Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

I4M Country profile estonia (in finnish)

134 views

Published on

This document was created for the Project Info4migrants. Project number: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

I4M Country profile estonia (in finnish)

  1. 1. Info4Migrants VIROMaaprofiili Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615
  2. 2. Alue 45,227km2 1,315 milj VÄESTÖ BKTasukasta kohden VALUUTTA $26,555 Kieli VIRO Tunnetut alueelliset kielet VÕRO, SETU
  3. 3. Viro on länsieurooppalainen maa, joka rajoittuu Itämereen ja Suomenlahteen ja sijaitsee Latvian ja Venäjän välissä. Seurauksena vuosisatojen Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Venäjän valtojen alaisuudesta ajatus itsenäisestä virolaisesta valtios- ta luotiin jo myöhään 1800-luvulla, ja se toteutui 1918, kun Viro saavutti itsenäisyyden Venäjän keisarikunnasta. Vuonna 1940 Viro yhdistettiin väkipakolla Neuvostoliittoon, ja se sai itsenäisyytensä takaisin vuonna 1991 Neuvostoliiton romahtaes- sa. Kun viimeiset venäläiset joukot lähtivät vuonna 1994, Viro on ollut vapaa edistämään taloudellisia ja poliittisia siteitä Länsi-Eu- rooppaan. Viro liittyi NATO:on huhtikuussa 2004, ja se on kuu- lunut Euroopan Unioniin toukokuusta 2004 lähtien. Virolla on moderni markkinapohjainen talous ja yksi suurimmis- ta tulotasoista per asukas Keski-Euroopassa ja Baltian alueella. Viron perättäiset hallitukset ovat tavoitelleet vapaita markki- noita, yrityksiä suosivaa taloudellista agendaa, eivätkä he ole juurikaan epäröineet sitoumuksessaan markkinoita suosiviin uudistuksiin. Nykyinen hallitus on seurannut tervettä finans- sipolitiikkaa, joka on johtanut tasapainoiseen budjettiin ja al- haisen julkiseen velkaan. Talous hyötyy vahvasta elektroniikka- ja televiestintäsektorista sekä vahvoista kauppasuhteista Suomeen, Ruotsiin, Venäjään ja Saksaan. Kansallislippu Vaakuna MAAN TAUSTATIEDOT SUOMI LATVIA VIRO Tallinna VENÄJÄ 3 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  4. 4. VIRO-FAKTAT Koko ja väestö Viro on pieni, mutta suurempi kuin Slovenia, Alankomaat, Tanska ja Sveitsi. Pienestä koostaan huolimatta se tuntuu suurelta, koska siellä elää vain 1,3 miljoonaa ihmistä. Tämä tekee Virosta yhden harvaan asutuimmista maista Euroopas- sa, 32 ihmistä per neliökilometri. Historia “Eesti” voidaan jäljittää 100-luvun Roomalaisen histori- oitsijan Tacituksen mainintaan ihmisistä tai paikasta, jonka nimi oli Aestii tai Aestui. Nimi saattaa olla lähtöisin saksalais- esta itää tarkoittavasta sanasta. Paikkojen nimet on jäljitetty tälle kaudelle, viitaten yhteyteen kielen ja kotimaan välillä. Virossa on yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, Tartun yliopisto, joka perustettiin vuonna 1632. Alue on ollut suuri konfliktien keskus, ja sitä ovat hallinneet kaikenlaiset vallat, kuten Ruotsi ja Puola-Liettua. Vasta 1800-luvulla alkoi nation- alistinen liike, joka myöhemmin johti itsenäisyyteen. Itsenäisyyspäivät Virossa juhlitaan kahta itsenäisyyspäivää: ensimmäinen on 24. helmikuuta 1918, ja toinen on 20. elokuuta 1991, ja mo- lemmat juhlistavat itsenäisyyttä Neuvostoliitosta. 4 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  5. 5. www.thelanguagemenu.com Learnmera Oy Veronica Gelfgren Yulia Bazyukina Marja-Liisa Helenius Tutkimus Tutkimus, ulkoasu Käännös
