Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Anita lehikoinen millennium treffit 21.10.2015

1,922 views

Published on

TAF:n Millennium-treffit
Uuden hallituksen koulutus- ja tiedepolitiikka
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

Anita lehikoinen millennium treffit 21.10.2015

  1. 1. Uuden hallituksen koulutus- ja tiedepolitiikka Millennium-treffit 21.10.2015 Aalto Design Factory Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
  2. 2. Tilannekuva 2
  3. 3. Korkeakoulujärjestelmien U21-ranking 2015 Kokonaissijoitus Voimavarat Toimintaympäristö Verkottuminen Tuotokset 1.Yhdysvallat 1.Tanska 1.Yhdysvallat 1. Sveitsi 1.Yhdysvallat 2. Sveitsi 2. Kanada 2. Hong Kong 2. Itävalta 2. Iso-Britannia 3.Tanska 3. Singapore 3. Suomi 3. Ruotsi 3. Kanada 4. Suomi 4. Ruotsi 4.Alankomaat 4.Tanska 4.Tanska 5. Ruotsi 5. Sveitsi 5. Uusi Seelanti 5. Iso-Britannia 5. Ruotsi 6. Kanada 6. Suomi 6.Australia 6. Singapore 6. Sveitsi 7.Alankomaat 7.Yhdysvallat 7. Belgia 7. Suomi 7.Australia 8. Iso-Britannia 8. Saudi Arabia 8. Iso-Britannia 8.Alankomaat 8. Suomi 9. Singapore 9. Norja 9. Singapore 9. Belgia 9.Alankomaat 10.Australia 10.Alankomaat 10.Romania 10.Uusi Seelanti 10.Israel 11.Belgia 11.Itävalta 11.Puola 11.Kanada 11.Saksa 12.Norja 12.Malesia 12.Norja 12.Yhdysvallat 12.Belgia 13.Itävalta 13.Belgia 13.Chile 13.Australia 13.Norja 3 Kokonaissijoituksen  laskennassa  on  käytetty  seuraavia  painokertoimia:  voimavarat  20%,  toimintaympäristö  20%,  verkottuminen   20%,  tuotokset  40%. Source: U21 RankingofNational HigherEducation Systems.Aproject sponsoredby Universitas 21.Authors: RossWilliams,AnneLeahy, Gaétan de Rassenfosseand Paul Jensen,May 2015.
  4. 4. Yliopistojen kokonaissijoitus viidessä yliopistovertailussa AALTO HY ISY JY LY LTY OY HANK- KEN TTY TAY TY VY ÅA TAI- DE Yhteensä sijoitettu-ja yliopi-stoja QS World University Rankings 2015/16 139 96 347 319 - - 358 - 356 441-450 233 - 441- 450 - 700 Shanghai Academic Ranking of World Universities 2015 401-500 67 401- 500 401- 500 - - 301- 400 - - - 301- 400 - - - 500 National Taiwan University ranking 2014 429 68 327 429 - - 375 - - - 315 - - - 500 Times Higher Education World University Rankings 2015-2016 251-300 76 351- 400 351- 400 - 501- 600 351- 400 - 401- 500 401-500 301- 350 - - - 600 CWTS Leiden Ranking 2015 Size- independent ranking 350 233 398 362 - - 435 - - 427 378 - - - 750 4
  5. 5. Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Kuva  julkaisusta  Tekesin  ja  innovaatiotoiminnanvaikutukset  2015
  6. 6. EU-maiden innovaatiotoiminnan tuloksellisuus 2015 6
  7. 7. Innovaatioiden kärkimaat – kehityksen suunta 7 Lähde: Innovation UnionScoreboard2015
  8. 8. Inhimilliset voimavarat 8
  9. 9. Oulu:  Oulun   yliopisto,   Oulun   amk Rovaniemi:   Lapin   yliopisto,   Lapin   amk Kajaani:   Kajaanin   amk,   yliopistokeskus   (ISYO,   OY,   LY,   JY) Joensuu:   Itä-­Suomen   yliopisto,   Karelia   amk Lappeenranta:   Lappeenrannan   teknillinen   yliopisto,   Saimaan   amk Pääkaupunkiseutu:   Helsingin   yliopisto,   Aalto   yliopisto,   Hanken,   Taideyliopisto,   Arcada amk,  Haaga-­ Helia amk,  Humak amk,  Diakonia   amk,  Laurea amk,   Metropolia   amk, Kuopio:   Itä-­Suomen   yliopisto,   Savonia AMK,   Humak amk Mikkeli:   Mikkelin  amk,   yliopistokeskus   (Aalto,   HY,   LTY) Kouvola: Kymenlaakson   amk Lahti:   Lahden   amk,     yliopistokeskus   (Aalto,   HY,  LTY) Vaasa: Vaasan   yliopisto,   Helsingin   yliopisto,   Åbo   Akademi,   Hanken,   Vaasan   amk,   Novia   amk Seinäjoki:   Seinäjoen   amk,  