Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
1 Maaprofiili SUOMI 
SUOMI 
Maaprofiili 
Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615 
Info4Migrants
2 Maaprofiili SUOMI 
PINTA-ALA 337,030 km2 
VÄ E S TÖ 
BKT asukasta kohden 
1 & 2 -sentin kolikoita ei käytetä 
Kielet: SU...
3 Maaprofiili SUOMI 
MAAN TAUSTATIETOA 
Suomi oli Ruotsin maakunta ja sitten suuriruhtinaskunta 
1100-luvulta 1800-luvulle...
4 Maaprofiili SUOMI 
Sisu 
Suomalaiset kuvaavat itseään sanalla “sisu”, jonka voi 
karkeasti kääntää rohkeuden, voiman ja ...
5 Maaprofiili SUOMI 
SUOMI-FAKTAT 
Kansallinen luonne 
Suomalaiset ovat tyypillisesti erittäin isänmaallisia, 
heillä on v...
6 Maaprofiili SUOMI 
SUOMI-FAKTAT 
Itsenäisyyspäivä 
Joulukuun 6. päivä on itsenäisyyspäivä, jota seuraa-vat 
juhlalliset ...
7 Maaprofiili SUOMI 
SUOMI-FAKTAT 
Liikenne 
Ajovalot on pidettävä päällä koko ajan. Suomessa liiken-nesakot 
perustuvat k...
8 Maaprofiili SUOMI 
Muoti 
Marimekko on yksi Suomen muotitaloista. Heidän 
kuuluisimpia kappaleitaan on Unikko, joka sisä...
9 Maaprofiili SUOMI 
SUOMI-FAKTAT 
Karjalanpiirakka 
Kaikista tunnetuimman ja yleisimmän reseptin mukaan 
pasteijat on teh...
10 Maaprofiili SUOMI 
Hiljaisuus 
Suomalaiset arvostavat sanoja paljon, mikä viittaa taipumukseen sanoa vähän ja 
vältellä...
11 
Ruokailu ja viihde 
Sauna on arvostettu suomalainen per-inne. 
Liiketoimintakeskusteluja voidaan 
käydä saunassa, samo...
12 Maaprofiili SUOMI 
Uskollisuus, luotettavuus, omatoimisuus ja itsenäisyys ovat arvostettu-ja 
ominaisuuksia. Suomalaise...
13 Maaprofiili SUOMI 
YHTEISKUNTA 
Vuonna 1906 Suomi ensimmäisenä maa-na 
myönsi täyden äänioikeuden (oikeud-en 
äänestää ...
14 Maaprofiili SUOMI 
Tavoitteena on, että miehillä ja naisilla olisi 
samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdolli-suudet 
...
15 Maaprofiili SUOMI 
DO’S JA DON’ТS 
DO 
Opettele muutama sana suomea, vaikka 
se onkin vaikeaa. Suomalaisten itsetuntoa ...
16 Maaprofiili SUOMI 
DO’S JA DON’TS 
DO 
Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina 
pieni lahja emännälle. Anna: kukkia...
17 Maaprofiili SUOMI 
Suomessa on 5,4 miljoonaa ihmistä ja 3,3 miljoo-naa 
saunaa, joita on kodeissa, toimistoissa, tehtai...
18 Maaprofiili SUOMI 
LIIKETOIMINTA SUOMESSA 
Tittelit 
On tärkeää, että kutsut 
henkilöä sukunimellä. Jos se 
ei ole sinu...
