Heikki Heinonen TERVE-SOS 2012

1,057 views

Published on

Kansalaisen oman terveyden ja hyvinvoinnin arviointi nettiin? SADe-hankkeesta välineitä. TERVE-SOS 8.5.2012

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,057
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Ylläpidossa:TestiTulokset ja suosituksetlinkit
  • Heikki Heinonen TERVE-SOS 2012

    1. 1. SADe-ohjelma OMA – TERVEYS ja Avuntarpeen itsearviointi Heikki Heinonen, Monica Röberg ja Kim Hurtta10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 1
    2. 2. Valtiovarainministeriön SADe-ohjelma• Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamis- ohjelman tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin.• SADe-ohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista, liittyy merkittäviin valtion ja kunnallishallinnon kehittämistoimenpiteisiin• Palveluille luodaan yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin.• Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. 10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 2
    3. 3. Osallistumis- ympäristö (OM) Oppijan palvelut (OKM) Etäpalvelut (VM) Rakennetunympäristön ja asumisen palvelut (YM) SADe- Kansalaisen yleisneuvontapalvelu ohjelman hankkeet (VM) Työnantajan palvelut Sosiaali- ja (TEM) terveysalan palvelut Yrityksen (STM) perustajan palvelut (TEM)
    4. 4. Sosiaali- ja terveysalan palvelut SADe-SoTe Taustaa •Kuntasektorin tietohallintomenot vuonna 2010 olivat 870M€ terveydenhuollon osuus n. 370-380 M€. •Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden parantamisella ja tietojärjestelmien yhdistämisellä voitaisiin säästää vuosittain n. 80 miljoonaa euroa. •Järjestelmät eivät tue moniammatillista yhteistyötä. Esim. lääkärin sanelu vaatii 60 klikkausta, Vuonna 2010 n. 8,4 M lääkärikäyntiä, •Ennalta ehkäisyä painottavien ja kansalaisten laajemman omanvastuun oton mahdollistavien sähköisten palvelujentuottavuus potentiaali on huomattava •Suomessa on kehitetty lukuisten toimijoiden toimesta erillisiä terveydenhuollon omahoitosovelluksia10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 4
    5. 5. Oma terveys –palvelukokonaisuus (STM) •Tavoitteena on tuottaa kansalaiselle oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, avuntarpeen itsearviointia ja päätöksentekoa tukevia sähköisiä palveluja. • Palvelukokonaisuudessa kehitettävät palvelut antavat käyttäjälle mahdollisuuden ottaa vastuuta omaan hyvinvointiinsa liittyvien tietojen hallinnoinnista. •Tuotetaan kansalaisille sähköisiä, tietoturvallisia palveluja, joiden avulla voi etsiä itselleen soveltuvimmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hakeutua niiden käyttäjäksi ja välittää palvelua koskevia viestejä palveluorganisaatioiden kanssa. • Palvelukokonaisuudessa rakennetaan ja otetaan käyttöön sähköisiä välineitä, joiden avulla palveluja ja resursseja voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin ja samalla parantaa hoidon jatkuvuutta.10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi / M.Röberg ja H. Heinonen 5
    6. 6. Oma terveys-palvelukokonaisuudenPalveluryhmät:1. Yleinen sosiaali- ja terveystieto tarjoaa kansalaisille riippumatonta, ammattilaisten valvomaa, kansalaisille maksutonta tietoa terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun liittyvistä aiheista sekä sairauksista, niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta.2. Terveyden ja avuntarpeen itse arviointi antaa kansalaisille välineitä oman terveyden ja avuntarpeen seurantaan ja miten hän voi vastata omaa terveyttään mahdollisesti uhkaaviin riskitekijöihin3. Palveluhakemisto sisältää luotettavaa tietoa palveluntarjoajista ja heidän tarjoamistaan palveluista.4. Palautepalvelu sähköisessä muodossa tarjoaa mahdollisuuden saada arvokasta tietoa palvelun ja hoidon onnistumisesta ja antaa aineistoa toiminnan kehittämiseksi10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 6
