Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

1. Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi Loppuraportti 31.5.2012 Iivo Vehviläinen, Elina Virtanen, Laura Oja, Laura Hakala, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2. Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi Sisällysluettelo Tiivistelmä ............................................................................................................ 3 1 Johdanto ....................................................................................................... 4 1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi .........................................................4 1.2 Energiaohjelman toimintaympäristö .......................................................................4 2 Sitran Energiaohjelma 2008–2012 ............................................................... 6 3 Vaikutusarvioinnin viitekehys ...................................................................... 7 4 Vaikutusarviot .............................................................................................. 9 4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt ........................................................9 4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutus ............................................................14 4.3 Kansalaiset ...............................................................................................................17 4.4 Maankäyttö ja liikenne ............................................................................................22 4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen .......................................24 4.6 Systeeminen muutos ...............................................................................................25 5 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksista ................................................. 27 6 Johtopäätökset ja suositukset ...................................................................... 34 Liite 1 – Hankekohtaiset arviot ............................................................................ 38 Liite 2 – Vaikutusarvioiden laskentaoletukset ..................................................... 42 Liite 3 – Sitran Energiaohjelman julkaisut ........................................................... 45 2 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

3. Tiivistelmä Sitran Energiaohjelma 2008–2012 Sitran Energiaohjelman käynnistämä muutos rakennetussa ympäristössä voi vähentää rakennetun ympäristön vuotuista energiankulutusta noin 15 TWh eli 10 %. Vuotuinen vähennys voidaan saavuttaa vuoteen 2020 mennessä ja vertailukohtana on kehitys ilman toimia. Mahdollisesti syntyvät vähennykset ovat rakennusten lämmitysenergiankulutuksessa noin 13 TWh, kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutuksessa vajaa 2 TWh ja liikenteen polttoaineiden kulutuksessa noin 1 TWh vuodessa. Energiasäästöjen toteutuminen tarkoittaisi, että rakennusten lämmitys- energiankulutus olisi noin 19 % alhaisempi vuonna 2020, kuin mitä se olisi ilman toimia. Vastaavasti kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus olisi noin 5 % alhaisempi ja henkilöautoliikenteen polttoaineiden kulutus noin 3 % alhaisempi. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi kasvihuone- kaasupäästöjä yhteensä noin 3 MtnCO2, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen kokonaispäästöis- tä verrattuna peruskehitykseen vuonna 2020. Vuonna 2020 energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisestä syntyvät kustannussäästöt energian loppukuluttajille olisivat nykyisillä energianhinnoilla noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Energiatehokkuuskeskustelun avaaja Sitran Energiaohjelma on onnistunut lisäämään yleistä tietoisuutta energiatehokkuuden merkityk- sestä ja mahdollisuuksista kaikilla kulutussektoreilla. Tietoisuuden lisäämisellä on voitu vaikuttaa yhteiskunnan energia-asenteisiin yleisemminkin. Organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäjä Energiaohjelma on kehittänyt vahvasti suomalaisten organisaatioiden ja ihmisten osaamista erityisesti uudis- ja korjausrakentamisessa. Lisäksi oppaita ja työkaluja energiatehokkuuden parantamiseksi on tuotettu runsaasti ja toimijoita verkotettu onnistuneesti. Uudisrakentamisen uudistaja ja kulutuksen rakenteiden muokkaaja Suurimman markkinamuutoksen Sitran Energiaohjelma on saavuttanut uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantamisessa. Sääntelyn muutos tulee pakottamaan kaikki markkinatoimijat mukaan energiatehokkuuden parantamiseen. Muut saavutetut markkinamuutokset perustuvat pääosin muutoksiin kansalaisten ja yrityksien toimintatavoissa. Energiaohjelma on ainakin onnistunut luomaan pohjaa tälle muutokselle. Mahdollisuuksien toteennäyttäjä Sitran Energiaohjelma on kehittänyt ja tukenut markkinoita muokkaavia uusia ratkaisuja ja teknolo- gioita demonstraatiohankkeiden koordinoinnilla ja rahoituksella. Järjestämällä uudentyyppisiä kilpai- luja ja kehittämällä kuluttajalähtöisiä innovointimenetelmiä Energiaohjelma on ollut osaltaan kehit- tämässä myös suomalaista innovaatiojärjestelmää. Energiaohjelman sijoitustoiminta on tukenut alalle pyrkiviä yrityksiä ja Energiaohjelma on osaltaan kehittänyt cleantech-alan rahoituskenttää Suomessa. 3 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

4. 1 Johdanto 1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi Tämän vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena on ollut arvioida Sitran Energiaohjelman 2008–2012 hankkeiden ja keskeisten yhteistyöohjelmien vaikutus yhdyskuntien energian käyttöön ja päästöjen vähenemiseen. Arviointiin sisältyy Energiaohjelman rahoittamien hankkeiden, keskeisten yhteistyö- projektien sekä oman toiminnan vaikutusten määrällinen ja suhteellinen arviointi. Arvioinnissa on tunnistettu vaikutukset ja Sitran rooli rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisessa. Vaikuttavuusarvioinnissa on arvioitu Sitran Energiaohjelman vaikutusta verrattuna tilanteeseen, jossa Energiaohjelmaa ei olisi toteutettu. Arvioinnin on toteuttanut Gaia Consulting Oy huhti–toukokuussa 2012. Arvioinnissa on käyty läpi kaikki Energiaohjelman toteuttamat hankkeet ja sijoituskohteet. Arvioinnin tietopohja on koostunut tehtyjen toimenpiteiden todellisista kustannuksista sekä toimenpiteiden yhteydessä mahdollisesti jo tehdyistä arvioista niiden vaikutuksista. Vaikutusarvioita on tarkennettu laskennallisesti perustuen aiemmista hankkeista ja kirjallisuudesta saatavilla oleviin yleisen tason arvioihin. Lähtömateriaalina on käytetty Energiaohjelman sisäisiä loppuarviointeja, hankkeissa julkaistuja raportteja, selvityksiä ja muuta dokumentaatiota sekä hankkeiden kustannusarvioita. Tietoja on täydennetty Sitran Energia- ohjelman asiantuntijoiden lyhyillä haastatteluilla. 1.2 Energiaohjelman toimintaympäristö Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli energian käytössä ja kasvihuonekaasupäästöjen muo- dostumisessa. Suomessa käytetystä energiasta valtaosa kuluu rakennetussa ympäristössä. Kulutetun energian tuottamisesta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat valtaosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kuvassa 1.1 on esitetty energian loppukäyttö ja kasvihuonekaa- supäästöt vuonna 2007. Vuosi 2007 kuvastaa melko tyypillistä energiankäyttöä 2000-luvulla. 4 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

5. Energian loppukäyttö 2007 Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 307 TWh Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut Muut 4% 13 % Rakennukset Rakennukset 32 % 38 % Teollisuus 37 % Teollisuus 30 % Rakentaminen 6% Rakentaminen Liikenne 4% Liikenne 17 % 19 % Kuva 1.1. Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Rakennetun ympäris- tön osuus (korostettu) energian loppukäytöstä oli 59 % ja päästöistä 56 % vuonna 2007.1 Suomen talous on energiaintensiivinen verrattuna muihin EU-maihin ja erityisesti muihin Pohjois- maihin (ks. kuva 1.2). Suhteessa talouden tuottamaan lisäarvoon Suomi kuluttaa naapurimaita enemmän energiaa. Esimerkiksi Tanska pärjää alle puolella Suomen energiankulutuksesta ja Ruotsi kuluttaa noin 2/3 Suomen energiankulutuksesta saman lisäarvon tuottamiseen. Kehitys energiaintensiteetin vähentämiseksi on Suomessa ollut EU-maiden kehitystä hitaampaa. 140 120 (indeksi, Suomi 1990 = 100) Energiaintensiteetti-i 100 EU27 80 Tanska 60 Suomi Ruotsi 40 Norja 20 0 Kuva 1.2. Suomen ja naapurimaiden sekä EU27:n talouden energiaintensiteetin kehittyminen vuodesta 1990 vuoteen 2010.2 1 ERA17, Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39. 2 Eurostat, Energy intensity of the economy, päivitetty 29.3.2012. 5 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