  6. 6. VIRO-FAKTAT Teknologia Viro on erittäin teknologiatietoinen maa. Viro on huimasti menestyneiden teknologiaohjelmien kuten Skypen ja Kazaan kotimaa, ja lisäksi wifi-verkko on saatavilla lähes kaikkialla, myös julkisissa puistoissa. Viro oli ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön verkkoäänestys poliittisissa vaaleissa. Uskonto Virossa on yksi korkein ateismin kannatusprosentti maa- ilmassa, ja vain 16% ilmaisi uskovansa jumalaan vuoden 2005 tutkimuksessa. Uskonnollisia perinteitä noudatetaan kuitenkin edelleen, samoin kuin pakanallisia rituaaleja, joita juhlitaan kulttuurisina perinteinä. Perheen tuki Viro on hyvä paikka äideille. Siellä synnytyksestä selviyty- misprosentti on korkein maailmassa, ja uuden äidit saavat 100% palkastaan 18 kuukauden ajan. Muitakin lapsietuuksia tarjotaan. Maasto Virossa sijaitsee Baltian maiden korkein vuori, Suur Mu- namägi, joka on 318 metriä korkea. Viro on kuuluisa me- teoriittikraattereistaan, etenkin Kaalin ympäristössä, josta löytyy useita viime vuosituhansien aikana muotoutuneita kraattereita. Viron suhteellinen tasaisuus tekee siitä hyvän paikan harjoittaa murtomaahiihtoa. Alhaisen väestöntihey- den vuoksi puolet maasta on metsää, jossa on hyvä patikoi- da. Viron metsät laajenevat, ehkä pienentyvän väkiluvun vuoksi. 6 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  7. 7. 1. tammikuuta: uudenvuodenpäivä Yleensä hiljainen päivä juhlinnan jälkeen. 24. helmikuuta: itsenäisyyspäivä Tätä päivää juhlitaan sotilasparaatilla aamulla ja juhlavilla per- heillallisilla illalla. Vaihtuva perjantai keväällä: pitkäperjantai Kirkollinen juhlapyhä, surun ja paaston päivä. Vaihtuva sunnuntai keväällä: pääsiäispäivä Tunnetaan viroksi yleisesti nimellä “lihavõtted” tai “munade pühad”. 1. toukokuuta: vappu Vapunpäivää edeltävää iltaa (vappuaattoa) vietetään juhlien ja harjoittaen noitatemppuja. Vaihtuva päivä loppukeväällä: helluntai Kirkollinen juhlapyhä, juhlitaan 7 viikkoa pääsiäissunnuntain jälkeen. 23. kesäkuuta: voitonpäivä Juhlistetaan ratkaisevaa taistelua (1919) itsenäistymissodassa. 24. kesäkuuta: juhannuspäivä Tunnetaan yleisesti nimellä “Jaanipäev”. Juhlitaan ju- hannuskokoilla sekä erilaisilla tapahtumilla, joita pidetään ympäri maata. Yksi vuoden tärkeimpiä päiviä virolaisille. 20. elokuuta: toinen itsenäisyyspäivä Juhlitaan kansallisilla juhlallisuuksilla, tapahtumilla ja perhek- okoontumisilla. 24.-26. joulukuuta: joulu Joululoma vietetään yleensä perheen parissa. JUHLAPÄIVÄT 7 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  8. 8. VIROLAINEN RUOKA Papukeitto Papukeitto tehdään härkäpavuista, savuste- tusta lihasta, perunoista ja sipulista. Se tarjoillaan kuumana smetanan kera. Virolainen kylmä kurkkukeitto Pilkottu sipuli yhdistetään kuorittujen, siemenettömien ja raastettujen kurkkujen ja tillin kanssa kanaliemessä. Kun keitto sakeutuu, lisätään smetanaa ja kananmu- nan keltuaisia. Sitten keittoa jäähdytetään ainakin 4 tuntia. Keitettyä hyytelöityä porsaanlihaa (Sült) Hyytelö tehdään keittämällä porsaan luut, joskus sorkat ja päät. Keittoa valmistetaan suurissa erissä, joten monilla virolaisilla perheillä on suuria pinoja kovettuvaa ”sült- tyä” kodeissaan. Kalaa tomaattimarinadissa Siikafileet leikataan paloiksi, niille ripotel- laan suolaa ja pippuria ja päällystetään jauhoilla. Kala ruskistetaan ja jätetään mar- inadiin noin 6 tunniksi. Kun ruoka on valmis tarjoiltavaksi, tehdään kastike viinietikasta, tomaattitahnasta, sokerista ja mausteista. Tummaa leipää valkosipulin kera Tämä ruokalaji on tehty maan täydel- lisyyteen hiotusta tumman leivän resep- tistä, ja tätä kieritellään valkosipulissa, friteerataan ja tarjoillaan tzatzikin