yliopistokeskus   (TTY,  TaY,   HY,  VY,   Taideyliopisto) Jyväskylä: Jyväskylän   yliopisto,   Jyväskylän   amk Tampere: Tampereen   yo,   Tampereen   teknillinen   yo,   Tampereen   amk Pori:   Satakunnan   amk,  Diak amk,  yliopistokeskus   (Aalto,   TTY,  TaY,   TY) Turku: Turun   yo,   Åbo   Akademi,   Turun   amk,  Diak,   Humak,   Novia   amk Kokkola:   Centria amk,   yliopistokeskus   (JY,   OY,   VY) Hämeenlinna:   Hämeen   amk Korkeakoulut  ja  toimipisteet  2015 Savonlinna:   Itä-­Suomen   yliopisto,   Mikkelin   amk Ylivieska:   Centria amk Porvoo: Haaga-­Helia amk,  Laurea amk Lohja:   Laurea amk Kerava   ja  Hyvinkää:   Laurea;;   Järvenpää:   Diak;;   Nurmijärvi:   Humak Ilmajoki: Seinäjoen   amk Pietarsaari: Åbo   Akademi,   Centria amk,  Novia   amk Kemi:   Lapin   amk  ja  Humak amk ja  Tornio:   Lapin   amk Iisalmi:   Savonia amk Varkaus:   Savonia Forssa,   Tammela,   Hattula,   Valkeakoski   ja  Riihimäki: Hämeen   amk Heinola:   Haaga-­Helia amk Huittinen:   Satakunnan   amk Imatra:   Saimaan   amk Kotka: Kymenlaakson   amk Oulainen:   Oulun   amk Raasepori:   Novia   amk Salo:   Turun   amk Rauma:   Satakunnan   amk,   Turun   yo Kankaanpää: Satakunnan   amk Pieksämäki:   Diak amk Kurikka: Seinäjoen   amk Kauhajoki Seinäjoen   amk Saarijärvi:   Jyväskylän   amk Ikaalinen:   Tampereen   amk
  10. 10. Oulu:  Oulun   yliopisto,   Oulun   amk,   Luke toimipaikka,   Syke   toimipaikka,   Evira,   Työterveyslaitos,   THL,   VTT Rovaniemi:   Lapin   yliopisto,   Lapin   amk,   Ilmatieteen   laitos,   STUK,   GTK Kajaani:   Kajaanin   amk,   VTT,  yliopistokeskus   (ISYO,   OY,   LY,   JY),   Luke   toimipaikka   (Paltamo) Joensuu:   Itä-­Suomen   yliopisto,   Karelia   amk,   Luke toimipaikka,   Syke Lappeenranta:   Lappeenrannan   teknillinen   yliopisto,   Saimaan   amk,   VTT Pääkaupunkiseutu:   Helsingin   yliopisto,   Aalto   yliopisto,   Hanken,   Taideyliopisto,   Arcada amk,  Haaga-­Helia amk,   Humak amk,   Diakonia   amk,   Laurea amk,   Metropolia   amk,  UPI,   VATT,   EVIRA,   Luke MML,  Ilmatieteenlaitos,   GTK,   VTT,   STUK,   THL,   TTL,   SYKE,   Luke toimipaikat   (Vantaa,   Vihti),   Aalto   tutkimusasema,   Maanmittauslaitos   (Kirkkonummi),   Kotus Utsjoki:   Luke toimipaikka Kaamanen:   Luke toimipaikka Inari:   Luke toimipaikka Salla:   Luke toimipaikka Kuusamo:   Luke toimipaikka Taivalkoski:   Luke toimipaikka Kolari:   Luke toimipaikka Keminmaa: Luke toimipaikka Siikajoki:   Luke toimipaikka Sotkamo:   Luke toimipaikka Maaninka,   Tervo,   Suonenjoki: Luke toimipaikat Kuopio:   Itä-­Suomen   yliopisto,   Savonia AMK,   Evira,   Ilmatieteen   laitos,   Työterveyslaitos,   STUK,   THL,   GTK,   VTT Enonkoski:   Luke toimipaikka Punkaharju: Luke toimipaikka Mikkeli:   Mikkelin  amk,   yliopistokeskus   (Aalto,   HY,   LTY),   Luke toimipaikka Kouvola: Kymenlaakson   amk Lahti:   Lahden   amk,   yliopistokeskus   (Aalto,   HY,  LTY) Kannus:   Luke toimipaikka Vaasa: Vaasan   yliopisto,   Vaasan   amk,  Novia   amk,   Luke toimipaikka,   THL Seinäjoki:   Seinäjoen   amk,  yliopistokeskus   (TTY,  TaY,   HY,  VY,   Taideyliopisto),   Luke toimipaikka Laukaa:   Luke toimipaikka Jyväskylä: Jyväskylän   yliopisto,   Jyväskylän   amk,   Luke toimipaikka,   Syke,   THL,  VTT Parkano: Luke toimipaikka Tampere: Tampereen   yliopisto,   Tampereen   teknillinen   yliopisto,   Tampereen   amk,  Ilmatieteen   laitos,   Työterveyslaitos,   STUK,   THL,   VTT Pori:   Satakunnan   amk,  yliopistokeskus   (Aalto,   TTY,  TaY,   TY) Jokioinen,   Ypäjä: Luken