ehkäisy 25 6. Vaaratapahtuma – syyllistymis- vai oppimisprosessi? 26 7. Vanhus palvelujärjestelmän puristuksissa 27 8. Asiakastieto, palveluohjaus ja saumattomat palvelut 28 9. Etiikan näkökulma vanhustyön vastuunkantamiseen 29 10. Yhteiskunnalliset yritykset – mahdollisuus vai mahdottomuus? 30 11. Vanhusten toimintakyvyn edistäminen 31 12. Kuntoutusneuvola ikäihmisen kotona asumisen tukena 32 13. Koti kuntoutuksen keskiössä 34 14. Kotona asuminen – olemista, tekemistä, asumista vai merkityksellistä elämää? 35 15. Toimiva koti – tietoa esteettömästä ja turvallisesta asumisesta 37 16. Ikääntyvät maahanmuuttajat ja Suomi 38 17. Terveyskioski kauppakeskuksessa Ylöjärvellä 40 18. Vanhusten verinäytteenotto 41 19. Laadukas vieritutkimus 43 20. Proud Age – Asenteella ikääntyvän yhteiskunnan edelläkävijäksi 44 21. Iäkkäiden turvallinen lääkehoito 45 22. Vanhusten riskilääkkeet ja lääkehoidon ongelmien tunnistaminen 46 23. Yrittäjänä vanhustyössä – arkea vai juhlaa? 47 24. Kolmas sektori vanhusten palvelujärjestelmässä Järjestöt – uhka vai mahdollisuus vanhustyössä? 48 25. Vanhustyön keskusliitto kolmannen sektorin toimijana 49 26. Toimintakykyinen vanhus laitoshoidossa, Case Kotka 50 27. Muistisairaiden vanhusten toiminnallinen arki 51 28. Gerontologinen puheterapia: Nielemisen häiriöstä kommunikoinnin sekä vuorovaikutuksen arviointiin 52 29. Vanhusten suunhoidon haasteet 53 30. Liika on aina liikaa – ikääntyneilläkin 54 31. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa 55 32. Lääkehoidon kokonaisarviointi Turvallista lääkehoitoa moniammatillisesti, case Lapua 56 33. Lääkehoidon kokonaisarviointi Lapuan terveyskeskuksen kokemukset vuosilta 2008–2010 57 34. Mistä syntyy asiakaslähtöinen hoitotyö? 584 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  5. 5. 35. Koulutuksella vanhustyön osaajaksi 5936. Vanhusten jalkaterveys - keskeinen osa toimintakykyä 6137. Asiakkaana ikääntyvä näkövammainen 6238. Vanhusten asumisen paloturvallisuus 6339. Miten ympäristö voi tukea muistisairasta ihmistä ja häntä avustavia henkilöitä 6440. Miten ravinto tukee ikääntyneiden hyvinvointia? 6541. Ikääntyvän ihon hoidossa huomioitavia seikkoja 66Suullisten esitysten tiivistelmät (42–63) 6742. Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (Hima) -projekti, 2010–2013 6843. Potilashuoneesta virtuaaliseksi olohuoneeksi 6944. Suuhygienisti-opiskelijat iäkkään ihmisen suun terveyden edistäjinä – kokemuksia suupirssistä 7045. Vanhukset innokkaita eReseptin käyttöönottajia KanTa-palvelujen rakentaminen on terveydenhuollon suuri sähköinen mullistus 7146. Interaktiivinen etäkuntoutus potilaan toipilasajan tukemisessa 7247. Kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistäminen eri toimijoiden yhteistyöllä 7348. Voiko laitoshoidossa oleva ikääntynyt henkilö kuntoutua? 7449. Kunto – hankkeella haaveista totta 7550. Ikääntyvien nielemishäiriöt ja ravitsemus Swallowing difficulties, eating habits and malnutrion among older people in residential care 7651. Ikääntyneiden jalkaterveyden tukeminen – kuvaus hoitohenkilökunnan jalkojenhoitotoiminnoista palvelutaloissa 7752. Maahanmuuttajavanhusten muistikuntoutus 7853. Päätöksenteko potilaan elämän loppuvaiheessa 7954. Hyvä arki Jalkarannan sairaalassa 8055. Suupirssi – hymy mukana 8156. Arviointihoitaja – mallin kokeilu Satakunnan sph:n yhteispäivystyksessä 8257. Kuulopalvelu lähellä ikäihmistä 8358. Ikäihmisten neuvola edistänyt vanhusten kotona selviytymistä 8459. Ammatillisen urakehityksen portaat johtamisen näkökulmasta 8560. Kokemuksia muistisairaiden keskusteluryhmistä 8661. Valokuvista säveltäminen lisää muistisairaan merkityksellistä puhetta 8762. Yhteisömusiikkipedagogit – uusia vastuunjakajia vanhustenhoidossa 8863. Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen – tukea käytännön työhön 89 5 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  6. 6. Postereiden abstraktit (64–84) 91 64. Mobiilipalvelut senioreiden terveyden edistämisessä 92 65. Älä riko hoitajaasi -kampanja 93 66. Kotina sairaala 94 67. Pyöriikö pillerit? Päivystyssairaalan lääketurvallisuuden kehittämishanke 95 68. Kotihoidon asiakkaiden suun terveydentilan kartoittaminen sosiaalihammashoidollisella lähestymistavalla 96 69. Hoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, organisaation tahto ja asiakkaan ääni 97 70. Kehittämistyö OSAKE-toiminnan avulla Espoon sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla 98 71. Palveluohjausmallin kehittäminen Neurologisella kuntoutusosastolla 99 72. Muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden postoperatiivisen kivun arviointi ja hoito 100 73. Hatanpään puistosairaalan poliklinikan mentorointi 101 74. Ikääntyneiden neuvolatoiminta Raumalla 102 75. Gerontologinen hoitotyö – uudenlaista osaamista koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä 103 76. Näkökulmia ikääntyneen muistipotilaan palveluketjun eheydestä ja tiedonkulusta 104 77. Kotihoidon palvelupaletti – asiakkaan ja työntekijän yhteinen työväline hoidon ja hoivan suunnittelussa 105 78. Yhteistoiminnallinen työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kannelmäen palvelutalossa 106 79. Ikäihmisten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä 107 80. Ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015 108 81. Luovat menetelmät hoitotyössä – tiedon, ymmärryksen ja rohkeuden asia 109 82. Opinnäytetyöt vanhustyön kehittämisen tukena 110 83. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja ohjaus ikääntyneiden näkökulmasta 111 84. Hyvät ja pahat rutiinit 1126 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  7. 7. Vanhustyön vastuunkantajat kongressin ohjelmaTORSTAi 13.10.2011 AAmupäiVä7.30 alkaen postereiden kiinnitys ja ilmoittautuminenKAiKille yhTeinen OhjelmA, euROpAeA-SAli9.00–9.25 Valtiovallan tervehdys Reijo Väärälä, apulaisosastopäälikkö, sosiaali- ja terveyspalveluosasto, STM9.25–9.45 Vanhustyön johtajan tunnustuspalkinto, la Carita –säätiö9.45–10.30 1. elämänlaatua ja parempaa arkea – STm:n iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistoimet Päivi Voutilainen, TtT, dosentti. neuvotteleva virkamies, STM10.30–11.00 Tauko näyttelyyn tutustumista11.00–11.45 2. muistisairaat ihmiset hoito- ja palvelujärjestelmässä Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, erikoistutkija, THL11.45–13.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 7 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  8. 8. TORSTAi 13.10.2011 ilTApäiVä TeemAT • ilTApäiVä TeemA i • TuRVAllinen VAnhuuS 13.00–13.45 3. Turvallisuus ja käytännön vanhustyö Hanna Aschan, ThM, johtamisen MBA, vanhuspalveluiden johtaja, Pihlajalinna Oy 14.00–14.40 4. yhdessä vahvan vanhuuden puolesta – voimaa vanhuuteen -ohjelmassa opittua Pirjo Kalmari, ohjelmakoordinaattori, Ikäinstituutti, Kuntokallio-säätiö 14.40–15.00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 15.00–15.45 5. Vanhusten kaatumistapaturmien ehkäisy Mika Palvanen, LT, dosentti, erikoistutkija, UKK-instituutti 16.00–16.45 6. Vaaratapahtuma – syyllistymis- vai oppimisprosessi? Marina Kinnunen, laatupäällikkö, Vaasan keskussairaala TeemA ii • SAumATOn yhTeiSTyö VAnhuSTenhOidOSSA 13.00–14.00 7. Vanhus palvelujärjestelmän puristuksissa Jukka Louhija, MD, PhD, vanhustenpalvelun johtaja, dosentti, Espoon kaupunki 14.00–14.45 8. Asiakastieto, palveluohjaus ja saumattomat palvelut Kirsi Kiviniemi, TtT, johtaja, Turun kaupunki, Vanhuskeskus 14.45–15.15 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 15.15–16.00 9. etiikan näkökulma vanhustyön vastuunkantamiseen Mari Kangasniemi, TtT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto 16.00–16.45 10. yhteiskunnalliset yritykset palveluntuottajina – mahdollisuus vai mahdottomuus? Outi Teittinen, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki TeemA iii • TOiminTAKyKyinen VAnhuuS 13.00–14.00 11. Vanhusten toimintakyvyn edistämisen moniammatillisuus Taina Rantanen, professori, Jyväskylän yliopisto 14.00–15.00 12. Kuntoutusneuvola ikäihmisen kotona asumisen tukena Oili Harri-Lehtonen, TtL, kehittämispäällikkö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry 15.00–15.30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 15.30–17.00 13. Koti kuntoutuksen keskiössä – kuntoudu kotona Pirkko Valvanne, fysioterapeutti, toiminnanjohtaja 14. Kotona asuminen – olemista, tekemistä, asumista vai merkityksellistä elämää Aila Pikkarainen, THM, KM, tutkija 15. Kuntoutusta tukevat ratkaisut kotona Eija Haavisto, fysioterapeutti, toiminnanohjaaja, Toimiva Koti Teema IV • VanhusTen TerVeyden edIsTämInen 13.00–13.45 16. ikääntyvät maahanmuuttajat ja Suomi Hilkka Linderborg, suunnittelija, VTM, Vanhustyön keskusliitto 13.45–14.15 17. Terveyskioski kauppakeskuksessa ylöjärvellä Seija Ritala, johtava hoitaja, Ylöjärven kaupunki 14.15–14.45 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 14.45–15.30 18. Vanhusten verinäytteet Pirjo-Liisa Valtokari, bioanalyytikko (AMK), HUSLAB 15.30–16.15 19. laadukas vieritutkimus Liisa Lehto, TtM, laboratoriohoitaja, OYS/laboratorio 16.15–16.45 20. proud Age – paremmalla asenteella edelläkävijäksi Anna Pylkkänen, hankekoordinaattori, työyhteisövalmentaja8 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  9. 