Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

I4M Country profile sweden (in finnish)

188 views

Published on

The document was created for the Project Info4migrants. Project number: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

I4M Country profile sweden (in finnish)

  1. 1. Info4Migrants RUOTSIMaaprofiili Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615
  2. 2. Alue 449,964km2 9,593milj VÄESTÖ BKTasukasta kohden VALUUTTA $40,870 Kieli RUOTSI Ruotsin kruunu (SEK) 2 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  3. 3. Sijainti: Suomen ja Norjan välissä Pohjois-Euroopassa, rajoittuu Itämereen, Pohjanlahteen, Kattegatiin ja Skagerrakiin Pääkaupunki: Tukholma Ilmasto: etelässä leuto, kylmät ja pilviset talvet sekä viileät, osit- tain pilviset kesät; pohjoisessa subarktinen Etninen koostumus: alkupäräiskansat – ruotsalaiset sekä suoma- lainen ja saamelainen vähemmistö; ulkomailla syntyneet ensim- mäisen sukupolven maahanmuuttajat: suomalaisia, jugoslaaveja, tanskalaisia, norjalaisia, kreikkalaisia, turkkilaisia Uskonnot: luterilaiset 87 %, muut (mm. roomalaiskatoliset, orto- doksit, baptistit, muslimit, juutalaiset sekä buddhalaiset) 13% Kieli Ruotsissa: Ruotsin virallinen kieli on ruotsi, ja sitä puhuu suurin osa kaikista Ruotsissa asuvista. Yksi kahdesta vähemmis- tökielistä on saami, jota puhutaan Ruotsin pohjoisissa osissa, ja lopulta suomi. Ruotsissa on myös romaneita, jotka puhuvat romanikieltä. Kansallislippu Vaakuna MAAN TAUSTATIETOA TUKHOLMA 3 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  4. 4. RUOTSI-FAKTAT Kulttuuri Yksi ruotsalaisen kulttuurin pääpiirteistä on se, että ruotsal- aiset ovat luonteeltaan egalitaarisia, vaatimattomia ja pahek- suvat suuresti kerskailua. Ruotsalaiset kuuntelevat mieluum- min muita, sen sijaan että yrittäisivät saada oman äänensä kuuluviin. Puhuessaan ruotsalaiset puhuvat pehmeällä ja rauhallisella äänellä. On harvinaista nähdä ruotsalaisen osoit- tavan vihaa tai voimakkaita tunteita julkisesti. Käyttäytyminen Ruotsissa käyttäytyminen perustuu laajalti ”lagom”-periaat- teeseen, eli “kaikkea kohtuudella”. Ylisuuret eleet, huomi- on herättäminen ja ylpeily ovat paheksuttavia Ruotsissa. Esimerkiksi raskas työ, raskaat huvit-periaate ei ole yleinen konsepti Ruotsissa. Ihmiset tekevät työtä, mutta eivät liian raskaasti, ja he käyvät ulkona ja pitävät hauskaa, mutta eivät osallistu mihinkään äärimmäiseen. Ruotsin voimakkaan egalitarismin vuoksi kilpailua ei rohkaista, eikä lapsia kasva- teta uskomaan, että he ovat jollakin tavalla erityisempiä kuin kukaan toinen lapsi. Työ ja vapaa-aika – kaksi eri asiaa Ruotsalaiset jakavat aikansa tarkasti työhön ja vapaa-aikaan. Me haluamme myös erottaa kollegat ja yksityiselämän ystävyyssuhteet. Yleisesti käytetty sanonta on “Älä sekoi- ta työtä ja huvia”. Älä ylläty, jos kollegasi eivät kutsu sinua vapaa-ajan tapahtumiinsa tai esittele sinua ystävilleen. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tulet toisesta maasta – he eivät vietä aikaa työn ulkopuolella myöskään ruotsalais- ten kollegoidensa kanssa. Ruotsalaiset harvoin keskustelevat yksityisistä asioista työpaikalla, eivätkä he mielellään rekrytoi ystäviä tai perheenjäseniä työpaikalleen. 44 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  5. 5. RUOTSI-FAKTAT Väkivalta Ruotsalaisilla on erittäin jyrkät näkemykset väkivallasta, perheväkivallasta ja muunlaisesta väkivallasta. Vanhem- milla ei ole oikeutta kurittaa lapsiaan fyysisesti, eikä myöskään opettajilla tai kenelläkään muullakaan. On kiellettyä lyödä ketään mistään syystä. Fyysisen väkival- lan käyttöä pidetään heikkouden merkkinä, etenkin kun suurempikokoinen lyö pienempäänsä. Tätä kuvaava sa- nonta on “Missä terve järki ja itsensä ilmaisukyky loppuu, väkivalta alkaa”. Ystävien ja tuttavien luona vierailu Ruotsalaiset haluavat suunnitella asioita. Jos haluat vi- erailla jonkun luona, soita ensi ja kysy sopiiko se heille. Ruotsalaisesta on noloa, jos heidän kotinsa ei ole järj- estyksessä tai jos heillä ei ole mitään tarjottavaa kun saavut. Yllätysvisiitti saattaa myös häiritä ruotsalaisten korkeaa yksityisyydentarvetta. Aliarviointi “Jantelagen” on usein käytetty termi. Se tarkoittaa, että sinun ei pidä koskaan ajatella olevasi parempi kuin ku- kaan muu. Aliarviointi on tärkeää. Se, mitä ruotsalaiset pitävät kerskailuna, on monissa maissa vain totuuden ilmaisemista. Jos joku antaa sinulle kohteliaisuuden hyvin tehdystä työstä tai uudesta hiustyylistä, ruotsalainen ei yleensä sano “kiitos”. Sen sijaan selitämme, miten helppoa se oli ja kuka tahansa olisi pystynyt siihen, tai uusi hiustyyli ei näytä niin hyvältä eikä ainakaan ollut kallis. 