    7. 7. SADe SoTe-ohjelma AVUNTARPEEN ITSEARVIOINTI10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 7
    8. 8. Mittarien/laskurien ja menetelmien valintaperusteita •Kansanterveydellisesti merkittävä kohde -voidaan saavuttaa terveysvaikutuksia •Kustannustehokkuus •Mittarin/laskurin ominaisuudet: -luotettava, ennustevalidi, väestönormit, helppokäyttöisyys10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 8
    9. 9. Esimerkkejä valituista kohteista ja itsearviointi menetelmistä• Tyypin 2 diabetes – Sairauden puhkeamiseen vaikuttaa merkittävästi elämäntavat ja omahoidon rooli on merkittävä – Elämäntapaohjaus ja seuranta tärkeässä roolissa riippumatta siitä onko testin perusteella akuuttia hoidontarvetta vai ei – Diabetes-liiton riskitesti T2D• Sydän- ja verisuonitaudit – Omahoidon kannalta samankaltainen hoitopolku kun diabeteksellä – liikuntapäiväkirja ja ravintopäiväkirja tärkeitä – kuntoutus ja elämäntapamuutos korostetusti esillä hoitopolun lopussa – Mittari ehdotukset FINRISK, Lay person model• Muisti / dementia – Merkittävä kansantauti mutta omahoidon hoitopolun suhteen vaikea – STM:ssä valmisteilla – Omahoito ei niinkään merkittävä vaan painopiste on lääkehoidon ja sosiaalisen verkoston vaikutuksissa – Omaisen haastattelu muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa (tIQCODE, tohtori.fi/muistiklinikka) – Kansainvälisen CERAD-testin osatestistö , mahdollisena jatkotoimena. Edellyttää kansallisten viitearvojen tekemistä• Toimintakyky ja kaatumiset – TOIMIA tietokantaan (THL) kuuluva (ABC-asteikko) käytetään ikääntyneen henkilön henkilön tasapainon heikentymisen tunnistamiseen. Arviointimenetelmä kansainvälinen, validoitu, raja-arvot olemassa ja käännetty suomeksi – Mahdollisuus porrastettuun hoitopolkuun – ensin lomake, sitten toiminnalliset testit esim. Short Physical Performance Battery (SPPB) tai Berg-tasapainotesti – Kaatumisen estämisellä helposti laskettavat kustannussäästöt kun pitkäaikaista laitoshoitoa pystyy välttämään – Omahoito ja ennaltaehkäisy korostuu ja ympäristön turvallisuus linkittyy kaatumisriskin itsearviointiin• Avuntarpeen itsearviointi PAAVO (Invalidiliitto)10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 9
    10. 10. ELINTAPATESTIT• Suurin osa kansanterveydellisistä ongelmista ja sairauksista on yhteydessä elintapoihin: liikunta, ravitsemus (valtimotaudit, diabetes, monet syöpätaudit sekä osittain osteoporoosi sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet).• Terveyskäyttäytyminen ja terveyden edistäminen: – Ravitsemus- ja ruokatottumukset: Fineli – Liikunta ja liikuntatottumukset (FINRISKI, UKK-instituutti) – Tupakointi (nikotiini riippuvuustesti, Fagerström) – Alkoholikäytön riskitesti (AUDIT) – Alkoholiriippuvuus SADD-testi – Laihdutusseula10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 10