6. 2 Sitran Energiaohjelma 2008–2012 Sitra käynnisti viisivuotisen Energiaohjelman vuonna 2008. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 tehtyjen energia-alan selvitysten pohjalta, joissa Sitraa katsottiin tarvittavan erityisesti hajanaisen yh- dyskuntasektorin kehityksen vauhdittajana. Sitra on toiminut energia-alalla aiemminkin, mm. 70−80 lukujen vaihteessa energiakriisin aikaan tuottaen tietoa uusiutuvasta energiasta ja energiansäästöstä. Energiaohjelma keskittyi rakennetun ympäristön energiakäytön tehostamiseen sekä energian sääs- tämisen lisäämiseen. Energiaohjelman tavoitteena oli saavuttaa systeeminen – poikkileikkaava ja kokonaisvaltainen – muutos kestävyyteen rakennetussa ympäristössä. Tavoitteita olivat: • Saada Suomi nopeasti uudistumaan energiatehokkaaksi yhteiskunnaksi • Kääntää yhdyskuntien energiankulutus ja sen päästöt laskuun • Luoda suomalaisille kuluttajille mahdollisuuksia järkevien energiaratkaisujen käyttöönottoon ja auttaa heitä muuttamaan elämäntapansa vähähiilisiksi • Parantaa yritysten ja yhdyskuntien kilpailukykyä ja luoda uutta menestyvää liiketoimintaa. Sitran Energiaohjelma tähtäsi energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Nähtiin, että kestäviä energiaratkaisuja tarvitaan tuotannon ja jakelun lisäksi sekä uudis- ja korjausrakentamisessa että kaavoituksessa. Energiatehokkuutta lisäämällä voidaan vähentää päästöjä ja samalla parantaa kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa. Sitra sijoitti pääomaa energiatehokkuutta edistäviin yrityksiin ja rahastoihin. Myös kansalaisten roolia omien valintojensa kautta energiantehokkuuden edistämisessä tuotiin esille. Energiaohjelma loi edellytyksiä merkittäville muutoksille, joita koko suomalainen yhteiskunta tarvitsee. Ohjelman visiona oli ”Vähenevällä yksilöiden ja yhdyskuntien energiankäytöllä kasvavaa hyvinvointia ja uutta liiketoimintaa”. Missiona oli luoda kestäviä energiaratkaisuja erilaisille elämäntavoille ja alueille. Toimintamuotoina ohjelmalla olivat parhaiden käytäntöjen etsiminen ja käyttöönotto, strategiapro- sessit, toimintaohjelmien laatiminen ja täytäntöönpano, kehitys- ja esimerkkihankkeiden toteutta- minen sekä näiden tarpeita palvelevien selvitysten teettäminen, liiketoiminnan kehittäminen ja pää- omasijoittaminen. Ohjelman toiminta oli hyvin viestintäpainotteista. Energiaohjelma on toiminut tiiviissä yhteistyössä sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa. Toteutettuja hankkeita on ollut noin 80 kappaletta ja hankkeiden yhteinen rahoitus on ollut 8,3 miljoonaa euroa maaliskuuhun 2012 mennessä. Lisättynä loppuvuoden 2012 rahoitusennusteet, koko Energiaohjelman hankerahoitus on ollut noin 9,4 miljoonaa euroa. Vaikutuksia on tässä selvityksessä tarkasteltu 65 hankkeen osalta, loppujen ollessa ohjelman sisäisiä tai hyvin pieniä hankkeita. 6 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

7. 3 Vaikutusarvioinnin viitekehys Sitran Energiaohjelman toteuttamilla hankkeilla on pyritty parantamaan energiatehokkuutta Suo- messa. Mahdollisia vaikutuksia on tässä työssä arvioitu tarkastelemalla energiankulutuksen kehitty- mistä vuodesta 2010 vuoteen 2020 ulottuvalla tarkastelujaksolla. Laskennassa on ensin määritetty kullakin sektorilla energiankulutuksen kehittyminen ilman lisätoi- menpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Lähtökohtana on käytetty tilannetta Energiaohjel- man käynnistyessä. Pääosin lähtötiedot perustuvat vuoden 2008 kansallisen ilmasto- ja energiastra- tegian mukaisiin arvioihin mm. liikenteen energiankulutuksen sekä kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutuksen osalta. Rakennusten energiatehokkuuden osalta on käytetty vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusmääräyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa on arvioitu energiatehokkuuden potentiaalia kullakin sektorilla. Kuvassa 1.3 on esitetty arvioinnin viitekehys. Viitekehyksen avulla on havainnollistettu millaisia osa- alueita energiatehokkuuden systeemisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää. Tietoisuuden Kyvykkyyksien Markkinamuutos Innovaatiot ja lisääminen kehittäminen rahoitus Neuvonta ja Ammatillinen Lainsäädäntö ja Demonstraatiot ja motivointi koulutus sääntely pilotit Täydentävä koulutus ja Innovaatio- Ohjeet ja julkaisut Standardit tiedotus toiminnan kehitys Merkinnät ja Rahoituksen Kampanjat Oppaat ja työkalut luokitukset kehittäminen Toimijoiden Toimintatavat ja Tutkimus Rahoitus verkottaminen käytännöt Kuva 1.3. Selvityksen viitekehys.3 Tietoisuutta voidaan lisätä neuvomalla ja motivoimalla energiankuluttajia, luomalla ohjeita energiatehokkaista käytännöistä sekä järjestämällä energiatehokkuuden näkyvyyttä edistäviä kampanjoita. Uutta tietoa voidaan puolestaan luoda tutkimuksen kautta. Kyvykkyyksien kehittämisessä on monta tasoa. Energiatehokkuuden kanssa pääasiassa työskentele- mään tulevien opiskelijoiden ammatillista koulutusta voidaan kehittää sekä järjestää energia- asioiden kanssa työssään tekemisiin joutuville täydentävää koulutusta ja kohdennettua tiedotusta. 3 Soveltaen UN ESCAP, Guidelines for strengthening energy efficiency planning and management in Asia and the Pacific, 2011, sekä myös IEA Energy Efficiency Governance Handbook, 2010. 7 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

8. Asiantuntijat tarvitsevat myös oppaita ja työkaluja. Lisäksi laajemmin kyvykkyyksiä voidaan kehittää toimijoita verkottamalla. Markkinamuutoksia voidaan saada aikaan pakottamalla markkinatoimijat muuttamaan käyttäytymis- tään lainsäädäntöä tai sääntelyä muuttamalla. Markkinoita muokkaavia toimia ovat laitteiden energiatehokkuuteen liittyvät standardit, laitemerkinnät ja sertifioinnit. Rakenteellisia muutoksia markkinoille ja kuluttajien toimintaan voidaan aikaansaada toimintatapoja ja käytäntöjä muuttamalla. Näitä muutoksia voidaan saada aikaan sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla. Markkinoille pyrkiviä ratkaisuja tulee kehittää ja niiden toimivuus varmistaa demonstraatio- ja pilottihankkeiden kautta. Näiden hankkeiden tueksi tarvitaan toimiva innovaatiojärjestelmä. Hankkeiden ja energiatehokkuutta harjoittavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen vaatii rahoitusta, joten rahoitusjärjestelmien toimivuus tulee myös varmistaa. Energiaohjelman toteuttamille hankkeille on tyypillistä, että niiden avulla on pyritty saamaan aikaan systeemisiä muutoksia. Näiden laajempien vaikutusten arviointi on haasteellista panosten ja tuotos- ten monimutkaisten syy-seuraussuhteiden vuoksi. Esimerkiksi uusien innovaatioiden kehittämiseen käytettyjen panosten vaikutusten arviointi on aiemmissa selvityksissä todettu vaikeaksi tai lähes mahdottomaksi4. Näiden toimenpiteiden osalta vaikutuksia on arvioitu laadullisesti. Vaikutuksia on tarkasteltu kohdentuen Sitran Energiaohjelman keskeisille osa-alueille karkeasti seu- raavalla jaottelulla: Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Kansalaiset Maankäyttö ja liikenne Kunkin osa-alueen sisällä Energiaohjelman hankkeita on tarkastelussa yhdistetty hanke- kokonaisuuksiksi. Luvussa 4 käydään läpi hankekokonaisuuksien arvioidut vaikutukset ja luvussa 5 esitetään Sitran Energiaohjelman saavuttamien vaikutuksien yhteenveto. Luvussa 6 esitetään johto- päätöksiä Energiaohjelman kokonaisvaikutuksista sekä suosituksia rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi jatkossa. Yksityiskohtaiset hankekohtaiset arviot on lisäksi esitetty liit- teessä 1, liitteessä 2 esitetään laskentaan liittyviä oletuksia ja liitteessä 3 Sitran Energiaohjelman julkaisuluettelo. 4 Ks. esim. Gaia, Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin, 2011. 8 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