55 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  6. 6. 1.tammmikuuta: uudenvuo- denpäivä Nyårsdagen Uusi vuosi on kansallinen pyhäpäivä monissa maissa, myös Ruotsissa. 6. tammikuuta: loppiainen Trettondedagen Loppiaisena juhlistetaan Raamatun kolmen tietäjän vierailua Jeesus-lapsen luo- na. Vaihtuva perjantai keväällä: pitkäperjantai Långfredagen Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulit- semisen muistoksi. Vaihtuva sunnuntai kev- äällä: pääsiäispäivä Påskdagen Jeesuksen ylösnousemusta juhlistetaan pääsiäispäivänä. Vaihtuva maanantai kev- äällä: 2. pääsiäispäivä Andra påskdagen 2. pääsiäispäivä seuraa pääsiäispäivää. 1. toukokuuta: Vappu Valborgsmässoafton Vappu on ollut kansallinen juhla Ruotsissa vuodesta 1939 lähtien. Vaihtuva torstai keväällä: helapäivä Pingstafton Helapäivä on perinteinen picnic-päivä Ruotsissa. 6. kesäkuuta: Ruotsin kan- sallispäivä Sveriges nationaldag Ruotsi on juhlinut kansal- lispäiväänsä 6.6. vuodesta 1983 lähtien. 19. -25. kesäkuuta: ju- hannusaatto Midsommarafton Keskikesällä ulkoillaan per- heen kanssa ja käydään picnicillä. Lauantai 20.-26. kesäkuuta: juhannuspäivä Midsommardagen Maaseudulla on paljon ju- hannustapahtumia. Lauantai 31. lokakuuta – 6. marraskuuta: Pyhäinpäivä Alla helgons dag Tätä seuraava sunnuntai on vainajien muistopäivä, jolloin yleensä vieraillaan edesmen- neiden läheisten haudoilla. 24.-26. joulukuuta: joulu Jul Joulu on perhejuhla, jota vietetään perheen ja rak- kaimpien parissa. 31. joulukuuta: Uudenvuo- den aatto Nyår Kuten monissa muissakin maissa, uudenvuoden aat- tona Ruotsissa juhlitaan ja katsotaan ilotulituksia. JUHLAPÄIVÄT 6 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  7. 7. RUOTSALAINEN RUOKA Ruotsalainen ruoka on paljon muutakin kuin kuuluisat lihapullat ja sitkeät ka- lanmuotoiset makeiset. Jotta pystyt erottamaan sillin ravusta ja kanelipullan prinsessakakusta, tarjoamme sinulle tässä kymmenen tärkeää faktaa ruotsal- aisesta ruokaperinteestä. #1 Puolukka sopii kaiken kanssa Kuten ketsuppi tai sinappi, puolukkahilloa käytetään yleisesti monien ruokien kanssa, lihapullista pannukakuun, puuroon ja mustaanmakkaraan (blodpudding). Mutta makeud- estaan huolimatta sitä käytetään harvoin leivän päällä. Jokamieheoikeuden (Alleman- srätten) ansiosta kaikki voivat vapaasti kulkea ja nauttia luonnosta, ja monet ruotsalaiset kasvavatkin poimimalla puolukoita metsästä ja käyttämällä näitä pieniä punaisia hedelmiä hillosäilykkeen valmistukseen. #2 Säilötty silli – voileipäpöydän (smorgasbord) keskiössä Voit vaihtaa lihapullat (köttbullar) minimakkaroihin (prinssimakkara) tai suolalohen (grav- id lax) savuloheen, mutta voileipäpöytä ei olisi valmis ilman säilöttyä silliä (sill). Tämä suosikki on jokaisen tyypillisen ruotsalaisen buffetin perusta. Sekä Pohjanmeressä että Itämeressä on silliä, joten ruotsalaiset ovat säilöneet sitä keskiajalta asti, pääasiassa tap- ana säilöä kalaa varastointia tai kuljetusta varten. Säilöttyä silliä on saatavilla eri makuina – esimerkiksi sinapin, sipulin, valkosipulin tai tillin kera – ja sitä syödään usein keitettyjen perunoiden, smetanan, silputun ruohosipulin, terävän ja kovan juuston ja joskus keitetty- jen munien sekä tietenkin näkkileivän kanssa. #3 Näkkileipä – Mikä on suosikkileivänpäällyksesi? Leivän ja voin lisäksi pääaterian kanssa tarjoillaan usein erilaisia näkkileipiä (knäckebröd). Nämä ovat ruotsalaisten suosikkeja. Aikoinaan köyhän miehen ruokana pidettyä näk- kileipää on leivottu Ruotsissa yli 500 vuotta, ja oikein varastoituna se saattaa kestää yli vuoden, ja onkin eräs monipuolisimmista elintarvikkeista. Ruotsin sosiaalihallitus (So- cialstyrelsen) järjesti 1970-luvulla kampanjan, jossa ehdotettiin, että ruotsalaisten tulisi syödä 6-8 leipäviipaletta päivässä, näkkileipä mukaanluettuna. Se tulee monen muotoise- na, paksuisena ja makuisena, ja näkkileivälle on kaupoissa omistettu kokonaisia hyllyjä. Näkkileivän päällä voi syödä mitä vain viipaloiduista keitetyistä kananmunista ja tuubista puristetusta kaviaarista aamiaiseksi, sekä kinkun, juuston tai kurkun kanssa lounaaksi, tai vain voin kanssa lisukkeena illallisella. #4 Räksmörgås ja muut avoimet voileivät Kun tilaat Ruotsissa voileivän, saatat yllättyä jos saatkin vain yhden leipäviipaleen, eli tyypillisen ruotsalaisen voileivän (smörgås). Ruotsalainen avoimen voileivän konsepti on 77 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  8. 