9. peRjAnTAi 14.10.2011 AAmupäiVä7.30–8.00 llmoittautuminen ja postereiden kiinnittäminenTeemAT • AAmupäiVäTeema I • PoTIlasTurVallIsuus VanhusTyössä8.00–9.00 21. iäkkäiden turvallinen lääkehoito Sirkka-Liisa Kivelä, professori, ylilääkäri, Turun yliopisto9.00–10.30 22. Vanhusten riskilääkkeet ja lääkehoidon ongelmien tunnistaminen Saija Leikola, proviisori, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto10.30–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritTeema II • saumaTon yhTeIsTyö VanhusTenhoIdossa8.00–9.00 23. yrittäjänä vanhustyössä – arkea ja juhlaa? Merja Vihma, yrittäjä, Johanneskoti Oy9.00–10.45 24. Kolmas sektori vanhusten palvelujärjestelmässä järjestöt – uhka vai mahdollisuus vanhustyössä? Eija Kilgast, projektijohtaja, Sotainvalidien Veljesliitto ry 25. Vanhustyön keskusliitto kolmannen sektorin toimijana, Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto10.45–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritTeema III • ToImInTakykyInen Vanhuus8.00–9.00 26. Toimintakykyinen vanhus hoiva-asumisessa, case Kotka Katri Laitinen, geriatri, Jenni Bjong, fysioterapeutti, Sara Haimi-Liikkanen, projektijohtaja, Liisa Roskvist, vt.vanhustenhuollon johtaja9.00–10.00 27. muistisairaiden vanhusten toiminnallinen arki Sanna Mustajoki-Kunnas, Heseva-kodin johtaja, Tuija Epäilys, toiminnanohjaaja, Gaius-säätiön Heseva-koti10.00–11.00 28. Gerontologinen puheterapia: nielemisen häiriöstä kommunikoinnin arviointiin ja kuntoutukseen Peppi Haapala, puheterapeutti, FM11.00–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritTeema IV • VanhusTen TerVeyden edIsTämInen8.00–9.30 29. Vanhusten suunhoidon haasteet Marjut Komulainen, suuhygienisti, Lahden kaupunki9.30–10.15 30. liika on aina liikaa – ikääntyneilläkin Tarja Levo, projektisuunnittelija, Sininauhaliitto10.15–10.45 31. ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju, tutkija, Ikäinstituutti11.00–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritKAiKille yhTeinen OhjelmA, euROpAeA-SAli12.00–13.00 Vanhustenhoito maalaislääkärin näkökulmasta maalaislääkäri Tapani Kiminkinen 9 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  10. 10. peRjAnTAi 14.10.2011 ilTApäiVä TeemaT • IlTaPäIVä Teema I • PoTIlasTurVallIsuus VanhusTyössä 13.00–13.45 32. lääkehoidon kokonaisarviointi Leena Ulvinen, proviisori 13.45–14.45 33. Turvallista lääkehoitoa moniammatillisesti – case lapua Martti Luomala, ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkka Eväsoja, vanhustyön johtaja, Leena Ulvinen, proviisori 14.45–15.00 Kahvi, näyttelyyn tutustuminen, posterit Teema II • saumaTon yhTeIsTyö VanhusTenhoIdossa 13.00–14.00 34. mistä syntyy asiakaslähtöinen hoitotyö? Helena Räsänen, vanhustyön päällikkö, Sipoo 14.00–14.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 14.30–15.00 35. Koulutuksella osaamista vanhustyöhön Meeri Puhakka, SHO, TtM, Vanhustyön tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Teema III • ToImInTakykyInen Vanhuus yhteistyön tiedostamattomat voimavarat 13.00–13.20 36. Vanhusten jalkaterveys – keskeinen osa toimintakykyä Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto 13.20–13.40 37. Asiakkaana ikääntynyt näkövammainen Kristiina Miettinen, senioripalvelupäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry 13.40–14.00 38. Vanhusten asumisen paloturvallisuus Kristiina Juvas, projektipäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK 14.00–14.45 39. miten ympäristö voi tukea muistisairasta ihmistä ja häntä avustavia henkilöitä Päivi Topo, akatemiatutkija, dosentti, THL ja Helinä Kotilainen, yliarkkitehti, THL 14.45–15.00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen, posterit Teema IV • VanhusTen TerVeyden edIsTämInen 13.00–13.45 40. miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia Paula Hakala, dosentti, FT, johtava tutkija, KELA 13.45–14.30 41. Vanhusten ihonhoidon erityispiirteet Sirpa Pajunen, toiminnanjohtaja, Iholiitto 14.30–15.00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen, posterit KAiKille yhTeinen OhjelmA, euROpAeA-SAli 15.00–15.30 Kongressin päätös parhaan posterin palkitseminen Kotimatkan saatesanat10 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  11. 11. Suulliset esitykset (42–63)TOiminTAKyKyinen VAnhuuSTORSTAi 13.10.2011 KlO 12.45–16.00ensimmäinen kokonaisuus 4 x 15 min klo 12.45–13.4542. Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (Hima)-projekti, 2010–2013 Päivi Tiilikainen, THM, Projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio43. Potilashuoneesta virtuaaliseksi olohuoneeksi Eija Rautasalo, TtT, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu/Diak Itä; Markku Tukiainen, FT, professori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Tietojenkäsittelyn laitos44. Suuhygienisti-opiskelijat iäkkään ihmisen suun terveyden edistäjinä – kokemuksia Suupirssistä Marja Äijö, TtL, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio; Kaarina Sirviö, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio45. Kansallisen Terveysarkiston esittely Pirjo Ikävalko, viestinnän asiantuntija, Kela, KanTa-palvelutToinen kokonaisuus 3 x 15 min 14.00–14.4546. Interaktiivinen etäkuntoutus potilaan toipilasajan tukemisessa Marion Karppi, fysioterapeutti AMK, terveystieteen kandidaatti, projektityöntekijä, Raision kaupunki, Tampereen yliopisto /terveystieteiden yksikkö47. Kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistäminen eri toimijoiden yhteistyöllä Outi Korpelainen, th, TtK, TtM-opiskelija, projektikoordinaattori, Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke/ KASTE, Salon kaupungin vanhuspalvelut, Turun yliopisto/ hoitotieteen laitos; Sini Eloranta, sh, TtT, tutkija, Turun sosiaali- ja terveystoimi; Seija Arve, TtT, palvelujohtaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Gerontologisen hoitotieteen dosentti, Turun yliopisto48. Voiko laitoshoidossa oleva ikääntynyt henkilö kuntoutua? Pia Vähäkangas, TtT, projektipäällikkö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius; Katriina Niemelä, esh, suunnittelija/projektityöntekijä, Oulun kaupunki/Vanhuspalvelut 11 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  12. 12. Kolmas kokonaisuus 4 x 15 min klo 15.00–16.00 49. Kunto – hankkeella haaveista totta Salla Lätti, fysioterapeutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Mira Berg, fysioterapeutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Helena Norokallio, KM, projektikoordinaattori, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Paulina Iiskala, fysioterapeutti, kehittämispäällikkö, Laitilan Terveyskoti 50. Ikääntyvien nielemishäiriöt ja ravitsemus – Swallowing difficulties, eating habits and malnutrion among older people in residential care Eeva Lindroos, ETM, lehtori, Metropolia AMK; Riitta Saarela, TtM, johtava ylihoitaja, Helsingin terveyskeskus; Helena Soini, TtT kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki; Merja Suominen, ETT Helsingin yliopisto; Seija Muurinen, TtT, erikoistutkija, THL; Kaisu Pitkälä, LKT, professori, HY / Yleislääketieteen osasto 51. Ikääntyneiden jalkaterveyden tukeminen – kuvaus hoitohenkilökunnan jalkojenhoitotoiminnoista palvelutaloissa Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), tohtorikoulutettava, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto; Riitta Suhonen, TtT, sh, professori (ma.), Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto; Matti Viitanen, LT, geriatrian professori, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Päivi Voutilainen, TtT, sh, dosentti, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki; Helena Leino- Kilpi, THT, esh, professori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto ja sivutoiminen ylihoitaja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri 52. Maahanmuuttajavanhusten muistikuntoutus Tuulikki Grönberg, TtM-opiskelija, esh, sairaanhoitaja, Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö12 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  13. 13. SAumATOn yhTeiSTyö jA TuRVAlliSuuSpeRjAnTAi 14.10.2011 KlO 10.15–12.15ensimmäinen kokonaisuus 2 x 15 min klo 10.15–10.4553. Päätöksenteko potilaan elämän loppuvaiheessa Tanja Suokari, terveydenhoitaja AMK, TtK; Dinah Arifulla, sairaanhoitaja AMK, TtK; Riitta Suhonen, sairaanhoitaja, TtT, dosentti, professori (ma.); Helena Leino-Kilpi, erikoissairaanhoitaja, TtT, professori, sivutoiminen ylihoitaja (VSSHP)54. Hyvä arki Jalkarannan sairaalassa Elisabeth Siirilä, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J42; Jaana Pulkkinen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J41; Ulla Hongisto, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala J32; Marita Salonen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala J22Toinen kokonaisuus 3 x 15 min klo 11.00–12.0055. Suupirssi – hymy mukana Kaarina Sirviö, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu56. Arviointihoitaja – mallin kokeilu Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä Heli Lukka, sairaanhoitaja, projektisuunnittelija, Satakunnan sairaanhoitopiiri; Riitta Mikkonen, THM, toimialueylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri; Hanna Nyfors, hall. tieteiden lis. THM, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri57. Saumaton yhteistyö vanhuspalveluissa auttaa ikäkuuloisia ja ammattilaisia Maria Timonen, sosionomi (AMK) -diakoni, kuntoutussihteeri, Kuuloliitto ry 13 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  14. 