toimipaikat,   Ilmatieteen   laitos Turku,   Kaarina,   Naantali,   Seili: Turun   yliopisto,   Åbo   Akademi,   Turun   amk,   Luken toimipaikat,   Työterveyslaitos,   THL,  VTT,   TY  tutkimusasema   Hyvinkää,   Loppi:  Luken toimipaikat Tvärminne: HY  tutkimusasema Hyytiälä:   HY  tutkimusasema Lammi: HY   tutkimusasema Kilpisjärvi:   HY  tutkimusasema Husö: ÅA   tutkimusasema Oulanka:   OY  tutkimusasema Sodankylä:   OY  tutkimusasema,   Ilmatieteen   laitos Konnevesi:   JY  tutkimusasema Mekrijärvi:   ISYO   tutkimusasema Kevo:   TY  tutkimusasema Muddusjärvi:   HY   tutkimusasema Värriö:   HY  tutkimusasema Kokkola:   Centria amk,   yliopistokeskus   (JY,   OY,   VY),   GTK Kuhmo:  Syke   toimipaikka =  yliopisto   tai  ammattikorkeakoulu   kampus =  Yliopiston   tutkimusasema =  Luke toimipaikka =  Syke   toimipaikka =  Evira toimipaikka   (tutkimus) =  Maanmitttausl aitos =  Ilmatieteen   laitos =  Työterveyslaitos =  Säteilyturvakeskus =  Terveyden   ja  hyvinvoinnin   laitos =  Geologian   tutkimuskeskus =  VTT Hämeenlinna:   Hämeenlinnan   amk Outokumpu:   GTK Raahe: VTT 25  %  suomalaisista
  11. 11. Ammattirakenteen polarisaatio Keskipalkkaisten ammattien osuus on pienentynyt, 1995 – 2009 11 Lähde: TYÖN MURROS. Riittääkö dynamiikka?Antti Kauhanen – Mika Maliranta – Petri Rouvinen – Vesa Vihriälä. ETLA2015
  12. 12. Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, 1995 – 2009, indeksi 12 Lähde: TYÖN MURROS. Riittääkö dynamiikka?Antti Kauhanen – Mika Maliranta – Petri Rouvinen – Vesa Vihriälä. ETLA2015
  13. 13. Korkeasti koulutetut 25-34-vuotiaat 1991 ja 2013 13 33,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40       n       10       20       30       40       50       60       70       80      
  14. 14. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen • Suomen korkeaan koulutustasoon perustuva suhteellinen kilpailuetu on heikentynyt – kilpailu tutkimuksen laadulla on kiristynyt • Korkeakouluverkkommeon edelleen liian sirpaloitunut ja erityisesti korkeakoulujen tutkimusyksikötovat kansainvälisesti tarkastellen pieniä • Koulutusvastuissa on paljon päällekkäisyyttä • Osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin • Korkeakoulujen pienissä sivutoimipisteissä läpäisyyn, vetovoimaan ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvät ongelmat • Teknologiset ratkaisut mahdollistaisivat aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen paikasta riippumatta ja helpottaisivat koko kk-laitoksen tarjonnan hyödyntämistä • Tarve kilpailukykyisiin osaamiskeskittymiin • Valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt Heikosti tuottavien alojen ja yksiköiden kriittinen tarkastelu laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
  15. 15. 15
  16. 16. Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus 16
  17. 17. Kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen koulutuksen reformi 3. Nopeutetaan sijoittumista työelämään 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötäinnovaatioiden kaupallistamiseksi 6. Nuorisotakuutayhteisötakuun suuntaan 17
  18. 18. 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Tavoitteena on hyödyntää tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla ja vaikuttavammalla tavalla sekä Suomen koulutusviennin voimakas kasvu 18
