Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen
estämisen toimintaohjelma 2012-2016
Marja Tiilikainen
Dosentti, FT, Helsingin yliopi...
Terminologiasta
 FGM, female genital mutilation – tyttöjen sukuelinten silpominen
 FGC, female genital cutting
 Female ...
Selityksiä tyttöjen ympärileikkausperinteen
jatkumiselle
 Ensisijaisesti afrikkalainen perinne, harjoitettu jo ennen kris...
Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä, joiden lähtömaissa
harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta (Tilastokeskus 2011)
syntymämaan...
Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä, joiden lähtömaissa
harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta (Tilastokeskus 2011)
syntymämaan...
Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä, joiden lähtömaissa
harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta (Tilastokeskus 2011)
syntymämaan...
Tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisy muissa
Pohjoismaissa
lainsäädäntö
Ruotsi

toimintaohjelmat

erillislaki 1982, muutettu ...
Toimintaohjelman tarkoitus
 Luoda pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita tyttöjen
ja naisten ympärileikkaukse...
Toimintaohjelman tavoitteet
 Päätavoite: Estää tyttöjen ympärileikkaukset Suomessa, sekä lisätä jo
ympärileikattujen nais...
Kohderyhmät: kullakin omat tehtävänsä
toimeenpanossa
 Johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt: varmistavat tarvittava...
TOIMENPITEET JA TOIMIJAT:
1. Koulutuksen varmistaminen
 Tyttöjen ympärileikkausta käsitelevä koulutus on osa seksuaali- j...
 Kuntapäättäjille tiedotetaan ohjelmasta tiedottein sekä kuntapäivillä.
 Ammattihenkilöstön perustietoja ja osaamista ty...
2. Ammattihenkilöstön osaamisen
ylläpitäminen ja kehittäminen
 Vastuu ympärileikkausasian puheeksi ottamisesta ja ennalta...
 Erityisesti lastenlääkäreiden ja gynekologien tulee pystyä
tunnistamaan tytölle tai naiselle tehty ympärileikkaus ja sen...
3. Materiaalin tuottaminen ja kokoaminen
 Toimintaohjelmakaudella tuotetaan ja päivitetään jo aiemmin tehtyä
tyttöjen ymp...
4. Yhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen
 Ruohonjuuritason työ tärkeää asenteisiin vaikuttamiseksi:
maahanmuuttajataustais...
5. Tutkimuksen edistäminen
 Verrattuna Ruotsiin ja Norjaan, Suomessa tyttöjen
ympärileikkauskysymyksiä tutkittu toistaise...
6. Yhteistyön ja koordinoinnin kehittäminen
 Työjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken on kehitettävä.
 Kansallinen...
7. Tiedottaminen ja toimeenpanon
käynnistäminen
 STM vastaa ohjelman valtakunnallisesta tiedottamisesta
yhdessä THL:n kan...
Seuranta ja arviointi
 Toimintaohjelmaa seurataan ja arvioidaan osana
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016

561 views

Published on

Marja Tiilikainen
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman toimeenpano
9.12.2013, Säätytalo, Helsnki

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
561
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016