kaltaisen valkosipulisen ja raikkaan kurkkukastikkeen kera. Mustamakkara (Verivorst) Verta ja ohramakkaraa, joka muistuttaa englantilaisten diplomaattisesti “black pudding” -nimellä kutsumaa ruokalajia värinsä vuoksi. Virossa tämä on perinteinen jouluruoka, jota tarjoillaan punaisen marja- hillon kera. Hapankaalimuhennos (Mulgikapsad) Virolainen hapankaalilisäruoka. Hapankaa- limuhennosta sianlihan kanssa, keitettyjen perunoiden kanssa tarjoiltuna. Happamaton ohraleipä (Karask) Yksi jälkiruoista on tämä kakkumainen ohraleipä. Perinteinen virolainen ruoka perustuu suuresti lihaan ja perunoihin, sekä kalaan rannikko- ja järvialueilla, mutta siihen vaikuttavat nykyään monet erilaiset ruoat. Nykyään on tarjolla laaja valikoima kansainvälisiä ruokia ja ruokalajeja, joista monet tulevat lähimaista. Saksa, Skandinavia ja Venäjä ovat vaikuttaneet suuresti virolaiseen ruokaan. Tyypillisimmät virolaiset ruoat ovat olleet ruisleipä, sianliha, peruna ja maitotuotteet. Virolaiset ruokailutavat on perinteisesti yhdistetty vuode- naikoihin. Ruokatarvikkeiden suhteen Viro kuuluu oluen, vodkan, ruisleivän ja sian- lihan “vyöhykkeelle” Euroopassa. 8 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  9. 9. VIROLAINEN RUOKA Virolaiset jauhelihakotletit (Hakkliha kotlet) Jauhettu naudan- ja porsaanliha sekoiteta- an kananmunan ja mausteiden kanssa. Tästä tehdään pihvejä, jotka kieritetään leivänmuruissa ja paistetaan. Lisäksi se voidaan tarjoilla haudutetun punakaalin kera. Virolainen porsaanliha Hapankaalia, porsaan ulkofileetä, omenaa, sipulia, ohraa ja mausteita yhdistetään ja haudutetaan noin 4 tuntia. Hyytelöity vasikanliha Vasikanolkaa, tuoreita sianrystysiä, sipulia ja porkkanaa laitetaan kattilaan ja keitetään kokonaisten pippurien ja laakerinlehtien kera noin 3 tuntia. Sitten liha poistetaan ja leikataan palasiksi. Liha asetetaan muottei- hin. Keitetty liemi kaadetaan jokaiseen mu- ottiin, ja sitten muotit laitetaan jääkaappiin, kunnes liemi on hyytelöitynyt. Kama Tälle ei juurikaan löydy vastinetta. Kyseessä on paksu jälkiruokajuoma, joka tehdään piimästä (kefir) ja sekoitetaan jauhettujen jyvien – rukiin, kaura-ohran ja hernejauho- jen – kanssa. Vanaema’s kook (Isoäidin kakku) Tämä kakku koostuu taikinakerroksesta, hillosta ja murenevasta kuorrutuksesta. Alkoholiton olut (Kali) Virolainen alkoholiton juoma eli Kali. Kali on eräänlainen käymätön olut, ja sitä kut- sutaan “Virolaiseksi Coca-Colaksi”. Se on makeaa ja kevyesti kuplivaa. Vahva juoma Vana Tallinn on tummanruskea, voimak- as likööri, joka maistuu hieman rommille. Liköörin maku on vaniljainen, hieman eksoottinen ja samettinen, ja se koostuu luonnonaineksista, kuten sitrusöljyt, kaneli, vanilja sekä rommi. Vana Tallinnaa tulisi juoda sellaisenaan ilman lisäkomponentteja, kahvikupin kera. Usein Vana Tallinn tarjoillaan sellaisenaan murskattujen jäiden kera. Likööri on myös erinomainen komponentti cocktaileissa. 9 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  10. 10. