Järjestöjen merkitys ihmistenhyvinvoinnin rakentumisessa               Riitta Särkelä             Toiminnanjohtaja Sosiaal...
Esityksen rakenneEri tahojen merkitys ja rooli hyvinvoinnin rakentami-sessaMiten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muuttu...
Eri tahojen merkitys ja roolihyvinvoinnin rakentamisessa
Eri tahojen roolit ja vastuutJulkinen vastuu ohentunut, vastuuta ihmisille itselleen jamarkkinat tulleet merkittäväksi toi...
Miten sosiaali- ja terveysjärjestöt       ovat muuttuneet?
Järjestöjen arvio       palveluntuottamisen painoarvosta                toiminnassaan             2010             2009   ...
Järjestöjen ja yritysten                        3000                                sosiaalipalvelutoimipaikat            ...
Arvio vaikuttamistoiminnan                      painoarvosta toiminnassa      Valtakunnalliset          järjestöt       Al...
Järjestöjohdon arvio eri                             vaikuttamiskohteiden                                 merkityksestä   ...
Järjestöjen arvio taloudellisesta                     tilanteestaan        Ennakko 2011                     2010          ...
Järjestöjen arvio            henkilöstömäärän muutoksesta                  vuoden 2010 aikana            Koko henkilöstö  ...
Keitä sosiaali- ja terveysjärjestöt          tavoittavat?
Järjestöt korvaamattomia  Järjestöt rakentavat paikallisyhteisöjä,  kuulumista johonkin ja korvaamatonta tukea   n. 8000 s...
Sosiaali- ja terveysyhdistysten         vapaaehtoisetEntistä pienempi toimijajoukko vastaa kasvaviinhaasteisiinvapaaehtois...
Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan                           muodot    Harrastus-/virkistystoiminnan järjestäminen          ...
Uusien vapaaehtoisten tarve85% yhdistyksistä tarvitsee lisää vapaaehtoisia,95% järjestöjohdosta pitää tarpeellisena saadaj...
Kunnat, joissa v. 2005-2009                    rekisteröity soteyhdistyksiä            Yhteensä 768 uutta sosiaali- ja    ...
Miten varmistetaan tämä resurssi   myös tulevaisuudessakin?
Hyvinvointierot ja irrallisuusIhmisten kokonaishyvinvointi kohentunut 1997-väestöryhmien väliset ja sisäiset hyvinvointier...
Hyvinvointierot kasvaneet           2Sosiaalibarometri 2010: heikoilla 20 vuoden ajanpäihde- ja mielenterveysongelmista kä...
Kuntien tuki paikallistoiminnalle                     pienentynyt            52% yhdistyksistä sai kunnalta toiminta-     ...
Järjestöjen vaikuttamis-mahdollisuudet kunnassa heikotSote-järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaanhuonosti huomio...
Uudet avauksetKuntien strategiset valinnat: miten järjestöt, vapaaeh- tois- ja vertaistoiminta näkyvät kuntastrategioissaY...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Mieli 2011: Riitta Särkelä, Järjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa

853 views

Published on

Järjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa
Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
853
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Mieli 2011: Riitta Särkelä, Järjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa

  1. 1. Järjestöjen merkitys ihmistenhyvinvoinnin rakentumisessa Riitta Särkelä Toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 23.8.2011 Kuntaliitto
  2. 2. Esityksen rakenneEri tahojen merkitys ja rooli hyvinvoinnin rakentami-sessaMiten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muuttuneet?Keitä sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittavat?Näkökohtia tulevaisuuteen
  3. 3. Eri tahojen merkitys ja roolihyvinvoinnin rakentamisessa
  4. 4. Eri tahojen roolit ja vastuutJulkinen vastuu ohentunut, vastuuta ihmisille itselleen jamarkkinat tulleet merkittäväksi toimijaksiMikä on julkisen vastuu jatkossa? Vrt. PL 19§Julkisten palvelujen kannatus vankka; merkitys suuri, kunmonia tarpeitaSosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole toimivia markkinoita mitä päästetään markkinoille, missä tarvitaan suojaamista?Järjestöt tuottavat sosiaalipalveluista n.20 % ja terveyspal-veluista 5%, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen merkityk-sen kasvu?Ihmisten oma vastuu: hoivassa ihmisten oma rooli suuri,Euroopan korkeimmat asiakasmaksut jo nyt, mitä omanvastuun lisääminen tarkoittaa?
  5. 5. Miten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muuttuneet?
  6. 6. Järjestöjen arvio palveluntuottamisen painoarvosta toiminnassaan 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % järjestöistäJärjestöbarometri 2010. Kuvio 26. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
  7. 7. Järjestöjen ja yritysten 3000 sosiaalipalvelutoimipaikat 2500 Toimipaikkojen lkm 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 VuosiJärjestöbarometri 2010. Kuvio 27. Järjestöt Yritykset Lähde:Yksityiset sosiaalipalvelut. SVT-aineisto. THL.
  8. 8. Arvio vaikuttamistoiminnan painoarvosta toiminnassa Valtakunnalliset järjestöt Aluetyöntekijät Paikallisyhdistykset 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastaajistaJärjestöbarometri 2010. Kuvio 40. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
  9. 9. Järjestöjohdon arvio eri vaikuttamiskohteiden merkityksestä Yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttaminen Tiedon saanti Palvelujen laatu Palvelujen saatavuus Lainsäädäntö Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat Ihmisten terveys tms. käyttäytymiseen vaikuttaminen Esteettömyys Ihmisten taloudellinen toimeentulo 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % järjestöistäJärjestöbarometri 2010. Kuvio 41. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
  10. 10. Järjestöjen arvio taloudellisesta tilanteestaan Ennakko 2011 2010 2009 2008 2007 2006 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %Järjestöbarometri 2010. Kuvio 34. Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Huono
  11. 11. Järjestöjen arvio henkilöstömäärän muutoksesta vuoden 2010 aikana Koko henkilöstö Vakin. työsuhteessa Määräaik. työsuhteessa Työllistämistuilla Keskustoimisto Aluetyöntekijät 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % järjestöistäJärjestöbarometri 2010. Kuvio 39. Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy Ei henkilökuntaa
  12. 12. Keitä sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittavat?
  13. 13. Järjestöt korvaamattomia Järjestöt rakentavat paikallisyhteisöjä, kuulumista johonkin ja korvaamatonta tukea n. 8000 sosiaali- ja terveysjärjestössä toimii lähes miljoona ihmistä, vapaaehtois- ja vertais- toiminnassa 600 000, vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta Järjestöihin osallistuminen edelleen aktiivista ja uusia järjestöjä syntyy Kuntien ja järjestöjen yhteistyö laajaa, mutta järjestöjen ääni kuuluu kunnissa huonosti( lähde Järjestöbarometrit 2008, 2009 ja 2010)
  14. 14. Sosiaali- ja terveysyhdistysten vapaaehtoisetEntistä pienempi toimijajoukko vastaa kasvaviinhaasteisiinvapaaehtoisista 74% naisia, 26% miehiä52% 20–65 -vuotiaita, 46% yli 65-vuotiaita,2% alle 20-vuotiaita; toimijoiden ikääntyminenvapaaehtoisista 88% yhdistyksen jäseniä59% sairauden, vamman, elämäntilanteen kannaltaitse ”asianosaisia”; pitkäjänteinen sitoutuminenVrt. urheilu- ja liikuntajärjestöt