  1. 1. Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016 Marja Tiilikainen Dosentti, FT, Helsingin yliopisto 9.12.2013
  2. 2. Terminologiasta  FGM, female genital mutilation – tyttöjen sukuelinten silpominen  FGC, female genital cutting  Female circumcision – tyttöjen ympärileikkaus  Toimintaohjelmaan valittu ”ympärileikkaus”-termi: halutaan edistää hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa ja viestittää siitä, että tyttöjen ympärileikkausten vastaista työtä tehdään Suomessa päättäväisesti mutta kulttuurisensitiivisesti. Ympärileikkaus-termiin ei sisälly vahvoja emotionaalisia ja poliittisia arvolatauksia, ja siten se soveltuu ruohonjuuritason työhön.
  3. 3. Selityksiä tyttöjen ympärileikkausperinteen jatkumiselle  Ensisijaisesti afrikkalainen perinne, harjoitettu jo ennen kristinuskoa ja islamia yli 2000 vuotta sitten – levinnyt Afrikan ulkopuolelle.  Monet maailman ympärileikatuista naisista ovat muslimeja, mutta monissa islamilaisissa maissa käytäntö on tuntematon.  Harjoitetaan myös kristittyjen, juutalaisten ja animistien keskuudessa alueilla, joilla tapa on yleinen.  Perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Monet uskomukset ylläpitävät perinnettä.  WHO:n mukaan tyttöjen ympärileikkausten määrä näyttää maailmanlaajuisesti olevan laskusuunnassa.
  4. 4. Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä, joiden lähtömaissa harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta (Tilastokeskus 2011) syntymämaan mukaan kielen mukaan ympärileikattujen naisten osuus syntymämaassa > 75% somalialaiset etiopialaiset egyptiläiset sudanilaiset gambialaiset 8767 1631 856 814 (ent. Sudan) 487 14 045 eritrealaiset guinealaiset 70 58 ympärileikattujen naisten osuus syntymämaassa 51-75% norsunluurannikkolaiset 115 liberialaiset 104
  5. 5. Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä, joiden lähtömaissa harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta (Tilastokeskus 2011) syntymämaan mukaan ympärileikattujen naisten osuus syntymämaassa 25-50% nigerialaiset 1602 ghanalaiset 989 kenialaiset 980 ympärileikattujen naisten osuus syntymämaassa <25% kongolaiset kamerunilaiset 1114 575 tansanialaiset 169 kielen mukaan
  6. 6. Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä, joiden lähtömaissa harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta (Tilastokeskus 2011) syntymämaan mukaan kielen mukaan Irakin kurdit 3012 (Irak) 8623 (kurdi, lähtöisin eri maista) indonesialaiset malesialaiset 242 209 Perinteen piiriin kuuluvien määrä Suomessa ? Noin 27 000 ?? (HUOM! erittäin karkea ja epätarkka arvio, sis. molemmat sukupuolet. Somalialaisten osalta määrä laskettu äidinkielen mukaan.) muita ryhmiä
  7. 7. Tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisy muissa Pohjoismaissa lainsäädäntö Ruotsi toimintaohjelmat erillislaki 1982, muutettu 1998; useita kampanjoita ja projekteja; kaksi oikeudenkäyntiä kansallinen toimintaohjelma 2003-2005 sosiaalihallinto ylläpitää väkivalta- ja rikoskysymyksiä käsittelevää sivustoa, missä ympärileikkaus mukana Norja erillislaki 1995 1. kansallinen toimintaohjelma 2000; OK-projekti 2001-2004 2. toimintaohjelma 2008-2011 Tanska kielletty rikoslain mukaan; tiedotuskampanjoita 2003 FGM lisätty mainintana terveysviraston toimesta toimintaohjelma 2009-2013, toteutus jäänyt kansalaisyhteiskunnan vastuulle Pohjoismainen FOKO-tutkijaverkosto toiminut vuodesta 2000 lähtien.
  8. 8. Toimintaohjelman tarkoitus  Luoda pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyyn, näin varmistetaan jo olemassa olevan osaamisen säilyminen ja jatkuminen sekä ennaltaehkäisevän työn kehittäminen.  Yhteistyön tehostuminen, työnjaon selkeytyminen ja koordinaation parantuminen eri viranomaistahojen ja muiden toimijoiden kesken.  Kokoaa yhteen tyttöjen ympärileikkausta ehkäisevät toimenpiteet.  Jatkossa toimintaohjelma nivotaan osaksi muita toimintaohjelmia ja hyviä käytäntöjä, päivitetään osana Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmaa.
