Sitra, Kokemuksia palveluväylästä -seminaari 15.5.2014. Palveluväyläkokemuksia, Espoon palveluväyläpilotti, Hankejohtaja Kari Kankaanhuhta, Espoon kaupunki
2. Espoon palveluväyläpilotin sisältö
16.5.2014
2
Projektin tavoitteena oli todentaa palveluväylän soveltuminen paikallisten
integraatioiden toteuttamiseen eri ympäristöissä olevien tietojärjestelmien
välillä.
Espoo testasi palveluväylään perustuvaa tiedonsiirtoa hoitotyön
ydinjärjestelmän ja eri järjestelmätoimittajien hoitotyötä tukevien
järjestelmien välillä.
Pilotti toteutettiin seuraavien järjestelmien välillä palveluväylän ylitse:
• kotihoidon toiminnan ohjauksen ja optimoinnin järjestelmä (Tiera Mobiili
Kotihoito),
• potilastiedon perusjärjestelmä (Tieto Oyj:n Effica) sekä
• kotihoidon työvuorosuunnittelun järjestelmä (CGI:n Titania).
Pilotoinnin pohjaratkaisuksi valittu Viron kansallinen palveluväylä ”X-Road”
on todettu toimivaksi sekä konseptina että tuotannossa olevana ratkaisuna.
3. Espoon palveluväyläpilotti
Työvuorosuunnitelma:
vuorossa olevat henkilöt
Työvuorototeuma:
vuoron alkuaika ja
vuoron loppuaika
Ulkopuolinen
palveluntuottaja (Fujitsu)
Titania
(CGI)
Ulkopuolinen
palveluntuottaja (Tieto)
Effica
(Tieto)
Ulkopuolinen
palveluntuottaja (Tiera)
Kotihoidon
toiminnanohjaus
+ sähköinen
oven avaus
(Fastroi)
Kansallinen palveluväylä
Internet
Tiedon tarjous:
• Potilaan riskitiedot
• Kertomustiedot
Optio 1:
• Potilaan perustiedot
• Ajanvaraustiedot
Optio 2:
• Koodistot
• Tilastotiedot
4. 16.5.2014
4
Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia
• Palveluväyläpilotti –projekti tuo kustannushyötyjä vasta kun integraatio viedään
tuotantoon.
Laskennalliset hyödyt mobiiliratkaisun käyttöönotosta:
• Esimerkkilaskelma kun palveluaika lisääntyy 40 %:sta 60 %:iin (Espoon tavoite
siirryttäessä mobiiliin kotihoitoon) 300 hengen kotihoitoyksikössä:
• Säännöllisessä kotihoidossa noin 1290 asiakasta / kk, joka voisi nousta 1560
asiakkaaseen / kk (+ 270 asiakasta)
• Tilapäisessä kotihoidossa noin 1000 asiakasta / kk, joka voisi nousta 1200
asiakkaaseen / kk (+ 200 asiakasta)
• Tai asiakkaan luona vietetty aika voisi pidentyä
• Jos lisäksi oletetaan, että Espoossa 80 % hoitajista on lähihoitajia ja 20 %
sairaanhoitajia, vuotuinen säästöpotentiaali säännöllisessä kotihoidossa olisi
2 130 000 € / v ja tilapäisessä kotihoidossa 2 050 000 € / v.
• Kun tilastointi ja kirjaaminen suoritetaan käynnin yhteydessä
toiminnanohjaussovelluksella eikä toimistolla saavutettava laskennallinen
työajan säästö olisi noin 2 900 000 € / v.
7. Aikataulu
8 / 20137 / 2013 9/ 2013 10 / 2013 11 / 2013 12 / 2013 1 / 2014 2 / 2014
Määrittely
Asennus
Tekninen
toteutus ja testaus
Palveluväyläpohjaisen osaamisen
kasvattaminen
2
Tulosten
analysointi
ja jatkosta
sopiminen
4
3
Pilotointivalmius
Pilotin
päättäminen
Valmistelu ja
suunnittelu
1
Sopimukset
asiakkaiden ja
toimittajien
kanssa
Ympäristö valmis
3 - 4 / 2014
8. 16.5.2014
8
Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia
• Palveluväylä on turvallinen tiedonvälitysratkaisu julkisen internetin yli (vrt. esim.
SOTE –alueen asettamat tietoturvavaatimukset)
• X-Road on Virossa käytössä oleva standardoitu palveluväyläratkaisu, joka
mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin hallinnoimien ja eri puolille
hajautettujen tietokantojen yhdistämisen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi.
• Palveluväylän hallintamalli / hallinta (vrt. Viron RIHA).
