Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työryhmäalustus: Segregaation lieventäminen #kaikkienduuni!

58 views

Published on

Työryhmäalustus: Segregaation lieventäminen #kaikkienduuni! Tasa-arvopäivät 2018, 11.10.2018

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Työryhmäalustus: Segregaation lieventäminen #kaikkienduuni!

  1. 1. Segregaation lieventäminen #kaikkienduuni! SEGLI:n työpaja Tasa-arvopäivät 11.10.2018
  2. 2. SEGLI - Segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä – kehittämishanke • Kehitetään uusia segregaation lieventämistä edistäviä toimintatapoja oppilaitoksissa (Kajaani, Suomussalmi, Oulu, Kemi ja Helsinki) • Tuotetaan syventävää tietoa siitä, mikä aiheuttaa segregaatiota organisaatioissa ja kuinka segregaatio toistuu tai ei toistu nuorten koulutuksen ja työelämän poluissa • Herätetään keskustelua segregaation haitoista ja sen lieventämisen hyödyistä ja keinoista opetusalan ja työllisyystoimijoiden piirissä sekä oppilaiden ja heidän vanhempien kesken • Hankkeen päätösseminaari torstaina 14.02.2019 Stadin ammattiopisto, Meritalon toimipiste, Helsinki Toteuttajat: KoulutusAvain Oy ja WoM Oy Rahoitus: STM/ESR
  3. 3. Työpajan ohjelma: 10.30-11.00 Segregaatio, sen syyt ja seuraukset tutkija Inkeri Tanhua, SEGLI-hanke 11.00-11.30 Työllisyystilastojen tarkastelua sukupuolinäkökulmasta kouluttaja/kehittäjä Eija Leinonen, SEGLI-hanke 11.30-12.00 Ryhmätyöskentelyä 12.00-12.25 Ryhmätyöskentelyn purku 12.25-12.30 Päätössanat
  4. 4. Segregaatio, sen syyt ja seuraukset Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija 11.10.2018
  5. 5. Sisältö • Mitä segregaatio on ja segregaatio lukuina ammatillisessa koulutuksessa • Segregaation seurakset • Segregaation syyt • Esimerkki: segregaation lieventäminen ohjaustyössä
  6. 6. Segregaatio... • tarkoittaa eriytymistä, eriyttämistä tai eristämistä • esimerkiksi • sukupuolenmukainen segregaatio • etnisen taustan mukainen segregaatio
  7. 7. Sukupuolenmukainen segregaatio lukuina, ammatillinen koulutus Yhteishaku 2018 Aloituspaikat Paikan vastaanottaneet % paikan vastaanottaneista naisia % paikan vastaanottaneista miehiä Autoalan perustutkinto, pk 2 358 1 863 11 % 89 % Hiusalan perustutkinto, pk 1 517 1 245 97 % 3 % Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, pk 2 842 1 564 55 % 45 % Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, pk 1 955 1 233 3 % 97 % Liiketalouden perustutkinto, pk 4 086 3 332 45 % 55 % Logistiikan perustutkinto, pk 1 570 1478 12 % 88 % Rakennusalan perustutkinto, pk 2 502 1 959 5 % 95 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, pk 4 498 3 684 88 % 12 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, pk 2 383 2 313 4 % 96 % Talotekniikan perustutkinto, pk 1 255 1 150 1 % 99 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, pk 1 093 946 3 % 97 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, pk 1 324 1 089 10 % 90 % Yhteensä 26 831 25 100 45 % 55 % Yhteishaku 2018 Aloituspaikat Paikan vastaanottaneet % paikan vastaanottaneista naisia % paikan vastaanottaneista miehiä Autoalan perustutkinto, pk 2 358 1 863 11 % 89 % Hiusalan perustutkinto, pk 1 517 1 245 97 % 3 % Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, pk 2 842 1 564 55 % 45 % Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, pk 1 955 1 233 3 % 97 % Liiketalouden perustutkinto, pk 4 086 3 332 45 % 55 % Logistiikan perustutkinto, pk 1 570 1478 12 % 88 % Rakennusalan perustutkinto, pk 2 502 1 959 5 % 95 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, pk 4 498 3 684 88 % 12 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, pk 2 383 2 313 4 % 96 % Talotekniikan perustutkinto, pk 1 255 1 150 1 % 99 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, pk 1 093 946 3 % 97 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, pk 1 324 1 089 10 % 90 % Yhteensä 26 831 25 100 45 % 55 %