9. 4 Vaikutusarviot 4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeistuksen kehittäminen Uudisrakentamisen energiatehokkuutta on Suomessa ohjattu rakentamismääräysten kautta jo pit- kään. Ennen vuotta 2012 rakentamismääräykset ovat kohdistuneet vain rakennusten lämmitys- energian sääntelyyn. Lähtökohtana sääntelyssä ovat olleet yksittäisten rakennusosien energiatehok- kuusvaatimukset, esimerkiksi seinien ja ikkunoiden lämmöneristävyyden osalta. Näillä toimin on saavutettu rakennuksiin suhteellisen hyvä perusenergiatehokkuuden taso lämmitysenergian osalta. Yksittäisten rakennusosien energiatehokkuussääntely on monessa suhteessa luonut myös ongelmia Suomen rakennusmarkkinoille. Yksittäisten osien sääntelyllä ei välttämättä taata sitä, että rakennuksen kokonaisenergiankulutus alittaa tavoitearvot. Kiristyvät tavoitteet rakennusten energiatehok- kuudelle tekevät osakohtaisten tavoitearvojen asettamisen yhä vaikeammaksi. Lisäksi yksityiskohtai- nen sääntely ehkäisee toimijoiden mahdollisuuksia innovointiin ja alhaisen energiankulutuksen saa- vuttamiseen muilla kuin säädöksissä määrätyillä keinoilla. Tällä on todennäköisesti ollut alan t&k- toimintaa passivoiva vaikutus, mikä pitkällä tähtäimellä on voinut vaikuttaa myös suomalaisten ra- kennusyritysten kilpailukykyyn. Sitran Energiaohjelma on ollut vahvasti mukana kehittämässä uusia, vuonna 2012 voimaan astuvia rakentamismääräyksiä, joilla säädellään rakennusten energiankulutusta. Uusissa määräyksissä siirry- tään rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun. Kokonaisenergiatarkastelussa rakennuksille asete- taan energiankulutuksen yläraja. Rakennusluvan saamisen edellytyksenä on, että rakennus alittaa energiankulutusrajan. Energiankulutukseen lasketaan lämmitysenergian lisäksi mukaan myös sähkö- ja jäähdytysenergia. Muutos mahdollistaa rakennusalan toimijoille uusien innovatiivisten ratkaisuiden kehittämisen energiatehokkuuden parantamiseksi. Määräysten valmistelutyöhön osallistumisen lisäksi Energiaohjelma on tukenut alan yritysten ja muiden rakentajien käytäntöjen muutosta. Kokonaisenergiatarkastelun tuoma merkittävä markkinamuutos on suuri haaste yrityksien t&k-toiminnalle, käytännöille ja toimintatavoille sekä osaamiselle. Energiaohjelma on edistänyt uusien rakentamismääräysten käyttöönottoa ja nopeuttanut muutosta tuomalla toimijoiden käyttöön tietoa säädöksien käytännön vaikutuksista. Uusien rakentamismääräysten vaikutusten laskennalla erilaisiin rakennustyyppeihin tuotettiin alan toimijoille tietoa siitä, miten rakennustapaa on muutettava. Toimijoiden käyttöön tuotettiin myös tietoa ns. kylmäsiltojen5 sekä järjestelmähäviöiden6, aurinkokeräinten7, lämpöpumppujen8 ja jäähdy- tysjärjestelmien osalta9. Luotu opaspaketti kattaa niitä kokonaisenergiatarkastelussa keskeisiä osa- 5 Rantala, J. ja Heikkinen J., Kylmäsiltojen opas, sisältäen taulukkoarvot ja laskentaohjeet, TTY ja VTT, 2011. 6 Laitinen, A., Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden laskentaopas, VTT, 2011. 7 Laitinen, A., Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaopas, VTT, 2011. 8 Sirén, K., Lämpöpumppujen laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011. 9 Sirén, K., Jäähdytysjärjestelmien laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011. 9 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

10. alueita, jotka voivat olla haastavia rakennusalan toimijoille, jotka ovat tottuneet seuraamaan vain rakennusosakohtaisia määräyksiä. Lisäksi on päivitetty energialaskennan ns. testivuosi, joka toimii pohjana rakennusten energiankulutuslaskelmille10. Hankkeissa on tehty yhteistyötyötä ympäristömi- nisteriön lisäksi Aalto yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen, TTY:n ja VTT:n kanssa. Ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista on lisäksi parannettu tuottamalla kaksi opasta matalaener- giarakentamisesta yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in kanssa11. Yhteistyö RIL:in kanssa on valittu, jotta tieto päätyisi tehokkaasti laajan asiantuntijajoukon käyttöön. Normiohjaus on yksi tehokkaimmista keinoista saada aikaan markkinamuutos. Kokonaisenergiatar- kastelun käyttöönotto uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimusten asettamisessa on saanut aikaan markkinamuutoksen, jossa lähes kaikkien rakentajien on tarkistettava toimintaansa. Koko- naisenergiatarkastelu mahdollistaa rakentamisessa valittavien ratkaisujen kustannusoptimoinnin määräysten täyttämiseksi. Muutoksen ansiosta aiempaa suurempi joukko energiatehokkaita ratkaisuja tulee pääsemään markkinoille. Lisääntyvä uusien teknologioiden käyttöönotto alentaa niiden kustannuksia, joka edelleen vahvistaa niiden käyttöönottoa. Myös sähkön ja jäähdytyksen huomioon ottaminen tarkastelussa tulee muokkaamaan markkinaa. Esimerkiksi valaistukseen on aiemmin kiin- nitetty suhteellisen vähän huomiota, mutta uusien säädösten vaikutuksesta energiatehokkaiden valaistusratkaisuiden, vaikkapa valo-ohjauksen, merkitys energiatehokkuuden parantamisessa on aiempaa paremmin ymmärretty. Suomalaisen rakentamismääräystyön lisäksi Energiaohjelma on ollut keskeisessä roolissa tukemassa eurooppalaisen määritelmän luomista ”lähes nollaenergiatalolle”. Määritelmä liittyy EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen, jonka mukaan vuodesta 2019 alkaen kaikkien julkisten rakennusten ja vuodesta 2021 alkaen kaikkien rakennusten on oltava lähes nollaenergiataloja.12 Eurooppalaisen tason määritelmä lähes nollaenergiatalolle mahdollistaa kansallisella tasolla kehitys- työn keskittämisen oikealle tasolle kustannustehokkuuden näkökulmasta. Vahva rooli kehitystyössä on toisaalta antanut Energiaohjelmalle tietoa muiden maiden käytännöistä sekä ajattelutavasta ja toisaalta mahdollistanut määrittelytyöhön vaikuttamisen. Rakentamismääräykset kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan. Sitra on toimillaan edistänyt rakentamismääräysten muutosta kokonaisenergiatarkasteluun. Määräyksien pohjana on ollut Sitran kehitystyö. Kuvassa 4.1 on esitetty vuoden 2012 uusien rakentamismääräysten laskennallinen vaikutus oletet- tuun vuosina 2010–2020 rakennettavien asuin- ja palvelurakennusten energiankulutukseen. Uudis- rakentamisen normien kiristyminen vähentää lämmitysenergian tarvetta laskennallisesti noin 0,9 TWh:n verran. Teoriassa potentiaalia olisi vieläkin nopeampaan energiankulutuksen vähentämi- seen esimerkiksi rakentamismääräyksiä edelleen kiristämällä13. Vastaavasti sähkössä säästöpotenti- 10 Jylhä, K. et al., Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista, Sitran selvityk- siä 53, 2011. 11 Sarja, A. (toim.), Matalaenergiarakentaminen, asuinrakennukset, Sitra 283, RIL 249-2009 ja Pulakka, S. (toim.), Matala- energiarakentaminen, toimitilat, Sitra 296, RIL 259-2012. 12 Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu), 19.5.2010. 13 Kuten ERA17-hankkeessa esitetyssä uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräysten tiekartassa kuvataan. 10 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