• Hallintaprosessi (liittyminen, muutosten ylläpito, irtautuminen)
• Auditoinnit
• Sertifikaatit
• Palvelun tuottaja / asiakas > nimeämiset (Y-tunnusten käyttäminen)
• Väylän ryhmiä ei testattu (ryhmäjäsenyyden saamisen ohjeistus /
edellytykset)
• Lokitukset (lokien arkistointia taustajärjestelmään ei testattu, vrt. ohjeistus /
lainsäädäntö)
• Tietoliikennejärjestelyt (avaukset, yhteyksien testaus ja kuittaukset)
• Informointitapojen kiinnittäminen (yleinen info, vastuuhenkilökohtainen…)
• WSDL -kuvaukset (palvelukuvaus, jakeluihin sisäänrakennettu ominaisuus > ei
sisällä toimivuuden tarkistusta) ja hallinnointi
• Ympäristön pystytyksen tuki
• Ympäristön valvonta (24/7, lokitukset, yhteyshenkilöt…)
9. 16.5.2014
9
Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia
• Yhtenäinen käsitteistö puuttuu (adapteri / liityntäpalvelin…)
• Tietoarkkitehtuurista päättäminen haasteellista esim. ”potilaan perustiedot”
Efficassa, Pegasoksessa, Hilkka kotihoidossa, Espoossa, Lahdessa ja Kanta -
palvelussa eri sisältöisiä
• Teknisen ympäristön pystyttäminen (keskuspalvelut, turvapalvelin, liityntäpalvelin)
• Päivitysten jakaminen (päivityksiä HTTPS konfigurointeihin)
• Toteutus suoraviivaista saadun ohjeistuksen perusteella
• Teknisen ympäristön pystyttäminen / turvapalvelimen käyttöjärjestelmä (Ubuntu
10.04 LTS) / tuetut laiteympäristöt
• Valmiit laitespeksit (vrt. tietoliikenteen määrä)
• Käyttäjien autentikointi (kaikki palvelimen käyttäjät voivat lähettää sanomia)
• Organisointi ja sidosryhmäyhteistyö helppoa / haasteellista, nykyisen
toimintatavan muutokset (omistaja)
• Kaikkien palveluväylään liittyvien toteutusten tulee olla standaradinmukaisia
• Integraatiokustannusten aleneminen
• vrt. kustannukset: p-2-p
• Käytetään yleiskäyttöisiä ratkaisuja (kelpaa moneen tarpeeseen)
10. 16.5.2014
10
Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia
• Palveluväylä parantaa tietojen saatavuutta ja ohjaa yhteentoimivuuteen (mutta ei
tuo mitään sisällölliseen yhteentoimivuuteen)
• Palveluväylän tuotteistaminen (VM / Tiera / Espoo)
• Työssä tulee huomioida kansallinen palveluarkkitehtuuri, kansallinen palveluväylä,
tunnistamisen ja muiden yhteisten kansallisten palveluiden kehittäminen
• Tukipalvelut
• Ylläpidon aikainen tekninen tukipalvelu
• Integraatioiden mallintaminen / -kuvaaminen (KA-väline / -välineet / ympäristö)
• Integraatio strategia, periaatteet ja linjaukset sekä menetelmät ja standardit (kuka
hallinnoi ja standardoi)?
• Laajemmat integraatioratkaisut / Espoon sisäiset integraatioratkaisut (erillisen
integraatioalustan tarve)?
• Monitorointi tietosisältöön, triggerit, jonokäsittelyt ja adapterit eri tietomuodoille
puuttuvat
• Vain yksi palveluväylä mahdollinen?
(mahdollistaa samat domain-nimet, vrt. yhdistäminen ESB:llä, tuleva versio
mahdollistaa yhdistämisen + luottosuhteet, vrt. yhdistämisessä latenssiongelmat)
11. 16.5.2014
11
Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia
• Kansallisen palveluväylän tuotantoympäristön valmistumista odotellessa
(etenemispolku, jotta siirtymäaikana työmäärät minimoidaan): XML-pohjaiset
Webservice –rajapinnat muutettavissa pienimmällä työllä
palveluväylärajapinnoiksi
• Pilotin jälkeen rakentamiskustannukset ennustettavissa melko hyvin
• Palvelujen / intergraatioiden priorisointi palveluväylään liitettäessä (vrt.
kansalliset tietovarannot / kuntakohtaiset integraatiot)
• Ympäristön vikasietoisuudesta: Ei kahdennuksia, ei klustereita > sanoma
voidaan menettää, jonka huomiointi jää lähettävän järjestelmän vastuulle
• Mahdollistaa asynkronisen tiedonsiirron (antaa mahdollisuuksia organisaatioiden
väliseen isojen tietomäärien siirtoon)
• Testauksen tarkka ohjeistaminen (muuten runsaasti iterointia: ”liittymän
rakentamista 95% ja 5% palveluväylää”)
• Tarvitaan testiympäristö (ja sen hallinta)
• ”Pystytetty ja toimiva palvelu tarvitsee vain vähän valvontaa / ylläpitoa”
• Kaikkea ei voi / ei kannata siirtää palveluväylään
• Turvapalvelinkoulutuksesta: Koulutus ei vaadi paikalle tuloa > aineisto oli riittävä
12. 16.5.2014
12
Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia
• Kuinka laajasti X-Roadia käytetään Viron terveydenhuollon organisaatiossa
yhdistämään sisäisesti eri it-järjestelmiä (esim. kaksi it-järjestelmää samassa
sairaalassa)
- X-roadia käytetään ulkoisiin yhteyksiin kansallisen tason integraatioissa
(terveydenhuollon palveluntuottajien integrointiin kansallisiin rekistereihin, e-
resepiin tai kansalliseen terveysrekisteriin).
