Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Miten rokottaminen suojaa yksilöä

Ad

Miten rokottaminen suojaa yksilöä
Merit Melin
Asiantuntijamikrobiologian yksikkö
12.6.2017 Merit Melin/ THL 1

Ad

Esityksen sisältö
• Mistä rokotteet koostuvat?
• Mihin immuniteetti perustuu?
• Kuinka rokottaminen tuottaa immuniteetin?
...

Ad

Mistä rokotteet koostuvat?
12.6.2017 Merit Melin/ THL 3

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Loading in …3
×

Check these out next

1 of 52 Ad
1 of 52 Ad
Advertisement

More Related Content

More from THL (20)

Advertisement

Miten rokottaminen suojaa yksilöä

  1. 1. Miten rokottaminen suojaa yksilöä Merit Melin Asiantuntijamikrobiologian yksikkö 12.6.2017 Merit Melin/ THL 1
  2. 2. Esityksen sisältö • Mistä rokotteet koostuvat? • Mihin immuniteetti perustuu? • Kuinka rokottaminen tuottaa immuniteetin? • Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteen muodostumiseen? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 2
  3. 3. Mistä rokotteet koostuvat? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 3
  4. 4. Rokote matkii taudinaiheuttajaa • Rokote sisältää tyypillisesti taudinaiheuttajan rakenteita. • Immuunijärjestelmä tunnistaa rokotteen rakenteiden olevan elimistölle vieraita, jolloin immuunivaste käynnistyy. • Kun elimistö kohtaa taudinaiheuttajan seuraavan kerran, rokotteelle muodostunut immuniteetti voi suojata taudilta. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 4
  5. 5. Mistä rokotteet koostuvat • Rokotteet voivat koostua • elävästä heikennetystä taudinaiheuttajasta • tapetusta taudinaiheuttajasta • taudinaiheuttajan osista 12.6.2017 Merit Melin/ THL 5
  6. 6. Rokotteen koostumus vaikuttaa rokotevasteeseen • Elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokote saa aikaan voimakkaan immuunivasteen. • Jo yksi rokoteannos elävää heikennettyä taudinaiheuttaja voi tuottaa pitkäaikaisen immuniteetin. • Taudinaiheuttajan osista koostuvat rokotteet tuottavat heikomman immuunivasteen. • Tarvitaan usea rokoteannos. • Rokotteet voivat sisältää tehosteaineita eli adjuvantteja. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 6
  7. 7. Tauti Rokotteen koostumus tuhkarokko elävä heikennetty virus sikotauti elävä heikennetty virus vihurirokko elävä heikennetty virus vesirokko elävä heikennetty virus rotavirusripuli elävä heikennetty virus kausi-influenssa elävä heikennetty tai tapettu virus tai taudinaiheuttajan osia polio tapettu virus kohdunkaulan syöpä viruksen osia hinkuyskä bakteerin osia hemofilustaudit bakteerin osia pneumokokkitaudit bakteerin osia jäykkäkouristus myrkytön tetanustoksiini (toksoidi) kurkkumätä myrkytön difteriatoksiini (toksoidi) Mistä kansallisen rokotusohjelman lasten rokotteet koostuvat 12.6.2017 Merit Melin/ THL 7
  8. 8. Mihin immuniteetti perustuu? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 8
  9. 9. • Immuniteetti merkitsee elimistön kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. • Synnynnäinen eli luonnollinen immuniteetti • Hankittu eli opittu immuniteetti Immuniteetti = vastustuskyky 12.6.2017 Merit Melin/ THL 9
  10. 10. Synnynnäinen immuniteetti • Synnynnäisen immuunipuolustuksen solut tunnistavat taudinaiheuttajiin liittyviä yhteisiä rakenteita, kuten bakteerien soluseinän osia ja sokerirakenteita, jotka poikkeavat elimistön omista rakenteista. Syöjäsolu - Tunnistaa ja poistaa taudinaiheuttajan 12.6.2017 Merit Melin/ THL 10