  15. 15. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan muodot Harrastus-/virkistystoiminnan järjestäminen Tiedottaminen, neuvonta, ohjaus Varainhankinta Kerhotoiminnan järjestäminen Ryhmä-, tukihenkilö- ja muu vertaistoiminta Ystävätoiminta, vierailut, yhteydenpito Liikuntatoiminnan järjestäminen Tilapäisapu arjen askareissa Koulutustehtävät Terveysmittaukset/-testaukset Puhelinpäivystykset Ensiaputoiminta 0% 20% 40% 60% 80% 100% paljon jonkin verran vähän ei lainkaan, Järjestöbarometri 2008. Kuvio 23.
  16. 16. Uusien vapaaehtoisten tarve85% yhdistyksistä tarvitsee lisää vapaaehtoisia,95% järjestöjohdosta pitää tarpeellisena saadajärjestöön lisää vapaaehtoisiayleisimmin vertaistoimintaan, yksinäisyydenehkäisyyn, tilapäisapuun arjen askareissauusia vapaaehtoisia pyritään hankkimaan mm.tekemällä toimintaa tunnetuksi, henkilökohtaisillakontakteilla sekä jäsenhankinnan kautta
  17. 17. Kunnat, joissa v. 2005-2009 rekisteröity soteyhdistyksiä Yhteensä 768 uutta sosiaali- ja terveysyhdistystä Uusia yhdistyksiä syntynyt kaikkiin maakuntiin, yhteensä 160 kuntaan (kartassa tummennettuina) eli noin puoleen (47%) nykyisistä kunnista Joka neljännen uuden yhdistyksen kotipaikka HelsinkiJärjestöbarometri 2010. Kuvio 20.
  18. 18. Miten varmistetaan tämä resurssi myös tulevaisuudessakin?
  19. 19. Hyvinvointierot ja irrallisuusIhmisten kokonaishyvinvointi kohentunut 1997-väestöryhmien väliset ja sisäiset hyvinvointierotkasvaneetVuonna 2010 Suomessa 700 000 köyhyysrajanalapuolella elävää, 151 000 lasta köyhyydessäKöyhyysriskissä 900 000 ( tulot, aineellinen puute,työttömyys)Sosioekonomiset terveyserot erittäin suuret: esim.30vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisestitulojen pienentyessäSuomalaisista 40 % kokenut yksinäisyyttä satunnai-sesti ja 13% lähes jatkuvasti
  20. 20. Hyvinvointierot kasvaneet 2Sosiaalibarometri 2010: heikoilla 20 vuoden ajanpäihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ja pitkä-aikaistyöttömät sekä ne, joilla ongelmat kasautuvatPalvelujärjestelmä suurissa vaikeuksissa näidenihmisryhmien auttamisessaKuntien välillä suurimmat erot 12 vuoteen sosiaali- jaterveys-palvelujen saatavuudessa vs. yhdenver-taisuus PLUniversaalin rinnalle kohdennettujen toimien tarve jaerilaisen osaamisen yhdistämisen tarve ( vertaiso-saaminen ja ammatillinen osaaminen)
  21. 21. Kuntien tuki paikallistoiminnalle pienentynyt 52% yhdistyksistä sai kunnalta toiminta- avustusta vuonna 2009, keskimäärin 600 euroa Avustuksen osuus keskimäärin 15% talous- arviosta, pienimmillä yhdistyksillä 28% 61% yhdistyksistä avustuksen määrä oli alle tuhat euroa 26% yhdistyksistä avustus vähentynyt ja 7% loppunut Kunnilta saadut tilat kallistuneet: 41% maksaa toimintatiloistaan aikaisempaa enemmänJärjestöbarometri 2010.
  22. 22. Järjestöjen vaikuttamis-mahdollisuudet kunnassa heikotSote-järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaanhuonosti huomioon, arvioi:> 50 % yhdistyksistä ja järjestöjohdosta> 60 % aluetyöntekijöistä> 40 % kuntien sosiaalitoimien johtajista=>Järjestöt eivät voi riittävän hyvin toteuttaatehtäväänsä tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajinakansalaisten ja päätöksentekijöiden välilläOngelma vakava, sillä myös kuntalaisten suoratosallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa ontodettu riittämättömiksi
  23. 23. Uudet avauksetKuntien strategiset valinnat: miten järjestöt, vapaaeh- tois- ja vertaistoiminta näkyvät kuntastrategioissaYleishyödyllisen toiminnan erityisuuden ja arvontunnustaminen; järjestöt eivät ole yrityksiäKansalaistoimijoiden ja kansalaisjärjestötoimijoiden sekäammatilaisten uusi kumppanuusVertaisuus ja vapaaehtoisuus nousevat ihmisistä; netarvitsevat tuen ja resurssin, mutta ovat ehdoista vapaitaVahva vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tarvitsevat vahvanjulkisenVapaan kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan liittolaisuus?

×