11. aali olisi noin 0,8 TWh. Sähkön osalta yksityiskohtaiset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa, koska kulutuslähteitä on enemmän ja kulutusta ohjaamaan on tulossa muitakin ohjauskeinoja, kuten EU:n laitteiden minimienergiatehokkuusvaatimukset. 12.0 10.0 Uusien rakennusmääräysten aiheuttama sähkön kulutuksen säästö 8.0 Uusien rakennusmääräysten aiheuttama lämmönkulutuksen tehostuminen Muu tehostumispotentiaali TWh 6.0 lämmön osalta Vuoden 2020 sähkön kulutus 4.0 Vuoden 2020 lämmön kulutus 2.0 0.0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.1. Kuvassa esitetty vuoteen 2020 mennessä rakennettavien uusien asuin- ja palvelurakennusten energiankulutus vuonna 2020. Ilman toimia kuvastaa tilannetta, jossa rakentaminen olisi tehty vuoden 2010 normitasolla. Potentiaali-laskelmassa on tarkasteltu vuoden 2012 uusien rakentamis- määräysten ja muiden toimien laskennallista energiatehokkuuspotentiaalia.14 Puurakentaminen Rakennusten päästövaikutuksista valtaosa syntyy nykyisin energiankulutuksen kautta. Kuitenkin myös rakentamisen aikana ja rakennusmateriaalien valmistuksesta syntyy päästöjä. Energiaohjelman tukemana on koottu ja varmennettu tietoa puumateriaalien käytöstä rakentami- sessa15. Tämä antaa mahdollisuuksia alan ammattilaisille lisätä puumateriaalin käyttöä rakentamisessa. Koska puurakennusmateriaalien tuottajilla ei ole yhtä vahvaa etujärjestöä, on Sitran rooli varmennetun teknisen tiedon tuottajana tärkeä. Lisäksi on edistetty puurakentamista luomalla ammattilaisille (arkkitehdit ja rakennusinsinöörit) vastaava tietopalvelu, joka on olemassa betoni- ja 14 Teoreettinen potentiaali arvioitu perustuen oletuksiin mahdollisimman nopeasta siirtymisestä passiivi- ja nollaenergiata- lorakentamiseen. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 15 Pasanen, P. et al., Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki, Sitran selvityksiä 63, 2011. 11 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

12. teräsrakenteille16. Lisäksi Energiaohjelman puitteissa on lisätty alan toimijoiden sitoutumista innovatiivisten puurakennuskonseptien kehittämiseen järjestämällä kilpailu. Toimivien ja taloudellisesti kannattavien ratkaisujen kehittäminen puurakentamiseen perustuvassa rakentamisessa on voinut mahdollistaa puun lisääntyvän käytön myös korjausrakentamisessa. Kuvassa 4.2 esitetään puurakentamisen mahdollisia vaikutuksia asuinkerrostalojen rakentamisesta muodostuviin päästöihin. Siirtymällä asuinkerrostalorakentamisessa kokonaisuudessaan betonira- kentamisesta puurakentamiseen voitaisiin vuosittaisia rakentamisvaiheen päästöjä vähentää 100 ktCO2ekv. 300 250 200 ktn CO2 Puurakentamisella 150 saavutettava säästö 100 Vuoden 2020 päästöt 50 0 Uudisrakentaminen Uudisrakentaminen 100 % betonilla 100 % puulla Kuva 4.2. Vuosittain rakennettavien asuinkerrostalojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt tilanteessa, jossa kaikki rakentaminen tehdään betonista verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki rakentaminen tehdään puusta.17 Demonstraatiohankkeet Toimivien uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii yrityksiltä riskialttiita investointeja. Uusien teknologioiden toimivuus ja kustannukset voivat poiketa oletetusta. Kehitetyt ratkaisut voivat päätyä muiden yrityksien käyttöön. Energiaohjelma on toimillaan voinut edistää yrityksiä toimivien ratkaisujen löytämisessä. Energiatehokkaiden uudisrakennusten rakentamisella voidaan lisätä kuluttajien kiinnostusta energiatehokkuuteen. Jos rakentaminen tehdään perustuen kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, voidaan alan toimijoiden kiinnostusta uusien ratkaisuiden käyttöönottoon nopeuttaa. Näin muutos kohti energiatehokkaampaa rakentamista voi tapahtua nopeammin. 16 Saatavilla osoitteesta www.puuinfo.fi/rakennetyyppikirjastot, viitattu 11.5.2012. 17 Tarkastelussa käytetty lähtökohtana rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä, joista on laskettu yhdelle vuodelle kohdis- tuva osuus. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 12 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

13. Demonstraatiohankkeissa on kehitetty energiatehokkaita ratkaisuja kerrostalorakentamiseen ja pientalorakentamiseen. Matalaenergiatasoista kerrosrakentamista kehitettiin kahdessa hankkeessa Järvenpäässä ja Kuopiossa. Hankkeiden tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoisia kokonaisenergia- taloudellisia ratkaisuja siten, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Pientalojen osalta Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä Luukku-taloa osana eurooppalaista Solar Decathlon -kilpailua. Luukku-talon avulla havainnollistettiin energiatehokkaan uudisrakentamisen hyötyjä ja mahdollisuuksia ammattilaisille ja suurelle yleisölle. Luukku-talo on puurakenteinen pientalo, joka tuottaa yhtä paljon energiaa, kuin se kuluttaa. Luukku-taloa kehitettiin yhdessä laajan toimijajoukon kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastasi Aalto-yliopisto ja muut pääkumppanit olivat Sitran Energiaohjelma sekä ARA. Luukku-talo sai hyvin näkyvyyttä kotimaisessa mediassa. Luukku-talossa kehitettyä osaamista on käytetty hyväksi Tampereen vuoden 2012 Asuntomessuille rakennettavassa lähes nollaenergia Lantti-pientalossa. Tavoitteena on, että Lantti-talo luo pohjan kehitettyjen ratkaisuiden kaupalliselle soveltamiselle. Lisäksi kehitystyö edesauttaa pientalovalmista- jia kun nämä kehittävät omia ratkaisujaan vastaamaan uudistuvia energiatehokkuusmääräyksiä. Yritysten kiinnostusta ja sitoutumista energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen on Energiaohjelman hankkeissa lisätty demonstraatioiden kautta. Demonstraatioilla on myös valmistettu markkinoita vastaamaan vuoden 2012 rakennusmääräysten aiheuttamaan markkinamuutokseen. Koulutus ja tiedon tuottaminen Eri osa-alueiden tiedon tuottamisen lisäksi Energiaohjelma kehitti myös yleisemmin koulutusta ja tuotti moniin osa-alueisiin hyödyllistä tietoa. Energiaohjelma selvitytti talotekniikka-alan koulutusmateriaalin nykytilanteen ja kehitystarpeen. Selvityksen perusteella tehtiin suosituksia yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen LVI-koulutusohjelmiin liittyen: • Opetusohjelmien ja oppiaineiden nimikkeiden sekä sisällön yhtenäistäminen. • Opetusmateriaalin laaja kehittäminen korkeakoulujen yhteistyönä lähtien määritellyistä osaamistavoitteista. • Yritysten tarjoama, opetustarkoitukseen soveltuva opasmateriaali kootaan yhteiseen tieto- portaaliin. Koulutusmateriaalin kehittäminen on kriittisessä asemassa. Lisäksi tulisi huolehtia myös täydennys- koulutuksesta, jotta muutoksia saataisiin aikaan nopeammin. Sitran Energiaohjelman tuella testattiin yleisimmät lämpöpumppumallit ja julkaistiin tulokset laajale- vikkisessä lehdessä18 sekä luotiin valmius lämpöpumppujen standardin mukaiseen testaamiseen Suomessa. Testillä lisättiin kuluttajien tietotasoa lämpöpumppuvalinnasta ja luotiin mahdollisuus teollisuudelle edelleen tuottaa standardiin perustuvaa vertailutietoa. Lämpöpumpuille tarkoitetun standardin mukaisen testausvalmiuden aikaansaaminen on kriittinen tekijä, jotta voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa kuluttajille. Yleisimpien mallien testaaminen tuo suoraan ajankohtaista tar- vittavaa tietoa malleista kuluttajille. Sitra toimi hankkeessa katalysaattorina Aalto-yliopiston ja 18 TM Rakennusmaailma 9/2010 käsittelee lämpöpumppujen toimintaa uusissa pientaloissa ja 6/2011 vanhoissa pientaloissa. 13 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