  11. 11. Synnynnäinen immuniteetti • Synnynnäinen immuniteetti voi estää taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön sekä niiden leviämisen elimistössä – ei aina! • Synnynnäinen immuniteetti ei muodosta muistijälkiä, joten jokaisella kerralla kun taudinaiheuttaja kohdataan, luonnollinen immuniteetti toimii samalla tavalla. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 11
  12. 12. Hankittu immuniteetti • Spesifinen, tunnistaa tietyn taudinaiheuttajan. • Kun hankittu immuunijärjestelmä kohtaa uuden vierasperäisen rakenteen, se muodostaa kyseisen rakenteen tunnistavia muistisoluja. • Kun sama taudinaiheuttaja kohdataan uudelleen, muistisolut aktivoituvat ja tuhoavat taudinaiheuttajan tehokkaasti. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 12
  13. 13. Synnynnäisen ja hankitun immuniteetin eroja Synnynnäinen Hankittu • ei vaadi aiempaa kontaktia • karkea tunnistus • nopea • ei muistia • ei merkittävästi voimistu • aiempi kontakti tehostaa • tarkka tunnistus • hidas • muisti • nopeutuu seuraavan tapaamisen yhteydessä • voimistuu seuraavan tapaamisen yhteydessä 12.6.2017 Merit Melin/ THL 13
  14. 14. • Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä tulehdusvälittäjäaineita, jotka säätelevät immunologisia tapahtumia. • Sekä synnynnäisen että hankitun immuniteetin solut tuottavat sytokiineja. • Immuunipuolustuksen solut viestivät toisilleen tulehdusta edistävien ja sitä rajoittavien sytokiinien välityksellä. • Vastaanottajasoluilla on pinnallaan reseptoreita, joiden välityksellä viesti kulkee solun tumaan → geenien ilmentyminen aktivoituu tai estyy. • Sytokiinien vaikutus on yleensä paikallinen ja lyhytaikainen. Sytokiinit 12.6.2017 Merit Melin/ THL 14
  15. 15. Synnynnäisen immuniteetin tulehdusreaktio • Synnynnäisessä immuunivasteessa valkosolut erittävät tulehdusvälittäjäaineita tunnistettuaan taudinaiheuttajan ja käynnistävät tulehdusreaktion. • Tulehdusvälittäjäaineet viestivät taudinaiheuttajan läsnäolosta ja ohjaavat syöjäsolut kohteeseen. • Tulehdusvälittäjäaineet myös ohjaavat valkosolujen kypsymistä ja siirtymistä imukudoksiin, missä opittu immuunivaste kehittyy. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 15
  16. 16. Mihin hankittu immuniteetti perustuu? • Hankittu immuniteetti perustuu eri tehtäviin erikoistuneisiin valkosoluihin, jotka tunnistavat taudinaiheuttajan. • B-imusolujen tuottamiin vasta-aineisiin • T-imusoluihin, jotka auttavat ja ohjaavat muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaa 12.6.2017 Merit Melin/ THL 16
  17. 17. Soluvälitteinen immuniteetti • Hankittu soluvälitteinen immuniteetti perustuu T-imusoluihin, jotka tuottamiensa sytokiinien avulla ohjaavat muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaa. • T-solut tunnistavat reseptorillaan tietyn taudinaiheuttajan ja aktvioituvat. • Sytotoksiset eli tappaja-T-solut (CD8+) • Ovat tärkeitä puolustuksessa solunsisäisiltä mikrobeilta • Auttaja-T-solut (CD4+) • Ovat tärkeitä puolustuksessa solunulkoisilta että solunsisäisiltä mikrobeilta • Auttavat B-soluja tuottamaan vasta-aineita 12.6.2017 Merit Melin/ THL 17