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Kielet Virossa Viron virallinen kieli on viro, joka on uralilainen kieli ja sukua suomelle, mut- ta ei venäjälle eikä latvialle, jotka ovat puolestaan indoeurooppalaista alku- perää. Venäjä on maan ylivoimaisesti suurin vähemmistökieli. On olemassa kau- punkeja, joissa on suuri venäläinen yhteisö, kuten myös kaupunkeja, joissa viron kielen puhujat ovat vähemmistössä (etenkin koillisosissa, esim. Narvassa). Baltiansaksalaiset (Saksaksi: Deutsch- Balten, tai Baltendeutsche) olivat et- nisesti pääasiassa Saksan asukkaita Itämeren itärannikolla, josta tänään mu- odostuvat Viro ja Latvia. Nykyään saksan kieli on kolmanneksi suosituin vieras kieli virolaisten keskuudessa. Vironruotsalaiset ovat ruotsinkielinen vähemmistö Virossa, jotka perinteisesti asuvat Viron länsi- ja pohjoisosan rannik- koalueilla ja saarilla. Lähes koko Viron ruotsinkielinen vähem- mistö pakeni Ruotsiin toisen maailman- sodan aikana, ja ainoastaan muutamien yksilöiden jälkeläiset päättivät jäädä Vi- roon ja ovat nyt maan pysyviä asukkaita. Etiketti Virolaiset ovat sosiaalisesti sisäänpäin kääntyneitä ja he pitävät etäisyyttä julkisissa ja yksityisissä tiloissa. Ihmiset liikkuvat nopeasti, harvoin ottavat katse- kontaktia, ja puhuvat hiljaisella äänellä julkisesti. Liiketoiminta Liiketoimintatervehdykset ovat muodolli- sia ja varautuneita, tervehdys on usein jämäkkä kädenpuristus. Ihmisiä tulisi puhutella heidän titteleillään, ja sinun tulee odottaa pyyntöä käyttää heidän etunimeään. Luottamus ja sanansa pitäminen on tärkeää. Tapaamisia pide- tään usein lounaalla. Päätökset tehdään usein huipulla, joten ennen päätök- sen tekoa saatetaan tarvita useampi tapaaminen. 10 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  11. 11. Käytöstavat • Virolaiset ovat yleensä melko hiljaisia ja varautuneita. • Yleensä he puhuvat hiljaisella äänellä eivätkä halua olla huomion keskipisteenä. • Järkevää toimintaa, rauhallisuutta ja äärimmäisten tunnetilojen välttämistä ar- vostetaan. • Aluksi virolaiset saattavat vaikuttaa etäis- iltä. Kun suhde lämpenee, tämä muuttuu. Tapaaminen ja tervehtiminen • Tervehdykset saattavat vaikuttaa melko muodollisilta ja varautuneilta. • Miesten tulisi tervehtiä naista ensin ja nuoremman tulee tervehtiä vanhempaa. • Kun tapaat jonkun, muista nousta ylös, katsoa suoraan silmiin ja tarjota jämäkkä kädenpuristus. • Yleisin tervehdys on “tere” (“hei”). • Tittelit ovat tärkeitä. “Härra” on Herra, “Prova” on Rouva ja “Preili” on Neiti. Kaik- kia näitä seuraa sukunimi. • Käytä etunimiä vain, jos sinua on pyydet- ty niin tekemään. Lahjanantoetiketti • Lahjoja annetaan yleensä syntymäpäivinä ja jouluna. • Lahjojen ei tarvitse olla kalliita, sillä on kyse enemmänkin ajatuksesta kuin rahallis- esta arvosta. • Jos sinut kutsutaan virolaiseen kotiin, hyvä lahja on suklaarasia ja kukat. • Kukkia tulisi antaa parittomana lukuna. • Lahjat yleensä avataan heti. Illallisetiketti • Saavu ajoissa. Täsmällisyyttä odotetaan. Soita, jos myöhästyt. • Tarkista, käytetäänkö talossa kenkiä. • Älä odota kotikierrosta – kodit ovat yksityisiä. • Pukeudu konservatiivisesti. • Yritä tarjota apua emännälle valmistelu- iden tai siivoamisen kanssa, kun ateria on tarjoiltu. Tästä kieltäydytään, mutta tarjou- tuminen on silti kohteliasta. • Älä keskustele liiketoiminnasta. • Vastaa kaikkeen tarjottuun vieraanvarai- suuteen. Pöytätavat • Pöytätavat Virossa ovat melko muodolli- sia. • Pysyttele seisaallasi kunnes sinut kutsuta- an istumaan. • Pöytätavat ovat mannermaiset, eli haarukkaa pidetään vasemmassa kädessä ja veistä oikeassa kun syödään. • Älä aloita ateriointia ennen kuin emäntä aloittaa ja joku sanoo “head isu” (“hyvää ruokahalua”). • Vältä kyynärpäiden asettamista pöydälle. • Kehu ateriaa emännälle. • Yritä syödä kaikki loppuun. ETIKETTI JA TAVAT 11 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  12. 