14. TeRVeyden ediSTäminen peRjAnTAi 14.10.2011 ilTApäiVä KlO 13.15–14.45 Kokonaisuus 6 x 15 min 58. Ikäihmisten neuvola edistänyt vanhusten kotona selviytymistä Irma Roininen, hum.kand, toiminnanjohtaja, Satakunnan Vanhustuki ry; Ritva Kangassalo, TtL, koulutusohjelmavastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Satakunnan Vanhustuki ry 59. Ammatillisen urakehityksen portaat johtamisen näkökulmasta Marja Haapa-aho, suuhygienisti (AMK), jatko-opiskelija, Metropolia YAMK 60. Kokemuksia muistisairaiden ihmisten keskusteluryhmistä Seija Pekkala, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos Valokuvista säveltäminen lisää muistisairaan henkilön merkityksellistä puhetta Sari Laine, musiikin ohjaaja/toimittaja; Seija Pekkala, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos 61. Yhteisömusiikkipedagogit – uusia vastuunjakajia vanhustenhoidossa Helena Norokallio, KM, projektikoordinaattori, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 62. Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen – tukea käytännön työhön Eija Stengård, PsT, dosentti, yksikön päällikkö, Mielenterveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Pia Solin, YTM, projektikoordinaattori, Mielenterveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos14 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  15. 15. Posterinäyttely (64–84)64. Mobiilipalvelut senioreiden terveyden edistämisessä Reija Kuoremäki, LitM, insinööri (AMK), projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Tuula Nousiainen, KTT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Marja Kankaanranta, KT, tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Pekka Neittaanmäki, FT, professori, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta65. Älä riko hoitajaasi -kampanja Irmeli Vuoriluoto, henkilöstöpoliittinen asiamies, Tehy ry66. Kotina sairaala Jaana Pulkkinen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J4167. Pyöriikö pillerit? Päivystyssairaalan lääketurvallisuuden kehittämishanke Katri Lönnqvist vs. oh, TTM-opiskelija, Jaana Palviainen, oh, TTM, Eeva Rikkilä-Kettunen, yh, TTM Helsingin Terveyskeskus, Kaupunginsairaala, Haartmanin päivystysyksikkö68. Kotihoidon asiakkaiden suun terveydentilan kartoittaminen sosiaalihammashoidollisella lähestymistavalla Kirsi Autonen-Honkonen, TtM, shg, suuhygienisti Äänekosken kaupunki69. Hoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, organisaation tahto ja asiakkaan ääni Yrjö Engeström, professori, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto; Anu Kajamaa, KM, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto; Hanna Toiviainen, FT, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Varpu Tissari, KM, projektitutkija; Anna-Liisa Niemelä, FT, projektipäällikkö, Helsingin terveyskeskus; Jaana Nummijoki (yhteyshenkilö), TtM, kotihoitopäällikkö, projektitutkija, Helsingin terveyskeskus, kotihoito-osasto70. Kehittämistyö OSAKE-toiminnan avulla Espoon sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla Päivi Liikka, TtM, osastonhoitaja, Espoon sairaala; Ulla Valkama, sairaanhoitaja, asiantuntijasairaanhoitaja, Espoon sairaala; Tuula Mikkola, VTT, kehittäjäopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu71. Palveluohjausmallin kehittäminen Neurologisella kuntoutusosastolla Päivi Liikka, TtM, osastonhoitaja, Espoon sairaala; Susanna Risku, fysioterapeutti, Espoon sairaala; Akvaliina Lacho, toimintaterapeutti, Espoon sairaala; Tuula Mikkola, VTT, kehittäjäopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu72. Muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden postoperatiivisen kivun arviointi ja hoito TtM tohtoriopiskelija Maija Määttä, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; TtT, dosentti, yliopistolehtori Päivi Kankkunen, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; TtT, yliopistotutkija, Tarja Kvist, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Farmasian laitos 15 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  16. 16. 73. Hatanpään puistosairaalan poliklinikan mentorointi Sari Hurmansalo, sairaanhoitaja, hoitotyön asiantuntija, Hatanpään puistosairaalan poliklinikka, Tampereen kaupunki 74. Ikääntyneiden neuvolatoiminta Raumalla Hanna Ämmälä, terveydenhoitaja, projektityöntekijä, Rauman kaupunki; Hanna Nyfors, hall. tieteiden lis. THM, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri 75. Gerontologinen hoitotyö – uudenlaista osaamista koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä Pirjo Tiikkainen, TtT, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Sari Teeri, TtT, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu; Sirkka-Liisa Karttunen, TtL, opettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu; Pirkko Routasalo, THT, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu 76. Näkökulmia ikääntyneen muistipotilaan palveluketjun eheydestä ja tiedonkulusta Susanne Röberg, sh,TtK, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Helena Leino-Kilpi, esh, THT, professori, ylihoitaja (VSSHP sivutoiminen) Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Riitta Suhonen, sh, TtT, professori (ma) Turun yliopisto, hoitotieteen laitos 77. Kotihoidon palvelupaletti – asiakkaan ja työntekijän yhteinen työväline hoidon ja hoivan suunnittelussa Anna-Liisa Niemelä FT, projektipäällikkö, Kotihoito-osasto, Helsingin terveyskeskus, Helsingin kaupunki 78. Yhteistoiminnallinen työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kannelmäen palvelutalossa Heidi Sipiläinen, terveystieteiden maisteri, palvelutalon johtaja, Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, Kannelmäen palvelutalo 79. Ikäihmisten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Heidi Sipiläinen, TtM, TtT-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos 80. Ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015 Anne Heikkilä, TtM-opiskelija, aluekoordinaattori Ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopio 81. Luovat menetelmät hoitotyössä – tiedon, ymmärryksen ja rohkeuden asia Petri Jussila, FL, projektipäällikkö, JAMK; Irmeli Matilainen, TtM, lehtori, JAMK; Teija Häyrynen, LitL, lehtori, JAMK; Leena Pantsu, KL, lehtori, JAMK; Raija Lundahl, FM, lehtori, JAMK 82. Opinnäytetyöt vanhustyön kehittämisen tukena Sirkka-Liisa Palomäki, TtT, yliopettaja, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu; Merja Finne, FT, yliopettaja, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk; Riitta Ranta, THM, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk; Kristiina Vaahtera, TtM, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk 83. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja ohjaus ikääntyneiden näkökulmasta Mari Luonsinen, TtM, sh, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Kirsi Johansson, TtT, dosentti, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, yliopettaja; Helena Leino-Kilpi, THT, esh, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, professori, laitoksen ja tutkijakoulun johtaja, sivutoiminen ylihoitaja; Heli Virtanen, TtM, TtT-opiskelija, esh, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, koordinaattori (ma) 84. Hyvät ja pahat rutiinit Tuulariitta Ruontimo, ThM, ylihoitaja, Tehyn eettinen toimikunta16 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  17. 17. Tervetuloa kongressiin! Marja-Kaarina KoskinenHyvä kongressin osanottaja,Tervetuloa Vanhustyön vastuunkantajat – kansalliseen kongressiin!Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä ja tulossa suuria muutoksia. Muutospaineita onerityisesti palvelurakenteissa ja toimintaympäristöissä. Ikääntyvän väestön palvelutarpeet javaatimukset kasvavat, joten palveluiden sisältöjä ja tuottamistapoja on myös kehitettävä.Olemme suurella ammattilaisten joukolla, moniammatillisesti, valmistelleet laajan kongressinja ohjelmakokonaisuuden vanhustyössä työskentelevän henkilöstön täydennyskoulutukseksi.Nyt jos koskaan tällaista tapahtumaa tarvitaan. Lukuisissa luennoissa tarkastellaan teemaa japalveluiden tuottamista useista eri näkökulmista. Erittäin arvokkaana lisänä ovat kirjalliset sekäsuulliset posteriesitykset, ja omana kokonaisuutenaan ovat esillä vanhustyön teemaan rakennetutnäyttelyosastot. Yhteistyö ja yhdessäolo tuovat toivottavasti yhteistä suuntaa ja tahtoa koko alantulevaisuuden näkymille.Kongressista odotetaan keskustelevaa ja osallistavaa tapahtumaa. Jos jokainen osallistuja löytäätyöpaikalleen vietäväksi jonkun uuden idean tai hieman paremman käytänteen, olemme onnistuneetvaikuttamaan työtapojen uudistamiseen ja kehittämiseen. Odotamme täällä ja tämän tilaisuudenjälkeenkin teiltä ammattihenkilöiltä palautetta ja kehittämisehdotuksia tulevaisuuden aktiviteettejavarten.Kongressin ohjausryhmän puolesta kiitän kaikkia kongressinonnistumiseen vaikuttaneita henkilöitä ja yhteistyökumppaneitaja toivotan kaikille osallistujille intensiivisiä päiviä!Helsingissä 13. lokakuuta 2011Marja-Kaarina KoskinenOhjausryhmän puheenjohtajaVanhustyön vastuunkantajat kongressi 17 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  18. 18. 18 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  19. 19. Luentotiivistelmät (1–41) 19 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  20. 20. 1. Päivi Voutilainen, TtT, dosentti, sosiaalineuvos, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaali- ja terveyspalveluosasto elämänlaatua ja parempaa arkea – Sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden palvelujen kehittämistoimet Johdanto vinvointia edistävien neuvontapalvelujen rahoitusta Väestön ikärakenteen muutoksen hallitsemiseksi vahvistetaan, jotta saadaan aikaan koko maan kat- tarvitaan monia toimia. Sosiaali- ja terveysminis- tava neuvonta- ja palveluverkosto. Toiminnan teriön kehittämistoimien tavoitteena on mahdollisuuksia ehdotettiin varmistettavan myös • edistää ikätasa-arvoa lainsäädännössä, kun sosiaali- ja terveydenhuol- • kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lon lainsäädäntöä uudistetaan. Ehdotusten toi- rakenteita ja sisältöjä iäkkäiden ihmisten meenpano on meneillään.1.5.2011 voimaan tullut tarpeita vastaavasti terveydenhuoltolaki (1326/2010) säätää kunnalle • turvata mahdollisuus kotiin (yksityis- velvollisuuden järjestää alueellaan asuville, van- tai ryhmäkoti) ja arkeen silloinkin, kun huuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terve- toimintakyky ja terveydentila edellyttävät yttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden • tunnistaa suuret palvelutarpeiden aiheuttajat ja Neuvontapalveluihin sisältyisivät: varautua niihin huolella sekä 1) terveellisten elintapojen edistämiseen • turvata iäkkäiden osallisuus niin yksilö- kuin sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn koko yhteiskunnan tasolla. tähtäävä neuvonta Tavoitteiden toteuttamiseksi on valmisteilla monia 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja uudistuksia, joista keskeisimpiä ovat hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveyden edistäminen, ympärivuorokautisen hoidon terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja uudistaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden niihin liittyvä varhainen tuki sekä saannin turvaaminen lainsäädäntöä kehittämällä. 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimien ja pal- keskiöön veluiden lisääminen saa pontta myös uudistuvan Ikäihmisten palvelujen laatusuositus nosti iäkkäi- sosiaalihuollon lainsäädännön myötä2; ennaltaeh- den hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ikäänty- käisyn periaate on yksi keskeinen uudistusta ohjaa- mispolitiikan kärkeen. Suosituksen toimeenpanon va periaate. tueksi asetettiin Ikäneuvo-työryhmä, joka teki eh- dotuksia1 iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edis- Ympärivuorokautisen hoidon reformi tämiseksi. Työryhmä kiinnitti huomiota siihen, että Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohel- ehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa on la toinen keskiössä oleva uudistustarve liittyy selvä palveluaukko. Lapsia hoidetaan neuvolassa, iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautiseen hoi- nuoret saavat palveluja kouluterveydenhuollon ja toon ja huolenpitoon. Ympärivuorokautista hoi- opiskeluterveydenhuollon kautta ja työikäisten ter- toa uudistamaan asetettiin Ikähoiva-työryhmä, veydestä huolehditaan työterveyshuollossa. Elä- jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset a) ikäih- keiän alkaessa suurin osa putoaa ehkäisevien misten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopal- sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. Työryh- velujen rakenteiksi ja toiminnan sisällöksi sekä mä mm. ehdotti, että ikääntyneiden terveyttä ja hy- b) ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmak- 2 Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Sosiaalihuollon lain- 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Neuvonta- ja palveluver- säädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön kosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. uudistamistyöryhmän väliraportti. Selvityksiä 2010:19. Saa- Selvityksiä 2009:24. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/ tavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/selvityksia-sarja/nayta/_ nayta/_julkaisu/1421875#fi julkaisu/1514048#fi20 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  21. 21. sujen määräytymistä koskeviksi linjauksiksi. uudistamistyöryhmässä sekä ns. ikäfoorumissa,Työryhmän piti myös selvittää lainsäädäntö- johon osallistui iäkkäitä ihmisiä, iäkkäiden palve-muutosten tarvetta. Työryhmän keskeiset eh- luiden ja palvelujärjestelmän, kuntien, valvonnandotukset 3 liittyvät a) ympärivuorokautisen sekä vanhusoikeuden asiantuntijoita.hoidon sisäiseen rakennemuutokseen ja b) Kantavaksi ajatukseksi on kirjattu palvelujenasumisen monimuotoistamiseen. toteuttaminen niin, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. PalvelujenMolempien asiakokonaisuuksien samanaikaisen on perustuttava tietoon asiakkaan tarpeista, jakehittämisen tavoitteena on lisätä toiminnan on oltava asiakaskeskeistä, laadukas-• koko ikääntyvän väestön tietoisuutta ta ja turvallista. Lisäksi lakiluonnoksessa kootaan asumisen ennakoinnin merkityksestä sekä yhteen eri laeissa olevia iäkkäiden ihmisten pal- mahdollisuuksia tehdä valintoja asumisen veluja koskevia säännöksiä. suhteen tulevia tarpeita ennakoiden Iäkkään oikeus sosiaalipalveluihin sidottai-• ympärivuorokauden hoitoa ja huolenpitoa siin aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tar- tarvitsevien asiakkaiden mahdollisuutta elää peen arviointiin ja sen perusteella laadittavaan ja asua kodinomaisessa ympäristössä, jossa palvelusuunnitelmaan. Päätös palvelujen saa- tarvittava hoito ja huolenpito on turvattu misesta pitäisi tehdä 3 kuukauden kuluessa ha-• järjestelmän yksinkertaisuutta ja selkeyttä. kemuksen jättämisestä. Henkilöllä olisi oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan jaPalvelurakenteen muuttaminen edellyttää saman- kuntoutukseen sosiaalipalveluissa. Terveyden- jaaikaisia toimia asumispalvelujen asiakasmaksujär- sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakinjestelmän kehittämiseksi. Ikähoiva-työryhmä teki terveydenhuoltolaissa.ehdotuksen sekä tavallisen että tehostetun pal- Vahvempi oikeus palveluihin ei olisi rajattuveluasumisen asiakasmaksun määräytymispe- vain ympärivuorokautiseen hoivaan, vaan myösrusteiksi. Ehdotukset perustuvat työryhmän työn henkilön avustamiseen hänen kotonaan ja kodinpohjaksi tehdyn selvityksen esiin nostamiin ongel- ulkopuolella tapahtuvissa päivittäisissä perustoi-miin sekä eräiltä osin asiakasmaksutoimikunnan4 minnoissa, joista henkilö ei suoriudu ilman toisenehdotuksiin ja SATA-komitean5 linjauksiin. Mak- tukea. Iäkkäälle nimettäisiin vastuutyöntekijä, jo-sujen määräytymisperusteita ehdotetaan yhden- ka koordinoisi koko palvelukokonaisuutta ja vas-mukaistettaviksi ja maksun määräytyvän kotona taisi yleisesti siitä, että henkilö saa palvelu- jaannettavan palvelun maksua mukaillen. Näin sik- hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Vastuutyönte-si, että asiakasmaksujen määräytyminen on linjas- kijä antaisi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuol-sa palvelurakenneuudistukselle esitetyn suunnan toon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä auttaisikanssa. Keskeiset ehdotukset myös tukevat ny- palvelujen ja muun sosiaaliturvan saantiin liitty-kyisen hallituksen ohjelmaan sisältyvän avo- ja vissä ongelmatilanteissa.laitoshoidon rajanvedon asteittaista poistamista Lisäksi lailla annettaisiin vanhusneuvostoil-koskevan tavoitteen saavuttamista. le nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, jokaErillislaki turvaamaan oikeutta palveluihin koskee iäkkäitä ihmisiä. Kunnan olisi asetettavaMaaliskuussa 2011 julkistettiin luonnos laik- vanhusneuvosto, joka seuraisi ja vaikuttaisi pää-si iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen töksentekoon kunnan eri toimialoilla.saannin turvaamisesta6. Lakiluonnoksen peruslin-jauksia valmisteltiin sosiaalihuollon lainsäädännön Summa summarum Em. kehittämistoimia pannaan toimeen kuluvan vaalikauden aikana. Iäkkäiden ihmisten aseman,3 Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Hoitoa ja huolenpitoa oikeuksien ja palveluiden parantamiselle on täl- ympärivuorokauden. Ikähoiva-työryhmän muistio. Selvityk- lä hetkellä sekä vahva tilaus että oikea aika: me- siä 2010:28. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_ julkaisu/1554171#fi neillään olevat lainsäädäntöuudistukset, kuten4 Sosiaali- ja terveysministeriö 2005a. Sosiaali- ja terveyden- sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus, huollon maksupolitiikan uudistamista selvittäneen toimi- luovat ainutlaatuisen perustan vaikuttamiselle ja kunnan mietintö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:10. suunnan muutokselle. •5 Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA)esitys sosiaalitur- van kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista. 2010.6 Ikääntyneitä koskevan lainsäädännön vahvistaminen (ns. Ikälaki). Saatavilla: www.stm.fi > Vireillä > Lainsäädäntöhank- keet > Sosiaali- ja terveydenhuolto. 21 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  22. 22. 2. Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, esh, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia muistisairaat ihmiset hoito- ja palvelujärjestelmässä Väestötutkimusten mukaan Suomessa arvioidaan valtaisella hoidolla, jossa räätälöidysti käytetään olevan 85 000 keskivaikeasti tai vaikeasti muis- psykososiaalisia menetelmiä, ja näin esimerkiksi tisairasta ihmistä. Lisäksi on noin 35 000 lieväs- vähennetään haasteellisen käyttäytymisen esiin- ti muistisairasta. Näiden ihmisten hoitoon kuluu tymistä. Hoidon laadun sijaan pitää tavoitella 6 % kaikista terveys- ja sosiaalimenoista, jot- asiakkaan ja asukkaan elämänlaatua. Hiljattain ka vuonna 2004 olivat 51,8 miljardia euroa. Yh- valmistunut suomalainen tutkimus osoitti räätä- den muistipotilaan välittömien kustannusten on löidyn kotikuntoutuksen vaikuttavaksi muistipo- arvioitu vuosittain olevan noin 24 000 euroa, ja tilaan kuntoutuksessa. Eri näyttöihin perustuvien kokonaiskustannukset muistisairaiden hoidos- hyvien käytäntöjen saaminen osaksi toimivaa ta nousevat valtakunnallisesti yli 3 miljardiin eu- hoito- ja palvelujärjestelmää vaatii henkilökun- roon vuodessa. Valtaosa (85 %) kustannuksista nan osaamisen (tieto, taito, tahto ja asenteet) liittyy pitkäaikaishoitopaikkoihin, joiden asukkais- lisääntymistä ja johtamiskulttuurin ja -taitojen ta 80 %:lla on jokin muistisairaus. Muistipotilai- muutosta. den määrä, hoidon vaatimukset ja kustannukset Muistisairaudet ja muistisairaiden kohtaami- sekä muistisairauksien yhteiskunnallinen mer- nen ja hoito eivät kosketa vain iäkkäiden ihmis- kitys nostavat muistisairaudet merkittäväksi ten hoito- ja palvelujärjestelmää. Muistisairaita on kansantaudiksi. lähes kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueil- Muistisairaus on iäkkään ihmisen pitkäai- la. Akuuttihoidon henkilökunnalla tulee olla taitoa kaishoitoon päätymisen merkittävin riskitekijä. tunnistaa alkava muistisairaus, kohdata muis- Tutkimusnäyttöä on hyvistä käytännöistä, jotka tisairas ihminen sekä hallita hoitoon ohjaus ja tukevat muistisairaan ja hänen läheisensä arkea, kuntoutus. edistävät kotona asumista ja myös hillitsevät pal- Muistisairas ihminen hoito- ja palvelujärjestel- veluiden käyttöä. Muistisairas ihminen ja hänen mässä on ennen kaikkea ihminen. Jos näemme perheensä tarvitsevat tuekseen nimetyn ammat- hänet ”sinä toisena”, joka ei ole ihminen tuntei- tilaisen, muistikoordinaattorin, joka vastaa hyvin neen ja toiveineen kuten me olemme, päädymme koordinoidusta ja räätälöidystä tuesta. esineellistävään hoitoon. Sen toisessa päässä on Tiedetään, että muistisairaiden elämänlaatua ihmislähtöinen hoito ja tukeminen, joihin vaikutta- ja hyvinvointia voidaan lisätä hyvällä kokonais- vat interventiot pohjaavat. •22 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  23. 23. 3. Hanna Aschan, MBA, THM, vanhuspalveluiden johtaja, Pihlajalinna OyTurvallisuus ja käytännön vanhustyöTurvallinen vanhuus • taloudellinen tilanne • elämänmuutokset jaDiasarjan otsikoita: uudet tilanteetVanhuus – ikä ja asenteet • vähäinen, vaihtuva ja• biologinen ikä kiireinen ammattihenkilöstö• sosiaalinen ikä Vanhuuden tutkimus• toimijuus ja toimintakyky • gerontologia• kulttuurinen käsitys vanhuudesta • geriatriaTurvallisuus ja sen lähikäsitteet Kansallinen ohjaus, palvelutuotanto,• vaara, uhka, pelko, riski vastuut ja valvonta • ministeriöt ja viranomaisetTurvallisuuden tarve • lait ja asetukset• turvallisuus ja turvattomuus • palveluiden laatusuositukset • toimintaohjelmat ja hankkeetTurvallisuusuhkia mm.• sairaudet ja toimintakyvyn Vanhuus voimavarana – mistä turvallinen heikkeneminen vanhuus muodostuu •• avun pyytämisen vaikeus• yksinäisyys 23 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  24. 24. 4. Pirjo Kalmari, VTM, ft, ohjelmakoordinaattori, Ikäinstituutti yhdessä vahvan vanhuuden puolesta – Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa opittua Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen sen avulla on puututtu useisiin iäkkäiden itsenäi- – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma (2005-2014) syyttä ja turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin kuten käynnistettiin valtioneuvoston periaatepäätöksen kävelyvaikeuksiin, kaatumisen pelkoon, yksinäi- pohjalta, jonka sisältönä oli terveyttä edistävä lii- syyteen, mielialaan ja eristyneisyyteen. Kävelyvai- kunta. Ohjelmaa edelsi VoiTas-pilottiprojekti, joka keudet ja niiden taustalla oleva heikko lihasvoima tuotti koulutusohjelman ikäihmisten voima- ja ta- ja tasapaino altistavat kaatumiselle. Kaatumin- sapainoharjoittelusta sekä kokosi moniammatilli- en merkitsee pahimmillaan itsenäisen toimin- sen kouluttajaverkoston toteuttamaan paikallista takyvyn menetystä ja riskiä joutua laitoshoitoon. ohjaajakoulutusta. Molempien hankkeiden pää- Säännöllinen yhdistetty tasapaino- ja voimahar- määränä on ollut tukea iäkkäiden kotona asumis- joittelu joko ryhmässä tai kotona suoritettuna on ta vahvistamalla toiminta- ja liikkumiskykyä. osoittautunut tehokkaimmaksi iäkkäiden kaatu- Ohjelman ensimmäisellä kaudella (2005–2009) misten ehkäisyssä (Gillespie ym. 2009, Karink- kehitettiin kotona asuville, toimintakyvyltään anta ym. 2010). Liikkumisongelmat aiheuttavat heikentyneille ja liian vähän liikkuville iäk- myös kaatumisen pelkoa, jota voidaan harjoitte- käille ohjattua voima- ja tasapainoharjoittelua ja lulla vähentää. Ryhmäliikuntaan osallistuminen ulkoilua. Iäkkäille tuotettiin myös matalan kynnyk- lisää sosiaalisia verkostoja, turvallisuuden tun- sen liikuntaneuvontaa. Kehitystyön toteutti Ikäin- netta ja vastavuoroista huolenpitoa. Myös mieli stituutin mentoroimana 35 sosiaali- ja terveysalan virkistyy. Ulkona liikkuminen säilyttää iäkkäiden järjestöä eri puolilla Suomea. Seurannan mukaan toimintakykyä ja integroitumista yhteiskuntaan ja lähes 80 % toimintaan osallistuvista iäkkäistä omaan elinympäristöön. pystyi säilyttämään tai parantamaan voima- ja Ohjelma sai jatkorahoituksen vuosille 2010– tasapaino-ominaisuuksiaan järjestetyn toiminnan 2014. Tavoitteena on juurruttaa iäkkäiden ter- avulla. Myös arkiselviytyminen sekä mieliala ko- veysliikunnan hyviä toimintatapoja yhä useampiin henivat ja iäkkäät saivat uusia ystävyyssuhteita. kuntiin monisektorisella yhteistyöllä ja mentoro- Ohjelmatyön tuloksena kuntiin juurtui pysyviä lii- intimallin turvin. Maksuton mentorointi kohden- kuntapalveluja ja onnistunutta yhteistyötä julkisen tuu 25–30 kuntaan, jotka on valittu ohjelmaan sektorin eri hallintokuntien ja järjestöjen kesken. hakemuksen perusteella. Tietoa hyvistä toimin- Kokemukset toiminnan järjestämisen eri vaih- tavoista, koulutusmahdollisuuksista sekä oppi- ja toehdoista on kiteytetty hyviksi toimintatavoiksi ohjemateriaaleista jaetaan kaikkiin kuntiin. Lisäk- kolmeen oppaaseen. Ohjelma perustui yhdessä si osa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valituista oppimisen ja vertaiskehittämisen periaatteisiin eri kunnista on lupautunut yhteistyöhön ikääntynei- tasoilla. den turvallisuutta parantavan toimenpideohjel- Ohjelmalla on suuri merkitys iäkkäiden fyy- man toimeenpanossa, jota sisäasiainministeriö siselle ja psykososiaaliselle turvallisuudelle, sillä koordinoi. •24 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  25. 25. 