DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

1,740 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,740
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
15
Actions
Shares
0
Downloads
33
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

  1. 1. DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 4.10.2013 DPS-tutkimus / Jaana Lindström 1
  2. 2. …vai kannattaako? ” Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin ihmisillä on hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa itse terveyteensä.” ”Mutta vaikeaa, ellei mahdotonta, on ihmisten käyttäytymisen muuttaminenkin. Edes vakava sairaus ei välttämättä johda elintapojen muutoksiin, pelkästä riskistä puhumattakaan.” Markku Myllykangas ja Tomi-Pekka Tuomainen, mielipide, HS 29.9.2013 ”Perimän, ympäristön, kulttuurin ja sattuman yhteisvaikutuksen lukitseminen muuttumattomaksi luonnonlaiksi on kyynikon determinististä ajattelua. Onneksi asia ei ole näin mustavalkoinen. Lähes kaikkeen voidaan vaikuttaa.” Mikko Keränen, mielipide, HS 2.10.2013 ” "Mun luo on tullut vain sellaisia lysyssä istuvia, ylipainoisia ja apaattisia kavereita, jotka eivät haluakaan muuttaa elämässään mitään", hoitaja väitti.” HS 29.9.2013 DPS-tutkimus / Jaana Lindström 24.10.2013
  3. 3. Diabeteksen ehkäisytutkimus (Diabetes Prevention Study) DPS Tavoite: Selvittää, voiko tyypin 2 diabetesta ehkäistä antamalla elintapaohjausta henkilöille, joilla on suuri riski sairastua DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  4. 4. Retinopatia Johtava syy aikuisten sokeutumiseen Nefropatia Johtava syy munuaissairauksiin Aivohalvaus 2 – 4 kertaa lisääntynyt aivohalvauksen riski Neuropatia Johtava syy alaraaja- amputaatioihin Sydän- ja verisuonisairaudet 75% diabetespotilaista kuolee sydän- ja verisuoni tapahtumiin Perifeeriset verisuonisairaudet Johtava syy raajojen amputaatioon Diabetes on vakava sairaus • Verensokerin kohoaminen rasittaa elimistöä ja johtaa lisäsairauksien kehittymiseen DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  5. 5. Tyypin 2 diabetes Suomessa 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Naiset Miehet Yhteensä Sund et al: FinnDM II (KELAn ja sairaaloiden rekisterit) Lisäys: 72 %! … ja tässä näkyvät vain tunnistetut tapaukset DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  6. 6. Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS • Osallistujana 522 vapaaehtoista, keski-ikäistä, liikapainoista henkilöä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa • Kaikilla oli todettu heikentynyt sokerinsieto (IGT) eli diabeteksen esiaste • Henkilöt jaettiin satunnaisesti tehostetun ohjauksen tai verrokkiryhmään • Ravitsemusterapeutin yksilöohjaus + kuntosaliharjoittelu • Vuosittainen laboratoriotutkimus diabeteksen toteamiseksi • Tutkimus alkoi 1993, interventiovaihe päättyi 2001, vuosittainen seuranta päättyi 2012 DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  7. 7. Diabeteksen riskitekijät Riskimarkkerit Muutettavissa olevat riskitekijät • Ikä • Liikapaino / lihavuus • Sukurasitus • Vyötärölihavuus • Etninen tausta • Metabolinen oireyhtymä – kohonnut verenpaine – rasva-arvojen häiriöt • Sydän- ja verisuonisairaus • Raskausdiabetes • Matala syntymäpaino • Tupakointi • Vähäinen liikunta • Univaje • Epäterveellinen ruokavalio – vaikuttaa sekä lihavuuden kautta että itsenäisesti DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  8. 8. 8 • Laihtuminen > 5% lähtöpainosta • Rasvaa < 30% ruuan kokonaisenergiasta • Tyydyttyneen rasvan osuus < 10% energiasta • Kuidun määrä > 15 g/1000 kcal • Aerobista ja lihaskuntoa parantavaa ja/tai hyötyliikuntaa > 30 min/päivä DPS: Ohjauksen tavoitteet Käytännössä: • Lisää liikettä! • Rytmiä ruokailuun! • Kasvikset kunniaan! • Suosi täysjyvää! • Korvaa kovan rasvan lähteet! • Herkkuja harkiten! • Lautasmalli! DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  9. 