8. peräisin 1400-luvulta, jolloin paksuja leivänviipaleita käytettiin lautasina. Ruotsissa kat- karapuvoileipä (räksmörgås or räkmacka) on edelleen kuninkaallekin sopiva vaihtoehto. Sen päällä on kasa keitettyjä kananmunan viipaleita, salaattia, tomaattia ja kurkkua sekä “creamyromsåsia” – mädin kanssa sekoitettua ranskankermaa. Katkarapuvoil- eivät ovat niin oleellinen osa ruotsalaista kulttuuria, että ne ovat inspiroineet tunnetun sanonnan: “glida in på en räkmacka” (kirjaimellisesti ”liitää sisään katkarapuleivän päällä”, mutta varsinainen merkitys on ”ilmain- en kyyti”), eli saada jotakin tekemättä mitään sen eteen. #5 Hernekeitto ja pannukakut Monet ruotsalaiset kasvavat syöden hernekeittoa ja pannukak- kua (ärtsoppa och pannkakor) joka torstai. Tätä perinnettä ovat ylläpitäneet Ruotsin asevoimat toisesta maailmansodasta läh- tien. Perinteen varsinaisesta alkuperästä väitellään laajalti – esim. katoliset eivät syöneet lihaa perjantaisin, ja siksi täyttivät itsensä hernekeitolla torstaisin, ja toisaalta taas hernekeitto oli helppo valmistaa piikojen toimesta, jotka työskentelivät vain puolta päivää torstaisin – mutta perinne on säilynyt hyvin. Monet perinteiset lounasravintolat tarjoavat hernekeittoa ja pannukakkua puolukkahillon tai muun hillon (sylt) kera torstaisin. #6 Prinsessakakku – kuninkaallinen ylellisyys Leipomojen ikkunaruutuja koristamassa kaikkialla Ruotsissa voidaan nähdä kaikkien aiko- jen suosikki, vihreä prinsessakakku (prinsesstårta), jonka päällä komeilee vaaleanpunainen sokeriruusu. Keltaisesta, hillolla ja vaniljakastikkeella reunustetusta sokerikakusta koostu- va, kermavaahdolla kuorrutettu kakku on huolella päällystetty ohuella sokerisen makealla vihreällä marsipaanikerroksella. Prinsessakakku on melko tuore lisäys Ruotsin kulinaari- seen historiaan, sillä sen valmisti Jenny Åkerström ensimmäisen kerran 1920-luvulla. Hän oli kuningas Kustaa V:n veljen Prinssi Carl Bernadotten tyttärien – Prinsessa Margarethan, Märthan ja Astridin – opettajatar, ja pikkuprinsessat ihastuivat kakkuun niin, että se sai heiltä nimensä. Syyskuun kolmas viikko on virallisesti prinsessakakkuviikko, mutta tätä kak- kua syödään nyt myös erityisten juhlien aikaan ja merkkipäivinä. Nykyään kakkua tehdään eri väreissä – klassisesta vihreästä keltaiseen pääsiäisenä, punaiseen jouluna, oranssiin pyhäinpäivänä ja valkoiseen häitä vietettäessä. #7 Pienten ilojen kalenteri Ruotsissa löydetään aina syy saada suu makeaksi – jopa siinä määrin, että makean syöntiin on määrätty tietyt kalenteripäivät. Korvapuustipäivää (Kanelbullens dag) vietetään 4.10. RUOTSALAINEN RUOKA 8 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  9. 9. Semlor-mantelimassalla täytettyjä pullia syödään laskiaistiistaina eli “rasvatiistaina” – tuh- kakeskiviikkoa (askonsdagen) edeltävänä päivänä eli ensimmäisenä paastopäivänä. Vohve- leita (våfflor) syödään 25.3. ja kermaisia, Kuningas Kustaa II Aadolfin (Gustav Adolfs-ba- kelse) suklaa- ja marsipaanisilhueteilla koristeltuja sokerikakkuja syödään 6.11. tämän ruotsalaisen monarkin muistoksi, sillä hän kuoli tuona päivänä vuonna 1632 Lützenin taistelussa. #8 Hulluna hummeriin Rapujuhlat (kräftskivor) ovat suosittuja elokuussa, kun lämpimät kesäillat vietetään nauttien näistä punaisista, suupalan kokoisista tuoreista makeanveden äyriäisistä – tai suolaveden äyriäisistä (joita kutsutaan tällöin keisarihummereiksi) – puutarhois- sa tai parvekkeilla kaikkialla Ruotsissa. 1500-luvulla vain Ruotsin ylin luokka ja aristokraatit nauttivat näistä, mutta ravuista on nyt tullut koko kansan herkkua, sillä hinnat ovat huomattavasti laskeneet vuosisatojen aikana massamaah- antuonnin myötä. #9 Kummallinen Surströmming Jokaisella kulttuurilla on ainakin yksi kulinaarinen erikoi- suus, joka saa sekä paikalliset että vierailijat irvistämään. Elokuun lopusta syyskuun alkuun tätä haisevaa perinnettä ylläpidetään Ruotsissa, etenkin maan pohjoisosassa. Tällöin avataan purkki säilöttyä hapansilakkaa (surströmming). Tämä 1800-luvulle asti ulottuva perinne yleensä tapahtuu ulkona valtaisan hajun vuoksi, jota monet vertaavat mätiin muniin tai viemärinhajuun. #10 Lördagsgodis (Lauantaikarkit) Keskiverto ruotsalainen perhe, johon kuuluu kaksi aikuista ja kaksi lasta, syö viikossa 1,2 kiloa makeisia – suurimman osan tästä lauantaina, karkkipäivänä. Tätä perinnettä ylläpi- detään ihmisten hampaiden suojelemiseksi ja reikiintymisen estämiseksi, ja se perustuu historiallisesti kyseenalaiseen lääketieteen harjoittamiseen. 