  19. 19. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö • Korkeakouluiltaja tutkimuslaitoksiltaedellytetään hallitusohjelman mukaisia esityksiä rakenteellisesta kehittämisestä – Toimijat ohjeistetaan lokakuussa 2015 – Esitykset ministeriöihin 2/2016 – Tulossopimusneuvottelutja sopimukset 2016 – Arviointi 2018 • Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset suuntaavat resursseja osaamiskeskittymiin valitsemillaan painopistealueilla hallituksen strategiset painopistealat huomioon ottaen • Pääomitetaan yliopistoja46 milj. euroa ja ammattikorkeakouluja 24 milj. euroa vuonna 2018 • Tehostetaan korkeakoulujen profiloitumistaja työnjakoa sekä tutkimuksen vaikuttavuuttaja kaupallistamista. Lisätään kilpaillun rahoituksen osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. 19
  20. 20. Tuetaan alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä • Osaamiskeskittymillä lisätään TKI-toiminnan tehokkuuttaja vaikuttavuutta sekä Suomen vetovoimaa osaajien ja osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle. Hyödynnetään alueiden vahvuuksia. Alakohtaiset keskittymät kansallisiksi osaamiskärjiksi • Toimenpidekokonaisuus – Suunnataan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten resursseja osaamiskeskittymiin ja yritysyhteistyöhön (OKM ja sektoriministeriöt) – Kohdistetaan olemassa olevia ja uusia TKI-ohjelmia osaamiskeskittymien edistämiseen (TEM, OKM) – Tuetaan strategisten tutkimusinfrastruktuuri-intensiivisten painopistealueiden infrastruktuurin rakentamista (OKM, TEM) – Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä tehdään aloitteita tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamiseksi 20
  21. 21. Tuetaan alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä – Tuetaan alueiden välistä työnjakoa ja älykästä erikoistumista vahvistavia osaamiskeskittymiä valtion ja kaupunkiseutujen sopimusmenettelyllä (TEM, OKM) – Hyödynnetään kaupunkien ja kuntien suuret tulevaisuusinvestoinnit uusien innovaatioiden kokeiluympäristönäja vientiä edistävinä demonstraatiohankkeina (TEM) – Varmistetaan riittävät resurssit EU:n Horisontti 2020-hankkeiden valmisteluun sekä kv-tasoa oleviin infrastruktuuri-investointeihin strategisen tutkimuksen neuvoston, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksella sekä EFISä ja EU:n rakennerahastoja hyödyntäen – Toimeenpannaan terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartan toimenpiteet kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämiseksi (OKM, STM, TEM) • Toteutus – Osaamiskeskittymiin liittyvä toimenpidekokonaisuusvalmis 12/2015 – Toimenpiteet 2016 aikana 21
  22. 22. Tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen huomioon ottaminen tutkimus-, kehitys- ja innnovaatiorahoituksen ohjauksessa ja kannusteissa • Suunnataan julkistarahoitustaja toimenpiteitä yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujenja tutkimuslaitosten omiin tai yhteisiin hankkeisiin, joissauuttatutkimuksentuottamaa tietoa kaupallistetaan ja luodaanuusia tuotteita ja palveluita markkinoille • Vahvistetaan yhteistyötäTekesin ja Suomen Akatemian välillä • Kannustetaanohjauksen ja julkisen rahoituksen keinoin korkeakouluja yhteistyöhön ja tutkimustulostenvaikuttavuuden ja kaupallistamisen lisäämiseen • Toteutetaantutkimuksenhyödyntämistä ja kaupallistamista tukevien palvelurakenteiden, prosessien ja urakehitysmallien uudistamista osana korkeakoulujenja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämistä • Vahvistetaan tutkijoidentietoisuutta tutkimuksen kaupallistamisenpotentiaalista ja yrittäjyydestä • Arvioidaankorkeakoulukeksintölain muutostarve ja tarvittaessa ajanmukaistetaan laki • Toteutus pääosin2016-2017 aikana • Panostukset – TEM: 59 milj. euroa vuosina2016-2018 – OKM: 30 milj. euroa vuosina 2016-2018 22