  9. 9. Toimintaohjelman tavoitteet  Päätavoite: Estää tyttöjen ympärileikkaukset Suomessa, sekä lisätä jo ympärileikattujen naisten hyvinvointia ja elämänlaatua  Osatavoitteet:  Maahanmuuttajat, joiden lähtömaissa tehdään tyttöjen ympärileikkauksia, tietävät terveyshaitoista, lainsäädännöstä ja muista seikoista, jotka voivat vaikuttaa perinteestä luopumiseen.  Ammattihenkilöstö tuntee ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät perusasiat ja mistä löytyy lisätietoa.  Tyttöjen ympärileikkausten vastainen työ järjestetään pysyvällä tavalla.  Yhteistyö, työnjako ja koordinaatio kansallisella tasolla selkiytyvät.  Aihepiiriä tutkitaan, lisäksi tutkimustietoa kerätään, päivitetään ja levitetään.
  10. 10. Kohderyhmät: kullakin omat tehtävänsä toimeenpanossa  Johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt: varmistavat tarvittavat toimintaolosuhteet, riittävät resurssit, luovat pysyvät rakenteet  Ammattihenkilöstö (erit. sosiaali- ja terveydenhuolto, päivähoito, lastensuojelu, opetus- ja sivistystoimi, nuorisotoimi, vastaanottokeskukset): ennaltaehkäisy, hoitoon ohjaus. Poliisilla vastuu rikosoikeudellisen puolen selvittämisestä. Viranomaisyhteistyö tärkeää esim. kun mahdollista ympärileikkausepäilyä selvitetään.  Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot: kouluttaminen, tutkimus, materiaalin tuottaminen  Järjestöt: tiedottaminen omissa hankkeissa, kokemusten jakaminen  Avainhenkilöt niissä yhteisöissä, joiden kulttuuriperinteisiin tyttöjen ympärileikkaus kuuluu: asianmukaisen tiedon jakaminen, asenteisiin vaikuttaminen
  11. 11. TOIMENPITEET JA TOIMIJAT: 1. Koulutuksen varmistaminen  Tyttöjen ympärileikkausta käsitelevä koulutus on osa seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä lähisuhde- ja perheväkivallan osaamista. Aihe nostetaan esille valtakunnallisissa ammattiryhmäkohtaisissa koulutustapahtumissa (esim. lääkäripäivät, lastensuojelupäivät, TERVE-SOS koulutus- ja messutapahtuma) sekä moniammatillisissa tilaisuuksissa (esim. maahanmuuttoon liittyvät koulutustapahtumat).  Käytännön työhön tarkoitetusta materiaalista julkaistaan tiedotteita ja artikkeleita mm. ammattilehdissä ja asiantuntijaverkostoissa.  avaintahot: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset sekä muut sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestävät tahot
  12. 12.  Kuntapäättäjille tiedotetaan ohjelmasta tiedottein sekä kuntapäivillä.  Ammattihenkilöstön perustietoja ja osaamista tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisystä ja hoidosta ylläpidetään ja lisätään. Otetaan aihe mukaan eri ammattiryhmien perus-, täydennys- ja lisäkoulutukseen; sopivia kokonaisuuksia valmistellaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.  Maahanmuuttajalasten kanssa toimiville peruskoulun ja lastentarhan opettajille järjestetään täydennyskoulutus/tietopaketti asiasta.  Esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden on tehtävä mahdolliseksi osallistua ja järjestää jatko-, lisä- ja täydennyskoulutusta aiheesta.  avaintahot: THL, Opetushallitus, johtajat ja esimiehet organisaatioissa
  13. 13. 2. Ammattihenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen  Vastuu ympärileikkausasian puheeksi ottamisesta ja ennaltaehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä.  Kulttuurisensitiivinen lähestymistapa sekä ympärileikattujen naisten arvokkuuden ja yksityisyyden säilyttäminen hoito- ja tutkimustilanteissa keskeistä.  Alueellisesti ja paikallisesti varmistettava, kuinka prosessi etenee jos ympärileikkausuhka tai –epäily on olemassa.  Ohjeistus sisällytetään alueellisiin kriisi- ja toimintamalleihin (esim. terveyden edistämisen malli, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma).  Osaksi maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia käsitteleviä malleja ja suunnitelmia paikkakunnilla missä paljon maahanmuuttajia.  Myös opetustoimessa ennakoitava mahdollisen ympärileikkausuhan aiheuttama kriisi.
  14. 14.  Erityisesti lastenlääkäreiden ja gynekologien tulee pystyä tunnistamaan tytölle tai naiselle tehty ympärileikkaus ja sen laajuus.  Ympärileikattuja raskaana olevia äitejä tulee osata hoitaa sekä tarjota tarvittaessa avausleikkausta (oleskeluluvan saaneille).  Vastaanottokeskusten tulee sisällyttää ympärileikkausaihe asiakkaille annettavaan alkuinfoon.  Mikäli herää epäily, että ympärileikkausta suunnitellaan tai on tehty tytön asuessa Suomessa, kynnyksen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on oltava matala.  avaintahot: sosiaali- ja terveydenhuollon, koulu-, opetus- ja nuorisotoimen ja vastaanottokeskusten henkilöstö sekä johtajat, esimiehet ja koulutuksen järjestäjät kunnissa