5. Mika Palvanen, Lt, erikoistutkija, tapaturmatorjunnan dosentti, UKK-instituuttiVanhusten kaatumistapaturmien ehkäisySuomessa sattui vuonna 2009 lähes 1,1 mil- nittää huomio suojaimien oikeaan muotoiluun jajoonaa tapaturmaa, joista 70 % oli koti- ja va- iskunvaimennusominaisuuksiin.paa-ajan tapaturmia. Yleisin tapaturmien syy on Maailmalla on tehty satoja tutkimuksia siitä,kaatuminen. Kaatumistapaturmia on arviolta lä- miten kaatumisia voitaisiin ehkäistä. Ongelmanahes 400 000 vuosittain. Joka kolmas kotona asu- on kaatumisten taustalla olevien riskitekijöidenva ikäihminen kaatuu ainakin kerran vuodessa, laaja kirjo, ja usein kaatuminen on seuraus-laitoksissa asuvista vuosittain jo noin puolet. Nai- ta monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Kaa-set kaatuvat useammin kuin miehet ja 10–20 % tumisia ehkäisevistä toimenpiteistä voima- jakaatuu toistuvasti. Joka toinen kaatuminen ai- tasapainoharjoittelun on osoitettu olevan parasheuttaa jonkin vamman. Suurin osa vammoista yksittäinen toimenpide. Se on jopa kustannus-on lieviä, kuten mustelmia, ruhjeita, haavoja, ve- vaikuttavaa yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä. Mui-nähdyksiä ja vamma-alueen kipuilua, mutta pa- ta tärkeitä toimenpiteitä ovat keskushermostoonhimmillaan kaatuminen voi aiheuttaa murtumia, vaikuttavien lääkkeiden vähentäminen, D-vitami-kallovammoja ja jopa kuoleman. Kaatumisen ini ja kalsiumlisä, nopeutettu kaihikirurgia, am-seurauksena kuoleekin vuosittain kolme kertaa mattimaiset kotikäynnit ja kodin riskitekijöidenenemmän ihmisiä kuin esim. liikenneonnetto- minimointi, kenkien liukuesteiden käyttö, lonkka-muuksissa. Vuonna 2009 kaatumiskuolemia oli suojaimet sekä yksilölliseen riskitekijäprofiiliin vai-Suomessa lähes 1200. Näistä 95% oli yli 50-vuo- kuttaminen kokonaisvaltaisesti. Tuntuu loogiselta,tiaita. Iäkkäiden lonkkamurtumia Suomessa on että mitä useampaan riskitekijään ehkäisytoimetvuosittain 7000–7500. Yksi keskeisimmistä en- kohdistetaan, sitä parempia tuloksia saataisiin ai-naltaehkäisevän terveydenhuollon haasteista on kaiseksi kaatumistapaturmia estettäessä. Tieteel-kaatumistapaturmien tehokkaampi ehkäisy van- listä näyttöä tästä kuitenkin on vielä varsin vähän.husväestön määrän lisääntyessä jatkuvasti. Kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä on Kaatumisten ja murtumien taustalla olevat oleellista riskiyksilöiden tunnistaminen ja riskiteki-syyt voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset jöiden minimointi. Jotta kaatumistapaturmien eh-syyt ovat ihmiseen itseensä liittyviä, esimerkik- käisy olisi maassamme nykyistä tehokkaampaa,si huono liikuntakyky, ravitsemus ja harmaakaihi. kannattaa huomio keskittää niihin henkilöihin,Ulkoiset syyt liittyvät elinympäristön turvallisu- joiden tiedetään kuuluvan kaatumisten ja murtu-uteen, kuten huono valaistus, liukkaus ja kom- mien suhteen riskiryhmiin. Kaatumis- ja osteopo-pastumisia aiheuttavat esteet. Kaatumisten ja roosiklinikkatoiminta (Kaaos-klinikka) pyrkii juurimurtumien perussyiden lisäksi on tärkeää oppia tähän. Riskiyksilöihin kohdistuvalla kokonais-tuntemaan myös murtumien ja muiden vammojen valtaisella ja monitekijäisellä ehkäisyohjelmallavälittömät syntymekanismit, jotta esim. ulkoisia voidaan kaatumisia ja niiden seurauksena syn-murtumasuojaimia kehitettäessä osataan kiin- tyviä vammoja vähentää lähes 30 %. • 25 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  26. 26. 6. Marina Kinnunen (sh, Ktt), laatupäällikkö, Vaasan keskussairaala Vaaratapahtuma – syyllistymis- vai oppimisprosessi? ”Septinen potilas ei saanut antibioottia kolmeen Virheistä syyllistäminen estää oppimista ja vai- päivään, lääkemääräyksestä huolimatta.” Vaa- keuttaa virheiden todellisten syiden selvittämi- ratapahtuman jälkeen on helppoa syyllistää ja sen. Virheiden esiin tuomista ja tiedon siirtämistä muistuttaa työntekijöitä olemaan huolellisempia. voidaan helpottaa raportointijärjestelmän avulla, Syyllistäminen vaaratapahtuman seurauksena ei mutta sen lisäksi tarvitaan oppimista tukevaa il- johda toiminnan kehittymiseen. Seurauksena on mapiiriä ja toimintatapoja. helposti saman tapahtuman toistuminen ja vaa- Johtotason ja työntekijätason odotukset eivät ratapahtumista puhumattomuus tulevaisuudes- aina kohtaa, kun tarkastellaan kenellä on vastuu sa. Oppimisprosessi tapahtuman jälkeen johtaa virheistä oppimisessa. Työntekijätasolla nähdään, yhteiseen pohdintaan työyhteisössä, miksi vaa- että johdon tehtävä on tarttua virheisiin, ja johto- ratapahtuma pääsi tapahtumaan. Tapahtuman tasolla koetaan virheistä oppimisen tapahtuvan pohjalta pyritään muuttamaan toimintaa otta- työntekijätasolla. Työntekijät myös usein pitävät en huomioon ihmisen mahdollisuus tehdä virhei- tärkeimpänä työn nopeaa jatkamista, virheen syi- tä. Tällä tavalla on mahdollisuus päästä pysyviin den selvittämisen sijaan. Työntekijöiden on lisäk- muutoksiin ja estää vastaavan vaaratapahtuman si vaikea hyväksyä omia virheitään, joka saattavat toistuminen. johtaa selittelyyn oppimisen sijaan. Tutkimusten mukaan terveydenhuollossa ta- Organisaation virheistä oppiminen voidaan pahtuu paljon vaaratapahtumia ja niistä yli puo- kuvata viisiportaisena prosessina yksilö-, työyh- let olisi ehkäistävissä. Se edellyttää organisaation teisö- ja organisaatiotasolla ja niiden rajapinnoilla. oppimista. Oppiminen käynnistyy usein erehdyk- Työntekijä tekee päätöksen virheen kertomisesta sen, ongelman tai virheen seurauksena, mutta ja myös päätökset mahdollisen uuden tiedon so- tutkimusten mukaan organisaatioissa ei kuiten- veltamisesta omassa työssään. Yksilö- ja työyh- kaan aina opita virheistä. Virhe voi siis toimia he- teisötasolla oppiminen tapahtuu keskustelemalla rätteenä oppimiselle, jos organisaatio antaa siihen ja etsimällä yhteisiä näkemyksiä. Työyhteisöllä tu- mahdollisuuden. Sairaaloissa virheiden vaiku- lee olla valmiudet ja toimintatavat virheistä kes- tukset saattavat olla vakavia, joten ennakoivan kusteluun. Ihannetilanteessa syyllisiä ei etsitä, oppimisen merkitys korostuu. Potilasturvallisuu- vaan toiminnan kehittäminen on yhteinen tavoite. dessa korostetaankin usein virheistä oppimisen Silloin mielenkiinnon kohteena ovat virheen syn- tärkeyttä, tämän mahdollistuminen nostaa oppi- tymisen syyt eikä ainoastaan virheen seurausten van organisaation tunnusmerkit ja organisaation korjaaminen. oppimisen keskiöön. Potilasturvallisuuden parantaminen virheis- Suomessa on useissa sairaaloissa otettu tä oppimalla on haasteellinen, mutta mahdollinen käyttöön virheistä oppimista tukeva tietojärjes- prosessi organisaatioille. Esimerkiksi septisen telmä, vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, potilaan antibiootin unohtamisen taustalla myö- HaiPro. Järjestelmän avulla ammattilaiset voivat tävaikutti lääkitystietojen siirtäminen usean eri ilmoittaa havaitsemiaan virheitä. Avoimuus, luot- tietojärjestelmän välillä, kiire, raportointikäytän- tamuksellinen ilmapiiri ja keskustelu mahdollista- nön ja kirjaamisen kaksoistarkastuksen puuttumi- vat virheistä oppimista. Johdolla on tärkeä vastuu nen yms. Kaikki asioita, joita voidaan kehittää, jos sekä oppimista tukevan ilmapiirin luomisessa et- vaaratapahtumaa seuraa oppimisprosessi syyllis- tä siihen liittyvien prosessien juurruttamisessa. tämisen sijaan. •26 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  27. 27. 7. Jukka Louhija, MD PhD, sisätautien erikoislääkäri, geriatrian erikoislääkäri, vanhusten palveluiden johtaja, EspooVanhus palvelujärjestelmän puristuksissaSuomalaista terveydenhuollon järjestelmää ei merkittäviä ja siis ehdottoman järkeviä. Esimerk-ole suunniteltu vanhuspotilaille. Kun järjestel- kinä Espoon kaupungin ”liukumäkimalli”, jokamää luotiin 1970-luvulla, vain noin 5 % suoma- parantaa akuutin lonkkaleikkauspotilaan toimin-laisista oli yli 65-vuotiaita. Erityistä tarvetta näin takykyä samalla, kun se lyhentää kokonaishoi-pienen ryhmän huomioimiseen ei ollut. Van- toaikaa ja siis kaiken hyvän lisäksi säästäähukset menivät muiden joukossa ja laitostui- kustannuksissa.vat vanhainkoteihin jopa kymmeniksi vuosiksi. Yksinasuva vanhus altistuu huomattavanYli 65-vuotiaiden osuus on nyt lähes 20 %:a ja usein depressiolle ja edelleen paranoidiseen oi-nousee yli 30 %:in ensi vuosikymmenellä. On reiluun. Jotkut haluavat asua yksin, mutta lau-siis pakko havahtua. maeläimenä monet meistä sopeutuvat siihen Senioripotilaan akuutti hoito pyritään länsi- huonosti. Yli viidesosalla ikäihmisistä ei ole lähi-maissa keskittämään yhä enemmän omiin asian- sukulaisia ja ystäväpiiri on harventunut merkittä-tuntijayksiköihinsä. Suomessa ensimmäinen oma västi tai hävinnyt kokonaan. Päivä kuluu kotiapuaakuuttigeriatrinen yksikkö tulee mahdollisesti Jor- odotellessa ja ”yläkerran jengin häirintää” torju-viin 3–4 vuoden kuluttua, jos kaikki menee hyvin. essa. Laitokseen siirrytään ainoana vaihtoehtona,Tarve olisi kuitenkin paljon laajempi. Yhä edelleen kun tilanne ei enää ole inhimillisesti hallittavissa.Suomessa vanhusta siirrellään päivystyksessä Esimerkiksi Skandinaviassa on jo parin vuosi-paikasta toiseen ja päivystyksestä ”jatkohoitoon” kymmenen verran panostettu senioriasumiseen:varsin kirjavilla indikaatioilla. Osaaminen on ob- yhteisölliseen asumismuotoon, jossa ei jää yksin,jektiivisesti ottaen hyvin vaihtelevaa ja keskimää- ja apuakin on helpommin saatavissa sitten, kunrin riittämätöntä. sitä oikeasti tarvitsee. Suomessa tämä on lähes Lääketieteellinen paradoksi on siinä, että van- tuntematon tapa asua, ja kuitenkin, inhimillisyy-hukset jäävät järjestelmässä usein sivuun, kun tensä ja seniorin itsemääräämisoikeutta kunnioit-nuoret