Miten Suomi ja
suomalaiset varautuvat
ikääntymiseen?
TERVE-SOS
Lappeenranta 7.5.2014
Susan Kuivalainen
• Eläkevakuutus ja järjestelmän varautuminen
• Elinajan piteneminen – eläkeikä?
• Sukupuolten näkökulmasta – vanhuusiän kö...
Suomalaisesta eläkejärjestelmästä
• Kattava, lakisääteinen ja pakollinen
– Vapaaehtoisella eläketurvalla täydentävä rooli
...
1990-luvulta lähtien tavoitteena rahoituksen
kestävyyden turvaaminen
• 1990-luvulla käynnistyi uudistuksen sarja:
– Eläkke...
Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja
työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen
2012 asti
Lähde: Eläketurvakeskuk...
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
5556575859606162636465666768 5556575859606162636465666768
%
Varsinainen työ-
kyvyttömyys-...
55–67-vuotiaiden työllisyysaste vuosina 2003,
2011 ja 2012
Eläketurvakeskus 7
Varautuminen eliniän nousuun – eläkeikä?
65-vuotiaan eliniän odote
Lähde: Tilastokeskus
Eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän
pitenemiseen
Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti (Pekkarisen
ryhmä)
• So...
Onko varautuminen riittävää eläkkeiden
riittävyyden näkökulmasta
Eläkeläisten ja koko väestön köyhyysaste
60 ja 50 prosentin pienituloisuusrajalla
vuosina 2002–2011
Eläketurvakeskus 12
Köyhyysaste 75-vuotta täyttäneille miehille
ja naisille, 2012
0
10
20
30
40
50
60
Denmark
Finland
Sweden
Iceland
Norway
EU...
Kokonaistyöuran pituus sukupuolen ja
sosioekonomisen aseman mukaan (vuonna 2011
vanhuuseläkkeelle siirtyneet)
31 32 33 34 ...
Vuonna 2007 eläkkeelle
siirtyneiden omaeläke vuonna
2008 suhteessa kaikkien
eläkkeelle siirtyneiden km.
omaeläkkeeseen
sel...
75 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten
köyhyysasteet 1995* ja 2012
0
5
10
15
20
25
30
35
1995 2012
%
miehet
naiset
Tila...
Köyhyys iän ja sukupuolen mukaan Suomessa
ja EU:ssa, 2012
18-24 25-49 50-64 65+
Suomi Miehet 25.2 11 13 11.9
Suomi Naiset ...
Köyhyysaste vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneet,
koko väestö ja kaikki eläkkeellä olevat (köyhyysraja
60 % mediaanituloista)...
Käytettävissä olevat tulot tulodesiileittäin,
1997-2008
0
5
10
15
20
25
30
35
40
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -...
Lopuksi
• Eläkejärjestelmässä hyvä perusrakenne, ei akuuttia kriisiä tai
kestävyysvajetta
• 1990-luvulta lähtien toteutune...
KIITOS
susan.kuivalainen@etk.fi
TERVE-SOS 2014 Susan Kuivalainen
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

TERVE-SOS 2014 Susan Kuivalainen

560 views

Published on

TERVE-SOS 2014, Ikääntyvä Suomi

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
560
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