12. Virolaisilla on vahvat siteet Pohjoismaihin, jotka ovat peräisin tärkeistä kulttuurisista ja uskonnollisista vaikutteista. Nämä ovat tulleet vuosisatojen saatossa Skandinavian ja Saksan hallinnon ja asutuksen mukana. Virolaiset pitävät itseään ennemminkin pohjois- maisina kuin baltianmaisina, etenkin sen läheisen etnisen ja lingvistisen suhteen vuoksi, joka heillä on Suomeen. VIROLAISET IHMISET Virolaiset ovat osa suomalais-ugrilaista etnistä ryhmää, mikä tekee heistä suoma- laisten – ja hieman etäisemmin – unkari- alaisten sukulaisia. Tämä ryhmä on ainut- laatuisessa asemassa Euroopassa, sillä näillä kielillä ei ole mitään yhteyttä niitä ympäröiviin kieliin. Maata pidetään pohjo- ismaisena eikä Baltianmaana, ja se on mu- kana monissa talousyhteistyösopimuksissa Pohjoismaiden kanssa. Virolaisilla on vahva suhde paikallisiin per- inteisiin, jotka liittyvät pääasiassa erilaisiin murteisiin ja joita vahvistavat vaihtelevat tavat ja pukeutuminen. Saarilla, kuten Saaremaa, on omat perinteensä, ja ihmiset puhuvat vahvoja murteita. Muita paikalli- sia kulttuureja, jotka puhuvat eri murteilla, ovat mulgid (eteläinen Viljandimaa), voru- kad (Voru) ja setud (Setumaa, jota jakaa Viron ja Venäjän välinen raja). Paikallisista variaatioista huolimatta ihmiset tuntevat jakavansa yhteisen kulttuurin. Maassa on suuri yhteisö etnisiä Venäläisiä, joiden yhteydet Viroon ovat alkaneet kehittyä vas- ta viime aikoina. Maa on erittäin korkeasti koulutettu, ja lu- kutaitoaste on yksi korkeimmista maailmas- sa. Koulujärjestelmä on huipputasoa kan- sainvälisellä tasolla verrattuna. Lähes 200 maailman maasta Viro on toisena aikuisten lukutaitoasteella, joka on 99,8 prosenttia. 12 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  13. 13. Ilmainen julkinen liikenne Tallinnan pormestari tarjosi ilmaisen julk- isen liikenteen kaikille, jotka ovat rekisterö- ityneet kaupungin asukkaaksi. Vaikka kau- pungille kertyy aluksi kustannuksia julkisen liikenteen järjestämisestä, tämä myös tarkoittaa, että enemmän ihmisiä rekisterö- ityy asukkaiksi. Tämä puolestaan merkitsee enemmän verotuloja Tallinnan hallinnolle. Lisäksi, koska ihmiset voivat liikkua ympäri kaupunkia vapaasti ja halvalla hinnalla, pai- kalliset kaupat saavat enemmän asiakkaita. Ihmiset käyttävät julkista liikennettä enem- män ja kaduilla on vähemmän autoja, mikä hyödyttää myös ympäristöä. Verkkoäänestys Vaikka monet maat väittelevät yhä verk- koäänestämisen ajatuksesta turvallisuussy- istä, Virossa se aloitettiin vuonna 2005. Viro on erittäin teknologiatietoinen maa, ja suurimmassa osassa luokkahuoneista ja kodeista on internet-yhteys. Virolaiset päättivät automatisoida äänestyksen te- hdäkseen siitä helpompaa. Viron valtio määrää kaikille kansalaisille omat pin-luvut ja kirjautumistunnukset valtion verkko- palveluihin, joten suojattu infrastruktuuri on jo paikallaan. Tasavero Viron valtio oli ensimmäinen Euroopassa, joka otti käyttöön tasaverojärjestelmän. Vaikka Viro on pieni esimerkki, tulokset ovat olleet melko hyviä tähän mennessä. Monet maat, jotka omaksuivat tasaveron Viron jälkeen, eivät ole pärjänneet kovin hyvin taloudellisessa kriisissä, ja ovat nyt muuttaneet verojärjestelmänsä takaisin. Viro puolestaan uskoo, että tasaverojärjest- elmä on edelleen paras järjestelmä, ja Viron talous on toipunut kriisistä. Turvaheijastimet Viro on huolissaan tieturvallisuudesta. Kos- ka Virossa on pimeää suuren osan aikaa, viranomaiset ovat huolissaan siitä, että autot törmäävät jalankulkijoihin. Tämän välttämiseksi turvaheijastimen pitäminen on pakollista, jotta ajajat näkevät sinut. Viron valtio odottaa, että jalankulkijat käyttäytyvät vastuullisesti. Ellet käytä hei- jastimia, voit saada sakot. USKOMATTOMIA FAKTOJA 13 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  14. 