9. 9 ESIMERKKI: KTL DPS/2001 Nimi: Maija Malli PUH: 09-123456 PVM: 21.9.2001 viikonpäivä: perjantai oliko päivä tavallinen___ vai poikkeava, miten? Söin illalla ravintolassa AIKA PAIKKA RUOAT JA JUOMAT (LAATU JA VALMISTUSTAPA) SYÖTY MÄÄRÄ GRAMMOINA 7.10 KOTI KAURAPUUROA (VETEEN KEITETTY) 230 YKKÖSMAITOA 150 VOITA (PUURON SILMÄKSI) 10 KAHVIA (SUODATIN) 170 SOKERIA (TAVALLISTA PALASOKERIA) 2 PALAA KUOHUKERMAA 15 KORVAPUUSTI (TAIKINASSA KULUTUSMAITOA 50 JA SUNNUNTAI-LEIVONTAMARGARIINIA) 12.30 KOTI JAUHELIHAPIHVEJÄ (SAARIOINEN, MIKROSSA) 85 RUSKEAA KASTIKETTA (VOIHIN TEHTY) 100 PERUNOITA (KEITETTY KUORINEEN) 210 PORKKANARAASTETTA 60 ÖLJYKASTIKETTA (VIINIETIKKAA JA RYPSI- 15 ÖLJYÄ 1:3) KAURALEIPÄÄ (FAZERIN KAURAPUIKULA) 1 VIIPALE FLORAA (60% RASVAA, LAKTOOSITON) 6 VANILJAKERMAJÄÄTELÖÄ 125 KINUSKIKASTIKETTA (VALIO) 30 KAHVIA 110 KUOHUKERMAA 10 SOKERIA 1 PALA 15.00 NAAPU- OMENOITA (KOTIMAISIA, PIENIÄ) 2 KPL 2 X 70 RISSA JNE. Tavoitteeni: 1_________________ 2_________________ 3_________________ Oma paino 90 92 94 96 98 100 102 104 106 108 110 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 Month kg DPS-ohjauksen perusta: Tietoa, taitoa, tavoitteita Ruokapäiväkirja DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  10. 10. DPS: Diabeteksen ilmaantuvuus oli 58% pienempi tehostettua ohjausta saaneilla 3,2 vuoden seurannan jälkeen HR Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001; 344:1343-1350 Interventioryhmäläi- sistä 20% sairastui Verrokeista 43% sairastui DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  11. 11. 11 DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä (1) Paino -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 0 1 2 3 Vuosi % Vyötärö -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 0 1 2 3 Vuosi Cm Systolinen verenpaine -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 0 1 2 3 Vuosi mmHg Diastolinen verenpaine -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 0 1 2 3 Vuosi mmHg Interventio Kontrolli DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  12. 12. 12 Kolesteroli -0,4 -0,3 -0,2 -0,1 0 0,1 0,2 0,3 0 1 2 3 Vuosi mmol/l HDL kolesteroli 0 0,1 0,2 0 1 2 3 Vuosi mmol/l Triglyseridit -0,3 -0,2 -0,1 0 0,1 0 1 2 3 Vuosi mmol/l DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä (2) Interventio Kontrolli DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  13. 13. 13 DPS: Diabetesriski oli sitä pienempi, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti HR Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla; DM-seuranta-aika 7 vuotta 0 2 4 6 8 10 0 1 2 3 4 5 Tavoitetta saavutettu Sairastuvuusper100 hlövuotta • Laihtuminen > 5% • Rasvaa kohtuudella • Tyydyttynyttä rasvaa niukasti • Kuitua runsaasti • Liikuntaa 30 min / päivä DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  14. 14. 14 DPS: Paino laski sitä enemmän, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti % Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla • Laihtuminen > 5% • Rasvaa kohtuudella • Tyydyttynyttä rasvaa niukasti • Kuitua runsaasti • Liikuntaa 30 min / päivä -10 -8 -6 -4 -2 0 0 1 2 3 4-5 DPS-tutkimus / Jaana Lindström Tavoitetta saavutettu 4.10.2013