  8. 8. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus opiskelupaikan vastaanottaneista Yhteishaku 2018 Aloituspaikat Paikan vastaanottaneet % paikan vastaanottaneista kieli muu Autoalan perustutkinto, pk 2 358 1 863 11 % Hiusalan perustutkinto, pk 1 517 1 245 10 % Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, pk 2 842 1 564 11 % Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, pk 1 955 1 233 5 % Liiketalouden perustutkinto, pk 4 086 3 332 10 % Logistiikan perustutkinto, pk 1 570 1478 9 % Rakennusalan perustutkinto, pk 2 502 1 959 8 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, pk 4 498 3 684 13 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, pk 2 383 2 313 8 % Talotekniikan perustutkinto, pk 1 255 1 150 8 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, pk 1 093 946 8 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, pk 1 324 1 089 9 % Yhteensä 26 831 25 100 9 %
  9. 9. Segregaation seuraukset • Epätasa-arvo työelämässä työntekijöiden ja työnhakijoiden kannalta, erilaiset työehdot, urakehitysmahdollisuudet ja neuvotteluvoima • Maailmojen ja kokemusten eriytyminen • Yksipuolistava vaikutus segregoituneen alan palveluihin ja tuotekehitykseen • Syrjäytyminen • Työvoimapula • Toisaalta voi tarjota turvallisia identiteettejä ja positioita • Ja joillekin etuoikeuksia verrattuna toisiin (mutta ehkä samalla epäedullinen asema verrattuna johonkin toiseen ryhmään)
  10. 10. Segregaation ja epätasa-arvon kytkös • Segregaatio mahdollistaa eriarvoisen kohtelun ja saattaa tuottaa epätasa-arvoa • Vaakasuora segregaatio (sektorit, ammatit, työtehtävät, koulutusalat, kotityöt, harrastukset) • Pystysuora segregaatio (raha ja valta) ”Segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että eri sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvotteluvoima työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten.” (Tanhua 2012)
  11. 11. Sukupuolen moninaisuus ja segregaatio • Tilastotietoa (esim. yhteishakujärjestelmällä) kerätään usein niin, että ei ole mahdollista valita sukupuoleksi muuta kuin ”nainen” tai ”mies”, mutta todellisuus on tilastoja moninaisempi • Sukupuolenmukaista segregaatiota myös sukupuolen ilmaisun tai sukupuoli-identiteetin mukainen segregaatio – esimerkiksi hakeutuminen aloille jotka koetaan suvaitsevaisemmiksi • Myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvat tarvitsevat tietoa siitä, miten koulutuksessa ja eri työpaikoilla on kehitetty työympäristöstä kaikille sukupuolille sopiva
  12. 12. Miksi sukupuoli vaikuttaa ala”valintoihin”? (segregaation syyt, yksilötaso) • Monikaan opiskelija ei alavalinnan syitä kysyttäessä vastaa, että valitsi oman alansa sukupuolensa takia – sen sijaan he kertovat, että ovat valinneet alan esimerkiksi sen perusteella, mikä on tuttua • Naiset ja miehet tutustuvat keskimäärin eri aloihin • Myös kaverit ja vanhemmat vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin ja siihen, mistä aloista heillä on tietoa • Lisäksi ennakoidaan tulevaa palkkaa, työmarkkinatilannetta ja syrjintää (myös väärän informaation valossa) • Myös oma motivaatio ylipäätään opiskeluun ja kiinnostus / epäkiinnostus eri koulutusaloihin