14. DOS JA DON’TS Pöytätavat Älä istuudu, ennen kuin sinua kehotetaan istumaan. Älä syö ennen kuin isäntä aloittaa aterio- innin, tai kunnes joku sanoo “head isu” eli “hyvää ruokahalua”. Älä laita kyynärpäitä pöydälle. Kehu isäntää ja tarjoilua. Tervehdykset Kättele jämäkästi kun tapaat jonkun. Säilytä katsekontakti. Älä istu kun tervehdit jotakuta. Nouse ylös! Odota, että nainen ojentaa kätensä ensin. Vierailuetiketti Älä myöhästy! Jos luulet olevasi myöhässä, soita ja selitä syy. Ota kengät pois. Älä pyydä saada nähdä taloa. Virossa koti on yksityinen paikka. Tarjoudu auttamaan isäntääsi/emäntääsi valmisteluissa ja siivoamisessa. Älä keskustele liiketoiminnasta. Tuo isän- nälle lahja, kuten suklaata tai kukkia. Liiketoimintatapaaminen Käännätä toinen puoli käyntikortistasi virok- si. Esittele käyntikortti siten, että vastaanot- taja pystyy lukemaan sen. Pidä mielessä, että virolaiset ovat liiketo- iminnassa mieluiten ystävien kanssa. Liike- lounaat ja -illalliset ovat pääasiassa sosiaal- isia, jotta virolaiset kollegasi voivat tutustua sinuun paremmin. Muista, että liiketoiminta on muodollista Virossa. Ole kärsivällinen. Päätöksien teko voi kestää muutaman kokouksen. Lahjananto ja vastaanotto Anna pariton määrä kukkia, älä parillista. Avaa lahja kun saat sen. Sosialisointi ja keskustelu Älä korota ääntäsi. Virolaiset puhuvat yleensä hiljaisella äänellä. Älä anna kohteliaisuuksia, elleivät ne ole aitoja. Virolaiset eivät jakele kohteliaisuuk- sia helposti, joten jos jakelet niitä liikaa, se saattaa vaikuttaa epäilyttävältä. Älä viittaa Viroon “Itä-Eurooppana”. Viro- laiset pitävät itseään pohjoismaisena. Varo sanojasi Neuvostoliiton suhteen. Älä vertaa virolaisuutta venäläisyyteen. Virolaiset ovat ylpeitä perin- nöstään, ja on onkin erittäin tärkeää seurata heidän etiket- tiään. Se auttaa sinua vieraili- jana ja myös osoittaa kunnioitusta. 14 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  15. 15. YRITYSKULTTUURI Tapaaminen ja tervehtiminen Jämäkkä kädenpuristus, jota seuraa suora katsekontakti, on normi. Tavallisin terve- hdys on”terve” (hei). Ihmisinä virolaiset saattavat vaikuttaa melko varautuneilta ja etäisiltä, etenkin liiketoiminnassa. Tämä on vain jatke sille, että he ovat maltillisia eivät- kä näytä tunteita, joten älä tulkitse vähähy- myisyyttä epäystävällisyydeksi. Kulttuurina, joka edelleen kunnioittaa hi- erarkiaa, on Virossa tärkeää osoittaa kun- nioitusta korkeammassa asemassa olevia kohtaan liiketoiminnassa. Tittelit ovat erit- täin tärkeitä. Käytä “Härra” (Herra), “Prova” (Rouva) tai “Preili” (Neiti), jonka jälkeen seuraa sukunimi. Käyntikortit ovat oleellisia, mutta niiden vaihtoon ei ole rituaaleja. On aina hyvä käännättää toinen puoli käyn- tikortista paikalliselle kielelle. Kommunikaatio Virolainen kommunikaatio on suoraa. Viro- laiset sanovat, mitä tarkoittavat ja tarkoitta- vat, mitä sanovat. Heidän viestintätyylissään on kuitenkin tiettyä diplomatiaa, mikä merkitsee, että he lieventävät kommenttejaan, jos heistä tuntuu, että se saattaa haitata suhdetta tai aiheuttaa jollekulle häpeää. Hiljaisuus on yleinen keino koota ajatuksia ennen vasta- amista herkkäluontoisiin kysymyksiin. Keskustelut suhteen alussa ovat käytännöl- lisiä ja varautuneita. Virolaiset eivät ole tun- teellisia puhujia, ja he saattavat pitää sellai- sia päällekäyvinä. Tiettyä ammattilaisuuden tasoa ja kunnioitusta tulisi aina osoittaa kunnes suhde lämpiää, joten kohteliaisuus on tärkeää liiketoiminnassa Virossa. Kun olet Virossa liike- toimintamatkalla, tulet huomaamaan, että terve- hdykset ovat muodollisia ja melko varautuneita. On olemassa tietty protokolla, jota tulee noudattaa, kuten se, että miehet aloittavat tervehdykset naisten kanssa ja nuoremmat vanhempien kanssa. 