Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Miten rokottaminen suojaa yksilöä
Merit Melin
Asiantuntijamikrobiologian yksikkö
12.6.2017 Merit Melin/ THL 1
Esityksen sisältö
• Mistä	rokotteet	koostuvat?
• Mihin	immuniteetti	perustuu?
• Kuinka	rokottaminen	tuottaa	immuniteetin?
...
Mistä rokotteet koostuvat?
12.6.2017 Merit Melin/ THL 3
Rokote matkii taudinaiheuttajaa
• Rokote sisältää tyypillisesti
taudinaiheuttajan rakenteita.
• Immuunijärjestelmä tunnist...
Mistä rokotteet koostuvat
• Rokotteet voivat koostua
• elävästä heikennetystä
taudinaiheuttajasta
• tapetusta taudinaiheut...
Rokotteen koostumus vaikuttaa
rokotevasteeseen
• Elävää	taudinaiheuttajaa	sisältävä	
rokote	saa	aikaan	voimakkaan	
immuuni...
Tauti Rokotteen	koostumus
tuhkarokko elävä	heikennetty	virus
sikotauti elävä	heikennetty	virus
vihurirokko elävä	heikennet...
Mihin immuniteetti perustuu?
12.6.2017 Merit Melin/ THL 8
• Immuniteetti	merkitsee	elimistön	kykyä	puolustautua	
taudinaiheuttajia	vastaan.
• Synnynnäinen	eli	luonnollinen	immunite...
Synnynnäinen immuniteetti
• Synnynnäisen	immuunipuolustuksen	solut	tunnistavat	
taudinaiheuttajiin	liittyviä	yhteisiä	rake...
Synnynnäinen immuniteetti
• Synnynnäinen immuniteetti	voi	estää	taudinaiheuttajien	pääsyn	
elimistöön	sekä	niiden	leviämis...
Hankittu immuniteetti
• Spesifinen,	tunnistaa	tietyn	taudinaiheuttajan.
• Kun	hankittu	immuunijärjestelmä	kohtaa	uuden	vie...
Synnynnäisen ja hankitun immuniteetin
eroja
Synnynnäinen Hankittu
• ei	vaadi	aiempaa	kontaktia
• karkea	tunnistus
• nopea
...
• Sytokiinit	ovat	immuunijärjestelmän	solujen	erittämiä	
tulehdusvälittäjäaineita,	jotka	säätelevät	immunologisia	
tapahtu...
Synnynnäisen immuniteetin tulehdusreaktio
• Synnynnäisessä	
immuunivasteessa	valkosolut	
erittävät	tulehdusvälittäjäaineit...
Mihin hankittu immuniteetti perustuu?
• Hankittu immuniteetti	perustuu	eri	tehtäviin	erikoistuneisiin	
valkosoluihin,	jotk...
Soluvälitteinen immuniteetti
• Hankittu	soluvälitteinen	immuniteetti	perustuu	T-imusoluihin,	
jotka	tuottamiensa	sytokiini...
B-solut aktivoituvat tunnistaessaan tietyn
taudinaiheuttajan
• Kun	B-solujen	pinnalla	oleva	reseptori	tunnistaa	
taudinaih...
Plasmasolut tuottavat vasta-aineita
B-muistisolu
B-solu
lyhytikäinen	
plasmasolu
pitkäikäinen	
plasmasolu
aktivoitunut	
B-...
• Vasta-aineet	tunnistavat	tietyn	taudinaiheuttajan	rakenteen	eli	
antigeenin.
• esim.	viruksen	tai	bakteerin	pinnalla	esi...
Vasta-aineluokat
12.6.2017 Merit Melin/ THL 21
• Kaikki	vasta-aineluokat	esiintyvät	sekä	seerumissa	että	
eritteissä,	mutta	eri	suhteissa.	
IgG
IgA
IgM
IgE
IgD
Seerumi
I...
Miten vasta-aineet toimivat?