19 Maaprofiili SUOMI 
EPÄTAVALLISIA KILPAILUJA 
Ilmakitaran 
maailmanmestaruus 
Since 1996, the annual Air Guitar World 
V...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Country profile - Finland

272 views

Published on

Information about Finland in Finnish. The dos and the don'ts, business etiquette, general information about the country. The document was created for the project Info4migrants. Project number UK/13/LLP-LdV/TOI-615

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Country profile - Finland

  1. 1. 1 Maaprofiili SUOMI SUOMI Maaprofiili Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615 Info4Migrants
  2. 2. 2 Maaprofiili SUOMI PINTA-ALA 337,030 km2 VÄ E S TÖ BKT asukasta kohden 1 & 2 -sentin kolikoita ei käytetä Kielet: SUOMI, RUOTSI VALUUTTA $36,395
  3. 3. 3 Maaprofiili SUOMI MAAN TAUSTATIETOA Suomi oli Ruotsin maakunta ja sitten suuriruhtinaskunta 1100-luvulta 1800-luvulle, ja tämän jälkeen autonomin-en suuriruhtinaskunta Venäjän alaisena vuoden 1809 jäl-keen. Suomi saavutti täyden itsenäisyyden vuonna 1917. Toisen maailmansodan aikana se kykeni menestyksekkäästi puolustamaan vapauttaan ja vastustamaan Neuvostolii-ton hyökkäyksiä, vaikka menettikin jonkin verran maa-alaa. Seuraavan puolivuosisadan aikana suomalaiset kävivät läpi huomattavan muodonmuutoksen maanviljely-/metsätaloud-esta monipuoliseksi moderniksi teollisuustaloudeksi. Suoma-laisten tulot ovat nyt henkilöä kohden länsimaiden korkeimp-ien tulojen joukossa. Suomi on kuulunut Euroopan Unioniin vuodesta 1995 lähtien, ja Suomi oli ainoa Pohjoismaa, joka liittyi euro-järjestelmään sen alkaessa vuonna 1999. 2000-lu-vulla Suomen modernin hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä ovat korkea koulutustaso, tasa-arvon edistäminen, sekä kan-sallinen sosiaaliturvajärjestelmä – joka tällä hetkellä kohtaa haasteita ikääntyvän väestön ja vientipohjaisen talouden vaihteluiden johdosta. Suomen vaakuna, kruunattu leijona punaisella taustalla, oikean etutassun paikalla pans-saroitu käsi, joka heilauttaa miekkaa, takatassut sapelin päällä, luotiin alunperin vuo-den 1580 tienoilla. Kansallislippu Finland Helsinki
  4. 4. 4 Maaprofiili SUOMI Sisu Suomalaiset kuvaavat itseään sanalla “sisu”, jonka voi karkeasti kääntää rohkeuden, voiman ja päättäväisyyden yhdistelmäksi. Tango Suomalainen tango on erittäin suosittua halki Suomen. Joka vuosi Suomessa kruunataan tangokuningas ja -kunin-gatar, jotka hallitsevat maassa pidettäviä monia tangotap-ahtumia. SUOMI-FAKTAT Suomi Sana “Suomi” merkitsee suomaata. Maassa on yli 60,000 järveä, mutta alle 8 prosenttia maasta on viljeltävää. Ruoka Suomalaisissa ruoissa käytetään usein kokojyvätuotteita (ruis, ohra, kaura) ja marjoja (kuten mustikka, puoluk-ka, lakka, sekä tyrnenmarja). Kala ja liha ovat myös tärkeässä roolissa perinteisissä suomalaisissa ruoissa joissain osissa maata, kun taas jossain muualla perin-teiset ruoat sisältävät erilaisia juureksia ja sieniä.
  5. 5. 5 Maaprofiili SUOMI SUOMI-FAKTAT Kansallinen luonne Suomalaiset ovat tyypillisesti erittäin isänmaallisia, heillä on vahva kansallisidentiteetti ja he arvostavat itsenäisyyttään. Suomi, kuten myös Islanti, ovat pohjo-ismaalaisia eivätkä skandinaavisia. Suomalaiset ovat vaatimattomia ja he vähättelevät omia saavutuksiaan. Heistä nöyryys ja vaatimattomuus ovat hyveitä. Suomalaiset uskovat, että joka tilantees-sa on oikea tapa toimia, ja odottavat hyvätapaista käytöstä. Etnisyys ja uskonto Suomalaiset 93 %, ruotsalaiset 5 %, saamelaiset, ro-manit, tataarit alle 1 % Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun taas pieni osa kuuluu ortodoksiseen kirk-koon. Evankelis-luterilainen kirkko hyväksyy naispappeu-den. Kieli Suomen kaksi virallista kieltä ovat suomi ja ruotsi, ja näistä suomea puhuu äidinkielenään 93% maan 5.4 miljoonasta kansalaisesta. Suomi, toisin kuin skandi-naaviset kielet, ei ole germaaninen vaan omassa kat-egoriassaan. Teoreettisesti suomi on sukua unkarin kielelle, mutta kuulostaa viron kieleltä. Toista virallista kieltä eli ruotsia puhuu n. 5 % väestöstä, joista suurin osa asuu lounaisosassa ja puhuu myös suomea. Saamen kieli on Skandinaviassa vähemmis-tökieli, jota puhuu noin 2000 ihmistä Suomen pohjoiso-sissa, mikä on 0,03 % Suomen väestöstä.