    11. 11. Hyödyt valtakunnallisten riskitestien integroinnista sähköiseen hoitopolkuun• Yksittäiset kansalaiset Kansantaudit / Milj. € / Julkaisu – Terveyden edistäminen ja pitkäaikaisten sairauksien riskitekijät vuosi ennaltaehkäisy – Paranemismahdollisuus paranee aikaisen puuttumisen Diabetes 505 Kangas 2002 ansiosta – Laitoshoidon välttäminen ja omatoiminen elämä Akuutti sydäninfarkti ja 496 Häkkinen 2002 ja kotioloissa mahdollisimman pitkään aivoverenkiertohäiriöt Fogelholm 2001 Lonkkamurtuma 56 Sintonen 2002, HILMO 2004• Kunnat / kaupungit / SHP:t – Työkaluja riskiryhmien tunnistamiseen ja aikaiseen Muistihäiriöt 2000 Lupsakko ja muut 2005 puuttumiseen – Valmiiden testien hyödyntäminen vähentää omien Lihavuus 190 Pekurinen 2005 resurssien laittamista riskitestien kehitykseen – Merkittävät suorat kustannussäästöt sairaanhoidossa ja Liikkumattomuus 200-250 Department of health 2004 laitoshoidon välttämisen kautta – Esitietoja riskitestistä terveydenhuollon potilaskäynneille Tupakka 246 Vitikainen 2006 Alkoholi 123-226 Päihdetilastollinen vuosikirja• Kolmannen sektorin organisaatiot 2005 – Työkaluja oman toiminnan vaikuttavuuteen – Keskitetty tuki alustan ja integrointien operointiin Tapaturmat 207-240 Salomaa 2003 – Monipuoliset kanavat saavuttaa omaa kohderyhmää Arviot terveydenhuollolle syntyvistä suorista vuotuisista kustannuksista (Kiiskinen ym. STM 2008) Esimerkki 1 Kokonaiskustannukset tyypin 2 diabeetikoilla (vuonna 2007): • Esimerkki 2: Vuonna 2005 muistiongelmien aiheuttamat • ilman lisäsairauksia 1300€/potilas/vuosi välittömät kustannukset olivat noin 2 Mrd. euroa, 2010 oli yli • Lisäsairauksin 5700€/potilas/vuosi 90 000 keskivaikeaa tai vaikeaa tapausta ja kasvua 2500 / vuosi Tietämättään diabetesta sairastaa noin 200.000 • Laitoshoitopotilaan kustannukset 200 000 euroa, ja 10-20 % henkilöä, jos näistä riskitestin tekee 10%, n= 20.000 ja potilaista laitoshoito voidaan välttää tai siirtää eteenpäin. näistä 30%:n lisäsairaus voidaan ehkäistä varhaisella • Testillä seulotaan arviolta 30% hoitoon (750 henkilöä), joista puuttumisella syntyy n= 6000x (5700-1300€)= 26.4 milj. 15% välttää laitoshoidon (112 henkilöä) euron vuosisäästö • Hyöty (112 * 200 000 euroa) = 22,4 milj euroa - 10.5.2012 taudinmäärityksen kustannukset (1%) ja ”väärät SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi / M.Röberg ja H. Heinonen 11
    12. 12. Avuntarpeen itsearviointi RISKITESTIEN TOIMINTAPROSESSIT10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 12
    13. 13. Kakkostyypin diabeteksen riskitestiin liittyvät järjestelmäkokonaisuudet Tutkitaan laboratorio tuloksetKansalainen tekee riskitestin Arvioi omia elintapojaan Tekee suunnitelmia Arvioi muutoksia elintapojen muuttamiseksiDiabeteksen riskipisteet < 15 elintapa ohjeet Työkalut muutoksenriskitesti Mitä tehdä T2D:n välttämiseksi avuksi Miten tavoitteet Liikuntaresepti e Arviointi välineet toteutuneet? D2D-Riskitesti, sisältää kuvauksen II-tyypin Ravitsemuspäiväkirja Liikuntatesti Tavoitteiden tarkennus diabeteksen riskitekijöistä, niihin vaikuttamisesta, Tavoitekirja taudin kulusta ja hoidosta Painoindeksi Uudet tavoitteet riskipisteet > 15 ajanvaraus Ravintolaskin Kunnan tarjoamat terveyskeskukseen Vyötärönympärys palvelut: Terveyden hoitaja/ elintaparyhmät, Diabeteshoitaja liikuntapalvelutPotilastietojärjestelmä laboratorio Suunnitellaan Terveyskansio Tutkitaan laboratorio tulokset elintapaohjaus Portaalissa: testit, kunnan palvelut, testitulokset tallentuvat T2D epäily Ei T2D terveyskansioon Terveyskansiossa: liikuntaresepti, ruokapäiväkirja, Diabeteksen hoito tavoitepäiväkirja