12.6.2017 Merit Melin/ THL 23
Vasta-aineet sitoutuvat bakteerin
tuottamaan myrkkyyn ja neutraloivat sen
12.6.2017 Merit Melin/ THL 24
Vasta-aineet sitoutuvat virukseen ja estävät
sen pääsyn solun sisään
12.6.2017 Merit Melin/ THL 25
Vasta-aineet sitoutuvat bakteerin pintaan ja
estävät sitä kiinnittymästä soluun
12.6.2017 Merit Melin/ THL 26
Syöjäsolut tunnistavat ja tuhoavat
taudinaiheuttajan, johon vasta-aineet ovat
kiinnittyneet
12.6.2017 Merit Melin/ THL 27
Yhdessä komplementtijärjestelmän kanssa
vasta-aineet tehostavat solusyöntiä
merkittävästi
12.6.2017 Merit Melin/ THL 28
Yhdessä komplementtijärjestelmän kanssa
vasta-aineet tuhoavat taudinaiheuttajan
muodostamalla reikiä mikrobin pintaan
12.6...
Miten hankittu immuniteetti muodostuu?
• Luonnollinen	kohtaaminen	antigeenin/	mikrobin	kanssa
• Sairastettu	tauti	tai	oire...
Kuinka rokottaminen tuottaa immuniteetin?
12.6.2017 Merit Melin/ THL 31
Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu?
Synnynnäisen	
immuniteetin	solut	
tunnistavat	rokotteen	
elimistölle	vieraaksi
12....
Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu?
Synnynnäisen	
immuniteetin	solut	
tunnistavat	rokotteen	
elimistölle	vieraaksi
[Tu...
Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu?
Synnynnäisen	
immuniteetin	solut	
tunnistavat	rokotteen	
elimistölle	vieraaksi
[Tu...
Ensivaste
• Kun	taudinaiheuttaja/rokote	kohdataan	ensimmäistä	kertaa
• Muodostuu	sitoutumiskyvyltään	heikkoja	vasta-aineit...
Tehostevaste
• Kun	taudinaiheuttaja/	rokote	kohdataan	toista	tai	useampaa	kertaa
• Vasta-aineita	muodostuu	enemmän	ja	nope...
Aika
Vasta-ainepitoisuus
1. rokotus
2. rokotus
Ensivaste Tehostevaste
Immuunivastetta voidaan tehostaa
lisäannoksilla roko...
Ensivaste ja tehostevaste
• Ensivaste	rokotteelle	on	hidas.	Vain	pieni	osa	soluista	tunnistaa	
rokotteen	sisältämän	taudin...
Miten ensivaste muodostuu?
1. Ensivasteessa	rokote	saa	aikaan	
vasta-aineiden	ilmestymisen	
seerumiin,	mutta	pitoisuudet	o...
Miten tehostevaste muodostuu?
5. Osa	B-soluista	kypsyy	pitkäikäisiksi	
muistisoluiksi.	B-muistisolut	eivät	
tuota	vasta-ai...
Mihin rokotteiden tuottama suoja perustuu?
• Lähes	kaikkien	nykyisten	rokotteiden	tuottama	suoja	tautia	vastaan	
perustuu	...
Mikä on suojaava vasta-ainepitoisuus?
• Useille	rokotteille	on	määritetty	rokotuksen	jälkeen	seerumista	
mitattavissa	olev...
Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteen
muodostumiseen?
12.6.2017 Merit Melin/ THL 43
Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteeseen?
19.9.2013 Helena Käyhty 44
• Rokotetyyppi
• Elävä	heikennetty
• Tapettu/inaktivo...
Rokotetyyppi vaikuttaa rokotevasteeseen
• Elävää	taudinaiheuttajaa	sisältävä	rokote	saa	aikaan	voimakkaan	
immuunivasteen,...
Rokotusreitti vaikuttaa rokotevasteeseen
• Koska	elävää	taudinaiheuttajaa	sisältävä	rokote	lisääntyy	elimistössä,	
pistosk...
Rokotusreitti vaikuttaa rokotevasteeseen
• Ihossa	on	paljon	synnynnäisen	
immuunipuolustuksen	soluja	
(dendriittisoluja).	...
Taulukko	mukaillen:	Shridhar	et	al.	Vaccines 2015, 3(2),	373-389
Erilainen immuunivaste eri tyyppisille
rokotteille
Inakti...