  18. 18. B-solut aktivoituvat tunnistaessaan tietyn taudinaiheuttajan • Kun B-solujen pinnalla oleva reseptori tunnistaa taudinaiheuttajan, valkosolu aktivoituu. • Aktivoitunut valkosolu vapauttaa pieniä määriä reseptorinsa kaltaisia vasta-aineita. • Osa B-soluista kypsyy plasmasoluiksi, jotka tuottavat suuria määriä vasta-aineita. • Osa B-soluista kypsyy muistisoluiksi, jotka tuottavat vasta- aineita kohdatessaan taudinaiheuttajan seuraavan kerran. Plasmasolu Muistisolu 12.6.2017 Merit Melin/ THL 18
  19. 19. Plasmasolut tuottavat vasta-aineita B-muistisolu B-solu lyhytikäinen plasmasolu pitkäikäinen plasmasolu aktivoitunut B-solu 12.6.2017 Merit Melin/ THL 19
  20. 20. • Vasta-aineet tunnistavat tietyn taudinaiheuttajan rakenteen eli antigeenin. • esim. viruksen tai bakteerin pinnalla esiintyvä proteiini tai sokerirakenne • Vasta-aineita esiintyy veressä, syljessä ja muissa eritteissä. • Vasta-aineiden sitoutumiskykyky eli aviditeetti vaihtelee. Sitoutuminen antigeeniin ei ole peruuttamatonta. Vasta-aine ja antigeeni 12.6.2017 Merit Melin/ THL 20
  21. 21. Vasta-aineluokat 12.6.2017 Merit Melin/ THL 21
  22. 22. • Kaikki vasta-aineluokat esiintyvät sekä seerumissa että eritteissä, mutta eri suhteissa. IgG IgA IgM IgE IgD Seerumi IgG IgA IgM IgE IgD Sylki, eritteet Vasta-aineluokat 12.6.2017 Merit Melin/ THL 22
  23. 23. Miten vasta-aineet toimivat? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 23
  24. 24. Vasta-aineet sitoutuvat bakteerin tuottamaan myrkkyyn ja neutraloivat sen 12.6.2017 Merit Melin/ THL 24
  25. 25. Vasta-aineet sitoutuvat virukseen ja estävät sen pääsyn solun sisään 12.6.2017 Merit Melin/ THL 25
  26. 26. Vasta-aineet sitoutuvat bakteerin pintaan ja estävät sitä kiinnittymästä soluun 12.6.2017 Merit Melin/ THL 26
  27. 27. Syöjäsolut tunnistavat ja tuhoavat taudinaiheuttajan, johon vasta-aineet ovat kiinnittyneet 12.6.2017 Merit Melin/ THL 27
  28. 28. Yhdessä komplementtijärjestelmän kanssa vasta-aineet tehostavat solusyöntiä merkittävästi 12.6.2017 Merit Melin/ THL 28
  29. 29. Yhdessä komplementtijärjestelmän kanssa vasta-aineet tuhoavat taudinaiheuttajan muodostamalla reikiä mikrobin pintaan 12.6.2017 Merit Melin/ THL 29
  30. 30. Miten hankittu immuniteetti muodostuu? • Luonnollinen kohtaaminen antigeenin/ mikrobin kanssa • Sairastettu tauti tai oireeton kantajuus • Passiivinen immunisaatio • Äidiltä sikiölle istukan kautta siirtyvät vasta-aineet • Vasta-aineita sisältävä immunoglobuliinivalmiste • Aktiivinen immunisaatio • Rokottaminen 12.6.2017 Merit Melin/ THL 30
  31. 31. Kuinka rokottaminen tuottaa immuniteetin? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 31
  32. 32. Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu? Synnynnäisen immuniteetin solut tunnistavat rokotteen elimistölle vieraaksi 12.6.2017 Merit Melin/ THL 32
  33. 33. Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu? Synnynnäisen immuniteetin solut tunnistavat rokotteen elimistölle vieraaksi [Tulehdusreaktio] Hankittu immuniteetti aktivoituu •B-solut tuottavat vasta-aineita 12.6.2017 Merit Melin/ THL 33
  34. 34. Mitä rokottamisen seurauksena tapahtuu? Synnynnäisen immuniteetin solut tunnistavat rokotteen elimistölle vieraaksi [Tulehdusreaktio] Hankittu immuniteetti aktivoituu •B-solut tuottavat vasta-aineita Tauti estyy tai heikentyy 12.6.2017 Merit Melin/ THL 34