    14. 14. Riskitestin liityntä tietojärjestelmiin Seuraa linkkejä: Terveystietojen, Tutkitaan laboratorio tulokset Kansalainen tekee riskitestin Tulosta kunnan omia elintapojaan Tee riskitesti Arvioi Tekee suunnitelmia Ruoka, liikunt muutoksia Arvioi palvelut, muut elintapojen muuttamiseksi a, yms / Itsearvio mittaustulosten testit, yms (linkki) päiväkirjat yms seuranta riskipisteet < 15 Tee testi Tulkitse elintapa ohjeet Kaksisuntainen Työkalut muutoksen Käytettävissä olevat testit Mitä tehdä T2D:n välttämiseksi rajapinta määritelty avuksi ja niiden Kirjaudu Tallenna osoitteet, testitulokset, aset Miten tavoitteet Testin, tulos/suositusten ja Liikuntaresepti etut tavoitteet, päiväkirjat e ArviointiKirjaudu välineet toteutuneet? linkkien hallinta D2D-Riskitesti, sisältää kuvauksen II-tyypin Ravitsemuspäiväkirja Liikuntatesti Tee itsehoito- Tavoitteiden tarkennus diabeteksen riskitekijöistä, niihin vaikuttamisesta, suunnitelma Tavoitekirja taudin kulusta ja hoidosta Painoindeksi Myönnä Uudet tavoitteet Testin riskipisteet > 15 lukuoikeus Ajanvaraus- ja ylläpito ajanvaraus Ravintolaskin asiointipalvelut Kunnan tarjoamat terveyskeskukseen Vyötärönympärys Kirjaudu palvelut: Terveyden hoitaja/ elintaparyhmät, ammattikäyttäjänä Diabeteshoitaja liikuntapalvelut Yksisuuntainen Yksisuuntainen rajapintatarve? rajapintatarve? laboratorio Ajanvarauksessa annetut esitiedot Suunnitellaan Katso elintapaohjaus Tutkitaan laboratorio tulokset itsearvion tulokset / Portaalissa: testit, kunnan palvelut, testitulokset tallentuvatKirjaudu T2D epäily Ei T2D seuranta terveyskansioon Hoitoon liittyvät tiedot, labratulokset ja suositukset Terveyskansiossa: liikuntaresepti, ruokapäiväkirja, Diabeteksen hoito tavoitepäiväkirja
    15. 15. TERVEYSKANSIO Kansalaisen oma Vuorovaikutuskansio Terveydenhuollon kansio tiedostot Kansalainen Molemmat Terveydenhuolto Kirjaamisoikeudet10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 15
    16. 16. Terveyskansion rajapintojenvaatimukset• Tunnistautuminen – Terveyskansion lähtöolettamus on että ainoastaan kansalainen itse, ja hänen valtuuttamat ammattilaiset, pääsevät näkemään terveystiedot• Helppokäyttöisyys – Tilin avaaminen ja tunnistautumisen helppokäyttöisyys on käytön laajenemisen kannalta ensisijaisen tärkeää• Yhtenäiset rajapinnat – Riskitestejä ja muita palveluita kehitetään itsenäisesti ja ne pitää pystyä liittämään Terveyskansioon sitä mukaan kun niitä hyväksytään – Viestinvälityksen ja tietovaraston rakenne pitää olla riittävän laaja tukeakseen laajasti erilaisia testejä• Alueellinen riippumattomuus – Terveyskansio ei saa olla riippuvainen kansalaisen asuinpaikasta ja pitää tukea kansalaisen valinnan vapautta palveluntuottajan suhteen• Riippumattomuus – Riskitestit eivät saa olla riippuvaisia siitä että kansalaisella on terveyskansiotili – Terveyskansion käyttö ei saa olla riippuvainen potilastiedoista, jos potilastiedot ovat terveyskansiossa käytettävissä niin se on tukevaa tietoa• Rajallinen lukuoikeuden myöntäminen – Kansalainen voi rajata myönnetyn lukuoikeuden, esim. erikoislääkärille muttei työterveyslääkärille – Myös rajattu sisällön myöntäminen, esim. mittaustulokset muttei ruokapäiväkirjaa10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 16
    17. 17. Terveyskansion onnistumisenedellytyksiä Edellytys Miksi kriittistä Vaikutus Esimerkkejä Palveluiden arvo Riittävän käyttäjäkunnan Jos palvelu on kovin vajavainen tai Englannin National Health Service palvelun kansalaiselle saavuttaminen irrallaan muista hänen tarvitsemista käyttöaste jä alle prosentin vaikka oli arvioitu palveluista, niin palvelun käyttämisen ~10 % käyttöä koska viestinvälitys ”vaiva” on suurempi kun hyöty ammattilaisten kanssa puuttui Palveluiden Riittävän käyttäjäkunnan Jos oman kansion käyttöönotto on liian Sähköisten palveluiden käytettävyys on helppokäyttöisyys saavuttaminen vaivalloista, niin valtaosa käyttäjistä kaikkien tutkimusten mukaan aivan kriittistä. ylläpitää mittaustuloksia ja omaa Rekisteröintivaiheessa suuri osa potentiaalisista terveystietoa muualla (oma pc, vihko, käyttäjistä jättää sen tekemättä. tms.) Palveluiden Riittävän