Rokotusvälin merkitys
• Rokotusaikataulu	ja	annosten	määrä	riippuu	sekä	
rokotevalmisteesta	että	rokotettavan	iästä	(lapsi...
Immuunivasteen kypsyminen vie aikaa
• Ensimmäisen	ja	toisen	rokotuskerran	välin	tulisi	lyhyimmillään	olla	
3	viikkoa.
• Ku...
Rokotusväli, esimerkkinä pneumokokkirokote
• Suomen	kansallisessa	rokotusohjelmassa	
pneumokokkikonjugaattirokote	annetaan...
Muisti säilyy, vaikka vasta-aineet hiipuvat
• Rokottamalla	pyritään	saamaan	aikaiseksi	korkeat	vasta-
ainepitoisuudet,	jot...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Miten rokottaminen suojaa yksilöä

2,845 views

Published on

Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Merit Melin, 12.6.2017

Published in: Health & Medicine
  • Miten immuniteetti mitataan?
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Be the first to like this

Miten rokottaminen suojaa yksilöä

  1. 1. Miten rokottaminen suojaa yksilöä Merit Melin Asiantuntijamikrobiologian yksikkö 12.6.2017 Merit Melin/ THL 1
  2. 2. Esityksen sisältö • Mistä rokotteet koostuvat? • Mihin immuniteetti perustuu? • Kuinka rokottaminen tuottaa immuniteetin? • Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteen muodostumiseen? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 2
  3. 3. Mistä rokotteet koostuvat? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 3
  4. 4. Rokote matkii taudinaiheuttajaa • Rokote sisältää tyypillisesti taudinaiheuttajan rakenteita. • Immuunijärjestelmä tunnistaa rokotteen rakenteiden olevan elimistölle vieraita, jolloin immuunivaste käynnistyy. • Kun elimistö kohtaa taudinaiheuttajan seuraavan kerran, rokotteelle muodostunut immuniteetti voi suojata taudilta. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 4
  5. 5. Mistä rokotteet koostuvat • Rokotteet voivat koostua • elävästä heikennetystä taudinaiheuttajasta • tapetusta taudinaiheuttajasta • taudinaiheuttajan osista 12.6.2017 Merit Melin/ THL 5
  6. 6. Rokotteen koostumus vaikuttaa rokotevasteeseen • Elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokote saa aikaan voimakkaan immuunivasteen. • Jo yksi rokoteannos elävää heikennettyä taudinaiheuttaja voi tuottaa pitkäaikaisen immuniteetin. • Taudinaiheuttajan osista koostuvat rokotteet tuottavat heikomman immuunivasteen. • Tarvitaan usea rokoteannos. • Rokotteet voivat sisältää tehosteaineita eli adjuvantteja. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 6
  7. 7. Tauti Rokotteen koostumus tuhkarokko elävä heikennetty virus sikotauti elävä heikennetty virus vihurirokko elävä heikennetty virus vesirokko elävä heikennetty virus rotavirusripuli elävä heikennetty virus kausi-influenssa elävä heikennetty tai tapettu virus tai taudinaiheuttajan osia polio tapettu virus kohdunkaulan syöpä viruksen osia hinkuyskä bakteerin osia hemofilustaudit bakteerin osia pneumokokkitaudit bakteerin osia jäykkäkouristus myrkytön tetanustoksiini (toksoidi) kurkkumätä myrkytön difteriatoksiini (toksoidi) Mistä kansallisen rokotusohjelman lasten rokotteet koostuvat 12.6.2017 Merit Melin/ THL 7
  8. 8. Mihin immuniteetti perustuu? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 8
  9. 9. • Immuniteetti merkitsee elimistön kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. • Synnynnäinen eli luonnollinen immuniteetti • Hankittu eli opittu immuniteetti Immuniteetti = vastustuskyky 12.6.2017 Merit Melin/ THL 9