1940-1950-luvuilla potilaille Vipeholmin mielisairaalassa Lundissa syötettiin suuria määriä makeisia, aiheuttaen ham- masmätää tarkoituksella tutkimustarkoituksessa, osana ihmiskokeita. 1957 osoitettiin suora yhteys makeisten ja hammasmädän välillä, ja Lääketieteellinenlautakunta suositteli, että ruotsalaiset söisivät makeisia vain kerran viikossa – kirjoittamaton sääntö, jota monet per- heet edelleen noudattavat. RUOTSALAINEN RUOKA 9 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  10. 10. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Apuvinkkejä Tietoa Ruotsin taloudesta, korkeasta elintasosta, urheilusta, arkkitehtuurista, historiasta jne. arvostetaan. Muista kiittää illallisesta tai lahjasta kun näet kyseisen henkilön uudelleen. Miesten tulisi nostaa hattuaan naisille ja ottaa hattunsa pois puhuessaan naisille. Älä ylistä jotakin muuta Ruotsin kaupun- kia tai aluetta kuin sitä, jossa sillä hetkellä vierailet. Ruotsalaiset ovat erittäin ylpeitä omasta kaupungistaan ja alueestaan. Älä kritisoi ruotsalaista elämäntapaa, sek- suaalisia tapoja, itsemurhalukuja, hintoja, jne. Älä jakele kohteliaisuuksia kevyesti. Epärehellisiä kommentteja pidetään töykeinä. Erityisesti naisille Ruotsissa naiset muodostavat 48 % työvoimasta; tämä on korkein naisten työllisyysosuus koko maailmassa. Ulkomaalaiset liikenaiset hyväksytään laa- jalti, eivätkä he juurikaan kohtaa ongel- mia työskennellessään Ruotsissa. Liikelounaalla naiset voivat maksaa la- skun ravintolassa ilman ongelmia. Älä myöhästy! Ruotsalaiset ovat neuroottisia täsmäl- lisyyden, asialistan ja aikataulujen suh- teen. Käytämme monenlaisia fraaseja, jotka ilmaisevat tätä, esim. ”Aika on rahaa” tai ”Älä tuhlaa aikaa”. Myöhästy- mistä pidetään hyvin epäkunnioittavana sekä työelämässä että yksityisesti. Jos myöhästyt, ilmoita siitä odottaville, ja saat helposti anteeksi. Pyydä aina anteek- si jos olet myöhässä. Ruotsissa on käytössä ”akateeminen vart- ti”. Jos siis olet menossa jonkun kotiin, voit olla viisitoista minuuttia myöhässä – enintään. Jos lentokoneen tai bussin odotetaan lähtevän tiettyyn aikaan, ruotsalaiset turhautuvat joutuessaan odottamaan. On kuitenkin olemassa tilanteita, jois- sa olemme valmiit odottamaan, kuten lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotol- la. Puhelimella soittaminen Viikonpäivinä voit soittaa klo 9-22 välillä. Älä soita ennen kello 10 aamulla viikon- loppuisin. Itsensä esittelemistä pidetään kohteliaana, vaikka puhelimeen vastaava henkilö ei olisikaan se, jota olet tavoitel- lut. Joskus esittelemme itsemme ollak- semme kohteliaita jopa väärään numer- oon soittaessamme. 1010 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  11. 11. Jos kutsu on kirjallinen, sinun odotetaan vastaavan kirjallisesti. Jos sinut kutsutaan henkilökohtaisesti tai puhelimitse, voit hyväksyä tai kieltäytyä kutsusta heti tai soittaa takaisin. Selvitä myös pukukoo- di. Jos tilaisuus on jonkun kodissa, kysy ovikoodia. • Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, varmista, koskeeko kutsu myös lapsiasi tai lemmikkieläimiäsi. Jos emäntä/isäntä on järjestänyt lapsenvahdin, he eivät odota muita lapsia tai eläimiä vieraiksi. • Ruotsalaiset tuovat usein lahjan kun he menevät jonkun kotiin. Kukat tai viini ovat hyviä lahjoja. Jos voit viedä jotakin omasta maastasi, ihmiset arvostavat sitä. • Täsmällisyys on hyve. Kello seit- semän tarkoittaa kello seitsemän jos sinut on kutsuttu illalliselle. Ruoka on toden- näköisesti melkein valmista. Myöhään saapuminen aiheuttaa usein epämukavuut- ta emännälle/isännälle. • Pöytään istuttaessa epävirallisis- sa tapahtumissa emäntä/isäntä yleensä kertoo sinulle, missä haluaa sinun istu- van. Muodollisemmissa tapahtumissa on yleensä oveen kiinnitetty istumajärjestys, sekä nimilaput jokaisen paikalla. Jos tilai- suudessa on istumajärjestys, miehen tu- lee etsiä hänen oikealla puolellaan istuva nainen ja saattaa hänet pöytään. Vasta kihlausvaiheessa pariskunnat istuvat yh- dessä, muutoin heille määrätään illallis- kumppani. Sinun odotetaan keskustelevan aterian ajan ja tanssivan ensimmäisen tanssin illalliskumppanisi kanssa. • Illallinen alkaa usein emännän/isän- nän tervetuliaistoivotuksesta ja maljasta. Älä juo muuta kuin vettä kunnes ensim- mäinen malja on juotu. Kun paikalla on vähemmän kuin 8 ihmistä, älä syö ennen kuin emäntä/isäntä on ottanut ensim- mäisen palan tai pyytänyt sinua aloit- tamaan. Kun nostat maljan, sinun tulee nostaa lasisi ja yrittää katsoa kaikkia silmiin (jos pöydässä on alle 8 ihmistä), ja sitten ottaa huikka ja jälleen katsekontakti kaikki- in ennen kuin lasket lasin alas. • Jos kahvi juodaan eri huoneessa, pysy pöytäkumppanisi seurassa. Miehet yleensä tuovat naisille kahvin. • Kirjoita ja kiitä emäntää/isäntää ky- mmenen päivän sisällä. Yritä vastata kutsu- un kutsumalla heidät johonkin. • Ihmiset harvoin kutsuvat sinut il- lallisella kahteen peräkkäiseen kertaan, vaan odottavat sinun vastaavan kutsuun järjestämällä jotakin. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Jos sinut kutsutaan jonkun kotiin tai juhliin 1111 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  12. 12. Illallinen ja viihde Tarjoilijan kutsumiseksi sinun tulee heilaut- taa kättäsi ja muodostaa katsekontakti. Liiketoiminnassa viihde koostuu yleensä ravintolalounaasta tai illallisesta. Bisne- saamiaiset ovat myös hyväksyttäviä, mutta eivät yhtä yleisiä kuin esimerkiksi Yhdysval- loissa. Liiketoiminnasta voidaan keskustella million vain aterian aikana. Puolisot saateta- an myös kutsua liikeillalliselle.Naispuolinen kunniavieras istuu isännän oikealla puolella. Miespuolinen kunniavieras istuu emännän vasemmalla puolella. Illallinen tarjoillaan usein heti alkuun illallisjuhlissa. Cocktaileja ei välttämättä tarjoilla ensin. Majan nos- taminen on muodollinen rituaali Ruotsissa. Älä juo ennen kuin isäntäsi on nostanut maljan. Katso silmiin henkilöä, jolle malja nostetaan, ja sano Skål (Skohl). Anna isäntien ja arvoltaan ylempien hen- kilöiden nostaa malja ensin. Kun nostat maljaa, katso silmiin ja nyökkää muille paikallaolijoille ennen kuin lasket lasisi. Ateria päättyy siihen, kun miespuolin- en kunniavieras kilauttaa lasiaan veitsellä tai lusikalla ja kiittää emäntää vieraiden puoles- ta. Naispuolisen kunniavieraan tule kiittää isäntää. Voiveitsi tarjotaan yleensä. Älä käytä illallis- veistä voin kanssa. Kysy aina lupaa, ennen kuin poltat. Pidä kätesi pöydällä aterian aikana – ei sylissäsi – ja kyynärpäät pois pöydältä. On kohteliasta maistaa kaikkea, mitä tarjoil- laan. Kun olet lopettanut syömisen, aseta veitsi ja haarukka vierekkäin lautaselle klo 5.25 asentoon. Soita tai kirjoita seuraavana päivänä ja kiitä illan isäntää ja emäntää. Älä pyydä isännältä asunnon esittelykierro- sta, ellet ole erityisen läheinen hänen kans- saan. Pukeutuminen Ruotsalaiset ovat muotitietoisia, mutta pukeutuvat usein rentoihin, eurooppal- aistyylisiin lämpimiin vaatteisiin. On tärkeää olla aina hyvin pukeutunut julkisuudessa. Liiketoiminnassa miesten tulee pukeutua konservatiivisiin pukuihin ja kravatteihin. Naisten tulee käyttää mekkoja, pukuja ja housupukuja. Lahjat Lahjoja ei yleensä vaihdeta liiketoiminnassa, mutta on yleistä antaa pieniä joululahjoja ruotsalaiselle kollegalle. Omaa liiketoimintaa tai kotiseutua edustavat lahjat ovat sopivia. Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina pieni lahja emännälle. Jos isännällä on lap- sia, arvostetaan pienen karkkilahjan antam- ista. Anna lahjaksi kukkia (avaa kääreestä ennen kuin annat), viiniä (likööri on erikoista koska se on kallista Ruotsissa), suklaata, kirjoja ja musiikkinauhoituksia. Älä anna kristallia tai Ruotsissa valmistettuja esineitä. Lahjat avataan heti. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ 12 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  13. 13. Ruotsi on pääasiassa keskiluokkainen maa, jossa on yksi maailman kattavimmista so- siaaliturvajärjestelmistä. Patriotismi on ruotsalaisille tärkeää, ja he ovat erittäin ylpeitä omasta kansakunnastaan, kaupungeistaan ja seuduistaan. RUOTSALAISET IHMISET Tapaaminen ja tervehtiminen Kättele kaikkia läsnäolijoita – miehiä, nai- sia, ja lapsia – liiketoiminta- ja sosiaalisissa tapaamisissa. Kättele jälleen lähtiessä. Nuoremmat eivät yleensä kättele tavates- saan ystäviä. Vanhemmat ihmiset odottavat kättelyä tervehtiessä sekä lähtiessä. Jos paikalla ei ole ketään esittelemässä sinua, kättele jokaista henkilöä ja esittele itsesi. Kehonkieli Yleensä ruotsalaiset ovat kehonkielessään varautuneita. He eivät halaa tai kosketa usein julkisesti. Säilytä katsekontakti aina puhuessasi jollekulle. Etunimillä puhuttelu Ruotsalaiset ovat epämuodollisia ja käyttävät harvoin titteleitä puhutellessaan jotakuta. Me myös kutsumme toisiamme etunimellä, ikään katsomatta. Ystävyys miesten ja naisten vä- lillä Miehet ja naiset muodostavat usein ystävyyssuhteita ilman mitään romanttista suhdetta. Nainen voi puhua miehelle ilman, että sitä pideytään seksuaalisena vihjeenä. 