14. MTT:n välillä, sillä Suomesta puuttui testausvalmius. Osaaminen ja testiympäristöt olivat erillään. Alalla toimivilla pienillä yrityksillä ei ole varaa tilata näitä testejä. Standardiin perustuvaan vertailu- tiedon tuottaminen lämpöpumpuista mahdollistaa tehokkaan tuotekehityksen ja toisaalta kuluttajien valinnan perustuen ”oikeisiin” kriteereihin. 4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutus Uudet korjausrakentamisen toimintamallit Energiatehokkuuden parantamisella muun korjausrakentamisen yhteydessä pitäisi selvitysten mukaan olla tarjolla teknis-taloudellisesti kannattavaa potentiaalia. Käytännössä energiatehokkuuskor- jauksia tehdään kannattavaa potentiaalia vähemmän. Korjausrakentamisen markkinat koostuvat yksittäisistä kohteista ja suurilta osin pienistä toimijoista, joiden mahdollisuudet tuotekehitykseen ovat vähäiset. Lisäämällä kuluttajien ja alan toimijoiden tietämystä parhaista käytännöistä ja paran- tamalla alan toimijoiden verkottumista, voidaan nopeuttaa parhaiden käytäntöjen leviämistä toteu- tettaviin korjausrakennushankkeisiin. Sitran Energiaohjelma kehitti uusia korjausrakentamisen konsepteja Teollisen ja energiatehokkaan korjausrakentamiskonseptin kehittäminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa, jonka toteutuksesta vastasi Aalto-yliopisto. Lisäksi yhteistyötä tehtiin ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa. Pohjatyönä Energiaohjelman toimesta kartoitettiin energiatehokkaita teollisia korjaamisratkaisuja Suomessa ja kansainvälisesti19. Teollisia korjausrakentamisen konsepteja kehitettiin kolmella tasolla: 1) yksittäi- selle rakennusosalle, 2) yhdelle rakennukselle sekä 3) usean rakennuksen alueelle.20 Näiden lisäksi tuotettiin teollisen korjausrakentamisen opas Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in julkaisusar- jaan21. Ryhmäkorjausrakentamista koetettiin kehittämällä toimintamalli alueelliselle korjausrakentamisen koordinaattorille. Malli ei kuitenkaan koealueella osoittautunut toimivaksi, koska taloyhtiöt olivat haluttomia käyttämään koordinaattorin palveluita eivätkä yritykset pitäneet konseptia toimivana. Energiaohjelma tarkasteli yhteistyössä ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa mahdollisuuksia rahoittaa energiatehokkaita korjauksia, tai muita korjauksia, lisärakentamisen kautta. Selvityksessä tarkasteltiin 1960–1970-lukujen asuinkerrostalojen lisärakentamisen perusedellytyksiä sekä lisärakentami- sen taloudellista kannattavuutta taloyhtiön näkökulmasta. Tuloksien perusteella lisärakentaminen voi olla kannattava vaihtoehto, mikäli rakennuksen asuntojen myyntihinnat ovat suhteellisen korkei- ta.22 Kehitetyn tietopohjan perusteella Energiaohjelma tuotti korjausrakentamisen energiatehokkuus- mahdollisuuksista opaskirjan taloyhtiöille. Koska erityisesti asuntoyhtiöissä päätöksiä tekevät usein 19 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakentamisratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti, Sitran selvityksiä 11, 2009. 20 Lindstedt T. et al., Teollisten korjausrakentamismenetelmien konseptointi, Aalto-yliopiston julkaisusarja TIE- DE+TEKNOLOGIA 20/2011. 21 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa, Sitran selvityksiä 64, RIL 258-2011. 22 Lukkarinen, S., Lisärakentaminen osana korjausrakentamishanketta, ympäristöministeriön raportteja 27/2011. 14 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

15. maallikot, on tärkeää, että yksinkertaista tietoa energiatehokkuusremonttien vaikutuksista ja kustannuksista on saatavilla. Hankkeissa tuotettiin tarkasti valitulle kohderyhmälle tietoa kiinteistöjen korjausrakentamisen vaikutuksista. Kohdentamalla viesti tarkkaan ja antamalla selkeää ja oleellista tietoa, on mahdollista saada kriittisille asioista päättäville tai asiat esitteleville henkilöille tietoa, joka muuttaa heidän näkemyksi- ään. Saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä kerrostalojen energiatehokkuuden lisäämi- sessä. Osasyynä tähän on kerrostalojen lämmityksessä yleisen kaukolämmön edullisuus suhteessa markkinoilla tarjolla olevien energiatehokkuustoimien kustannuksiin. Korjausrakentamisen markkinoiden käynnistäminen vapaaehtoisin toimin kerrostalojen osalta vaikuttaakin erittäin haasteellisel- ta. Sitran Energiaohjelmassa tämä näkyi painopisteen siirtämisessä ohjelman loppupuolella erityisesti sähkölämmitteisten pientalojen energiatehokkuuden parantamiseen. Kuvassa 4.3 on esitetty peruskorjausten yhteydessä tehtävien energiatehokkuustoimien todennäköi- sesti mahdollisia vaikutuksia rakennusten lämmitysenergian tarpeeseen. Potentiaali asuin- ja palve- lurakennuksissa yhteensä voisi olla noin 5 TWh vuoteen 2020 mennessä. 70 60 50 40 Korjausrakentamisen TWh tehostusvaikutus 30 Rakennusten lämmitysenergian kulutus 20 10 0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.3. Nykyisen asuin- ja palvelurakennuskannan lämmitysenergian tarve vuoden 2020 tilanteessa ilman energiatehokkuustoimia sekä korjausrakentamisen potentiaali kulutuksen vähentämises- sä.23 Korjausrakentamisen kilpailut Tee parannus -viestintäohjelmassa Sitran Energiaohjelma haki energiatehokkuutta ja asumisviihty- vyyttä parantavia ratkaisuja yhdessä Tekesin ja ympäristöministeriön kanssa. Tee Parannus- 23 Oletuksena nopeutetut korjausrakentamisen toimet siten, että peruskorjausten yhteydessä tehtäisiin aina noin 40 % vähennys rakennusten lämmitysenergiankulutukseen. Peruskorjauksia oletetaan tehtävän keskimäärin 2,5 % osuuteen yli 30 vuotta vanhasta rakennuskannasta. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 15 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

16. hankkeen tuloksena syntyi myös tietopankki, johon on kerätty tietoa korjausrakentamisen tutkimus- ja kokeiluhankkeista ympäri Suomea.24. EEMontti-kilpailun avulla pyrittiin synnyttämään korjausrakentamisen palveluja vanhojen pientalojen korjaamiseen. Kilpailun kohteena olivat vanhat sähkölämmitystalot. Sähkölämmitystaloissa ei tyypillisesti ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, mikä tekee esimerkiksi siirtymisen maalämpö- pumppuun tai pellettilämmitykseen haastavaksi. Sähkölämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin 500 000 kpl. Kilpailun kohteena oli neljä erilaista pientaloa. Tavoitteena kilpailussa oli vähentää näiden pientalojen energiankulutusta vähintään puolella. Lisäksi korjauksille oli asetettu tiukat kriteerit remontin toteutusajalle ja hankkeiden takaisinmaksuajalle. Kilpailuun osallistuneilta toimijoilta edellytettiin yksityiskohtaista tarjousta ja korjausratkaisun toteutukset tullaan dokumentoimaan ja tiedot jaka- maan. Hankkeelle on haettu laajaa mediajulkisuutta ja tiedon levitystä laajemmin markkinoille. Kaikille osapuolille entistä kannattavampien toimintamallien kehittäminen voi lisätä energiatehokkaiden korjausratkaisujen tarjontaa ja kysyntää. EEMontti-kilpailu keräsi yllättävän niukasti ehdotuk- sia. Pientalojen energiaremonttien tarjoajat eivät tällä hetkellä kykene ratkomaan pientaloasukkai- den remonttiongelmia kokonaisvaltaisesti. Syynä tähän on voinut olla joko resurssipula tai osaamisen puuttuminen.25 EEMontin tulosten perusteella arvioitu sähkölämmitteisten pientalojen energiatehokkuuden parantamispotentiaali vuoteen 2020 mennessä on esitetty kuvassa 4.4. Säästöpotenti- aali yhteensä voi olla noin 1 TWh. 9 8 7 6 5 Säästöpotentiaali 50 % TWh korjaustoimenpiteillä 4 Vuoden 2020 kulutus 3 2 1 0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.4. Sähkölämmitteisten pientalojen lämmitysenergiakulutus ilman toimia vuonna 2020 sekä EEMontissa saavutetun korjaustason mukaisten toimien vähennyspotentiaali26. 24 Tee parannus -kilpailussa olivat mukana myös Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Suomen Kiinteistö- liitto, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus. 25 EEMontti-hanke, EEMontti – Lämmityskulut puoleen -kilpailu paljasti karun totuuden, tiedote, 30.11.2011. 26 Oletuksena on ollut, että sähkölämmitteisiä pientaloja korjataan 2,5 %:n vuosivauhdilla. Laskenta on tehty vuosille 2011– 2020. Keskimäärin lämmitysenergiantarpeen oletetaan vähenevän 50 %. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 16 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