  23. 23. Puretaan koulutusviennin esteet kaikilta koulutusasteilta • Poistetaan tilauskoulutuksen esteet. Poistetaan koulutusviennin esteitä toisen asteen koulutuksessa. • Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuoleltatuleville opiskelijoille.Mahdollistetaan stipendijärjestelmä. Luodaan kannusteita opiskelijoiden jäämiseksi Suomeen. • Asetetaan tavoitteeksi, että koulutusviennin volyymi nousee vuoteen 2018 mennessä 350 miljoonaan euroon. • Täydennetään Future Learning Finland-kasvuohjelman toimia mm. Team Finland verkoston avulla • Toteutus – HE lukukausimakuista syksyllä 2015 – OKM laatii tiekartan koulutusviennin laajentamiseksi 2016 – Lainsäädäntöuudistukset koulutusviennin esteiden purkamiseksi 8/2016 23
  24. 24. Sopimusneuvottelut ja profilointi • Ministeriön ja korkeakoulujen väliset keskustelut • Unifin ja Arenen alakohtaiset profilointihankkeet ja ns. KOTUMO –prosessi • Korkeakoulujen strategiatyö Ministeriön ja korkeakoulujen väliset sopimusneuvottelut • Kunkin korkeakoulun omaanalyysi siitä, minkä koulutus-ja tieteenalojen merkityksen korkeakoulu arvioi korostuvan tai vähenevän alkavalla kaudella sekä mihin toimiin nämä muutokset antavat aihetta. • Millä aloilla yliopisto katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja millä aloilla sen harjoittama tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää. • Millä aloilla ammattikorkeakoulun toiminnan laatu ja vaikuttavuus parhaiten tukevat työelämää ja aluekehitystä sekä elinkeinorakenteen uudistumista • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät tähän näkemykseen perustuvia esityksiä työnjaon ja profiloitumisen vahvistamisesta. 24
  25. 25. Korkeakoulujen rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen • Profiloiduttava,selkeytettävä ja tiivistettävä yhteistyötä ja työnjakoa – opetus, tutkimus, hallinto- ja tukipalvelut, rakenteet ja infrastruktuurit sekä kansainvälinen yhteistyö – vahvat yhteistyörakenteet, korkeakoulujen yhteenliittymiset, strategiset liittoumat • Huomioon alueiden ja eri alojen vahvuudet ja erityispiirteet è Keskeiset strategiset päätökset ja valmistelussa olevat toimet rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi, konkreettiset aikataulut ml. mahdolliset sopimukset tai tieto eri tahojen sitoutumisesta toimenpiteisiin Korkeakoulu KK:n sisäinen kehittäminen KK- sektoreiden sisäinen yhteensovitus KK:jen keskinäiset rakenteet Alatja alojen välisyys KK:jen ja tutkimus- laitostenväliset rakenteet Kansallisetja kv -strategiset kumppanuudet
  26. 26. 26
  27. 27. 27 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulutusluokitus Tekniikan alan ylempien korkeakoulututkintojen osuudetyliopistoittain 2014 Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Lappeenrannantekn. yliopisto Oulun yliopisto Tampereentekn. yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi
  28. 28. 28
  29. 29. 29 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulutusluokitus Luonnontieteiden alan maisterin tutkintojen osuudet yliopistoittain 2014 Helsingin yliopisto Itä-Suomenyliopisto Jyväskylänyliopisto Oulun yliopisto Tampereenyliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi
  30. 30. 30 AALTO   ISY HY JY OY UTA UTU 0 20 40 60 80 100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 KV-yhteisjulkaisujen %- osuus WoS-julkaisujen määrä Matematiikka ja tietojenkäsittelytiede
  31. 31. 31 AALTO   ISY HY JY OYUTA UTU 0 20 40 60 80 100 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 KV-yhteisjulkaisujen %- osuus WoS-julkaiujen määrä Fysikaaliset tieteet ja tekniikka
  32. 32. KIITOS 32

×