13 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  14. 14. Sukupuoliroolit ja tasa-arvo Ruotsissa suurin osa naisista työskentelee kodin ulkopuolella sekä ennen avioliittoa että avioliiton jälkeen. He myös jatkavat työntekoa saatuaan lapsia, mutta äitiysloma on 12-18 kuukauden pituinen. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että perheet tarvitsevat kaksoistuloja selviytyäkseen, vaan kyseessä on myös naisen oikeus itsensä toteuttamiseen. Miesten odo- tetaan myös tekevän suurempi osa kotitöistä, ja olevan yhtälailla vastuussa lastenkasvatuk- sesta. Suurin osa ruotsalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että kotiaskareet jäävät silti suureksi osaksi naisten tehtäväksi. Ei myöskään ole epätavallista, että nuorten lasten äidit ryhtyvät osa-aikatyöhön viettääkseen enemmän aikaa lastensa kanssa. Kun lapset ovat sairaita, on myös yleisempää, että äidit jäävät kotiin huolehtimaan heistä. Tämän selittää yleensä se, että mies on pääasiallinen ansiontuoja perheessä ja hänen tulon- sa vaikuttavat perheeseen enemmän. Joitakin perinteisiä eleitä ylläpidetään edelleen. Mie- het pitävät ovea auki naisille ja antavat heidän mennä ensin sisään. Miehet kosivat naista, vaikka usein kyseessä on parin yhteinen päätös ilman perheiden osallisuutta. Ruotsissa perhe on erittäin tärkeä, ja lasten oikeudet hyvin suojeltuja. Ruotsalaisille perheille myönnetyt oikeudet taata, että he pystyvät riittävästi huolehtimaan lapsistaan, ovat parhaita maailmassa. Seuraavassa yhteenveto näistä oikeuksista: • Joko äiti tai isä saa olla poissa työstä, kunnes lapsi on 18 kuukautta vanha. • Jompi kumpi vanhemmista saa vähentää työtaakkaansa 25%:lla, kunnes lapsi täyttää 8 vuotta (ja on muodollisesti valmis kouluun). • Vanhempainraha maksetaan 480 päivän ajan, ja se on tarkoitettu molemmille van hemmille. Näistä “vähemmistövanhemman” tulee käyttää 60 päivää, ja siksi tätä os uutta kutsutaan usein “isäkuukausiksi”. • Vanhempi voi olla jopa 60 päivää vuodesta poissa töistä huolehtiakseen sairaasta lapsesta. • Osa ruotsalaisista kuitenkin kyseenalaistaa sen, missä määrin nämä oikeudet toteu tuvat, sillä tilastojen mukaan naiset eivät useinkaan tavoita lainkaan samaa palk katasoa kuin heidän miespuoliset kollegansa. • Ruotsiin matkustavat huomaavat perheystävällisen ilmapiirin ravintoloissa ja muissa samanlaisissa paikoissa. Jopa junissa on lelu- ja leikkikulmaus. PERHE 1414 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  15. 15. DON’TS Älä käytä kiihtynyttä kehonkieltä Monet ei-skandinavialaiset eivät huomaa, miten vilkkaita he voivat olla keskustel- lessaan. Ja mitä kiihtyneemmäksi he tu- levat, sitä enemmän he innostuvat, kuten voimme kuulla monista keskusteluista. Tämä on nopein tapa ärsyttää paikallisia, ja voit odottaa nuhteita, jos äänesi kantaa seuraavaan pöytään. Kun näet ruotsalaisen tiedostamattaan kääntyvän poispäin sinus- ta, tai varjostavan silmiään kuin he olisivat auringossa, pidä tätä merkkinä: he yrittävät välttää sinua. Älä koe hiljaisuutta painostavana Se, minkä sinä saatat kokea epämukava- na hiljaisuutena, ruotsalainen pitää miel- lyttävänä taukona. “Älä sano mitä tarkoitat, tarkoita mitä sanot” kuvaa hyvin ruotsalaista keskustelua. Ruotsalaiset ovat suoria kom- munikoijia, ja jokaisen sanan laskelmoidaan välittävän jokin viesti. Kuulet harvoin keskus- teluja, jotka ovat täynnä sosiaalisia kohte- liaisuuksia ja small talkia, joten älä kiirehdi täyttämään aukkoa vain koska olet tottunut jatkuvaan pulinaan kotona. Älä opeta ruotsalaisia Tämä saattaa vaikuttaa erittäin ylimieliseltä, vaikka se ei olisikaan tarkoituksesi. Älä oleta, että koska Ruotsi on neutraali maa, ruot- salaiset eivät olisi tietoisia muiden maiden poliittisista kiemuroista. Ruotsalaiset luke- vat paljon ja ottavat koulutuksen tosissaan, jopa nuorella iällä. Tämä ei tarkoita sitä, että et voisi kertoa mielenkiintoisia juttuja koti- maastasi, mutta älä haasta riitaa tai käyttäy- dy kaikkitietävänä. Älä unohda henkilökohtaista tilaa Ruotsalaiset haluavat säilyttää hen- kilökohtaisen tilansa. He eivät yleensä koskettele fyysisesti. Ei kannata edes seistä liian lähellä kaupan kassalla. Älä istu kenen- kään viereen bussissa, jos jossakin on tyhjä paikka vain sinulle jossakin muualla. Mietipä sitä: jos ventovieras istuu viereesi tyhjässä bussissa, etkö tuntisi oloasi epämukavaksi... tai ehkä takertuisit käsilaukkuusi ja silmäilisit lähintä pakoreittiä? Älä juo kofeiinitonta kahvia Opi nauttimaan