17. Vaikka osassa EEMontin hankkeista ei löydetty kaikkia kilpailun kriteerejä täyttäviä ratkaisuja, osoit- tavat tulokset kuitenkin, että yrityksille ja pientalojen omistajille kannattavaa korjauspotentiaalia on Suomessa runsaasti. EEMontin avulla on lisätty kuluttajien tietoisuutta ratkaisuista. Kuluttajat, joilla on jo kiinnostusta energiansäästöön, voivat näin helpommin toteuttaa ehdotettuja ratkaisuja. 4.3 Kansalaiset Portinvartijat Sitran rahoittamassa Peloton-hankkeessa keskityttiin energiankulutuksen portinvartijoihin eli tahoihin, joiden toiminnalla on suuri vaikutus laajemman joukon energiankulutukseen. Tunnistettuja portinvartijoita koottiin työpajoihin. Työpajojen teemat jakaantuivat ruokaan, liikenteeseen ja matkai- luun sekä asumiseen. Sitra on irtautunut Peloton-hankkeesta, mutta työpajakonsepti on jäänyt elä- mään itsenäisesti. Niin sanottujen portinvartijoiden kautta voidaan vaikuttaa laajemman joukon energiankulutukseen. Tietyt hankkeeseen osallistuneet ryhmät kuten esimerkiksi ravintoloiden työntekijät tai isännöitsijät voivat suoraan valinnoillaan vaikuttaa muiden välilliseen energiankulutukseen. Monien hankkeeseen osallistuneiden ryhmien osalta, kuten esimerkiksi henkilöstöhallinto ja kotitalousopettajat, vaikutusten saavuttaminen vaatii aktiivisia toimia. Peloton-työpajoissa ja myöhemmin käyttöön otetuilla innovaatioleireillä on tavoitettu joukko portinvartijoita henkilökohtaisella tasolla. Mukana olleet toimijat ovat täten voineet henkilökohtaisesti huomata, miten he voivat omassa työssään edistää energiatehokkuutta. Tutkimusten mukaan näin aikaansaaduilla käyttäytymistottumusten muutoksilla vaikutetaan energiatehokkuuden paranemi- seen enemmän kuin esimerkiksi pelkillä viestinnällisillä keinoilla27. Myös Sitran toimeksiannosta selvitettiin portinvartijoiden roolia energiatehokkuuden parantamisessa28. Peloton-hankkeen aikana on tunnistettu toimintamalleja tai ratkaisuja, joita hankkeeseen osallistujat ovat lähteneet viemään eteenpäin omissa organisaatioissaan. Joissakin tapauksissa osallistuvissa organisaatioissa on luotu omia energiatehokkuusohjelmia, joilla vaikutetaan toimintaan laajemmin- kin. Eräänä vaikutusketjuna työpajoissa tunnistettuja liiketoiminta-ajatuksia on lähdetty kaupallista- maan ja tätä varten on perustettu tai ollaan perustamassa uusia yrityksiä. Työpajat ovat kohdistuneet varsin vaihteleviin tahoihin ja kohdejoukko on ollut varsin laaja. Kullakin kohdesektorilla on tavoitettu rajallinen henkilömäärä hankkeen aikana, joten hankkeen vaikutus jää tätä kautta vähäiseksi. Hankkeen puitteissa ei ole systemaattisesti kerätty tietoa siitä, miten paljon toimenpiteitä osallistujat ovat toteuttaneet ja ovatko ne edelleen käytössä. Hankkeen väliarvioinnin perusteella voidaan tuloksia pitää kuitenkin positiivisina. Peloton-työpajojen seurauksena osallistujat ovat ainakin suunnitelleet energiatehokkuustoimia, joita he eivät olisi ilman Pelotonta tehneet.29 27 Ks. esim. Dahlblom, B. et al., Changing Energy Behaviour, Guidelines for Behavioural Change Programmes, EU IEE BEHA- VE-project, 2009. 28 Kaskinen, T. et al., Portinvartijat – eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista, Sitra 282, 2009. 29 Ahonen, S., Peloton-hankkeen väliarviointi, Sitran selvityksiä 18, 2009. 17 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

18. Energianeuvonta Sitran Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä kansalaisten energianeuvonnan toimintamallia. Aiemmin Suomen energianeuvontaa on kehitetty monien eri tahojen voimin, eri lähtökohdista ja toiminta on ollut koordinoimatonta30. Sitran organisoimana kehitetyssä toimintamallissa koordinaatioita kehitettiin neuvontahankkeiden käynnistämisen, ohjauksen, hankkeiden välisen yhteistyön ja tiedonsiirron sekä toiminnan seuran- nan ja vaikutusten arvioinnin osalta. Uudessa toimintamallissa on päädytty alueellisen tason, lähinnä maakuntatason, hankkeiden koordinointiin. Näin on haettu tasapainoa käytettävissä olevien resurssien, asiakkaiden tarpeiden paikallisen ymmärryksen ja koordinoidun tiedon tuottamisen välillä. Energianeuvontaa kehitettiin kahdessa hankkeessa, Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi - hankkeessa ja Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä -hankkeessa. Molempia hankkeita ohjasi oh- jausryhmä jota veti työ- ja elinkeinoministeriö ja jonka työhön osallistuivat lisäksi ympäristöministe- riö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Opetushallitus, Sitran Energia- ohjelma, Suomen Kuntaliitto ja Motiva Oy. Toimintamallin kehittämiseksi energianeuvonnan pilottiprojekteille järjestettiin kaksi hakukierrosta vuosina 2009 ja 2010. Sitra osallistui vuonna 2009 neuvontahankkeiden rahoitukseen, muuten rahoi- tuksesta ovat vastanneet työ- ja elinkeinoministeriö budjettivaroin sekä alueelliset toimijat, kuten kunnat. Energianeuvonnan kehittämisessä on pyritty löytämään toimintamalli, jossa myös rahoitus olisi kestävällä pohjalla. Pilottihankkeissa on tuotettu erityyppistä neuvontaa mm. uudis- ja korjausrakentamiseen, rakennusten lämmitystapavalintoihin, kestokulutustavaroiden energiatehokkuuteen, kotitalouksien laitehan- kintoihin sekä liikkumiseen liittyen. Pilottihankkeissa on onnistuttu vaihtelevasti, mutta hankkeiden kautta on saatu kokemusta eri toimintatapojen toimivuudesta. Koordinaation on katsottu toimineen hyvin sekä pilottihankkeiden, että työtä ohjanneen ohjausryh- män kannalta. Systemaattisella koordinaatiolla on tuettu päätöksentekoa ja vahvistettu eri hallin- nonalojen yhteistyötä.31 Saatujen kokemusten perusteella lukuisten neuvontahankkeiden ja näiden järjestämien tapahtumien koordinointi on haastava tehtävä, joka edellyttää koordinaatiotoiminnan huolellista resursointia. Energianeuvonnan pilottijakson alussa tueksi saatavilla olevaa keskitettyä materiaalia yhteisen visuaalisen ilmeen ja selkeän brändin puute koettiin osin ongelmallisiksi.32 Energianeuvonnan koordinaatio-hankkeessa luotiinkin yhteinen brändi ja selkeä visuaalinen ilme, joita ollaan nyt lanseeraamassa. Energianeuvonnan koordinoinnin piirissä olleista hankkeista saatavilla olevien tietojen perusteella kuluttajaneuvonnalla on suoraan tavoitettu noin 130 000 henkilöä vuosien 2010–2011 aikana.33 Ta- voitettujen henkilöiden määrä vastaa noin 5 % Suomen kaikista kotitalouksista34. 30 Kasanen, P., Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa, Sitran selvityksiä 7, 2009. 31 Kasanen, P., Kuluttajien energianeuvontaprojekti: arviointi, 2011. 32 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012. 33 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012. 18 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

