Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

8,560 views

Published on

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
seminaari 22,1,2016, TJHL

Published in: Food
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

  1. 1. Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suvi Virtanen, tutkimusprofessori Ruokasuositukset lapsiperheille -työryhmän puheenjohtaja 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  2. 2. Sisältö • Suositukset imeväiselle • Uuden suosituksen taustaa • Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa • Imettävän äidin ruokavalio • Erityistilanteet: jodin saanti, vegaanilapsi • Käytännön näkökulmia • Johtopäätökset 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  3. 3. Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa • Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. – Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. – Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. • Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  4. 4. Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset • Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa. • Yksilöllistä (4-6 kk)! 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  5. 5. Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina • monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä – Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan – Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä  äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto • Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien – Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen – Lapselle tarjotaan soseaterioita 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  6. 6. Kun äidinmaito ei riitä • Kun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta – Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien, kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva – Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1- vuotiaalle • Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen jatkavuuden turvaamiseksi • Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä yksilöllisen valmiuden mukaan 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  7. 7. Imetyksen edut äidille ja lapselle • Äidinmaito parasta ravintoa imeväiselle • Monet ravintoaineet imeytyvät paremmin • Edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston kypsymistä • Vaikuttaa edullisesti lapsen mikrobistoon • Äidinmaito suojaa lasta infektioilta • Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta • Taloudellista ja ympäristöystävällistä • Auttaa äitiä normaalipainon saavuttamisessa ja edistää äidin terveyttä 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  8. 8. Vauvan ravitsemuksen vaikutus immunologisen sietokyvyn syntyyn eli tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille 1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista mikrobiston muodostumista ja suoliston ja puolustusjärjestelmän kypsymistä 2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  9. 9. Täysimetyksen kesto • Äidinmaito turvaa lapsen riittävän ravitsemuksen 6 kk:n ikään, minkä jälkeen kiinteät ruoat tarpeen riittävän raudan saannin ja kasvun turvaamiseksi • Täysimetyksellä ei yhteyttä keliakian tai tyypin 1 diabeteksen riskiin • Täysimetys 4 kk ikään saattaa vähentää atooppista ihottumaa, lehmänmaitoallergiaa ja vinkunaa alle 2-4- vuotiailla Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016
  10. 10. Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski • Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean allergiariskin lapsille • Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä etenevistä kohorttitutkimuksista: – allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan, maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen herkistymisen riskiin – Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016
  11. 11. Du Toit ym. NEJM 2015 Maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) allergisilla lapsilla, joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe. Vaikutus maapähkinäallergiaan. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  12. 12. Fig 2 Roduit ym. JACI 2012 Ensimmäisen elinvuoden ruokaryhmien lukumäärän yhteys atooppisen ihottuman kehittymiseen ensimmäisen vuoden jälkeen. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  13. 13. Ruokien lukumäärä 6 kk ja 12 kk iässä ja pysyvän astman riski 5 vuoden ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014) .Ruokien lukumäärä Atooppinen astma HR (95% CI) 6 kk iässä 0-4 ruokaa 5-6 ruokaa 7-8 ruokaa > 8 ruokaa 2.5 (1.0-6.3) 2.4 (1.2-4.8) 1.5 (0.8-2.6) 1 12 kk iässä 0-7 ruokaa 8-9 ruokaa 10-11 ruokaa > 11 ruokaa 5.2 (2.3-11.4) 2.9 (1.6-5.4) 1.2 (0.7-2.1) 1 Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, eläinkontakteihin 1 elinvuoden aikana, vanhempien astmaan ja allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen ja tupakointiin.