  10. 10. Synnynnäinen immuniteetti • Synnynnäisen immuunipuolustuksen solut tunnistavat taudinaiheuttajiin liittyviä yhteisiä rakenteita, kuten bakteerien soluseinän osia ja sokerirakenteita, jotka poikkeavat elimistön omista rakenteista. Syöjäsolu - Tunnistaa ja poistaa taudinaiheuttajan 12.6.2017 Merit Melin/ THL 10
  11. 11. Synnynnäinen immuniteetti • Synnynnäinen immuniteetti voi estää taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön sekä niiden leviämisen elimistössä – ei aina! • Synnynnäinen immuniteetti ei muodosta muistijälkiä, joten jokaisella kerralla kun taudinaiheuttaja kohdataan, luonnollinen immuniteetti toimii samalla tavalla. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 11
  12. 12. Hankittu immuniteetti • Spesifinen, tunnistaa tietyn taudinaiheuttajan. • Kun hankittu immuunijärjestelmä kohtaa uuden vierasperäisen rakenteen, se muodostaa kyseisen rakenteen tunnistavia muistisoluja. • Kun sama taudinaiheuttaja kohdataan uudelleen, muistisolut aktivoituvat ja tuhoavat taudinaiheuttajan tehokkaasti. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 12
  13. 13. Synnynnäisen ja hankitun immuniteetin eroja Synnynnäinen Hankittu • ei vaadi aiempaa kontaktia • karkea tunnistus • nopea • ei muistia • ei merkittävästi voimistu • aiempi kontakti tehostaa • tarkka tunnistus • hidas • muisti • nopeutuu seuraavan tapaamisen yhteydessä • voimistuu seuraavan tapaamisen yhteydessä 12.6.2017 Merit Melin/ THL 13
  14. 14. • Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä tulehdusvälittäjäaineita, jotka säätelevät immunologisia tapahtumia. • Sekä synnynnäisen että hankitun immuniteetin solut tuottavat sytokiineja. • Immuunipuolustuksen solut viestivät toisilleen tulehdusta edistävien ja sitä rajoittavien sytokiinien välityksellä. • Vastaanottajasoluilla on pinnallaan reseptoreita, joiden välityksellä viesti kulkee solun tumaan ® geenien ilmentyminen aktivoituu tai estyy. • Sytokiinien vaikutus on yleensä paikallinen ja lyhytaikainen. Sytokiinit 12.6.2017 Merit Melin/ THL 14
  15. 15. Synnynnäisen immuniteetin tulehdusreaktio • Synnynnäisessä immuunivasteessa valkosolut erittävät tulehdusvälittäjäaineita tunnistettuaan taudinaiheuttajan ja käynnistävät tulehdusreaktion. • Tulehdusvälittäjäaineet viestivät taudinaiheuttajan läsnäolosta ja ohjaavat syöjäsolut kohteeseen. • Tulehdusvälittäjäaineet myös ohjaavat valkosolujen kypsymistä ja siirtymistä imukudoksiin, missä opittu immuunivaste kehittyy. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 15
  16. 16. Mihin hankittu immuniteetti perustuu? • Hankittu immuniteetti perustuu eri tehtäviin erikoistuneisiin valkosoluihin, jotka tunnistavat taudinaiheuttajan. • B-imusolujen tuottamiin vasta-aineisiin • T-imusoluihin, jotka auttavat ja ohjaavat muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaa 12.6.2017 Merit Melin/ THL 16
  17. 17. Soluvälitteinen immuniteetti • Hankittu soluvälitteinen immuniteetti perustuu T-imusoluihin, jotka tuottamiensa sytokiinien avulla ohjaavat muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaa. • T-solut tunnistavat reseptorillaan tietyn taudinaiheuttajan ja aktvioituvat. • Sytotoksiset eli tappaja-T-solut (CD8+) • Ovat tärkeitä puolustuksessa solunsisäisiltä mikrobeilta • Auttaja-T-solut (CD4+) • Ovat tärkeitä puolustuksessa solunulkoisilta että solunsisäisiltä mikrobeilta • Auttavat B-soluja tuottamaan vasta-aineita 12.6.2017 Merit Melin/ THL 17