19. Energianeuvonta toimintana on jalkautettu Motivan koordinoimaksi toiminnaksi. Mikäli toiminta jatkuisi pilottijakson laajuisena, voitaisiin sillä tavoittaa vuoteen 2020 mennessä noin neljännes Suomen kotitalouksista. Kuvissa 4.5 ja 4.6 on esitetty energianeuvonnan potentiaalisia vaikutuksia kulutustottumusten muutoksiin erityisesti niillä kulutuksen osa-alueilla, jossa kulutustottumuksilla vaikutetaan kulutukseen suoraan: asuinrakennusten lämmityksessä ja kotitaloussähkön kulutuksessa. Lämmityksen osalta on oletettu voitavan vaikuttaa sisälämpötilaan ja lämpimän käyttöveden kulu- tukseen35. Sähkössä vaikutuksien on oletettu kohdistuvan erityisesti muuhun kulutukseen kuin laitteiden ja valaistuksen kulutukseen36. 45 40 35 30 Kulutustottumusten 25 muutoksesta aiheutuva TWh säästöpotentiaali 20 Vuoden 2020 15 kotitalouksien lämmönkulutus 10 5 0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.5. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet lämmityksen energiankulutuksen vähen- tämisessä vuoden 2020 tilanteessa.37 34 Olettaen, että kustakin kotitaloudesta on neuvontaan osallistunut yksi henkilö ja kukin henkilö on tavoitettu vain yhden kerran. Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta, lähde: Tilastokeskus 2011. 35 Pois lukien matalaenergiatalot, joiden osuuden oletetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Matalaenergiataloissa sisäilman lämpötila on usein jo hallitusti oikealla tasolla ja lämpimän käyttöveden kulutus paremmin hallinnassa vähemmän kuluttavien vesikalusteiden kautta. 36 Laitteiden ja valaistuksen sähkönkulutukseen kulutustottumuksilla on vähäisempi vaikutus vuoden 2020 tilanteessa, koska niitä tulevat säätelemään EU:n minimienergiatehokkuusdirektiivi ja sen toimeenpano Suomessa. 37 Lämmitysenergian kulutusta oletetaan voitavan vähentää lämpimän käyttöveden kulutuksen pienentämisellä sekä sisä- lämpötilaa laskemalla niissä rakennuksissa, jotka eivät ole matalaenergiatasoisia. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 19 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

20. 7 6 5 Kulutustottumusten 4 muutoksesta aiheutuva TWh säästöpotentiaali 3 Vuoden 2020 kulutus 2 1 0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.6. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet kotitalouksien sähkönkulutuksen (ei lai- tesähköä eikä valaistusta) vähentämisessä vuoden 2020 tilanteessa sekä Energiaohjelman hankkeiden puitteissa tavoitettujen osuus tästä potentiaalista.38 Aluetason systeeminen muutos Kaupunkitason systeemistä muutosta Sitran Energiaohjelma on toteuttanut yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Vuosina 2008–2009 Energiaohjelma yhdessä Tampereen kanssa käynnistetyssä Ilmankos-hankkeessa edistettiin yksittäisten asukkaiden ja ryhmien osallistumista ilmastonmuutoksen hillintään Tampereella. Tapahtumilla ja tiedotteilla lisättiin tamperelaisten tietoisuutta energian- säästöstä ja monet kaupunkilaiset osallistuivat itse tapahtumiin. Aktiiviset kaupunkilaiset kehittivät yhdessä uusia ideoita kestävään kaupunkikehitykseen ja esittelivät ideat vastuullisille henkilöille. Ilmankos-hankkeen jälkeen Tampereella uudistettiin monella tavalla kaupungin lähtökohtia energiatehokkuuden parantamiseen ECO2-hankkeessa. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja liikenne- suunnittelussa tehtyjen toimien lisäksi on pyritty myös kansalaisten ja yritysten muutokseen tähtää- viin hankkeisiin. ECO2 -hankkeelle on asetettu tavoite vähentää päästöjä -30 % vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Vaikka Tampereella hankkeiden vaikutukset eivät vielä käytännössä ole havaittavissa johtuen hankkeen aikaisesta vaiheesta, on hankkeella merkittävä mahdollisuus muuttaa kaupungin toimintaa ja näin toimia esimerkkinä muille kaupungeille. Mikäli kehitetyt uudet kestävän kaupunkiasumisen konseptit toimivat ja niiden käyttö laajenee, ovat ne osaltaan muuttamassa kaupunkiasumista kestä- vämpään suuntaan. Myös vuoropuhelun avaaminen aktiivisten kaupunkilaisten ja päättäjien välillä voi johtaa jatkossakin avoimempaan keskusteluyhteyteen. Lisäksi toimijoiden välinen keskustelu mahdollistaa kokonaisuuksien optimoinnin, jolla voidaan saavuttaa rakenteellisia muutoksia energiatehokkuuteen. 38 Muun kuin laitteiden ja valaistuksen osalta kotitaloussähkön säästömahdollisuuden on arvioitu olevan noin 15 %. Säästöt muodostuvat sekä laitteiden kulutustottumusten muutoksista, että vähemmän kuluttavien laitteiden ostopäätöksistä. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 20 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

21. Energiaohjelma on nopeuttanut Tampereella kehitettyjen hyvien käytäntöjen leviämistä tukemalla kaupunginjohtajien ilmastoverkoston toimintaa. Ennakoivalla laadunohjauksella on saavutettu hyviä tuloksia energiatehokkuuden parantamiseksi Oulussa. Oulun rakennusvalvonta on ollut näkyvä edel- läkävijä rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen kehittäjänä. Vuonna 2010 Sitran Energia- ohjelma tuki Oulussa kehitetyn mallin levittämistä muutamaan muuhun kaupunkiin. Low2No-hankkeessa on kehitetty systeemistä muutosta yhden korttelin tasolla Helsingin Jätkäsaa- ressa. Tavoitteena on ollut toteuttaa malliesimerkki energiatehokkaasta ja matalahiilipäästöisestä korttelista, joka rakennetaan kestävästi ja jossa kestävä kaupunkielämä olisi mahdollista. Low2No- hankkeen tuloksia ja toimintamallia on levitetty viestintähankkeella muille toimijoille. Itse korttelin toteutus on vuoden 2012 alkupuolella vielä kesken ja jäljessä alkuperäisistä aikatauluista. Low2No- hankkeen tuloksista ja niiden levittämis- ja vaikutusmahdollisuuksia on täten vielä liian aikaista arvioida. Viestintähankkeet Energiaohjelman toteuttamissa viestintähankkeissa on tuettu eri organisaatioita energiatehokkuuden edistämisessä sekä tuotettu ja levitetty tietoa energiatehokkuudesta. Energiaohjelman julkaisuluettelo on esitetty liitteessä 3. Energiaohjelma tuki lisäksi pientalonomistajien tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksistaan omaan energiankulutukseen ja -kustannuksiin julkaisemalla kansantajuisen oppaan, jossa on havainnollistettu yleisiä esimerkkejä. Opas julkaistiin kirjana, Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin 15 000 kappaletta alle kahdessa vuodessa. Pienen suuren energiakirjan levikki on merkittävä verrattuna tietokirjoihin yleensä. Tietokirjojen painokset liikkuvat noin 500−1500 kappaleen määrissä. 39 Maa- ja kotitalousnaisten kautta on lisätty erityisesti naisten tietoisuutta energiansäästöstä ja mah- dollisista käytännön toimenpiteistä tukemalla yhdistyksen vuoden 2010 järjestökampanjaa. Tässä kohderyhmässä voidaan saada aikaan muutos ja on mahdollista, että toimintatavat leviävät vähitel- len myös laajemmalle. Sitran Energiaohjelma on ollut mukana monissa matalaenergian rakentamisen tapahtumissa, mm. Euroinfra 2009 Low Energy Building symposium, MIPIM 2011 -messut Cannesissa ja Helsinki Design Lab. Vuonna 2009 Sitra tuki Saksalais-suomalaiset parhaat käytännöt - Kestävä Kunta -seminaaria, jossa esiteltiin saksalaisten kaupunkien kokemuksia suomalaisille kuntapäättäjille. Näissä hankkeissa on verkotettu suomalaisia toimijoita kansainvälisiin toimijoihin ja haettu parhaita käytäntöjä. Sitran Energiaohjelma selvitti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa kansainvälisiä energiatehokkuuskäytäntöjä vuosina 2008–2009. Selvityksestä tehtiin julkaisu, jonka tuloksia hyödynnettiin mm. kansallisen Energiatehokkuustoimikunnan työssä ja ERA17-ohjelman valmistelussa.40 Kansallista keskustelua ja päättäjien tietämystä ekotehokkaasta rakentamisesta edistettiin tukemalla ROTI 2011 -hanketta. Rakennussektorin energiatulevaisuudesta laadittiin julkaisu, jossa annettiin kuusi erilaista näkemystä rakennetun ympäristön kehityssuunnista. Julkaisun laativat rakennuskiin- 39 Laitinen, J., Pieni suuri energiakirja, 2010. 40 Vehviläinen, I. et al., Energiatehokkuus kansainvälisesti, Sitran raportteja 83, 2009. 21 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