  6. 6. 6 Maaprofiili SUOMI SUOMI-FAKTAT Itsenäisyyspäivä Joulukuun 6. päivä on itsenäisyyspäivä, jota seuraa-vat juhlalliset seremoniat. Silloin muistellaan niitä, jotka kaatuivat sodissa suojellakseen Suomen itsenäisyyttä, joka saavutettiin vuonna 1917. Illalla Tasavallan presidentti pitää vastaanoton noin 2,000 vieraalle – mukaanlukien Suomen diplomaattikun-nalle. Tämän vastaanoton katsominen televisiosta on kehittynyt koko kansan suosikkiajanvietteeksi. Joulu Joulu, ja etenkin jouluaatto, on perhejuhlan tapainen Suomessa, ja se vietetään usein kotona sukulaisten kanssa. Perinteisiin sisältyy kynttilöiden sytyttäminen edesmenneiden sukulaisten haudoilla. Suomalaiset toivottavat toisilleen “Hyvää joulua”, mutta usein myös “Rauhallista joulua”. Joulupäivä on yleensä hiljainen päivä, ja joulun sosiaalinen elämä ei yleensä ala ennen Tapaninpäivää. Aika Suomalaiset ovat erittäin säntillisiä, ja jossain määrin ajan vankeja. Kuten muuallakin maailmassa, niillä joilla on vaa-tivimmat työt on myös tiukimmat päivittäiset aikataulut; puuttuvat tapaamiset voivat aiheuttaa tuskaa. Sovittuja tapaamisaikoja noudatetaan tarkkaan, jopa minuutilleen jos mahdollista. Yli 15 minuutin myöhästymistä pidetään epäkohteliaana, ja se vaatii lyhyen anteeksipyynnön tai selityksen. Konsertit, teatteriesitykset ja muut julkiset tapahtumat alkavat ajallaan ja viivästykset kotimaisessa raide- ja bussiliikenteessä ovat harvinaisia.
  7. 7. 7 Maaprofiili SUOMI SUOMI-FAKTAT Liikenne Ajovalot on pidettävä päällä koko ajan. Suomessa liiken-nesakot perustuvat kahteen tekijään: rikkomukseen ja ajajan tulotasoon. Kallein saatu nopeussakko annettiin vuonna 2003, ja sen määrä oli 170 000 euroa 80 km/ tunnissa ajamisesta 40 km/t -rajoituksen alueella. Jääuinti Jääuinti on suosittu talviurheilulaji Suomessa. Jääuin-tia harrastetaan kun vesi on jäätynyt. Tällöin täytyy jää rikkoa altaan muodostamiseksi. Talvi-uintikilpailut ovat myös olemassa. Monet talviuinnin harrastajat uivat perusuima-asuissa sen sijaan, että he uisivat märkäpu-vuissa tai muissa lämpöasusteissa. Kengät Suomalaiseen kotiin astuttaessa kengät tulee ottaa pois.