  35. 35. Ensivaste • Kun taudinaiheuttaja/rokote kohdataan ensimmäistä kertaa • Muodostuu sitoutumiskyvyltään heikkoja vasta-aineita • IgM > IgG • Vasta-ainepitoisuudet nousevat tavallisesti kahden viikon kuluessa, mutta laskevat seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana lähtötasolle 12.6.2017 Merit Melin/ THL 35
  36. 36. Tehostevaste • Kun taudinaiheuttaja/ rokote kohdataan toista tai useampaa kertaa • Vasta-aineita muodostuu enemmän ja nopeammin kuin ensimmäisellä kohtaamisella • Vasta-aineiden laatu on parantunut • IgM << IgG, IgA, IgE • Vasta-ainepitoisuudet säilyvät lähtötasoa korkeampina 12.6.2017 Merit Melin/ THL 36
  37. 37. Aika Vasta-ainepito 1. rokotus 2. rokotus Ensivaste Tehostevast e Immuunivastetta voidaan tehostaa lisäannoksilla rokotetta 12.6.2017 Merit Melin/ THL 37
  38. 38. Ensivaste ja tehostevaste • Ensivaste rokotteelle on hidas. Vain pieni osa soluista tunnistaa rokotteen sisältämän taudinaiheuttajan rakenteita. • Ensivasteessa osa soluista kypsyy muistisoluiksi, joilla on kyky tuottaa uusi reaktio nopeasti. • Tehostevasteessa aiemmin muodostuneet muistisolut aktivoituvat ja vaste rokotteelle voimistuu. • Tehostevasteessa muodostuu myös pitkäikäisiä plasmasoluja, jotka tuottavat jatkuvasti vasta-aineita. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 38
  39. 39. Miten ensivaste muodostuu? 1. Ensivasteessa rokote saa aikaan vasta-aineiden ilmestymisen seerumiin, mutta pitoisuudet ovat hyvin matalia. B-solut, jotka ovat tunnistaneet rokotteen rakenteita, vapauttavat pieniä määriä vasta- aineita. 2. Kun B-solut kypsyvät plasmasoluiksi, ne tuottavat suurempia määriä vasta-aineita. Seerumin vasta- ainepitoisuudessa nähdään huippu yleensä neljän viikon kuluttua rokottamisesta. 3. Kun plasmasolut kuolevat seuraavien viikkojen aikana, vasta- ainepitoisuudet laskevat nopeasti lähelle lähtötasoa. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 39
  40. 40. Miten tehostevaste muodostuu? 5. Osa B-soluista kypsyy pitkäikäisiksi muistisoluiksi. B-muistisolut eivät tuota vasta-aineita. Tehostevaste muodostuu, kun rokote aktivoi B- muistisoluja. 6. Tehostevasteessa muodostuu myös pitkäikäisiä plasmasoluja, jotka jatkavat vasta-aineiden tuottamista. 7. Vasta-ainepitoisuudet nousevat tehostevasteessa korkealle, ja laskevat paljon hitaammin kuin ensivasteessa. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 40
  41. 41. Mihin rokotteiden tuottama suoja perustuu? • Lähes kaikkien nykyisten rokotteiden tuottama suoja tautia vastaan perustuu vasta-aineisiin. • Seerumissa tai limakalvoilla esiintyvät vasta-aineet estävät tartunnan tai taudinaiheuttajan leviämisen verenkiertoon. • Sekä vasta-aineiden laatu ja toiminnallisuus että määrä ovat tärkeitä yksilön riittävän suojan kannalta. • Soluvälitteinen immuniteetti tuhoaa solunsisäisiä taudinaiheuttajia ja toimii yhteistyössä vasta-ainevälitteisen immuniteetin kanssa. • Vasta-aineita tuottavat muistisolut ovat tärkeitä pitkäaikaisen suojan kannalta. Lähde: Plotkin et al. Correlates of Protection Induced by Vaccination. Clin Vaccine Immunol. 2010 Jul; 17(7): 1055–1065 12.6.2017 Merit Melin/ THL 41