15 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  16. 16. YRITYSKULTTUURI Tapaamiset ja neuvottelut: Tapaamiset Virossa ovat muodollisia. On tärkeää, että tiimin korkea-arvoisin jäsen avaa tapaamiset lyhyellä puheella ja esitte- lyillä. Samoin toisen osapuolen tiimin korkea-ar- voisimman jäsenen tulee pitää lyhyt puhe, kiittäen isäntiään ja esitellen itsensä. Small- talk on lyhyttä ja yksinkertaista, jos sitä esiintyy lainkaan. Ennen liiketapaamista Virossa on hyvä lähettää työjärjestys. Jos mahdollista, käännättäkää kaikki kirjalliset materiaalit. Esitelmien tulisi olla sekoitus visuaalista ja suullista tietoa, jota tuetaan sopivilla luvuil- la. Virolaiset eivät arvosta mainostemppuja, liioiteltuja vaatimuksia tai muuta temppui- lua. Katsekontakti osanottajien välillä on tärkeää. Päätökset tehdään huipulla kaikessa liike- toiminnassa, ja konkreettisten tulosten saavuttamiseen menee enemmän kuin yksi tapaaminen. Avain menestykseen on hyvä ja pohdittu ehdotus, joka tarjoaa pitkäaikaista hyötyä ja rakentaa luottamusta. Päätöksen aikaan- saamiseen tarvitaan yleensä useampi kuin yksi kokous. Neuvotellessa virolaiset saatta- vat olla suoria jopa tylyyteen asti, ja saatta- vat vaikuttaa itsepäisiltä. Sanansa pitäminen on aina tärkeää, samoin kuin se, että teet niin kuin lupaat. Jos et to- imi näin, menetät maineesi. Yritä parhaasi mukaan mukautua virolaisia miellyttävään tahdikkaaseen kielenkäyttöön hankalissa ti- lanteissa, jotta et aiheuta yksilöille häpeää. Älä koskaan menetä malttiasi tai korota ääntäsi, sillä tämä haittaa asemaasi. 16 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  17. 17. ELÄMÄNTAPA Tyypillinen virolainen haluaa esiintyä ahkerana, luotettavana, älykkäänä, innovatiivisena ja ystävällisenä. Vaikka kaikki nämä piirteet ovat totta, niitä usein pidetään piilotettuna aar- teena. Virolaiset eivät halua olla tungettelevia eivätkä aggressiivisia, joten he (jopa palve- luhenkilöstö) pysyttelee omissa oloissaan, ja odottaa sinun tekevän ensimmäisen siirron. Tämän jälkeen he ovat rehellisiä ja kohteliaita. Huumorintaju Virolainen huumorintaju on kuivaa, sarkastista ja usein poliittisesti epäkorrektia. Eurooppalaisista se muistuttaa eniten englantilaisia – vitsit omalla kustannuksella ovat suosittuja, vaikka on paljon todennäköisempää, että saat vain hymyn etkä naurua vastaukseksi. Kuoro Kun virolaisia pyydetään laulamaan ääneen, he kieltäytyvät ujoina. Monet virolaiset laulavat kuitenkin kuorossa, ja Kansalliset laulu- ja tanssifestivaal- it (kerran joka 5. vuosi) ovat yksi Viron suurimmista kokoontumisista: kymmenet tuhannet virolaiset kokoontuvat kuuntele- maan yhteensä yli 20 000 ihmisen kuoroja ja katsomaan tuhansia ihmisiä esittämässä kansantansseja. Teknologia Tätä vastoin samaiset modernit virolaiset keksivät Skypen, mobiilipysäköinnin, sähköisen äänestyksen ja monia muita innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja. Monet verkkopalvelut, kuten verkkopankki, sähköiset lääketieteelliset ja dokumenttirekisterit; digitaaliset liput; täysin kattava langaton yhteys ja erinomainen mo- biiliverkko koetaan monien virolaisten mukaan yhtä perustavanlaatuisina kuin ilma ja vesi. Virolaisten antamat kohteliaisuudet ovat aitoja, kädenpuristukset ovat päteviä ja kutsut lämpimiä. Ei ihme, että monien mukaan virolaisista saa mitä parhaita ystäviä. 