  18. 18. B-solut aktivoituvat tunnistaessaan tietyn taudinaiheuttajan • Kun B-solujen pinnalla oleva reseptori tunnistaa taudinaiheuttajan, valkosolu aktivoituu. • Aktivoitunut valkosolu vapauttaa pieniä määriä reseptorinsa kaltaisia vasta-aineita. • Osa B-soluista kypsyy plasmasoluiksi, jotka tuottavat suuria määriä vasta-aineita. • Osa B-soluista kypsyy muistisoluiksi, jotka tuottavat vasta- aineita kohdatessaan taudinaiheuttajan seuraavan kerran. Plasmasolu Muistisolu 12.6.2017 Merit Melin/ THL 18
  19. 19. Plasmasolut tuottavat vasta-aineita B-muistisolu B-solu lyhytikäinen plasmasolu pitkäikäinen plasmasolu aktivoitunut B-solu 12.6.2017 Merit Melin/ THL 19
  20. 20. • Vasta-aineet tunnistavat tietyn taudinaiheuttajan rakenteen eli antigeenin. • esim. viruksen tai bakteerin pinnalla esiintyvä proteiini tai sokerirakenne • Vasta-aineita esiintyy veressä, syljessä ja muissa eritteissä. • Vasta-aineiden sitoutumiskykyky eli aviditeetti vaihtelee. Sitoutuminen antigeeniin ei ole peruuttamatonta. Vasta-aine ja antigeeni 12.6.2017 Merit Melin/ THL 20
  21. 21. Vasta-aineluokat 12.6.2017 Merit Melin/ THL 21
  22. 22. • Kaikki vasta-aineluokat esiintyvät sekä seerumissa että eritteissä, mutta eri suhteissa. IgG IgA IgM IgE IgD Seerumi IgG IgA IgM IgE IgD Sylki, eritteet Vasta-aineluokat 12.6.2017 Merit Melin/ THL 22
  23. 23. Miten vasta-aineet toimivat? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 23
  24. 24. Vasta-aineet sitoutuvat bakteerin tuottamaan myrkkyyn ja neutraloivat sen 12.6.2017 Merit Melin/ THL 24
  25. 25. Vasta-aineet sitoutuvat virukseen ja estävät sen pääsyn solun sisään 12.6.2017 Merit Melin/ THL 25
  26. 26. Vasta-aineet sitoutuvat bakteerin pintaan ja estävät sitä kiinnittymästä soluun 12.6.2017 Merit Melin/ THL 26
  27. 27. Syöjäsolut tunnistavat ja tuhoavat taudinaiheuttajan, johon vasta-aineet ovat kiinnittyneet 12.6.2017 Merit Melin/ THL 27
  28. 28. Yhdessä komplementtijärjestelmän kanssa vasta-aineet tehostavat solusyöntiä merkittävästi 12.6.2017 Merit Melin/ THL 28
  29. 29. Yhdessä komplementtijärjestelmän kanssa vasta-aineet tuhoavat taudinaiheuttajan muodostamalla reikiä mikrobin pintaan 12.6.2017 Merit Melin/ THL 29
  30. 30. Miten hankittu immuniteetti muodostuu? • Luonnollinen kohtaaminen antigeenin/ mikrobin kanssa • Sairastettu tauti tai oireeton kantajuus • Passiivinen immunisaatio • Äidiltä sikiölle istukan kautta siirtyvät vasta-aineet • Vasta-aineita sisältävä immunoglobuliinivalmiste • Aktiivinen immunisaatio • Rokottaminen 12.6.2017 Merit Melin/ THL 30
  31. 31. Kuinka rokottaminen tuottaa immuniteetin? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 31
  32. 32. Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu? Synnynnäisen immuniteetin solut tunnistavat rokotteen elimistölle vieraaksi 12.6.2017 Merit Melin/ THL 32
  33. 33. Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu? Synnynnäisen immuniteetin solut tunnistavat rokotteen elimistölle vieraaksi [Tulehdusreaktio] Hankittu immuniteetti aktivoituu • B-solut tuottavat vasta-aineita 12.6.2017 Merit Melin/ THL 33