TERVE-SOS 2014 Susan Kuivalainen

  1. 1. Miten Suomi ja suomalaiset varautuvat ikääntymiseen? TERVE-SOS Lappeenranta 7.5.2014 Susan Kuivalainen
  2. 2. • Eläkevakuutus ja järjestelmän varautuminen • Elinajan piteneminen – eläkeikä? • Sukupuolten näkökulmasta – vanhuusiän köyhyys
  3. 3. Suomalaisesta eläkejärjestelmästä • Kattava, lakisääteinen ja pakollinen – Vapaaehtoisella eläketurvalla täydentävä rooli • Yhdenmukaiset säännöt • Ensisijaisesti jakojärjestelmä, osittain rahastoiva • Järjestelmä on etuusperusteinen (defined benefit, DB) • Kansainvälinen arviointi (Barr 2013; Ambachtsheer 2013): – Suomalainen eläkejärjestelmä on kattava ja kestävä. – Väestörakenne ja kansainvälistyvä talous edellyttävät kuitenkin järjestelmän kehittämistä. Eläkkeelle siirtymistä on myöhennettävä ja eläkevarojen sijoituksille pitäisi saada parempia tuottoja.
  4. 4. 1990-luvulta lähtien tavoitteena rahoituksen kestävyyden turvaaminen • 1990-luvulla käynnistyi uudistuksen sarja: – Eläkkeiden indeksointiin tehdyt muutokset (1996) – Muutokset eläkkeen laskentaan (mm. työntekijämaksun vähennys eläkepalkasta 1994) – Kansaneläkkeen pohjaosan poisto (1996) – Varhaiseläkereittien karsimisen aloittaminen (esim. yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostettiin kolmella vuodella 1994) • 2000-luvulla uudistukset jatkuivat ja eläkeuudistus toteutettiin vuonna 2005: – Yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke lopetettiin – Elinaikakerroin käyttöön (2010->) – Koko työuraa koskeva eläkkeen laskutapa – Joustava eläkeikä (karttumaprosentin muutos) • Uudistuksia 2005 jälkeenkin – mm. takuueläke 2011 ja varhennetun varhaiseläkkeen poistaminen 2012
  5. 5. Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti Lähde: Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013 (Risku ym. 2013)
  6. 6. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 5556575859606162636465666768 5556575859606162636465666768 % Varsinainen työ- kyvyttömyys- eläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyys- eläke Vanhuus- eläke Osa-aika eläke 55–68-vuotiaiden eläkkeensaajien väestöosuus vuosina 2000 ja 2012 31.12.2000 31.12.2012 Eläketurvakeskus
  7. 7. 55–67-vuotiaiden työllisyysaste vuosina 2003, 2011 ja 2012 Eläketurvakeskus 7
  8. 8. Varautuminen eliniän nousuun – eläkeikä?
  9. 9. 65-vuotiaan eliniän odote Lähde: Tilastokeskus
  10. 10. Eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti (Pekkarisen ryhmä) • Sopeutuminen voi tapahtua – Eläketason kautta (alentamalla) – Eläkeiän kautta (nostamalla) – Eläkemaksujen kautta (nostamalla) -> Suomen vaihtoehtoina eläkeikärajojen tarkastus ja alkavien eläkkeiden taso -> Sopeutumistapojen yhdistelmä - Päätösperusteisesti vai automaattisesti
  11. 11. Onko varautuminen riittävää eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta
  12. 12. Eläkeläisten ja koko väestön köyhyysaste 60 ja 50 prosentin pienituloisuusrajalla vuosina 2002–2011 Eläketurvakeskus 12
  13. 13. Köyhyysaste 75-vuotta täyttäneille miehille ja naisille, 2012 0 10 20 30 40 50 60 Denmark Finland Sweden Iceland Norway EU(28) CzechRepublic Luxembourg Hungary Slovakia Latvia Poland Netherlands Lithuania France Estonia Ireland Germany Romania Slovenia Austria Italy Spain Greece UnitedKingdom Malta Portugal Belgium Bulgaria Croatia Cyprus % males females Eurostat: EU-SILC
  14. 14. Kokonaistyöuran pituus sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan (vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneet) 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 yrittäjä ylempi toimihenkilö alempi toimihenkilö työntekijä yrittäjä ylempi toimihenkilö alempi toimihenkilö työntekijä nainen 38 36.6 36.7 34.7 mies 40.3 38.2 37.5 37.9 Lähde: Järnefelt ym. (2014) Sosioekonomiset erot – työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä
  15. 15. Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyneiden omaeläke vuonna 2008 suhteessa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden km. omaeläkkeeseen self- employed upper non- manual class lower non- manual manual all men 90 196 137 106 115 women 66 146 93 75 86 0 50 100 150 200 250% men women 63-vuotiaiden elinajanodote sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan self- employed upper non- manual lower non- manual manual all men 19.2 21 19.4 17.5 18.6 women 23.1 24.3 23.4 22.2 22.8 0 5 10 15 20 25 30 year men women Lähde: Järnefelt ym. (2014) Sosioekonomiset erot – työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä
  16. 16. 75 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten köyhyysasteet 1995* ja 2012 0 5 10 15 20 25 30 35 1995 2012 % miehet naiset Tilastokeskus: Tulonjakoaineiston julkistus 20.3.2014
  17. 17. Köyhyys iän ja sukupuolen mukaan Suomessa ja EU:ssa, 2012 18-24 25-49 50-64 65+ Suomi Miehet 25.2 11 13 11.9 Suomi Naiset 24.5 9.3 9 23.3 EU15 Miehet 22.8 15 14.8 12.6 EU15 Naiset 24.7 16.4 15.3 16.1 0 5 10 15 20 25 30 % Lähde: Eurostat
  18. 18. Köyhyysaste vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneet, koko väestö ja kaikki eläkkeellä olevat (köyhyysraja 60 % mediaanituloista) 0 5 10 15 20 25 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 % all pensioners retired in 1999 total population Rantala (2014) Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo ensimmäisten eläkevuosien aikana. Yhteiskuntapolitiikka 2/2014.
  19. 19. Käytettävissä olevat tulot tulodesiileittäin, 1997-2008 0 5 10 15 20 25 30 35 40 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 1000€/a year Highest Mid (45-55) Lowest decile Rantala (2014) Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo ensimmäisten eläkevuosien aikana. Yhteiskuntapolitiikka 2/2014.
  20. 20. Lopuksi • Eläkejärjestelmässä hyvä perusrakenne, ei akuuttia kriisiä tai kestävyysvajetta • 1990-luvulta lähtien toteutuneilla uudistuksilla on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvupainetta on hillitty • Haasteiksi ovat tulleet oletettua nopeampi eliniän piteneminen ja eläkejärjestelmän julkistaloudelliset vaikutukset • Eläkejärjestelmän sopeutumiskeinoina eliniän pitenemiseen eläkemaksujen nosto, eläketason lasku tai eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen (Pekkarisen eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2013) – eläkeuudistus 2017 • Eläkeläisten köyhyys väestön keskitason yläpuolelle, köyhyys kohdistuu erityisesti 75-vuotta täyttäneisiin yksinasuviin naisiin • Sukupuolten välinen ero on kuitenkin merkittävästi kaventunut vajaassa 20 vuodessa • Elinajan ja eläkkeellä olon pidentymisen myötä tarve toimeentulon monipuolisemmalla tutkimukselle
  21. 21. KIITOS susan.kuivalainen@etk.fi

×