  8. 8. 8 Maaprofiili SUOMI Muoti Marimekko on yksi Suomen muotitaloista. Heidän kuuluisimpia kappaleitaan on Unikko, joka sisältää suuria 70-luvun tyylisiä kukka- ja retrokuvioita. Marimekko löytyy yli 20 maasta ympäri maailman, ja sillä on yli 800 jälleenmyyjää. Puhelimet Suomessa ei ole yleisöpuhelimia! Suomessa on yli 5 miljoonaa matkapuhelinta, ja Suomen väkiluku on 5,4 miljoonaa. Porot Suomessa jokaisella, joka asuu poronhoitoalueel-la ja on Euroopan Unionin kansalainen, on oikeus omistaa poroja. Poronhoitoalueen kokonaislaajuus Suomessa on n. 33 % maan pinnasta. Suomessa on yli 200,000 poroa. SUOMI-FAKTAT
  9. 9. 9 Maaprofiili SUOMI SUOMI-FAKTAT Karjalanpiirakka Kaikista tunnetuimman ja yleisimmän reseptin mukaan pasteijat on tehty ohuesta ruiskuoresta ja riisitäyt-teestä. Karjalanpiirakan päälle levitetään usein voin ja kananmunan sekoitusta ennen syömistä. Leipäjuusto Suomalainen leipäjuusto on tuorejuustoa, jota per-inteisesti tehdään lehmän ternimaidosta, eli juuri vasikoineesta lehmästä saadusta rikkaasta maidosta. Kaupallisesti saatavilla olevat versiot tehdään tyypillis-esti tavallisesta maidosta, ja niistä puuttuu tästä syystä jonkin verran väriä ja makua. Juusto tulee alun perin Etelä-Pohjanmaalta, Pohjoissuomesta ja Kainuusta. Se syödään lämpimänä, ja usein jälkiruokana lakkahillon kanssa. Kahvi Suomalaiset ovat suurimpien kahvinjuojien joukossa maailmassa. Suomalaiset kuluttavat vuosittain kes-kimäärin 12 kiloa kahvia per henkilö, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin muualla Euroopassa. Suomal-aiset eivät ainoastaan juo enemmän kahvia kuin muut kansat, mutta he myös valmistavat sen eri tavoin. Suomessa kahvi paahdetaan vaaleammaksi kuin Etelä-tai Keski-Euroopassa. Suomalainen kahvi tunnetaan maailman vaaleapaahtoisimpana. Keskivertosuomalain-en juo 4-5 kuppia kahvia päivässä.
  10. 10. 10 Maaprofiili SUOMI Hiljaisuus Suomalaiset arvostavat sanoja paljon, mikä viittaa taipumukseen sanoa vähän ja vältellä “turhaa” smalltalkia. Suomalaiset ovat parempia kuuntelemaan kuin puhu-maan. Suomalaiset harvoin ryhtyvät juttusille tuntemattomien kanssa, paitsi jos jokin voi-makas impulssi tämän aiheuttaa. Suomalaiset ovat erityisen hiljaisia metrossa, bus-sissa sekä raitiovaunussa. Hisseissä he kärsivät samasta kiusallisesta hiljaisuudesta kuin muuallakin maailmassa. Karttaa lukevalla vierailijalla ei kuitenkaan ole ongelmia saada neuvoja kadunkulmassa tai missä tahansa julkisessa paikassa, koska suomalais-ten vieraanvaraisuus voittaa heidän luonnollisen varautuneisuutensa. Itsensä esittely Kun suomalaiset esittelevät itsensä, he sanovat etunimensä ja sen jälkeen sukuni-mensä. Naiset, jotka käyttävät sekä tyttönimeään että miehensä sukunimeä sanovat ne tässä järjestyksessä. Vaikka suomalaiset ovat tietoisia ja ylpeitä virallisista titte-leistään, he harvoin mainitsevat nämä esitellessään itseään. Sen sijaan he odottavat, että heitä puhutellaan virallisilla titteleillään ammatillisessa yhteydessä. Juomaraha Juomaraha ei ole koskaan sopinut suomalaiseen elämäntapaan. Tämä saattaa johtua myös uskonnollisista perinteistä, jotka korostavat säästäväisyyttä; nykyään selkeä syy olla jättämättä juomarahaa on se, että hintaan kuuluu kaikki palvelu ja kohteliaisuus, eli ajatuksena on, että “palvelu kuuluu hintaan”. Kukaan ei kuitenkaan pahastu, jos annat juomarahaa, ja harvat pahastuvat, jos et anna. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