  14. 14. Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  15. 15. 15 Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%) ikäryhmään kuuluneista lapsista. Luvut perustuvat lapsen edellisen vuorokauden ruokintaan. Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo 68 50 46 26 10 3 65 50 52 45 15 3 60 60 56 51 34 15 65 63 57 53 32 15 0 10 20 30 40 50 60 70 80 <1 ≥1 ≥2 ≥3 ≥4 ≥5 % Ikä, kk 1995 2000 2005 2010 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  16. 16. 16 Imetettyjen lasten prosenttiosuus lapsen iän (kk) ja äidin koulutusasteen mukaan Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 <1 >1 >2 >3 >4 >5 >6 >7 >8 >9 >10 >11 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutus Uusitalo ym. 201022.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  17. 17. Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen elinpäivän aikana vuosina 2005-2010 Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%) N=1765 Luovutettu rintamaito 68 Äidinmaidonkorvike 30 TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  18. 18. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 0 3 6 9 12 Ikä, kk Altistuminen äidinmaidonkorvikkeelle (katkoviiva) ja kiinteälle ruoalle (jatkuva viiva) lapsen iän mukaan (eloonjäämistodennäköisyys). DIPP-tutkimus: Erkkola ym. PHN Puolet altistunut Kukaan ei ole altistunut Kaikki altistuneet Kiinteät ruoat Korvike
  19. 19. Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %) Ruuille altistuneet (%) 0-2.9 kk 3-3.9 kk 4-6 kk 6-12 kk Lehmän maito (äidinmaidonkorvike) 63 9 18 10 Juurekset, peruna 31 48 20 1 Hedelmät, marjat 23 44 31 2 Viljat 1 6 81 11 Liha 0.2 3 85 12 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014
  20. 20. Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö 3 kk 6 kk Ruoan kulutus ruokaryhmittäin, g/vrk Imetys + n=1290 Imetys - n=835 Imetys + n=2323 Imetys - n=1570 Maitopohjaiset korvikkeet, muut maitovalmisteet 247 786 141 636 Viljat 0.2 1.0 14 19 Liha, kala, muna 0.0 0.1 13 17 Ravintorasvat 0.3 0.9 2.4 4.2 Kasvikset 0.5 1.5 12 12 Juurekset, peruna 6.3 12 57 63 Hedelmät, marjat 4.0 8.7 47 55 DIPP-tutkimus, julkaisematon havainto22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  21. 21. Imeväisikäisen lapsen ruoka • Keskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen • Tutustumisruokia monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä vauvan yksilöllinen kehitys huomioiden • Lapsi harjoittelee perusmakuja ja suun motoriikkaa eri ruoka-aineilla • Sanoitetaan ruokahetkiä lapselle nimeämällä ruokia ja puhumalla ruuasta • Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta, jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan • Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta ja harjaannuttavat kädestä syömistä 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  22. 22. Ohjauksen tueksi • Imetyksestä ja imetyksen eduista kerrotaan jo alkuraskauden neuvolakäynneillä. • Huomioidaan äitiä ja perhettä yksilöllisesti sekä rohkaistaan äidin itseluottamuksen vahvistumista ja oikean imetystekniikan löytymistä. • Äitejä rohkaistaan vähintään 4 kuukautta kestävään täysimetykseen. • Terveydenhoidon ja kumppanin tuki on hyvin tärkeää imetyksen onnistumiselle • Perheen kanssa keskustellaan oikea-aikaisesta lapsentahtisesta lisäruokien aloituksesta. • Tuetaan koko perheen säännöllisen ja terveellisen ateriakulttuurin kehittymistä 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  23. 23. Äidin imetysajan ruokavalio • Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista, jaksamista ja imetyksen onnistumista • Äidin ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen • Useiden ravintoaineiden tarve suurentunut imetysaikana, erityistä huomiota äidin ruokavalion ravintotiheyteen • Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on terveellisempi kuin imetysaikainen Puolisoiden vastuu perheen yhteisestä ruokataloudesta 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  24. 24. Erityiskysymyksiä: jodi ja vegaaniruokavalio 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  25. 