  15. 15. 15 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0 Estimateofprobabilityofremainingfreeofdiabetes 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Seuranta-aika, vuosia Interventioryhmä Vertailuryhmä DPS jatkoseuranta: Diabeteksen ilmaantuvuus oli 39% pienempi tehostettua ohjausta saaneilla 13 vuoden aikana Lindström et al. Diabetologia 2013 Interventio Diabetes siirtyi keskimäärin 5 vuotta myöhemmäksi DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  16. 16. 0 1 2 3 4 5 6 7 Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervetnion jälkeen 4. vuosi intervention jälkeen 16 DPS: Ruokavaliomuutokset ohjausjakson ja seurannan aikana Total fat (E%) 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervention jälkeen 4. vuosi intervention jälkeen Tyydyttynyt rasva (E%) 10 11 12 13 14 15 Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervention jälkeen 4. vuosi intervention jälkeen Kuitu (g/1000 kcal) 30 31 32 33 34 35 36 37 38 Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervention jälkeen 4. vuosi intervention jälkeen Rasva (E%) Reipas liikunta (h/viikko) Lindström et al. Diabetologia. 2013 p <0.001 p <0.001 p <0.001 p=0.004 DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  17. 17. DPS: Painon muutos seurannan aikana -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 Changeinbodyweight,% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuranta-aika, vuosia Vertailuryhmä Interventioryhmä Lindström et al. Diabetologia 2013 Interventio DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  18. 18. 18 Yhteisiä piirteitä diabeteksen ehkäisytutkimuksissa • Diabeteksen ehkäisy elintapaojauksella on osoitettu toimivaksi ainakin USAssa, Kiinassa, Japanissa, Intiassa, Englannissa, Alankomaissa • Liikuntaa vähintään 2,5 h per viikko (DPS-tavoite 4h per viikko) – kaikenlainen liikunta (aerobinen, lihaskunto) on hyväksi – kohtuullisesti rasittava liikunta alentaa riskiä tehokkaimmin • Tavoitteena painonlasku, jos liikapainoa – Painonlasku on tärkeää, mutta ei ainoa tekijä – Kohtuullinen painonlasku (5 -10 %) riittää • Ruokavalion koostumuksen muuttaminen – Runsaasti täysjyväviljaa ja kuitua, vähemmän valkoista viljaa ja sokeria – Runsaasti kasviksia – Kohtuullisesti rasvaa: kova rasva ↓, pehmeä rasva↑ – Energiatiheys ↓ – Periaatteet samat – toteutus kulttuurin mukainen • Yksilöllisyys, voimaannuttaminen – Yksilölliset tavoitteet, niiden kirjaaminen ja seuraaminen – Oman käyttäytymisen tarkkailu (ruokapäiväkirjat, punnitseminen) – Elämäntilanteen huomioiminen • Säännölliset kontaktit ohjaajaan parantavat tulosta DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  19. 19. 19 Diabeteksen ehkäisy onnistuu myös ”oikeassa elämässä” • Valtakunnallisessa Dehkon D2D- hankkeessa >10 000 miestä ja naista sai elintapaohjausta – Ohjauksen tavoitteet samat kuin DPS-tutkimuksessa – Paino laski keskimäärin 1 kg – Paino laski sitä enemmän, mitä useampia ohjauskertoja oli – Jos laihtui >5 %, diabetesriski oli 69 % pienempi DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  20. 20. 20 • Diabetesriski alenee elintapoja muuttamalla • Yleisten suositusten mukainen ruokavalio alentaa diabetesriskiä ja valtimotautien riskitekijöitä • Elintapaintervention menestyksellinen toteuttaminen on mahdollista, mutta vaatii resursseja, paneutumista ja koulutusta • Elintapojen muutos on mahdollinen, ja vaikutus säilyy pitkään Yhteenveto DPS-tutkimus / Jaana Lindström4.10.2013
  21. 21. 21 DPS-tutkijaryhmä: HELSINKI: THL Jaakko Tuomilehto, Jaana Lindström, Markku Peltonen, Johan Eriksson, Timo Valle, Paula Nyholm, Jouko Sundvall, Katja Wikström, Katri Hemiö, Esko Levälahti, Sigrid Rosten, Päivi Valve, Katja Hätönen, Jenni Lehtisalo KUOPIO: Itä-Suomen yliopisto Matti Uusitupa, Anne Antikainen, Martti Hakumäki, Kaija Kettunen TURKU: KELA, THL Helena Hämäläinen, Merja Paturi, Sirkka Aunola, Anja Ilmanen, Mika Venojärvi TAMPERE: Diabetesliitto Pirjo Ilanne-Parikka, Virpi Salminen, Arja Putila, Pirjo Lehto OULU: Oulun yliopisto Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Marjo Mannelin, Mauri Laakso, Pirjo Härkönen 4.10.2013

×