  11. 11. 11 Ruokailu ja viihde Sauna on arvostettu suomalainen per-inne. Liiketoimintakeskusteluja voidaan käydä saunassa, samoin liikelounasta voi edeltää tai seurata sauna. Kaikki suomalaiset menevät saunaan alasti. Sinun ei tarvitse mennä saunaan alasti, mutta pidetään hieman outona, jos et mene. Voit myös kietoa pyyhkeen ympärillesi tai pitää uimapukua. Suomalaiset pyrkivät olemaan täsmällisiä sosiaalisissa tilanteissa. Keskustelu voi jatkua jopa pari tuntia illallisen jälkeen. Älä koskaan lähde ennen kuin kahvi/jälkiruoka/likööri on nautittu. Ravintolassa laskua ei laiteta puoliksi. Jos sinä kutsut, sinä maksat. Liiketoiminnasta voi lounaalla keskustella milloin vain, mutta siitä ei keskustella illal-lisen aikana, vasta kahvin jälkeen. Lahjat Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, on tap-ana viedä emännälle pieni lahja. Anna: kukkia (pariton luku on paras; valkoiset ja keltaiset kukat ovat vain hau-tajaisiin; tulppaanit ovat suosittuja), viiniä, suklaata. Älä anna: ruukkukasveja. Lahjoja ei yleensä vaihdeta liiketoimint-atapaamisissa, mutta pieni lahja saattaa olla paikallaan onnistuneen tapaamisen jälkeen. Anna: kirjoja, konjakkia, paikallisia/kansal-lisia lahjoja, nauhoituksia, taidetta, lasia, alkoholia (Suomessa erittäin kallista). Hyödyllisiä vinkkejä Älä osoita tunteita julkisesti. Älä kysy henkilökohtaisia kysymyksiä, liittyen esimerkiksi henkilön uskontoon, työhön tai poliittiseen puolueeseen. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Maaprofiili SUOMI
  12. 12. 12 Maaprofiili SUOMI Uskollisuus, luotettavuus, omatoimisuus ja itsenäisyys ovat arvostettu-ja ominaisuuksia. Suomalaiset ovat ylpeitä perinnöstään ja nykyisestä yhteiskunnastaan (he ovat rauhan konferenssien ja kansainvälisten rau-hanaloitteiden johtajia). He nauttivat luonnosta ja ylpeinä suojelevat ympäristöään, joka onkin maailman puhtaimpia. Suomalaiset arvostavat yksityisyyttään ja toivovat myös muiden kunnioittavan sitä. SUOMALAISET IHMISET Itsenäisiä ja luotettavia Tapaaminen ja tervehtiminen Kättele jokaista läsnäolijaa – miehiä, naisia, lapsia – sekä liiketoiminta- että sosiaalises-sa tapaamisessa. Kättele myös lähtiessä. Kehonkieli Pidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Kun-nioita heidän ujouttaan ja yksityisyydenha-luaan. Jos aloitat keskustelun suomalaisten kanssa bussissa, ravintolassa tai muissa julkisissa paikoissa, he saattavat pitää sitä outona. • Älä halaa, suutele tai kosketa suomalais-ta, ellet tunne häntä erityisen hyvin. • Katso silmiin puhuessasi jollekulle. Yrityskulttuuri Suomalaiset ottavat täsmällisyyden vaka-vasti liiketoimintatapaamisissa, ja odottavat sitä sinultakin; • Soita, jos myöhästyt yli viisi minuuttia. • Toimitusjohtaja tekee päätökset. • Suomalaiset eivät harrasta small-talkia, he menevät suoraan asiaan. • Liiketoiminta Suomessa vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. • Kahden tai kolmen minuutin hiljaisuu-det ovat yleisiä. Älä keskeytä tätä hiljai-suutta.
  13. 13. 13 Maaprofiili SUOMI YHTEISKUNTA Vuonna 1906 Suomi ensimmäisenä maa-na myönsi täyden äänioikeuden (oikeud-en äänestää ja asettua ehdolle) kaikille täysikäisille kansalaisille, myös naisille. Suomalaiset naiset hyötyivät tästä ensim-mäisinä Euroopassa, ja 1980-luvulle men-nessä naiset muodostivat noin yhden kol-masosan eduskunnasta, ja toimivat myös useissa ministerin viroissa. 1980-luvulla noin 75 % täysikäisistä naisista työskenteli kodin ulkopuolella; he muodosti-vat noin 48 % työvoimasta. Suomalaiset naiset olivat yhtä korkeasti koulutettuja kuin miehet, ja joissain tapauk-sissa yliopistotasolla opiskelevien naisten lukumäärä oli jossain määrin miesten lu-kumäärää korkeampi. Laajentuvan hyvinvointijärjestelmän lisäk-si, joka on toisen maailmansodan jälkeen tarjonnut huomattavaa tukea lastensaannin ja -kasvatuksen suhteen, naisten hyväksi on myös tehty huomattavia lainsäädännön muutoksia, jotka ovat tuoneet heitä lähem-mäs tasa-arvoa miesten kanssa. Tasa-arvolaki, joka tuli voimaan vuonna 1987, takasi täyden tasa-arvon naisille. Suomi tuli toiseksi Global Gender Gap -raportissa vuonna 2012. Suomi on erittäin tuottoisa tieteellisessä tut-kimuksessa. Vuonna 2005 Suomessa tehtiin henkeä kohden neljänneksi eniten tieteel-lisiä julkaisuja OECD-maiden joukossa. UNICEFin mukaan Suomi on maailmassa neljäntenä lasten hyvinvoinnissa (Alankomaat, Ruotsi ja Tanska ovat sen edellä).