  42. 42. Mikä on suojaava vasta-ainepitoisuus? • Useille rokotteille on määritetty rokotuksen jälkeen seerumista mitattavissa oleva vasta-ainepitoisuus, jonka on arvioitu kertovan yksilön suojasta. • Kuitenkin myös monet muut tekijät vaikuttavat siihen, millainen vasta-ainepitoisuus tarvitaan suojaamaan taudilta. • yksilön ikä, sukupuoli, terveydentila ja perinnölliset tekijät • infektiopaine eli taudin yleisyys väestössä • taudin muoto: invasiivinen vai limakalvoille rajoittuva Lähde: Plotkin et al. Correlates of Protection Induced by Vaccination. Clin Vaccine Immunol. 2010 Jul; 17(7): 1055–1065 12.6.2017 Merit Melin/ THL 42
  43. 43. Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteen muodostumiseen? 12.6.2017 Merit Melin/ THL 43
  44. 44. Mitkä asiat vaikuttavat rokotevasteeseen? 19.9.2013 Helena Käyhty 44 • Rokotetyyppi • Elävä heikennetty • Tapettu/inaktivoitu • Komponenttirokote (taudinaiheuttajan osia) • Rokotteen muut ominaisuudet • Annos (antigeenin määrä) • Adjuvantti (parantaa vastetta) • Rokotusreitti • Pistoksena (i.m., i.d. tai s.c.) • Limakalvoille (nenään tai suun kautta) • Rokotusaikataulu • Riippuu rokotusiästä ja rokotetyypistä • Yksilölliset- ja ympäristötekijät • Ikä • Perinnölliset tekijät • Ravitsemus- ja terveystilanne 12.6.2017 Merit Melin/ THL 44
  45. 45. Rokotetyyppi vaikuttaa rokotevasteeseen • Elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokote saa aikaan voimakkaan immuunivasteen, sillä taudinaiheuttaja leviää elimistössä ja aktivoi immuunijärjestelmän soluja useammassa paikassa (imusolmukkeessa). • Jo yksi rokoteannos elävää heikennettyä taudinaiheuttaja voi tuottaa pitkäaikaisen immuniteetin. • Rokotteet, jotka koostuvat tapetusta taudinaiheuttajasta tai taudinaiheuttajan osista tuottavat heikomman immuunivasteen, sillä rokote ei leviä pistoskohdasta laajemmalle elimistöön. • Rokotevasteen tehostamiseksi rokotteisiin on lisätty tehosteaineita eli adjuvantteja, kuten alumiinisuoloja tai veden ja öljyn emulsioita. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 45
  46. 46. Rokotusreitti vaikuttaa rokotevasteeseen • Koska elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokote lisääntyy elimistössä, pistoskohdalla ei ole vaikutusta muodostuvaan immuunivasteeseen. • Rokotteet, jotka koostuvat tapetusta taudinaiheuttajasta tai taudinaiheuttajan osista käynnistävät immuunivasteen pistoskohdassa, minkä vuoksi pistoskohdalla on tärkeä merkitys immuunivasteen muodostumiselle. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 46
  47. 47. Rokotusreitti vaikuttaa rokotevasteeseen • Ihossa on paljon synnynnäisen immuunipuolustuksen soluja (dendriittisoluja). Siksi ihoon pistetty rokote tuottaa immuunivasteen jo paljon pienemmällä rokotteen antigeenimäärällä. Vasta- ainepitoisuudet voivat kuitenkin jäädä matalammiksi, kun rokote annetaan ihoon. • Synnynnäisen immuunipuolustuksen dendriittisoluja on paljon myös lihaskudoksessa; lihaksensisäinen rokotus on useimpien rokotteiden kohdalla suositeltava pistosreitti. • Rasvakudoksessa dendriittisoluja on vähän; ihon alaiseen kudokseen pistetty rokote voi tuottaa heikomman immuunivasteen. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 47