kahvista Ruotsissa – älä pyydä kofeiinitonta, se ei maistu hyvältä eikä sitä saa joka paikasta. Kahvi ja kanelip- ullat ovat kuin sosiaalinen liima – ne antavat ihmisille syyn tavata toisiaan ja sosialisoida etenkin Tukholmassa. Älä koreile Et ehkä matkusta saadaksesi ystäviä, mutta jos tulet Ruotsiin vi- erailulle Jersey Shore –tyyliin, saat kyllä kuulla kunniasi. Sosiaaliset suodattimet menevät päälle, ja uu- det paikalliset tuttavasi välttelevät sinua kuin ruttoa. Ruotsissa kaikki tehdään kohtuudella, vaatetuksesta juhlintaan Tukholman yöklubeis- sa. Ihmiset pitävät hauskaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti käymättä ärsyttäviksi. Muistathan sen är- syttävän riidanhaastajan paikalli- sessa baarissasi? Täältä et heitä löydä, joten voit pitää tätä kohtuu- teen suuntautumista siunauksena. 1515 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  16. 16. DONT’S Älä vähättele ruotsalaista olutta... Tai mitään muutakaan Äläkä kertoile miten paljon parempaa olut on kotimaassasi – tai miten paljon parempaa mikään on kotimaassasi. Se on töykeää ja vas- tenmielistä, mihin tahansa menetkään. Ruot- salainen olut on kevyempää ja saattaa maistua vetiseltä versiolta oman kotipaikkasi oluesta, mutta ruotsalaiset pitävät siitä. Jos et pidä siitä, ota jotakin muuta. Älä oleta, että kaikki ruotsalaiset puhuvat en- glantia Englanti saattaa olla universaali kieli, mutta älä odota kuulevasi sitä joka puolella Eurooppaa. Ainoastaan Iso-Britanniassa voit olla varma, että tulet kuulemaan englantia, mutta se ei ole vallit- seva kieli ruotsissa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö ruotsalaiset osaisi puhua englantia, mutta pidä mielessä, että se ei ole heidän ensimmäinen kiel- ensä. Mitä teetkin, kun tapaat englantia puhu- van ruotsalaisen, jonka äidinkieli se ei ole, älä korota ääntäsi ja puhu hitaasti, kuin he olisivat peräkylästä kotoisin. Opettele muutamia ruot- sinkielisiä lauseita sen sijaan. Älä käytä kiihtynyttä kehonkieltä Monet ei-skandinavialaiset eivät huomaa, miten vilkkaita he voivat olla keskustellessaan. Ja mitä kiihtyneemmäksi he tulevat, sitä enemmän he innostuvat, kuten voimme kuulla monista kes- kusteluista. Tämä on nopein tapa ärsyttää pai- kallisia, ja voit odottaa nuhteita, jos äänesi kan- taa seuraavaan pöytään. Kun näet ruotsalaisen tiedostamattaan kääntyvän poispäin sinusta, tai varjostavan silmiään kuin he olisivat auringossa, pidä tätä merkkinä: he yrittävät välttää sinua. Älä mainitse suomalaista jääkiekkotiimiä Kun olet Ruotsissa, kannatat ruotsalaista jääkiekkotiimiä. Piste. Tämä on turvallisin vai- htoehto, ellet halua aloittaa riitaa. Älä myöskään maini- tse muita jääkiekkotiimejä. Olet toistaiseksi ruotsalaisen jääkiekon ystävä! Ruotsalais- illa ja suomalaisilla on pitkä ja monimutkainen historia, ja kaikkien muista maista tulevi- en kannattaa jättää asia sik- seen. Älä puhu vieraille Ruotsalaiset eivät puhu vi- eraille. Me pidämme sitä ou- tona käytöksenä ja pidämme yksityisyydestämme. 1616 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  17. 17. YRITYSKULTTUURI Ruotsalaiset pitävät täsmällisyyttä liiketapaamisissa erittäin tärkeänä, ja odotta- vat sinulta samaa. Soita ja tarjoa selitys, jos myöhästyt. Käytä sukunimiä ja titteleitä, kunnes ruot- salainen isäntäsi tai kollegasi erityisesti ke- hottaa sinua kutsumaan heitä etunimeltä. Englantia käytetään usein liiketoiminnassa. Tulkki on harvoin tarpeen. Englanninkieliset käyntikortit hyväksytään. Liiketapaamisissa ruotsalaiset usein menevät suoraan asiaan lyhyiden kohteliaisuuksien jälkeen. Kokousten työjärjestykset on laadittu selkeästi ja tarkoitus ilmaisten. Ruotsalaiset ovat käytännöllisiä, tarkkoja, varautuneita ja menevät nopeasti asiaan. Esitelmät ovat tärkeitä. Niiden tulisi olla selkeitä, ytimekkäitä ja yksityiskohtaisia. Raportteja, tiedotustilaisuuksia ja esitelmiä tulisi tukea faktoilla, luvuilla, taulukoilla ja kaavioilla. Ruotsalaiset ovat yleensä kovia neuvotteli- joita. He ovat suunnitelmallisia ja yksityis- kohtaita, muuttavat näkökantaansa hitaasti ja ajavat kovaan myönnytyksiä. Suhteellisen pienellä yksityisellä sektorilla on tärkeää tietää, kuka on kuka ja mikä on jokai- sen asema yritysrakenteessa. Tärkeät päätök- set tehdään usein keski- ja alemman tason johtajien toimesta. Vaikka päätöksenteko saattaa olla hidas pro- sessi, päätösten toteutus on usein nopeaa. Älä soita ruotsalaiselle liiketoiminta-asioissa kotiin, ellei asia ole tärkeä ja sinulla on hen- kilöön läheinen suhde. Kun kommunikoit ruotsal- aisten kanssa, ole selkeä ja ytimekäs ilmaistessasi, mitä odotat heiltä. He ovat samoin suorasukaisia sinun kanssasi. 