  14. 14. 14 Maaprofiili SUOMI Tavoitteena on, että miehillä ja naisilla olisi samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdolli-suudet kaikilla elämänaloilla. On laajalti tun-nettua, että yhteiskunta voi edetä positiivis-empaan ja demokraattisempaan suuntaan kun sekä miesten että naisten tietojen, taitojen, kokemuksen ja arvojen annetaan vaikuttaa ja rikastuttaa kehitystä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86), joka on ollut voimassa vuodesta 1987 alkaen, pyrkii toteuttamaan kolmea päätavoitetta: • Sukupuolteen keskittyvän syrjinnän estäminen • Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttaminen • Naisten aseman parantaminen eten kin työelämässä Laki asettaa velvollisuuden tasa-arvon ed-istämiseen tarkoituksenmukaisesti ja syste-maattisesi koskien kaikkia viranomaiselimiä, työnantajia sekä koulutusta, opetusta ja tutkimusta. Vuonna 1992 syrjintä raskauden ja perheenhuollon velvollisuuksien perust-eella kiellettiin. Vuodesta 1995 lähtien työnantajat, joilla on yli 30 pysyvää työntekijää, on velvoitettu sisällyttämään tasa-arvon edistämisen to-imenpiteitä vuosittaisissa henkilökunta- ja koulutusohjelmissa tai työsuojeluohjelmissa. Vuoden 1995 muutokseen liittyy kiintiö-järjestelmä; virallisissa komiteoissa ja neuvo-stoissa kummankaan sukupuolen edustajia ei tulisi olla suhteessa alle 40 %. Kielto syrjinnästä työpaikalla koskee palk-kausta, palkkoja, muita työolosuhteita, kuten seksuaalista häirintää, ohjausta ja työsuhteen päättymistä. Tasa-arvovaltuutettu tarkkailee Tasa-ar-volain noudattamista ja etenkin syrjimiskiel-lon noudattamista sekä syrjivää työ- ja kou-lutusmainontaa. Tasa-arvolaki ei koske: • Uskonnollisten ryhmien uskonnollisia käytäntöjä, tai • Perheiden sisäisiä asioita tai ihmisten yksityiselämää Vuonna 2004 valmisteltiin uutta lakia Nais-tenja miesten välisestä tasa-arvosta. Uusi laki perustuu vanhaan lainsäädäntöön, jota täydentävät EU-lainsäädäntö ja direktiivit. SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO Tasa-arvo naisten ja miesten välillä on olennainen osa suomalaisen hyv-invointijärjestelmän mallia.