  48. 48. Taulukko mukaillen: Shridhar et al. Vaccines 2015, 3(2), 373-389 Erilainen immuunivaste eri tyyppisille rokotteille Inaktivoitu influenssarokote Elävä heikennetty influenssarokote Vasta-aineet veressä (seerumissa) +++ + Paikalliset vasta-aineet nenän limakalvolla −/+ +++ Vasta-aineita tuottavat solut veressä ++ + Pitkäaikainen immuniteetti (B-muistisolut veressä) + + Soluvälitteinen immuniteetti (CD4 T solut veressä) ++ +++ 12.6.2017 Merit Melin/ THL 48
  49. 49. Rokotusvälin merkitys • Rokotusaikataulu ja annosten määrä riippuu sekä rokotevalmisteesta että rokotettavan iästä (lapsille useampi annos). • Rokotusannosten välinen aika vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen rokotteelle. • Ensimmäisen ja toisen rokotusannoksen välin tulisi olla riittävän pitkä, jotta immuunivaste rokotteelle ehtii kehittyä. • Ensivasteessa plasmasoluiksi kypsyneet B-solut tuottavat vasta- aineita jo viikkojen kuluessa rokottamisesta, mutta B-solujen kypsyminen vie aikaa useamman kuukauden. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 49
  50. 50. Immuunivasteen kypsyminen vie aikaa • Ensimmäisen ja toisen rokotuskerran välin tulisi lyhyimmillään olla 3 viikkoa. • Kun rokotuskertojen väli on vähintään 4kk pituinen, ensimmäisen rokoteannoksen aktivoimat B-solut ehtivät kypsyä, ja tehostevaste on voimakkaampi [1]: • Kypsyneet B-solut sitoutuvat voimakkaammin taudinaiheuttajan rakenteisiin (affiniteettimaturaatio) • B-solut, jotka tunnistavat parhaiten rokotteen sisältämiä rakenteita, monistuvat (klonaalinen valinta). Näin elimistössä on entistä suurempi määrä B-soluja, jotka tunnistavat taudinaiheuttajan rakenteet toisella rokotuskerralla. • Jos rokotuskertojen väli jää lyhyeksi, toinen annos rokotetta saa aikaiseksi uuden ensivasteen, eikä todellista tehostevastetta pääse muodostumaan. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 50
  51. 51. Rokotusväli, esimerkkinä pneumokokkirokote • Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa pneumokokkikonjugaattirokote annetaan lapsille 3, 5 ja 12kk iässä. Aikuisille riittää yksi annos rokotetta. • Imeväisten rokotusaikataulun on osoitettu vaikuttavan pneumokokkikonjugaattirokotteelle muodostuvaan immuunivasteeseen [1]. • WHO suosittelee, että imeväisten rokotussarjaan sisältyisi kaksi tai kolme annosta pneumokokkikonjugaattirokotetta 2kk välein annettuna (primaarisarja) sekä tehosteannos 9-15kk iässä. • Primaarisarjan jälkeen pneumokokkirokotteelle mitattujen vasta- ainepitoisuuksien on havaittu olevan korkeampia silloin kun rokotusten väli on 2kk verrattuna 1kk välein annettuun rokotesarjaan [1]. Tehosterokotteen jälkeen erot tasoittuvat. [1] Spijkerman et al. JAMA. 2013;310(9):930-937 12.6.2017 Merit Melin/ THL 51
  52. 52. Muisti säilyy, vaikka vasta-aineet hiipuvat • Rokottamalla pyritään saamaan aikaiseksi korkeat vasta- ainepitoisuudet, jotka suojaavat taudilta useiden vuosien ajan. • Muistisolut ovat pitkäikäisiä, ja säilyvät elimistössä jopa vuosikymmeniä. • Muistisolut aktivoituvat ja tuottavat vasta-aineita hyvin nopeasti, 4-7 päivän kuluessa taudinaiheuttajan kohtaamisesta. • Muistisolut eivät kuitenkaan suojaa sellaista taudinaiheuttajaa/ taudin muotoa vastaan, jolta suojautumiseksi vasta-aineita tarvitaan jo tartunnan alkuvaiheessa. • Tehosterokotteella voidaan aktivoida muistisoluja ja nostaa hiipuneita vasta-ainepitoisuuksia. 12.6.2017 Merit Melin/ THL 52

×