ja työikäiset hoidetaan ensin. Kuitenkin tavana asumismuotona usein ylivoimainen.juuri ikäihmisen akuutti ongelma olisi useimmiten Suomalainen palvelujärjestelmä on vinoutu-syytä hoitaa nopeasti ja tehokkaasti ja palauttaa nut eikä pysty huolehtimaan päivystysajan suu-hänet kotiin heti, kun se on mahdollista, riittävällä rimmasta potilasryhmästä, yli 65-vuotiaista.tuella toipumaan. Näin vältyttäisiin lukuisilta infek- Suomalainen asumisjärjestelmä perustuu ”nis-tioilta, jotka pahimmillaan ovat henkeä uhkaavia, kavuorelaiseen” kotona-asumis-kulttuuriin, jos-mutta ennen kaikkea siltä kustannuksiltaan mer- sa omaisilla on usein muita tarpeita vanhuksenkittävältä laitostumistendenssiltä, joka Suomessa asunnolle, ja laitokseen siirtäminen on koko per-on maailman suurin. Suomalainen vanhus on toi- heelle taloudellisesti ylivoimaisesti paras vaih-mintakyvyltään keskimäärin maailman huonoin ja toehto (paitsi ehkä itse vanhukselle). Tai sittenero Skandinaviaan on silmäänpistävän suuri. omaisia ei ole, ja vanhus unohtaa itsensä neljän Seniorin osaava kotiuttaminen vaatii tehok- seinän sisälle ja menee niin huonoon kuntoon,kaan akutologian lisäksi toimivaa geriatrista kun- että kun järjestelmän ja vanhuksen tiet kohtaa-toutusta. Kuntoutus alkaa jo päivystyksessä ja vat, alkaa olla jo myöhäistä tehdä muuta kuinvaatii omat osaajansa. Tulokset tästä toiminnas- siirtyä laitokseen. Tämä tulee muuttumaan, mut-ta ovat paitsi objektiivisen toimintakyvyn paran- ta se vaatii aikaa, kulttuurimuutosta ja ammatti-nuksen osalta, niin myös kustannusten kannalta laisia. • 27 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  28. 28. 8. Kirsi Kiviniemi, TtT, johtaja, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuskeskus Asiakastieto, palveluohjaus ja saumattomat palvelut Viidennes 75 vuotta täyttäneestä vanhusväes- palvelutarpeen arviointiin, ja arvioinnin perusteel- töstä tarvitsee säännöllisesti palveluita. Yli puolet la laadittavaan ja toimeenpantavaan hoito- ja heistä asuu yksityiskodeissaan joko läheisten- palvelusuunnitelmaan. Asiakaslähtöinen palve- sä kanssa tai yksin. Loppuosa 75 vuotta täyt- luohjaus ja saumattomat palvelut edellyttävät täneestä, palveluja käyttävästä väestöstä asuu asiakastietoon perustuvaa johtamista. Johtami- ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon nen todentuu välittömässä asiakasrajapinnassa mahdollistavissa yksiköissä. Tällä hetkellä ympä- ja johtamisen eri tasoilla. rivuorokautista hoitoa toteutetaan niin sanottu- Johtaminen todentuu päätöksenteossa. na laitoshoitona kuten vanhainkotihoito ja hoito Päätökset perustuvat joko analyyttiseen ajat- terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä avohoi- teluprosessiin tai kokonaistilanteiden nopeaan oi- tona kuten ns. tehostettu palveluasuminen ja valtamiseen ja tilanteessa esiintyvien oleellisten ryhmäkotiasuminen. ongelmien havaitsemiseen. Analyyttisessa ajat- Ikääntyvän väestön toimintakyky on parantu- teluprosessissa on tunnistettavissa asiaan/ongel- nut ja oletettavasti paranee edelleen terveyden maan liittyvä tiedon hankinta, tiedon analysointi, ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävillä toimen- tavoitteiden asettaminen, tavoitteen saavuttami- piteillä. Näin ollen yhä useamman iäkkään kan- sen edellyttämä toiminnan suunnittelu eli päätös salaisen on mahdollista asua yksityiskodissaan, sekä toiminnan toteutus ja arviointi. Ikäihmisten ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. 75 vuot- palveluissa tämä tarkoittaa sitä, että on käytet- ta täyttäneen väestön määrän ennakoidaan tävissä tietoa esimerkiksi iäkkäiden asiakkaiden kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aika- toimintakyvystä ja palvelutarpeesta, toteutetuista na. Näin ollen on oletettavaa, että myös ympä- toiminnoista sekä näiden vaikutuksista iäkkäiden rivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakykyyn. iäkkäiden kansalaisten määrä kasvaa. Muistisai- Intuitiiviseen ajatteluprosessiin perustuvalle raudet ja niihin liittyvä dementia ovat merkittävin päätöksenteolle on ominaista kokonaistilanteen syy ympärivuorokautiseen hoidon ja huolenpidon nopea oivaltaminen ja siinä esiintyvien oleellisten tarpeeseen. ongelmien havaitseminen. Taustalla vaikuttavat Ikäihmisten palveluiden tavoitteena on, et- tiedossa olevat faktat, mutta päätöksiä tehtäessä tä jokaisella iäkkäällä ihmisellä on oikeus kotiin, mukana on myös tiedostamattomaan harkintaan oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen elämään se- varastoitunutta tietämystä. kä oikeus mielekkääseen yhdessäoloon toisten Käytännön toiminnassa analyyttinen ja intuitii- kanssa. Iäkkäällä ihmisellä on myös oikeus kat- vinen ajatteluprosessi toimivat päätöksenteossa tavaan jäljellä olevien voimavarojen sekä hoito- ja usein yhdessä ja täydentävät toisiaan. •28 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  29. 29. 9. Mari Kangasniemi, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitosetiikan näkökulma vanhustyön vastuunkantamiseenEi luentotiivistelmää • 29 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  30. 30. 10. Outi Teittinen, projektipäällikkö, Koukkuniemi 2020 -hanke, Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus yhteiskunnalliset yritykset – mahdollisuus vai mahdottomuus? Tampereen kaupungin ja Sitran yhteinen hanke uudella tavalla organisoituvien toimijoiden ja yri- ”Koukkuniemi 2020 – Palvelujärjestelmän uudis- tysmallien syntymisen.” Yhteiskunnallinen yri- taminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen tys on yksi keino luoda uudenlaista yrittäjyyttä ja palveluiden kehittämistä” on kolmivuotinen ke- hoivapalveluihin. hittämishanke. Hankkeen yhtenä ja toistaiseksi Yhteiskunnallinen yritys Koukkuniemeen – aja- näkyvimpänä tavoitteena on selvittää yhteiskun- tuksen taustalla keskeisimpänä vaikuttimena on nallisen yrityksen toimintaedellytyksiä ja perustaa henkilöstön voimaantuminen ja tilan antaminen yritys yhteistyössä Koukkuniemen henkilöstön henkilöstön ideoille ja innovaatiokyvylle. Kaupun- kanssa Koukkuniemen Jukola-taloon. Koukku- ki ei perusta yhteiskunnallista yritystä, sen perus- niemi 2020- hankkeessa panostetaan myös kau- tamiseen tarvitaan motivoituneita ja innostuneita pungin oman toiminnan kehittämiseen. Teemoja ihmisiä. Tavoitteena on, että yritys olisi kokonai- ovat mm. johtaminen ja henkilöstön osallisuuden suudessaan henkilökunnan omistama ja tuottaisi vahvistaminen sekä vaikuttavuus hankinnoissa. ryhmäkotimuotoista asumispalvelua peruskorja- Hankkeen tarkoituksena on tukea muutosta lai- tussa Jukolassa. toshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Muut yhteiskunnallisen yrityksen perus- Koukkuniemen alue on yksi kaupungin tule- tamiseen liittyvät ajatukset koskevat hoi- vista osaamis- ja palvelukeskittymistä, josta löy- vamarkkinoita ja niiden toimivuutta sekä tyy senioriasumista sekä tuettua ja tehostettua palveluinnovaatioita. Hoivapalveluissa on entistä palveluasumista ikäihmisille. Hoiva on pääosin suurempi työvoimapula ja siksi etsitään uusia mal- ympärivuorokautista ja hoidettavat alueen laaja- leja, joilla parannetaan henkilökunnan viihtymistä alaista osaamista tarvitsevia ikäihmisiä. Aluetta työssään ja hakeutumista alalle. Kaupunki halu- avataan vähitellen yksityisille palveluntuottajille, aa edistää monituottajamallin periaatetta Kouk- mutta kokonaisvastuu alueen toiminnoista säilyy kuniemessä. Se tarkoittaa, että osa palveluista on jatkossakin Tampereen kaupungilla. jatkossakin omaa tuotantoa, osa yksityistä ja osa Vuoden 2010 keväällä valmistuneessa Kouk- kolmannen sektorin tuottamaa. Toimivat markki- kuniemen kehittämissuunnitelmassa esitettiin, nat ovat myös asiakkaan etu. Palveluinnovaatiot että ”kaupunki luo Koukkuniemen alueella tuo- syntyvät kun henkilökunnan ajatuksille annetaan tettavien asumispalveluiden hankinnassa erilai- tilaa. Yhteiskunnallinen yritys voi tässä kannustaa sia palveluiden hankintatapoja ja mahdollistaa kaupungin omaa tuotantoa. •30 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  31. 31. 11. Taina Rantanen, gerontologian ja kansanterveyden professori, Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopistoVanhusten toimintakyvyn edistäminenYhä useampi elää vanhaksi. Vuonna 1970 Suo- en tasapainon ylläpitäjiä. Pitkään on oletettu,men väestöstä noin yksi prosentti oli yli 80-vuo- että terveydenhuollon antamat liikuntaohjeettiaita, nyt heitä on 3,4 % ja vuonna 2030 heitä ovat liikuntaan kannustavia. Näin ei kuitenkaanennakoidaan olevan 8 prosenttia. Vanhuuden toi- ole. Joka kymmenes vanhus muistaa lääkäriltämintakyvyn tutkimuksen kohderyhmänä on siis saamistaan liikuntaan liittyvistä ohjeista vainerittäin merkittävä väestönosa. kiellon liikkua. Toimintakyvyltään heikenty- Toimintakyvyllä tarkoitetaan yleensä hen- neiden vanhusten aktivoiminen liikuntaan jakilön kykyä itsenäiseen elämään omassa asu- ulkoilumahdollisuuksien tukeminen ovat hyv-inympäristössään. Itsenäisen toimintakyvyn invoinnin ja inhimillisyyden kannalta asioita,keskeinen edellytys on liikkumiskyky. Käve- joihin tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja. Lii-lykyvyn heiketessä, itsenäinen selviytyminen kuntaneuvonta ja vapaaehtoistyö saattavat ollavaarantuu. 