17 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  18. 18. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA Perinteet Viro on yksi maailman vähiten uskonnollisia maita, mutta virolaiset arvostavat perinteitä. Kristillisiä juhlapyhiä ja rituaaleja noudatetaan usein tai ne ovat sekoittuneet pakanallis- ten rituaalien kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Pyhäinpäivä 2.11. Tätä edeltävänä päivänä monet ihmiset käyvät kirkoissa ja edesmenneiden perheenjäsenten haudoilla, ja yöllä sytytetään kynttilät tuhansien virolaisten kotien ikkunoihin tervehtimään vaeltavia sieluja. Perinteiset käsityö- ja ruoanlaittotaidot kulkeu- tuvat sukupolvelta toiselle: joka vuosi heinäkuusta syyskuuhun virolaiset poimivat marjoja ja metsäsieniä. Kotona tehty hillo, säilötyt vihannekset ja sienet ovat todellista herkkua! Su- osikkiruokia ovat jauhelihasta tehty kastike (“hakklihakaste”), kaalim- uhennos, hyytelöity liha ja uunissa paistetut perunat porsaanlihan kanssa. Myös siipikarja ja kala (savustettu tai suolattu) ovat pidettyjä ruokala- jeja. Kesäisin grillaaminen on tärkeä osa perhekokoontumisia. Kokeilethan virolaista olutta ja alkoholitonta “kalia” (virolainen Coca-cola) ja vie kotiin sa- vustettua kinkkua ja makkaroita (peuran, hirven, villisian ja hevosen lihaa) ystävillesi! Koulu Lapset käyvät koulua 12 vuoden ajan, alkaen 7-vuoti- aina, ja vaikka matematiikka, fysiikka ja tiede ovat iso osa opetussuunnitelmaa, he oppivat ainakin 2 muuta kieltä. Yleisim- min koulussa opetetaan venäjää ja englantia; ranska, saksa ja ruotsi ovat myös suosittuja vaihtoehtoja. On tyypillistä, että nuoret virolaiset aloittavat uransa aikaisin, kun he ovat vielä opiskelijoita – talous, laki ja lääketiede ovat arvostetuimpia opiskelualoja. Tartun 18 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com
  19. 19. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA yliopisto, joka tunnetaan lääketieteestä ja eri tieteenaloista, on Euroopan vanhimpia. Korkeakoulutettujen ihmisten määrä Virossa on suhteessa yksi Euroopan korkeimmista. Sauna Suurimmassa osassa maaseututaloista (ja monista yksityisistä taloista ja asunnoista kaupungeis- sa) on sauna, ja lämmittely ennen järveen hyppäämistä kesällä tai viilentävä lumes- sa kieriskely talvella ovat tärkeitä yhteishenki- ja puhdistautumis- rituaaleja. Mutta jos aiot liittyä seuraan, valmistaudu seuraavaan: lämpö on korkea (80° Celsiusta pidetään “lämpimänä”) ja alas- tomuus on yleistä. Taide Teatteri, taide ja lukeminen ovat myös tärkeä osa virolaista kulttuuria: joka kaupungissa on teatteri, ja saatat yllättyä viro- laisesta kodista löytyvien kirjo- jen määrästä. Virossa on myös paljon taidegallerioita – kuuluisin ja laajin näistä on KUMU modernin taiteen museo. Luonto ja urheilu Virolaiset rakastavat luontoa ja tunte- vat olevansa osa sitä: viikonloput vietetään usein patikoiden, retkeillen tai kävellen metsissä tai meren rannalla – molemmat ovat olleet tärkeässä roolissa läpi historian, ja virolaiset ovat ylpeitä villistä, puhta- asta luonnostaan, joka on rikas monipuolisine – ja jopa harvinaisine – kasvi- ja eläinla- jeineen. Kalastus ja purjehtiminen ovat suosittuja harrastuksia, ja talvella murtomaahiihto valloittaa virolaiset. 19 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

×