käyttäjäkunnan Suurin osa käyttäjistä eivät ole valmiita rahoitus saavuttaminen maksamaan palvelusta. Niistäkin jotka olisivat valmiit maksamaan osa jättävät sen tekemättä maksamiseen liittyvän lisävaivan takia (vrt. helppokäyttöisyys) Palveluiden Riittävän käyttäjäkunnan Ainoastaan riittävän laaja levitys levittäminen saavuttaminen mahdollistaa palveluiden jatkuva kehitys ja kasvavan lisäarvon tuottaminen (vrt. palveluiden arvo yllä) Jatkuvaan Palvelun jatkuvuuden Palvelulla pitää olla selkeä omistajuus Ylläpitoon varautumisen puutteen esimerkki on palvelutuotantoon varmistaminen sovittu jo kehitysvaiheessa jotta sillä on tervesuomi.fi portaalin tämänhetkinen tilanne. varautuminen edellytykset siirtyä projekti / pilotoinnista Jos ei varauduta palvelun omistajuuteen ja jatkuvaksi palveluksi ja oikeasti tuottaa jatkuvan palvelutuotannon rahoitukseen, niin ne hyödyt mitä sille on suunniteltu riski sille että rahoitus loppuu ennen kriittisen käyttäjäkunnan saavuttamista on ilmeinen10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 17
    18. 18. Avuntarpeen itsearviointi RISKITESTIEN JA TERVEYSKANSION ROOLIT JA RAJAPINNAT10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 18
    19. 19. • Kansallinen koordinointi jaSoTe SADe -viitearkkitehtuuri arkkitehtuuriperiaatteet, mutta- kansallinen näkökulma pääasiassa alueellinen toteutus Palveluihin ohjaus (portaalit, hakemistot...) • Terveyskansio ja palvelu- Yleinen sosiaali- hakemisto keskeiset uudet ja terveystieto Palveluhakemisto tukipalvelut (tervesuomi.fi) Riskitestit, päätöksentuki Tunnistaminen, allekirjoitus ja Alueelliset, maksaminenSHP/SoTe-piirien ja Kansalliset SoTe-palvelut (kansalaiset)yhdistysten portaalit Omien Kansalaisen Muut Palveluhakemistot terveys- Viestin- Palaute- tietojen kalenteri ja sovellus- eKatselu Tunnistaminen Terveyskansiot välitys palvelut tallennus hoitopk. palvelut (ammattilaiset) Terveyskansio Valvira toimikortti Asiointialusta(t) KanTa Yleiskäyttöiset Perusinfra- Kehitysympäristöt Asiointitili / palvelut struktuuri ja -välineet Kuntalaistili Sanasto- ja Yksityinen koodistopalvelut Integraatioratkaisu(t) terveydenhuolto Muut tietovarannot Perusterveyden- Muut tukipalvelut Alueelliset Erikoissairaanhoidon huollon tietojärjestelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmät SADe-ohjelmassa kehitettävät palvelut 19 10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 19
    20. 20. Sähköisten avuntarpeen itsearvioinnin eri tahojen roolit ja tehtävätOrganisaatio Rooli TehtävätSydän-, muisti-, Sisällön- A) Sisällön ylläpito: Testikysymykset, suositukset testitulosteninvalidi, diabetesliitto tuottaja perusteella, liittyminen omiin muihin palveluihin, linkit muittenja muita asiantuntija- tarjoamiin palveluihin.tahoja B) Tekninen integrointi muihin verkkopalveluihin (testiin siirtyminen & paluu testistä muihin palveluihin suositusten perusteella) C) Kansallisen ”sertifikaatin” hakeminenJulkICT* Palvelun Alustan ja integrointiratkaisujen tarjoaminen, toiminnan operointi jatkuvuudesta huolehtiminen teknisestiTHL Laadun- A) Ehdotettujen itsearvioiden ja riskitestien laadullinen arviointi ja varmistus kansallinen koordinointi. THL:än hyväksyntä osoittaa sen että testi on validi B) Testisisällön ja suositusten koordintointi yli yksittäisten testienIT-toimittajat Kehitys ja A) Testien ja mahdollisten ylläpitorajapintojen toteutus integrointi asiointialustalla B) Integrointi liittojen verkkopalveluihin + muihin jakelukanaviin sekä Terveyskansioon*Julkisen hallinnon tieto- javiestintätekninen toiminto 10.5.2012 SADe-työryhmä. Avuntarpeen itsearviointi 20

    ×