  15. 15. 15 Maaprofiili SUOMI DO’S JA DON’ТS DO Opettele muutama sana suomea, vaikka se onkin vaikeaa. Suomalaisten itsetuntoa kohottaa, kun ulkomaalainen puhuu heidän kieltään. DO Vierailijan tulisi pyytää anteeksi, vaikka olisikin vain muutaman minuutin myöhässä. Pidempi myöhästyminen yleensä vaatii lyhyen selityksen. 15 minuutin myöhästy-minen on yleensä “hyväksytyn” myöhästy-misen ja huomattavan myöhästymisen raja. Jotkut saattavat lähteä tapaamispaikalta 15 minuutin jälkeen. Lähetä tekstiviesti, vaikka olisit vain muutaman minuutin myöhässä. Vain muutaman minuutinkin myöhästymistä liiketoimintatapaamisista pidetään hyvien tapojen vastaisena. DON’T Älä valita tai kritisoi. Ei ole koskaan sinun intressiesi mukaista olla kriittinen tai kan-taaottava, sillä kaikenlainen negatiivisuus loukkaa suomalaisia kollegoitasi. DON’T Älä tee tyhjiä lupauksia. Jos sanot suoma-laiselle, että “Mennään lounaalle”, he todella uskovat, että aiot järjestää lounas-tapaamisen ja odottavat sinulta yhteydenot-toa. DON’T Älä tule vierailulle soittamatta ensin. Ovia ei välttämättä avata ilman ennakkoilmoitusta, etenkin viikonloppuisin. DON’T Älä loukkaannu, jos suomalaiset yhteistyö-kumppanisi vaikuttavat suorasukaisilta. Tämä on tyypillistä suomalaisessa kom-munikaatiossa, sillä suomalainen sanoo mieluummin totuuden suoraan ja on ylpeä mutkailettomasta asenteestaan. DON’T Älä kerskaile. Suomalaiset ovat vaatimat-tomia ja vähättelevät saavutuksiaan, ja harvoin tekevät mistään suuren numeron. Suomessa pääset pitkälle nöyryydellä ja hienotunteisuudella, sillä he pitävät vaati-mattomuutta suurimpana hyveenä. Voit laskea leikkiä itsestäsi ja omas-ta maastasi, mutta älä tee pilkkaa muista. Suomalaiset arvostavat kuivaa huumoria ja omalla kustan-nuksella pilailua. He pitävät ironi-asta, ja heidän huumorintajunsa on melko hienovarainen.
  16. 16. 16 Maaprofiili SUOMI DO’S JA DON’TS DO Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina pieni lahja emännälle. Anna: kukkia (pariton luku on paras; valkoiset ja keltaiset kukat ovat vain hautajaisiin; tulppaanit ovat suos-ittuja), viiniä, suklaata. Älä anna: ruukkuk-asveja. DO Suomessa on normaalia juoda suuria määriä alkoholia, joten pyri pitämään “avoin mieli” tämän suhteen. DO Suomalaiset ovat suorasukaisia kommu-nikaatiossaan. Kollegasi todennäköisesti kertovat sinulle, mitä he ajattelevat, eivätkä mitä haluat kuulla. DO Vuoropuhelu on sääntö – kuuntele siis puhujaa, odota heidän lopettavan puheen-sa ja vastaa sitten. Keskeyttämistä pidetään epäkohteliaana. DON’T Älä pidä kenkiä jalassa, jos sinut kutsutaan jonkun kotiin. Kun mennään jonkun kotiin, kengät otetaan ensimmäisinä pois. DO Pidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Arvosta heidän ujouttaan ja yksityisyydenhaluaan. DON’T Älä epäröi aloittaa keskustelua bussissa tai junassa. Lähes vihamielinen katse voi olla pettävä, ja useimmiten saat vastauksen, joka saattaa johtaa todelliseen keskusteluun. Suomalaiset seuraavat uutisia, sekä kotimai-sia että ulkomaisia, ja heillä on voimakkaita mielipiteitä tapahtumista. Heidän asenteen-sa ei ole “hällä väliä”. Älä hämmenny, jos näet ihmisten kävelevän sauvojen kanssa, vaik-ka maassa ei olekaan lunta. Tätä kutsutaan sauvakävelyksi, ja se on erittäin suosittu aktiviteetti kaikis-sa ikäluokissa.