- X-roadia käytetään harvoin terveydenhuollon eri palvelutarjoajien integrointiin
(esimerkiksi perhelääkäreiden integrointiin joihinkin sairaaloihin, jotka tarjoavat
palveluja X-Roadille).
- X-roadia ei käytetä saman sairaalan sisällä. Se johtuu X-Roadin arkkitehtuurista,
se tarjoaa turvallisen yhteyden (internetin yli) kahden X-Roadin turvapalvelimen
välillä. Yhdessä sairaalassa on vain yksi X-Road -palvelin ja ei ole
tarkoituksenmukaista tällöin siirtää dataa X-Roadin kautta.
• Onko Viron sairaaloissa käytössä muita integraatioalustoja (esim. ESB, Microsoft
BizTalk, IBM WebSphere ..)
- Ei ole yhteistä alustaa sisäiseen integrointiin, kunkin sairaala päättää niistä itse.
- Nortal käyttää räätälöityihin integrointeihin Oracle ESB:tä. Samaa alustaa
käytetään sisäisten järjestelmien integraatioissa ja ulkoisten palveluntarjoajien
yhteyksien rakentamisessa X-Roadin kautta (tiedossa on yksi Microsoft BizTalk -
toteutus).
13. Espoon linjaukset palveluväylästä ja
integraatioarkkitehtuurista
Asia Periaate Tarkempi kuvaus
Kansallinen vai paikallinen
palveluväylä (x-road)
Espoo tukeutuu kansalliseen
palveluväylään eikä toteuta paikallista
palveluväylää (x-road)
Nykyinen X-road-teknologia ei
mahdollista väylien kytkemistä
peräkkäin/rinnakkain.
Sisäiset ja ulkoiset
integraatiot kansallisessa
palveluväylässä
Kansallista palveluväylää käytetään
pääsääntöisesti ulkoisten
integraatioiden toteuttamiseen,
pääkohteena tällöin kansalliset
perustietovarannot. Sisäiset
integraatiotarpeet on ratkaistava
toisella tavoin.
Kansallisen palveluväylä (x-road) ei
ratkaise Espoon sisäisiä
integraatiotarpeita.
Sisäiset integraatiot ja
rajapinnat kansalliseen
palveluväylään
Espoossa tarvitaan sisäinen
integraatioalusta/palvelu (ESB), joka
huolehtii organisaation sisäisistä
integraatiotarpeista sekä voi liittää
myös Espoon omat järjestelmät kiinni
kansalliseen palveluväylään.
Palveluväylä ei sinänsä ratkaise
tietojärjestelmien rajapintaongelmia,
vaan rajapinnat on kehitettävä sekä
teknisessä että sisällöllisessä
mielessä. Sisäinen integraatioalusta
mahdollistaa integraatioiden toiminnan
hallinnan ja valvonnan (eri lähteistä
tulevan tiedon yhteismitallistaminen)16.5.2014
13
14. Asia Periaate Tarkempi kuvaus
Sisäinen integraatioalusta
kaupunkitasoisesti
Espoo kehittää yhtä yhtenäistä
integraatioalustaa koko kaupungin
tarpeisiin. Espoon uusi sairaala (EUS)
toimii tässä pilottina.
Integraatiotarpeita on runsaasti ympäri
kaupunkia eikä ole tarpeen kehittää
pistemäisiä ratkaisuja päällekkäin
(tuottavuus, kyvykkyys, jne.), aikataulu
on sovitettava EUS-projektin tarpeisiin
Sisäinen integraatioalusta
kuntayhteisesti (Tiera)
Espoo toimii pilottina/edelläkävijänä
kehittämässä sisäistä
integraatioalustapalvelua yhdessä
Tieran kanssa ja lähtökohtana on
integraatioalustapalvelun tekninen ja
sopimuksellinen skaalautuvuus koko
kuntakentälle.
Sisäisten integraatioiden,
palveluväylään liittymisen ja kuntien
tietojärjestelmien rajapintojen
kehittämisen tarpeet ovat
samankaltaisia kaikilla kunnilla. Tieran
toimiessa operaattorina voidaan sama
kehitystyö hyödyntää useamman
kunnan kohdalla (tuottavuus).
16.5.2014
14
Espoon linjaukset palveluväylästä ja
integraatioarkkitehtuurista