  34. 34. Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu? Synnynnäisen immuniteetin solut tunnistavat rokotteen elimistölle vieraaksi [Tulehdusreaktio] Hankittu immuniteetti aktivoituu • B-solut tuottavat vasta-aineita Tauti estyy tai heikentyy 12.6.2017 Merit Melin/ THL 34
  35. 35. Ensivaste • Kun taudinaiheuttaja/rokote kohdataan ensimmäistä kertaa • Muodostuu sitoutumiskyvyltään heikkoja vasta-aineita • IgM > IgG • Vasta-ainepitoisuudet nousevat tavallisesti kahden viikon kuluessa, mutta laskevat seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana lähtötasolle 12.6.2017 Merit Melin/ THL 35
  36. 36. Tehostevaste • Kun taudinaiheuttaja/ rokote kohdataan toista tai useampaa kertaa • Vasta-aineita muodostuu enemmän ja nopeammin kuin ensimmäisellä kohtaamisella • Vasta-aineiden laatu on parantunut • IgM << IgG, IgA, IgE • Vasta-ainepitoisuudet säilyvät lähtötasoa korkeampina 12.6.2017 Merit Melin/ THL 36
  37. 37. Aika Vasta-ainepitoisuus 1. rokotus 2. rokotus Ensivaste Tehostevaste Immuunivastetta voidaan tehostaa lisäannoksilla rokotetta 12.6.2017 Merit Melin/ THL 37
  38. 38. Ensivaste ja tehostevaste • Ensivaste rokotteelle on hidas. Vain pieni osa soluista tunnistaa rokotteen sisältämän taudinaiheuttajan rakenteita. • Ensivasteessa osa soluista kypsyy muistisoluiksi, joilla on kyky tuottaa uusi reaktio nopeasti. • Tehostevasteessa aiemmin muodostuneet muistisolut aktivoituvat ja vaste rokotteelle voimistuu. • Tehostevasteessa muodostuu myös pitkäikäisiä plasmasoluja, jotka tuottavat jatkuvasti vasta-aineita. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 38
  39. 39. Miten ensivaste muodostuu? 1. Ensivasteessa rokote saa aikaan vasta-aineiden ilmestymisen seerumiin, mutta pitoisuudet ovat hyvin matalia. B-solut, jotka ovat tunnistaneet rokotteen rakenteita, vapauttavat pieniä määriä vasta- aineita. 2. Kun B-solut kypsyvät plasmasoluiksi, ne tuottavat suurempia määriä vasta-aineita. Seerumin vasta- ainepitoisuudessa nähdään huippu yleensä neljän viikon kuluttua rokottamisesta. 3. Kun plasmasolut kuolevat seuraavien viikkojen aikana, vasta- ainepitoisuudet laskevat nopeasti lähelle lähtötasoa. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 39
  40. 40. Miten tehostevaste muodostuu? 5. Osa B-soluista kypsyy pitkäikäisiksi muistisoluiksi. B-muistisolut eivät tuota vasta-aineita. Tehostevaste muodostuu, kun rokote aktivoi B- muistisoluja. 6. Tehostevasteessa muodostuu myös pitkäikäisiä plasmasoluja, jotka jatkavat vasta-aineiden tuottamista. 7. Vasta-ainepitoisuudet nousevat tehostevasteessa korkealle, ja laskevat paljon hitaammin kuin ensivasteessa. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 40
  41. 41. Mihin rokotteiden tuottama suoja perustuu? • Lähes kaikkien nykyisten rokotteiden tuottama suoja tautia vastaan perustuu vasta-aineisiin. • Seerumissa tai limakalvoilla esiintyvät vasta-aineet estävät tartunnan tai taudinaiheuttajan leviämisen verenkiertoon. • Sekä vasta-aineiden laatu ja toiminnallisuus että määrä ovat tärkeitä yksilön riittävän suojan kannalta. • Soluvälitteinen immuniteetti tuhoaa solunsisäisiä taudinaiheuttajia ja toimii yhteistyössä vasta-ainevälitteisen immuniteetin kanssa. • Vasta-aineita tuottavat muistisolut ovat tärkeitä pitkäaikaisen suojan kannalta. Lähde: Plotkin et al. Correlates of Protection Induced by Vaccination. Clin Vaccine Immunol. 2010 Jul; 17(7): 1055–1065 12.6.2017 Merit Melin/ THL 41