  17. 17. 17 Maaprofiili SUOMI Suomessa on 5,4 miljoonaa ihmistä ja 3,3 miljoo-naa saunaa, joita on kodeissa, toimistoissa, tehtais-sa, urheilukeskuksissa, hotelleissa, laivoissa ja jopa maanalaisissa kaivoksissa. Saunatyypit Suomessa: • Savusauna, 80-160C: Tunnetaan alkuperäisenä saunana, joka löytyy pääasiassa maaseutualueilta. Huone täytetään savulla, ja puuta poltetaan suures-sa uunissa. Kun sauna on tarpeeksi kuuma, tulen annetaan sammua ja savu tuuletetaan pois katossa olevasta aukosta. • Puusauna, 70-130C: Yleisin saunatyyppi maas-eudulla. Kivet asetetaan metallikiukaalle, jota läm-mitetään hyvin kuivuneilla koivunhaloilla – koivua suositaan sen hyvän tuoksun ja pitkän palamisen ansiosta. • Sähkösauna, 80-105C: Yleisin saunatyyppi, sillä se on turvallisin ja helpoin lämmittää kodeissa. Sähkökiuas aktivoidaan nappia painamalla. Jois-sakin kerrostalokortteleissa on kellarisaunat, joita voidaan varata yksityiseen käyttöön. Uimapukuja ei tarvita. Miehet ja naiset saunovat erikseen, elleivät he kuulu samaan perheeseen. SUOMALAINEN SAUNA Ainoa suomalainen lain-asana, jota käytetään jokapäiväisessä englan-nin kielessä, on “sauna”. “Alun perin Suomesta lähtöisin oleva virkistävä kylpy, jossa kylpijä istuu kuumassa höyryssä, ja jota usein seuraa kylmä pulahdus veteen tai kevyt lyöminen vihdalla eli koivun oksilla.” Collins Dictionary
  18. 18. 18 Maaprofiili SUOMI LIIKETOIMINTA SUOMESSA Tittelit On tärkeää, että kutsut henkilöä sukunimellä. Jos se ei ole sinulla tiedossa, myös pelkkä neiti, herra ja rouva riittää. On epäkohteliasta kutsua suomalaista heidän etunimellä – odota, että he itse siirtyvät käyttämään sitä. Yhteydenotto Kun he yrittävät kutsua sinua, suomalaiset usein pyytävät sinua tulemaan lu-okseen. Fyysinen kontakti on vähäistä, joten yritä välttää tarpeetonta koskettamista. Lingo Pääasiallinen liiketoimintak-ieli Suomessa on englanti ja/ tai saksa. Small talk Suomalaiset ovat erittäin varautuneita, eivätkä he puhu vain koska heitä hu-vittaa. Jos puhut huviksesi, saat epäileviä katseita. Kättely Suomessa on tapana kätellä kun tapaat jonkun ensim-mäistä kertaa. Tyyli Älä ylipukeudu tapaamiseen, sillä suomalaiset pitävät tätä ylimielisyyden merkkinä. Kun ristit käsivarret, vaikutat myös ylimieliseltä. Täsmällisyys Täsmällisyys on erittäin tärkeää sekä liiketoiminnas-sa että sosiaalisissa tap-ahtumissa. Ymmärrämme, että uuden henkilön, joka hoitaa liiketoimint-aa Suomessa, on tärkeä tietää miten tehdä sitä tehok-kaasti. Tämän vuoksi olemme keränneet tähän muutaman asian, jotka sinun tu-lisi tietää tavatessasi suomalaisen ensim-mäistä kertaa.
  19. 19. 19 Maaprofiili SUOMI EPÄTAVALLISIA KILPAILUJA Ilmakitaran maailmanmestaruus Since 1996, the annual Air Guitar World Vuodesta 1996 lähtien ilmakitaran maa-ilmanmestaruuskisat (Air Guitar World Championships) on pidetty osana Oulun musiikkivideofestivaaleja Oulussa, Suomes-sa. Kilpailun ajatus oli alun perin tarkoitettu vitsiksi, pelkkänä sivuviihteenä musiik-kivideofestivaaleilla, mutta siitä on sen jälkeen tullut huomattava nähtävyys. Eukonkantokisat Tapahtumaa on järjestetty Sonkajärvellä vuodesta 1992 lähtien. Maailmanlaajuisesti tunnetusta tapahtumasta kiinnostuneiden pariskuntien määrä on kasvanut vakaasti – karsintakisoja, joissa testataan fyysistä kun-toa ja huumorintajua, järjestetään monissa maissa ympäri maailman. Kännykänheiton maailman-mestaruus Suomi on kännykänvalmistaja Nokian koti-maa, ja tämä tapahtuma pidetään vuosittain elokuussa Savonlinnassa. Suojalkapallon maailmanme-staruus Suojalkapallon maailmanmestaruus vaatii erittäin hyvää fyysistä kuntoa ja koordinaa-tiota. Tapahtuma pidetään Hyrynsalmella Pohjois-Suomessa. Sääskentapon maailmanme-staruuskisat Yritä tappaa niin monta sääskeä kuin ehdit 5 minuutissa. Lypsytuolin heittokilpailut Lypsytuolin heittokilpailuja pidetään maatil-oilla alkukesästä. Muurahaisepesäkilpailu Kilpailussa istutaan ilman housuja muura-haispesään ja katsotaan, kuka kestää kauim-min.

×