17 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  18. 18. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA Perhekuvioita Lapset aloittavat koulun 6-vuotiaina, ja päivähoitoa tarjota- an kaikille tätä nuoremmille, jotta vanhemmat voivat käydä töissä. Keskimääräinen lapsiluku on 2.1 lasta per perhe, mikä melko korkea – yksi Euroopan korkeimmista syntyvyysluvuis- ta. Monien sukupolvien oleskelu samassa taloudessa on Ruot- sissa harvinaista. Lapset lähtevät kotoa myöhäisteini-iässä tai vähän yli kaksikymppisinä, ja usein asuvat yksin jonkin aikaa ennen kuin aloittavat oman perheensä. Tästä seuraa tietenkin se, että nuoret ruotsalaiset perheet eivät voi noja- ta vanhempiinsa samalla tavoin, ja sama pätee vanhempaan sukupolveen kun heidän tarpeensa kasvavat. Vanhat ihmiset voivat elää mukautetuissa asunnoissa ja saa- da rajallista apua, tai ottaa askeleita vanhainkotia kohti. Ei odoteta, että lapset pitäisivät huolta vanhemmistaan. Talou- silmaston kiristyessä tämä saattaa muuttua. Perheuutiset – syntymät, syntymäpäivät, kihlaukset, avioliitot ja kuolemat On erittäin yleistä ilmoittaa perheen muutoksista sanomalehdissä. Jokaisessa päivittäisessä sanomalehdessä on perheuutisille omistettu sivu. Ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä peritään maksu. Jotta kaikki näkisivät ilmoituksen, monet julkaisevat sen kahdessa suurim- massa sanomalehdessä, Dagens Nyheter tai Svenska Dagbladet. Jos huomaat muutoksen ystävän/kollegan perhetilanteessa, on yleensä tapana lähettää pieni onnittelu tai osanotto. Lasten riidat Lasten odotetaan selvittävän omat riitansa, eivätkä vanhemmat ole yleensä läheisesti mu- kana lasten konflikteissa. Puhelimeen vastaaminen Suurin osa ruotsalaisista vastaa puhelimeen sanomalla joko etu- tai sukunimensä tai mo- lemmat. Joillain alueilla on myös yleistä vastata puhelinnumerolla. Ihmiset harvoin vastaa- vat puhelimeen ja tervehtivät ilmaisematta, mihin olet soittanut. Kuten aina kun ihmisiä yritetään selittää kokonaisuutena, yleistyksiä tehdään ja stereotyyppejä käytetään. On joka tapauksessa aina hyvä olla jonkinlainen kuva maan tavoista, jotta et tule väärinymmärretyksi. Olemme tässä kerän- neet lyhyen listan siitä, miten ruotsalaiset käyttäytyvät eri tilanteissa. 18 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  19. 19. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA Treffit Ruotsissa Tasa-arvo sukupuolten välillä saattaa olla syynä perinteisen kosiokäyttäytymisen puut- teeseen ruotsalaisissa ihmissuhteissa. Kysy keneltä tahansa ruotsalaiselta mieheltä, ja hän vakuuttaa sinulle, että naiset soittavat heille ja he usein jakavat illallis- laskun. Tasajako jopa treffeillä on selvästi omaksuttu Ruotsissa. Ulkomaalaiset naiset yllättyvät usein siitä, minkä he kokevat ruotsalaisten miesten huomaavaisuuden puutteeksi. Miehet, jotka tulevat kulttuureista jois- sa treffit ja seurustelu kuuluvat asiaan, huomaa- vat ruotsalaisten naisten arvostavan tätä suur- esti ja joskus jopa hämmentyvän tällaisesta kanssakäymisestä. Kurssit Ruotsalaiset ottavat mielellään kursseja työn ulkopuolella. Monet koulut lähettävät kurssitiedotteensa suoraan kotiisi. Suurin osa niistä monet ovat erilaisten liitto- jen järjestämiä, jäsenten uusien taitojen kehittämiseksi, vaikka valikoima onkin laaja. Tarjolla on keramiikka-, taide- ja käs- ityökursseja, samoin kuin kieliä, kirjanpitoa, tietotekniikka- ja tanssikursseja. Moneen kiin- nostuksenaiheeseen löytyy oma kurssinsa. Tällai- sia kouluja ovat mm. Folkuniversitetet, Medborgar- skolan ja TBV. Ammatillinen identiteetti Ruotsalaisten identiteetti on pitkälti yhteydessä heidän ammat- teihinsa. Yksi ensimmäisistä kysymyksistä, jonka ruotsalainen esittää uudelle tuttavalle on “Mitä teet työksesi”? On myös yleistä sanoa, että olet tietokonekonsultti sen sijaan, että sanoisit työskenteleväsi tietokonekonsulttina. Tästä on aiheutunut yhä enemmän ongelmia, kun työttömyysluvut ovat kasvaneet. Asema liittyy läheisemmin yksilön ammatinvalintaan kuin ikä, sukulaissuhteet, persoonallisuus tai muut piirteet. Kunnioitusta ei kuitenkaan saa ainoastaan korkean aseman ammateissa, vaan hyvin te- htyä työtä millä tahansa alalla kunnioitetaan. 19 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  20. 20. Veronica Gelfgren Yulia Bazyukina Marja-Liisa Helenius Tutkimus Tutkimus, ulkoasu Käännös www.thelanguagemenu.com Learnmera Oy

×