25. Jodi – välttämätön ravintoaine • Tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen: perusaineenvaihdunnan säätely, hermoston ja luiden kehittyminen • Jodin puutos → struuma (kilpirauhasen suurentuma) • Kyhmystruuma katosi Suomessa 1950-luvun jälkeen jodioidun ruokasuolan ja jodioitujen rehujen käyttöön oton ansioista • Maailman yleisin ravintoainepuutos: kehitysmaissa vakava jodinpuutos aiheuttaa yhä vakavia kehityshäiriöitä • Suomessa 79 % aikuisista lievä jodin puutos • Jodinpuutos lapsilla ja äidin raskaudenaikainen jodinpuutos yhteydessä hermoston kehitys- häiriöihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  26. 26. Ikä-/kohderyhmä Jodia µg/vrk 6 - 11 kk 50 12 – 23 kk 70 2 – 5 v 90 6 – 9 v 120 10 – 74 v 150 Raskaana olevat 175 Imettävät 200 Jodin saantisuositukset (VRN, Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014) Suurin hyväksyttävä päiväsaanti, UL = 600 µg/vrk22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  27. 27. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  28. 28. Vegaaniruokavalio imeväisellä • Suositukset imetyksestä, kiinteiden ruokien aloittamisesta, D-vitamiinilisästä ja ruokien turvallisesta käytöstä samat kuin muille imeväisille • Suomen markkinoilla ei ole vegaaniruokavalioon sopivaa tavanomaiseen käyttöön tarkoitettua äidinmaidonkorviketta  Silloin kun ei imetetä, vegaaniruokavalion noudattaminen alle 1 vuoden iässä on ravitsemuksellinen riski! • Yli 1-vuotiaille ruokajuomaksi pikkulapsille tarkoitettua soija-, kaura-, kvinoa- tai muuta viljajuomaa, jotka täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla • Riittävästi kypsennettyjä kasvis- ja viljaruokia • B12-vitamiini- ja jodilisät kaikille, kalsiumin, B2-vitamiinin, raudan ja sinkin tarve arvioidaan yksilöllisesti • Tarvitaan ravitsemusterapeutin ohjausta 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  29. 29. Johtopäätökset • Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämänkaaren varrelle • Äidinmaidonkorviketta synnytyssairaalassa vain lääketieteellisin perustein • Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi • Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää • Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille ruuille maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää • Kun koko perhe syö monipuolisesti ja säännöllisesti, imeväisen on helppo tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  30. 30. Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät Pitävät siitä mikä on tuttua Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein Ref.Susanna Anglé22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  31. 31. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  32. 32. Suositusten julkaiseminen • VRN:n sivuilla www.vrn.fi sekä THL:n Kasvun kumppanit sivuilla www.thl.fi - sähköinen julkaisu pdf - painotuotteena • Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeistukset – raskauden ja imetyksen aikana – imeväisiässä, leikki-iässä ja lapsilla  päivitys ja ylläpito Evira www.evira.fi • Perheille: Meille tulee vauva -kirjanen päivitetty 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  33. 33. Ruoka-aine Jodia* µg/100g Ruoka-aineen käyttösuositus Jodin saanti suositeltavasta käyttömäärästä µg/vrk Huomautukset Maito/piimä 15 (14-18) 5-6 dl/vrk 75 - 90 Tai vastaavasti muita maitovalmisteita kuten jogurttia/viiliä/rahkaa/jäätelöä Juusto 20 20-30 g/vrk (= 2-3 ohutta viipaletta) 4 - 6 Kiinteät juustot. Tuotteiden jodipitoisuudet vaihtelevat Kala 30 2-3 kala-ateriaa/ viikko 10 - 15 Kala-annos 100 g/ateria, kalalajia vaihdellen. Eri kalalajien jodipitoisuudet vaihtelevat. Muna 40 2-3 munaa/viikko 9 - 14 Valkuaisessa jodia 4 µg/100g ja keltuaisessa 110 µg/100g Jodia em annoksista yhteensä/vrk: + Jodioitu suola ½ tl (2,5 g/vrk = + 62 µg/vrk ) 98 – 125 160 - 187 Väestötason suositus > 150µg/vrk Jodin luontaiset lähteet ja jodin saanti ruokasuosituksen mukaisessa ruokavaliossa VERTAA: Saannin keskiluku aikuisilla 109 - 117 µg/vrk laskentatavan mukaan (Finravinto 2012, THL) *Analyysit Evira 2013-2015 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  34. 34. Erityisruokavalioiden esiintyvyys (%) Erityisruokavalio 1-v. (n=567) 3-v. (n=471) 6-v. (n=713) Maitoallergia 7 4 2 Vilja-allergia 5 2 1 Kananmuna-allergia 6 2 1 Kala-allergia 5 1 1 Jokin ruoka-aineallergia 14 9 6 Jokin erityisruokavalio 15 14 12 DIPP: Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008 Raportoitujen erityisruokavalioiden esiintyvyys (%) 22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
  35. 35. Serum ferritin in quartiles by intervention group (complem-entary feeding from 4 mo) vs. exclusive breastfeeding (up to 6 mo) group. Jonsdottir et al. Pediatrics 2012 22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen 22.1.2016

×