  42. 42. Mikä on suojaava vasta-ainepitoisuus? • Useille rokotteille on määritetty rokotuksen jälkeen seerumista mitattavissa oleva vasta-ainepitoisuus, jonka on arvioitu kertovan yksilön suojasta. • Kuitenkin myös monet muut tekijät vaikuttavat siihen, millainen vasta-ainepitoisuus tarvitaan suojaamaan taudilta. • yksilön ikä, sukupuoli, terveydentila ja perinnölliset tekijät • infektiopaine eli taudin yleisyys väestössä • taudin muoto: invasiivinen vai limakalvoille rajoittuva Lähde: Plotkin et al. Correlates of Protection Induced by Vaccination. Clin Vaccine Immunol. 2010 Jul; 17(7): 1055–1065 12.6.2017 Merit Melin/ THL 42
  43. 43. Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteen muodostumiseen? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 43
  44. 44. Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteeseen? 19.9.2013 Helena Käyhty 44 • Rokotetyyppi • Elävä heikennetty • Tapettu/inaktivoitu • Komponenttirokote (taudinaiheuttajan osia) • Rokotteen muut ominaisuudet • Annos (antigeenin määrä) • Adjuvantti (parantaa vastetta) • Rokotusreitti • Pistoksena (i.m., i.d. tai s.c.) • Limakalvoille (nenään tai suun kautta) • Rokotusaikataulu • Riippuu rokotusiästä ja rokotetyypistä • Yksilölliset- ja ympäristötekijät • Ikä • Perinnölliset tekijät • Ravitsemus- ja terveystilanne 12.6.2017 Merit Melin/ THL 44
  45. 45. Rokotetyyppi vaikuttaa rokotevasteeseen • Elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokote saa aikaan voimakkaan immuunivasteen, sillä taudinaiheuttaja leviää elimistössä ja aktivoi immuunijärjestelmän soluja useammassa paikassa (imusolmukkeessa). • Jo yksi rokoteannos elävää heikennettyä taudinaiheuttaja voi tuottaa pitkäaikaisen immuniteetin. • Rokotteet, jotka koostuvat tapetusta taudinaiheuttajasta tai taudinaiheuttajan osista tuottavat heikomman immuunivasteen, sillä rokote ei leviä pistoskohdasta laajemmalle elimistöön. • Rokotevasteen tehostamiseksi rokotteisiin on lisätty tehosteaineita eli adjuvantteja, kuten alumiinisuoloja tai veden ja öljyn emulsioita. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 45
  46. 46. Rokotusreitti vaikuttaa rokotevasteeseen • Koska elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokote lisääntyy elimistössä, pistoskohdalla ei ole vaikutusta muodostuvaan immuunivasteeseen. • Rokotteet, jotka koostuvat tapetusta taudinaiheuttajasta tai taudinaiheuttajan osista käynnistävät immuunivasteen pistoskohdassa, minkä vuoksi pistoskohdalla on tärkeä merkitys immuunivasteen muodostumiselle. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 46
  47. 47. Rokotusreitti vaikuttaa rokotevasteeseen • Ihossa on paljon synnynnäisen immuunipuolustuksen soluja (dendriittisoluja). Siksi ihoon pistetty rokote tuottaa immuunivasteen jo paljon pienemmällä rokotteen antigeenimäärällä. Vasta-ainepitoisuudet voivat kuitenkin jäädä matalammiksi, kun rokote annetaan ihoon. • Synnynnäisen immuunipuolustuksen dendriittisoluja on paljon myös lihaskudoksessa; lihaksensisäinen rokotus on useimpien rokotteiden kohdalla suositeltava pistosreitti. • Rasvakudoksessa dendriittisoluja on vähän; ihon alaiseen kudokseen pistetty rokote voi tuottaa heikomman immuunivasteen. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 47