  13. 13. Kuka segregaatiota tuottaa? (segregation syyt, organisaatiotaso) • Oppilaitosten rekrytointitavat, opetusmenetelmät ja kulttuuri • Muuttuneet käytännöt: Ammatillisessa koulutuksessa aiemmin enemmän pääsykokeita ja kielikokeita, nyt yhteishaun lisäksi jatkuva haku ja tavoitteena syrjinnän ehkäisy • Työpaikkojen rekrytointitavat, kulttuuri, urakehitysmahdollisuuksien jakautuminen • Työllisyystoimijoiden ohjaus ja muu toiminta • Muuttuneet käytännöt: Maahanmuuttajien ohjaus suoraan ammatilliseen koulutukseen
  14. 14. Kuka segregaatiota tuottaa? (yhteiskunnan taso) • Poliittiset ratkaisut, kuten: • vanhemmuuden kustannuksia ei jaeta tasan (heikentää naisten neuvotteluvoimaa) • maahanmuuttajien ohjaus ammatilliseen koulutukseen • Hyvinvointivaltio sekä tasa-arvon luoja että kirous • Korkea naisten työllisyysaste (EU 63%, Suomi 71%) kattavien hoivapalveluiden ansiosta • Julkisella sektorilla paljon pienipalkkaisia naisenemmistöisiä työtehtäviä, jotka jonkun pitää tehdä
  15. 15. Feministinen intersektionaalinen lähestymistapa segregaatioon • Intersektionaalisen feministisen lähestymistavan mukaan epätasa- arvo ja etuoikeudet tuottavat segregaation, eli sen että tietyt ryhmät ovat mukana tai syrjäytettyjä tietyistä ammateista, positioista tai organisaatioista • Normit ja valtaerot liittyvät kategorisointeihin, kuten: sukupuoli, etninen tausta, luokka, seksuaalisuus, ikä/sukupolvi, äidinkieli, jne. • Voidaan analysoida myös: mukana/syrjäytettynä, etuoikeutettu/ei etuoikeutettu, valtavirrassa/vähemmistössä, hallitsevassa asemassa /hallitsemattomassa asemassa, tunnistetaan/ei tunnisteta, jne. (Nina Lykke, 2010: Feminist studies: a guide to intersectional theory, methodology and writing, sivut 50-51)
  16. 16. Segregaation lieventäminen ohjaustyössä • Rehellisyys ja tieto, minkälaisia eri alat ovat • Tietoa etenkin siitä, mikä ei ole ohjaukseen tulleelle tuttua ennestään • Tieto byrokratioista, opiskelun rahoituksesta, koulutuspoluista ja opiskelupaikan vaihtomahdollisuuksista • Hyvä kommunikointi
  17. 17. Sitaatti 1 (koulussa) • ”Meillä oli lukiossa sellainen viikko, että sai ottaa jotain jousiammuntaa tai ratsastusta tai muuta, mutta mä menin hitsaamaan viikoksi, koska mun sen aikanen poikaystävä oli hitsari. […] en mäkään olis varmasti, ilman et joku ois sanonu että sä oot hyvä hitsaamaan, niin en olisi hakenut hitsariksi.”
  18. 18. Sitaatti 2 (TE-toimistossa) • ”Kun menin te-toimistoon ja siellä oli joku haastattelu me puhuimme virkailijan kanssa ja virkailija kysy mistä alasta sä tykkäät. Mä sanoin et haluan hammaslääkäriksi. Virkailija sanoi okei. Samaan aikaan aloitin valmentavan koulutuksen [ammattikoulussa] ja siellä valitsin sähköalan. Mutta mun virkailija te-toimistosta lähettää kutsun tule, ja hän kysyy miksi et mennyt hammasalalle. Mä sanon, että valitsin sähköolan, se on helpompi, mä tykkään myös siitä. Ja koska mä en pääse hammaslääkäriksi, koska se on yliopisto. Hän sanoi ei, kesällä tehty suunnitelma tästä asiasta, jos sä et mene [opiskelemaan hammastekniikkaa ammattikoulussa] mä annan sulle karenssin.”
  19. 19. Lukemista ja lähteet • Nina Lykke (2010) Feminist studies: a guide to intersectional theory, methodology and writing. Routledge: New York. • Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18. • Tanhua, Inkeri (2012) Sukupuolten Tasa-Arvon Hyvät Käytännöt - Tasa-arvohankkeiden Hyviä Käytäntöjä Seitsemästä Teemasta. Työ- ja elinkeinoministeriö. Ladattavissa: http://www.wom.fi/Sukupuolten_tasa- arvon_hyvat_kaytannot(2012)Tanhua_TEM_Valtava.pdf
  20. 20. Teot ja ideat, työskentely ryhmissä: 1. Mitä organisaationi tekee segregaation lieventämiseksi? 2. Mitä organisaationi suunnittelee tekevänsä lähivuosina segregaation lieventämiseksi? 3. Mitä organisaatiomme voivat yhdessä tehdä segregaation lieventämiseksi Koulutuksesssa 3 ryhmää Työelämässä 3 ryhmää