80-vuotiasta naisista noin puolet sopivia keinoja.pystyy kävelemään 500 metriä vaikeuksitta, mut- Tutkimustulosten hyödyntäminen, teknol-ta 85-vuotiaista naisista enää noin joka viides. ogisten ja sosiaalisten innovaatioiden syn-Sairauksien hyvän ja oikea-aikaisen hoidon nyttäminen ja käyttöönotto ovat erityisenlisäksi vanhusten terveydenhuollossa ja palvelu- ajankohtaisia kysymyksiä vanhusten toimin-järjestelmässä kuntouttava työote ja vanhusten takyvyn ylläpitämisessä. Tutkimustulokset eivätkannustaminen aktiiviseen elämäntyyliin ovat itsestään siirry uusiksi käytänteiksi, vaan toimin-toistaiseksi parhaita käytössä olevia toimintaky- tatapojen muuttaminen on pitkällinen prosessi,vyn edistämisen menetelmiä. jonka hallintaan tarvitaan oma erityinen asiantun- Liikkuminen on ihmisen perustarve kuten temuksensa ja jonka aikaansaamiseksi on pon-syöminen ja nukkuminen. Ulkoilu ja luonto nisteltava. Tutkimuksen tulee koitua ihmistenovat kaikenikäisille suomalaisille tärkeitä miel- hyväksi. • 31 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  32. 32. 12. Oili Harri-Lehtonen, TtL, kehittämispäällikkö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry Kuntoutusneuvola ikäihmisen kotona asumisen tukena Iäkkäiden kuntoutusneuvola Edistää iäkkäiden henkilöiden ja ikääntyvien vam- • ikäihmisen toimintakyvyn ja voimavarojen maisten toimintakykyä ja hyvinvointia yksilöllisten arviointi tarpeiden ja kotikunnan palvelutarjonnan pohjalta: • ehkäisevän ja ennakoivan kuntoutuksen • ehkäisee ennenaikaista toimintakyvyn toteutus rajoittumista ja siitä aiheutuvaa riippuvuutta • monitoimijainen yhteistyö • kartoittaa kotona asumisen edellytyksiä ja kuntoutuspalveluiden tarvetta Tavoite ja toiminta • tukee kotona selviytymistä ja arjen sujumista, Lähtökohtina asiakkaan voimavarat, vastuu ja rohkaisee osallistumista keskeinen rooli omassa kuntoutumisprosessissa. • tukee läheisiä, omaisia ja omaishoitajia • edistää ammattihenkilöiden jaksamista ja Toteutus sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen, jär- ammatillista osaamista jestöjen ja palveluntuottajien moniammatillisena • kehittää ehkäisevän kuntoutuksen sisältöjä verkosto- ja yhteistyönä. • koordinoi paikallisia palveluita Kohderyhmä Eläkeikäiset henkilöt, jotka tarvitsevat neuvolan todettuja sairauksia ja riskitekijöitä ja jotka käyt- palveluita toimintakykynsä ja terveytensä ylläpi- tävät runsaasti terveyspalveluita. Asiakkaita voi- tämiseen, edistämiseen, rajoittumisen ehkäise- vat olla myös ikäihmiset, joiden toimintakyky ei miseen tai riskien varhaiseen tunnistamiseen. ole palannut äkillisen sairastumisen tai tapatur- Toiminnasta hyötyvät erityisesti ne, joilla on jo man jälkeen.32 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  33. 33. Kenelle tuote on tarkoitettu? Ikäihmisten kuntoutusneuvolan alkuperäinen toi-Järjestöt, kunnat ja muut toimijat voivat vapaas- mintamalli kehitettiin valtakunnallisessa projektis-ti hyödyntää materiaaleja iäkkäiden ehkäisevässä sa vuosina 2000–2004. Jatkoprojektissa vuosinakuntoutuksessa. 2005-2007 toimintamalli tuotteistettiin joustavasti muokattavaksi erilaisiin kuntiin ja toimintaympä-Mistä löytyy? ristöihin sovellettavaksi. •Iäkkäiden kuntoutusneuvolan toimintamalli, pal-velukuvaukset, kustannusten laskurit ja muu Yhteystiedotmateriaali löytyvät KeyNet - Iäkkäiden kuntoutuk- www.keynet.fisen verkkopalvelusta osoitteesta www.keynet.fi/Tuotteet/Kuntoutusneuvola 33 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  34. 34. 13. Pirkko Valvanne, fysioterapeutti, toiminnanjohtaja, Suomen Fysiogeriatria Oy Koti kuntoutuksen keskiössä Ei luentotiivistelmää •34 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  35. 35. 14. Pikkarainen, Aila, tutkija, lehtori, THM, KM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, HyvinvointiKotona asuminen – olemista, tekemistä, asumistavai merkityksellistä elämää?Nykyisten vanhuspoliittisten asiakirjojen ylei- pahtumiin ja toimenpiteisiin. Kotikäynnin valmis-sin lause koskenee kotona asumisen edistä- telu aloitetaan yhdessä kuntoutujaryhmän kanssamistä ja tukemista. Puhutaanko asiakirjoissa hyvissä ajoissa etukäteen. Kotikäynnillä pyritäänoikeastaan kotona asumisesta vai tarkoitetaan- kodin kaikkia vahvuuksia ja mahdollisuuksia ra-ko todellisuudessa palvelujen järjestämistä tai kentamaan yhdessä kuntoutujan ja hänen läheis-kapeimmillaan jopa kotiin hoitamista? Mitä ikään- tensä kanssa. Kotona asumisen jatkuvuuden jatyneen ihmisen kokonaisvaltainen ja merkityk- tulevaisuuden omaehtoinen suunnittelu on ko-sellinen kotona asuminen tarkoittaa kaikessa tikäynnin keskeinen tavoite. Toiveikkuuden ra-monimuotoisuudessaan? kentaminen ja valintojen pohtiminen edesauttaa Kotona asumista voidaan tarkastella objek- iäkkään asujan omien valintojen tekemistä ja li-tiivisesti esimerkiksi asumismuotona, asunnon sää uskoa tulevaisuuteen. Yhteinen dialogi auke-kuntona tai asunnon esteettömyytenä ja turvalli- aa esimerkiksi kysymyksillä Mikä sinua erityisestisuutena. Kuitenkin tilasta, paikasta ja asunnosta ilahduttaa omassa kodissasi ja sen lähiympäris-tulee koti vasta yksilöllisen subjektiivisen elämi- tössä? Mikä sinua huolettaa tai mietityttää tälläsen ja kokemisen kautta – koti on ensisijaisesti hetkellä kotona asumisessa tai tulevaisuudessa?oman identiteetin rakentumisen paikka. Koti on- Mitä haluaisit kertoa kodistasi ja esitellä meille?kin koti vasta asujan itsensä määrittelemänä ja Voimaannuttava asiakaslähtöinen kotikäyn-kokemana. Koti ei myöskään rajoitu ulko-oveen, ti sisältää neljä teemakokonaisuutta, joista yksi-vaan siihen kuuluvat sisääntulot, portaikot, pihat löllisesti valitaan asiakkaalle sopiva kokonaisuusja varastot sekä rakennettu lähiympäristö naapu- hänen näkemyksensä ja toiveidensa mukaan. En-rustoineen ja luontoympäristöineen. Koti on teke- simmäinen teema koskee (1) kodin merkityksiämisen ja kokemisen paikka, jossa oma identiteetti (meaning of my home) ja kodin syntyprosessia:saa vahvistusta oman elämäntavan ja asumistyy- Kerro kodistasi, miten tästä tuli aikoinaan sinunlin kautta. Kodissa käsitellään oman elämän niin kotisi? Oletko mielestäsi kotiutunut tänne? Mitkämenneitä tapahtumia kuin jokapäiväisiä tilantei- asiat voivat täällä mielestäsi muuttua? Mistä voi-ta sekä kohdataan itselle merkityksellisiä ihmisiä. sit luopua? Toinen teema koskee (2) kotona te-Koti on paikka, jossa oma ikääntyminen kohda- kemistä eli kodin käytettävyyttä (usability), jollointaan asteittain, hellävaraisesti ja konkreettisesti. ikääntynyt asuja kuvaa päivittäistä tekemistään,Kodissa koetaan parhaimmillaan selviytymisen, tekemisen paikkoja ja niiden toimivuutta niin ker-onnistumisen ja hallinnan tunteita – autonomisuu- tomalla kuin näyttämällä (esim. kodin läpikäve-den peruselementtejä, jotka antavat elämälle tur- leminen). Seuraava teema koskee (3) asunnonvaa ja mielekkyyttä. kuntoa ja asujan tyytyväisyyttä asuntonsa varus- Kotona asumista tarkastellaan Kelan koordi- tuksiin (satisfaction). Samalla voidaan pohtia teh-noimassa ja rahoittamassa ikääntyneiden kun- tyjä korjauksia ja tarvittavia tulevia muutoksia.toutushankkeessa (IKKU-hanke 2009–2013, Yleensä vasta viimeisenä pohditaan (4) asunnonwww.ikku.info) hyvin monimuotoisesti. Kuntou- esteettömyyttä ja turvallisuutta (accessibility). Ai-tusvuoden aikana jokaisen kuntoutujan koto- kaisempien keskusteluteemojen kautta nämä-na vieraillaan kaksi kertaa yhdessä kotikunnan kin teemat otetaan vastaan avoimemmin, koskaja kuntoutusta toteuttavien kuntoutuslaitoksen asuja voi kokea olevansa se, joka päättää ja jol-edustajien kanssa. Kotikäynti toteutetaan asia- le parhaimmillaan aikaisempien keskustelutee-kaslähtöisesti ja voimaannuttavasti ja sen teemat mojen kautta on tullut tunne omasta oikeudestalinkittyvät vahvasti kaikkiin kuntoutusvuoden ta- valita ja olla asiantuntija omassa kodissaan koti- 35 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
  36. 36. käynnillä. (Soveltaen Oswahl & Wahl 2005, Row- tempoa kunnioittavaa. Samalla omaisten huo- les & Chaudhury 2005, Fänge 2008, Iwarsson & lia voidaan hälventää selkiyttämällä heidän konk- Slaug 2008.) reettista rooliaan läheisensä kotona asumisen Voimaannuttavalla ja asiakaslähtöisellä koti- tukena. Lisäksi voidaan rakentaa yhdessä tarvit- käynnillä voidaan käyttää vahvistavia, korjaavia, tavia vaihtoehtoisia, asiakasläheisiä tukimuotoja palauttavia ja luopuvia gerontologisen kuntou- tulevaisuutta varten. Loppujen lopuksi kodin tu- tuksen lähestymistapoja. Peruslähtökohta on, et- lee olla koti kaikissa elämänvaiheissa ja elämän- tä kaikkien kotikäynnille osallistuvien toiminta on tilanteissa. • asiakasläheistä, tasavertaista ja asujan toiminnan36 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi

×