  48. 48. Taulukko mukaillen: Shridhar et al. Vaccines 2015, 3(2), 373-389 Erilainen immuunivaste eri tyyppisille rokotteille Inaktivoitu influenssarokote Elävä heikennetty influenssarokote Vasta-aineet veressä (seerumissa) +++ + Paikalliset vasta-aineet nenän limakalvolla −/+ +++ Vasta-aineita tuottavat solut veressä ++ + Pitkäaikainen immuniteetti (B-muistisolut veressä) + + Soluvälitteinen immuniteetti (CD4 T solut veressä) ++ +++ 12.6.2017 Merit Melin/ THL 48
  49. 49. Rokotusvälin merkitys • Rokotusaikataulu ja annosten määrä riippuu sekä rokotevalmisteesta että rokotettavan iästä (lapsille useampi annos). • Rokotusannosten välinen aika vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen rokotteelle. • Ensimmäisen ja toisen rokotusannoksen välin tulisi olla riittävän pitkä, jotta immuunivaste rokotteelle ehtii kehittyä. • Ensivasteessa plasmasoluiksi kypsyneet B-solut tuottavat vasta- aineita jo viikkojen kuluessa rokottamisesta, mutta B-solujen kypsyminen vie aikaa useamman kuukauden. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 49
  50. 50. Immuunivasteen kypsyminen vie aikaa • Ensimmäisen ja toisen rokotuskerran välin tulisi lyhyimmillään olla 3 viikkoa. • Kun rokotuskertojen väli on vähintään 4kk pituinen, ensimmäisen rokoteannoksen aktivoimat B-solut ehtivät kypsyä, ja tehostevaste on voimakkaampi [1]: • Kypsyneet B-solut sitoutuvat voimakkaammin taudinaiheuttajan rakenteisiin (affiniteettimaturaatio) • B-solut, jotka tunnistavat parhaiten rokotteen sisältämiä rakenteita, monistuvat (klonaalinen valinta). Näin elimistössä on entistä suurempi määrä B-soluja, jotka tunnistavat taudinaiheuttajan rakenteet toisella rokotuskerralla. • Jos rokotuskertojen väli jää lyhyeksi, toinen annos rokotetta saa aikaiseksi uuden ensivasteen, eikä todellista tehostevastetta pääse muodostumaan. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 50
  51. 51. Rokotusväli, esimerkkinä pneumokokkirokote • Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa pneumokokkikonjugaattirokote annetaan lapsille 3, 5 ja 12kk iässä. Aikuisille riittää yksi annos rokotetta. • Imeväisten rokotusaikataulun on osoitettu vaikuttavan pneumokokkikonjugaattirokotteelle muodostuvaan immuunivasteeseen [1]. • WHO suosittelee, että imeväisten rokotussarjaan sisältyisi kaksi tai kolme annosta pneumokokkikonjugaattirokotetta 2kk välein annettuna (primaarisarja) sekä tehosteannos 9-15kk iässä. • Primaarisarjan jälkeen pneumokokkirokotteelle mitattujen vasta- ainepitoisuuksien on havaittu olevan korkeampia silloin kun rokotusten väli on 2kk verrattuna 1kk välein annettuun rokotesarjaan [1]. Tehosterokotteen jälkeen erot tasoittuvat. [1] Spijkerman et al. JAMA. 2013;310(9):930-937 12.6.2017 Merit Melin/ THL 51
  52. 52. Muisti säilyy, vaikka vasta-aineet hiipuvat • Rokottamalla pyritään saamaan aikaiseksi korkeat vasta- ainepitoisuudet, jotka suojaavat taudilta useiden vuosien ajan. • Muistisolut ovat pitkäikäisiä, ja säilyvät elimistössä jopa vuosikymmeniä. • Muistisolut aktivoituvat ja tuottavat vasta-aineita hyvin nopeasti, 4-7 päivän kuluessa taudinaiheuttajan kohtaamisesta. • Muistisolut eivät kuitenkaan suojaa sellaista taudinaiheuttajaa/ taudin muotoa vastaan, jolta suojautumiseksi vasta-aineita tarvitaan jo tartunnan alkuvaiheessa. • Tehosterokotteella voidaan aktivoida muistisoluja ja nostaa hiipuneita vasta-ainepitoisuuksia. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 52

×