  21. 21. Ryhmät: Ryhmä 1: • Heidi Ahola • Miina Keski-Petäjä • Sabina Eerola • Silla Kakkola • Juuso Erno • Anna Heino Ryhmä 2: • Eva Wahlström • Markku Forsström • Sari Miettinen • Ruut Kaukinen • Henna Attila
  22. 22. Ryhmät: Ryhmä 3: • Sara Mäkäräinen • Reetta Kungsbacka • AnjaLahermaa • Petra Qvist-Hämäläinen • Minna Davidjuk • LeilaMélart Ryhmä 4: • Sirkku Pohja • Pasi Vuokko • Arja Tauria-Huttunen • Maria Mailasalo • Urpo Hekkala • Jukka Maarianvaara
  23. 23. Ryhmät: Ryhmä 5: • Hanna Koskenheimo • Natalie Gerbert • Alina Inkinen • Brigantia Törnqvist • Erika Kähärä Ryhmä 6: • Katariina Kainu • Elina Marttila • AnjaNummijärvi • Hillevi Lönn-Juva • Jukka Lehtonen
  24. 24. 3. Mitä organisaatiomme voivat yhdessä tehdä segregaation lieventämiseksi koulutuksessa: • Päiväkotilaiset käyvät tutustumassa teknilliseen korkeakouluun, myös muita tutustuvia ryhmiä • Tapaamme opinto-ohjaajia •  ei ole johtanut muutokseen • Ymmärrämme, että nuoret halutaan nopeasti työelämään, mutta se ei ole aina paras ratkaisu. Esimerkiksi vuoden miettiminen voisi tuoda oikeamman alaratkaisun, joka sopisi itselle. Jos ei viihdy alallaan, tulee paljon ongelmia.
  25. 25. 3. Mitä organisaatiomme voivat yhdessä tehdä segregaation lieventämiseksi koulutuksessa: • Koulutusvalinnat eivät ole ikuisia, jostain pitää aloittaa. Sen jälkeen jatkuu oppiminen, niin työssä kuin uudelleen opiskelussa. • Ryhmässämme kaksi yliopistoa, kaksi kansalaisjärjestöä, viranomainen ja puolue. Näillä organisaatioilla ja meillä hyvin erityyppisiä rooleja. • Asennekasvatus ja viestintä, hyvät esimerkit. Kuka tahansa meistä voi toimia hyvänä esimerkkinä. • Vuoden aikana voisi tehdä yhteistyötä ja katsoa minkälaisia käytäntöjä organisaatioissamme nousee. • Voisimme kutsua ihmisiä tulemaan tasa-arvopäiville. Itselläni kesti kauan ennen kuin tiesin, kuinka vahva segregaatio Suomessa on.
  26. 26. 3. Mitä organisaatiomme voivat yhdessä tehdä segregaation lieventämiseksi työelämässä: • Moninainen ryhmä, laajalla kattauksella tiedon tuottajia ja viestijiä. • Meillä on kokemuksia tiedon tuottamisesta yhdessä, esimerkiksi tasa- arvobarometri joka tehtiin organisaatioiden (STM, Tilastokeskus ja THL) yhteistyönä, mikä oli hyödyllistä. • Tilastokeskuksessa ja THL:n tasa-arvotiedon keskuksessa on paljon tietoa, mutta miten se saataisiin laajempaan käyttöön? Esimerkiksi tasa-arvopäivillä voidaan jakaa tietoa mutta tavoittaa vain päivillä käyvät. Laajempi levitys olisi tarpeen. • Yhteistyötilaisuudet ovat tärkeitä. Että saa vertailla yhdessä esimerkiksi miten julkisella ja yksityisellä sektorilla organisaatiot ovat tehneet tasa-arvosuunnitelmia.
  27. 27. 3. Mitä organisaatiomme voivat yhdessä tehdä segregaation lieventämiseksi työelämässä: • Keskityimme siihen, mitä organisaatiomme tällä hetkellä tekevät ja voisivat tehdä tulevaisuudessa. • Yhdessä meidän olisi myös hyvä olla yhteistyössä ja verkostoissa ja jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä • Organisaatiomme: lehti, Espoon kaupunki, Tekniikan akateemiset, TEM. Erilaisissa organisaatioissa kuitenkin samat tasa-arvoagentin haasteet. • Tekniikan alalla jyllää ennakkoluuloja ja miesten valtaa, eikä naisia aina haluta mukaan. Naiset tekevätkin usein alan vaihdon kouluttauduttuaan ensin diploma-insinööreiksi. • Tehtävä oli hauska, voimme toimia tässä • Huominen kolumnini ottaa kantaa perhevapaauudistukseen, ja puhuu segregaatiosta.
  28. 28. Twitter, Facebook ja nettisivut: kaikkienduuni.fi

×