  15. 15. 3. Materiaalin tuottaminen ja kokoaminen  Toimintaohjelmakaudella tuotetaan ja päivitetään jo aiemmin tehtyä tyttöjen ympärileikkaukseen ja sen ehkäisyyn liittyvää materiaalia. Maahanmuuttajille suunnattua erikielistä materiaalia kootaan, tuotetaan ja päivitetään.  THL kokoaa olemassa olevan aiheeseen liittyvän Suomessa tuotetun materiaalin, raportit ja tutkimukset ja tiedottaa siitä omilla nettisivuillaan (Kasvun kumppanit –verkkopalvelu). Materiaali linkitetään laajalti (mm. ministeriöiden, Kuntaliiton, järjestöjen ja oppilaitosten verkkosivut). THL organisoi materiaalin päivityksen.  avaintahot: THL, sosiaali- ja terveysalaa kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä yliopistojen lääke- ja terveystieteelliset tiedekunnat, sosiaalityön koulutus, opettajankoulutus
  16. 16. 4. Yhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen  Ruohonjuuritason työ tärkeää asenteisiin vaikuttamiseksi: maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemä työ (omakielinen neuvonta, tavoittavat myös niitä jotka eivät ole palveluiden piirissä), uskonnollisten yhteisöjen kautta tehty ennaltaehkäisevä työ, maahanmuuttaja- ja muiden järjestöjen tekemä työ (esim. kotoutumiseen, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, kunniaväkivaltaan liittyvät hankkeet)  avaintahot: Suomessa ja kansainvälisesti toimivat järjestöt sekä maahanmuuttaja- ja uskonnollisten yhteisöjen avainhenkilöt
  17. 17. 5. Tutkimuksen edistäminen  Verrattuna Ruotsiin ja Norjaan, Suomessa tyttöjen ympärileikkauskysymyksiä tutkittu toistaiseksi vain vähän.  Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toivotaan ohjaavan eri tieteenalojen opiskelijoita (mm. sosiaalitieteet, antropologia, lääketiede, hoitotiede) tekemään opinnäytetöitä ja tutkimuksia aiheeseen liittyen. THL:n Maamu-hankkeen tuloksia liittyen tyttöjen ympärileikkaukseen analysoidaan ja tehdään lisäselvityksiä.  Suomalaisten tutkijoiden tulisi seurata kansainvälistä ja pohjoismaista alan tutkimusta ja hakea tutkimusrahoitusta eri lähteistä (esim. Suomen Akatemia, Terveyden edistämisen määrärahat, EU-rahoitukset jne.)  avaintahot: ammattikorkeakoulut ja yliopistot
  18. 18. 6. Yhteistyön ja koordinoinnin kehittäminen  Työjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken on kehitettävä.  Kansallinen taso: STM yhdessä THL:n kanssa kutsuu koolle kerran vuodessa kokouksen, johon kutsutaan keskeiset yhteyshenkilöt eri tahoilta (STM, SM, TEM, OKM, UM, THL, Opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, opetus- ja nuorisotoimi, vastaanottokeskukset, poliisi, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, järjestöt, maahanmuuttaja- ja uskonnolliset yhteisöt) tiedon välittämistä varten. THL nimeää verkoston ylläpitämiseen yhdyshenkilön.  Paikallinen ja aluetaso: Kunnilla vastuu toimintaohjelman infomaatioohjauksesta sekä työntekijöiden kouluttamisesta. Laaditaan alue- ja kuntakohtaiset toimintamallit ja yhteistyöverkostot osana muita kuntatason ohjelmia.  avaintahot: STM, THL, SM, Suomen Kuntaliitto, kunnat
  19. 19. 7. Tiedottaminen ja toimeenpanon käynnistäminen  STM vastaa ohjelman valtakunnallisesta tiedottamisesta yhdessä THL:n kanssa (eri tilaisuudet, verkkosivut, postitus keskeisille tahoille valtakunnallisesti, tiedotteet ja artikkelit ammattilehdissä, THL:n sähköiset tiedotus- ja verkostokirjeet)  Toimeenpanoon ei osoiteta erillismäärärahaa, vaan se toteutetaan ns. normaalitoimintana myös kunnissa.  Tutkimustyöhön mahdollista hakea erillisrahoitusta eri lähteistä.  avaintahot: STM ja THL
  20. 20. Seuranta ja arviointi  Toimintaohjelmaa seurataan ja arvioidaan osana Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman arviointia. Arvioinnin tekee THL.  Toimintaohjelman väliarvioinnit tehdään vuosina 2014 ja 2016, jolloin ohjelman tuloksia arvioidaan työseminaareissa.  avaintahot: STM ja THL

×