22. teistöalan yritystohtorit41. Sitran hankkeiden tuloksia tullaan esittelemään sekä opitaan parhaita käytäntöjä muista maista BEhave Energy Efficiency and Behaviour -konferenssissa kesäkuussa 2012. Yhtenä viestintähankkeena Sitran ja Helsingin Energian rahoittamassa hankkeessa tuotettiin tietoa kuluttajille ja kunnille. Lisäksi tuotettiin täsmätietoa vääristynyttä mediakeskustelua vastaan hehku- lampuista energiatehokkaampiin lamppuihin siirtymisen säästövaikutuksista42. Ekovalo-hankkeessa Energiaohjelma puolestaan rahoitti yhdessä Tekesin, TEM:in ja yhdeksän kunnan/energialaitoksen kanssa selvitystä toimintamallista energiatehokkaaseen ulkovalaistukseen siirtymiseksi. Tiedon tuottaminen ja levittäminen on saattanut vaikuttaa osaan kuluttajista tai kunnista siten, että muutokseen on ryhdytty aiemmin. Sitran Energiaohjelma oli mukana rahoittamassa dokumenttielokuvaa ekologisesta rakentamisesta. Näin lisättiin uudenlaisten ratkaisujen kiinnostavuutta sekä ihmisten tietoisuutta ratkaisuista. Tietoi- suuden lisääminen ekorakentamisesta voi lisätä kuluttajien kysyntää ja hyväksyntää uudenlaisiin ratkaisuihin. Energiaohjelman toimesta tullaan vuoden 2012 aikana julkaisemaan teos, jossa koottu noin 10 es- seetä, joiden teemoja ovat energian tuotantoon ja kulutukseen sekä resurssien rajallisuuteen liitty- vät ajankohtaiset teemat. Julkaisemalla kansankielellä oleva teos pyritään saavuttamaan laaja koh- deryhmä ja herättämään keskustelua. Kansainvälisen ja kansallisen tason tiedonvaihdon edistämisellä on pyritty nopeuttamaan parhaiden käytäntöjen leviämistä Suomeen. Kansallisen tason keskustelulla on pyritty nopeuttamaan ja edis- tämään muutosta energiatehokkaaseen rakennettuun ympäristöön. 4.4 Maankäyttö ja liikenne Sitran toiminta maankäytön ja liikenteen osalta on keskittynyt voimakkaasti maankäytön ja kaavoituksen vaikutusten tarkasteluun. Maankäytön ohjauksella ja kaavoituksella voidaan vaikuttaa energiankäytön rakenteisiin erityisesti liikenteen ja energianhuollon ratkaisujen osalta. Uuden toimintatavan käyttöönotto on erittäin mer- kittävää kokonaisuuden kannalta, koska se auttaa löytämään jo suunnitteluvaiheessa optimaaliset tavat parantaa alueiden energiatehokkuutta. Skaftkärr-hankkeessa kehitettiin uusia toimintatapoja energiatehokkaan asuinalueen luomiseksi Porvoon Skaftkärrin alueen suunnittelun yhteydessä. Huomion kohteena olivat erityisesti kaavoitus- prosessi sekä alueelliset energiantuotantomahdollisuudet. Esimerkkikohteessa luotiin toimintamalli, jota voidaan käyttää muissa kohteissa. Energiakaavan käyttöä sekä alueellisten energiantuotanto- mahdollisuuksien huomiointia kehitetään ja testataan edelleen kuudessa kohteessa Keski-Suomessa. Lisäksi Sitra on ollut mukana yhdessä Tampereen kaupungin ja Tekesin kanssa Tammelan energiatehokkaan täydennys- ja korjausrakentamisen koealueen kehittämisessä. 41 Junnila, S. (toim.), Rakentamisen energiatulevaisuus, Sitran raportteja 84, 2009. 42 Tapanainen, V.-M., Lampputyypin vaikutus kotitalouksien energiankäyttöön ja CO2 -päästöihin, diplomityön tiivistelmä, saatavilla www.lampputieto.fi, 2010. 22 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

23. Energiateollisuus ry selvitti kahdessa hankkeessa Sitran Energiaohjelman tukemana kaukolämmön teknologiaratkaisuja tulevaisuuden matalaenergia-alueilla. Selvityksien pohjalta tuotettiin kaksi tut- kimusraporttia, joissa toisessa kuvattiin kaukolämmön kevennettyjä jakelu- ja asiakasteknologioita43 ja toisessa kriteerejä, joiden perusteella voidaan määritellä onko jokin matalan lämpötiheyden alue liitettävissä kannattavasti kaukolämpöön44. Käyttäjälähtöisten lähienergiapalveluiden toimintamallia kehitettiin Energiaohjelman rahoittamassa hankkeessa45. Kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä Sitran Maamerkit ohjelman kanssa ja Sitran sijoi- tusyhtiönä oleva One1 Oy on yksi esimerkki lähienergiapalvelun tuottajasta. Sitra osallistui EU-hankkeen Urban Planners with Renewable Energy Skills puitteissa järjestetyn koulutuksen tukemiseen. Kaavoittajien koulutuksella voidaan saada aikaan muutos energiatehokkuuden huomioivaan kaavoitukseen. Koulutuksen suuntaaminen täydennyskoulutukseen nopeuttanee muutosta. Aalto-yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa vertailtiin asumisen hiilijalanjälkeä esimerkki- alueilla. Energiaohjelman rahoittamassa selvityksessä näkökulmana olivat kulutuksen päästöt, perin- teisen päästöjen tuotannon sijaan. Tulokset julkaistiin Sitran selvityksessä46. Maankäytön ja kaavoituksen avulla saavutettava potentiaali on esitelty kuvassa 4.7. Ottamalla kaavoituksessa huomioon Skaftkärr-hankkeessa kerätyt opit kaikilla uusilla alueilla, voitaisiin liikenteen energiankulutusta vähentää karkeasti arvioiden noin 0,5 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pidemmällä aikatähtäimellä kaavoituksen vaikutukset korostuvat. 3.5 3.0 2.5 Energiatehokkaan 2.0 kaavoituksen TWh aikaansaama säästö 1.5 Uudisalueiden henkilöautojen kulutus 1.0 vuonna 2020 0.5 0.0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.8. Uusien kaava-alueiden henkilö- ja pakettiautoliikenteen ennustettu energiankulutus vuonna 2020 ilman uusia toimia sekä laskennallinen säästö mikäli kaikessa uudessa kaavoittamisessa otettaisiin huomioon Skaftkärrin mallissa kehitetyt liikenteen ajosuoritteita vähentävät toimet.47 43 Gaia Consulting Oy, Kevennetty kaukolämpötekniikka. Kustannustehokkaan jakelu- ja asiakasteknologian kehittäminen matalan kulutustason olosuhteisiin, Energiateollisuus ry, 2009. 44 Åbo Akademi, Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit – KALPA, Energiateollisuus ry, 2009. 45 Gaia Consulting Oy, Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa, Sitran selvityksiä 25, 2010. 46 Heinonen, J. ja Junnila, S., Matalahiiliasumisen lähtökohdat, Sitran selvityksiä 20, 2010. 23 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

24. 4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen Energiaohjelman sijoitustoiminnan osalta todettiin jo ohjelman suunnitteluvaiheessa, että ohjelman pääasialliseen kohderyhmään kuuluu liian vähän potentiaalisia sijoituskohteita. Sijoitustoiminnassa on täten tarkasteltu mahdollisia yrityksiä hieman ohjelman puitteissa toteutettuja hankkeita laa- jemmalla fokuksella. Sijoituskohteita on haettu toimialafokuksen sisältä ilman tarkkaa rajoitusta yrityksien kehitysvaihee- seen. Monet sijoituskohteista ovat kuitenkin olleet jo toimivia perinteisempiä pk-yrityksiä, jotka ha- kevat kasvua uudelta markkina-alueelta. Tämän on nähty mahdollistavan nopeamman markkinamuutoksen, kuin pelkkiin alkuvaiheen yrityksiin sijoittaminen. Yhteensä ohjelman toimikauden aikana on käyty läpi lähes 200 sijoituskohdetta. Toteutuneiden sijoitusten lisäksi tämä toiminta on kehit- tänyt sijoittajakentän tuntemusta suomalaisista sijoituskohteista sekä alan toimijoiden tuntemusta rahoitusmahdollisuuksista. Sitran sijoitustoiminnalla pyritään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella turvaamaan Sitran sijoitus- pääoman suotuisa kehittyminen. Sijoitustoiminnan tarkoituksena ei ole tukea yrityksiä, vaan tavoi- tella niistä tuottoa sijoitetulle pääomalle. Sijoitustoiminnassa on tehty yhteensä 9 suoraa sijoitusta ja 3 rahastosijoitusta. Saamallaan rahoituksella yritykset ovat kehittäneet energiatehokkuuden ratkaisuja. Yrityksien teknologioiden ja ratkaisuiden aikaansaamia vaikutuksia ei ole tämän hankkeen puitteissa voitu yksityiskohtaisesti arvioida. Monet yrityksistä ovat lisäksi kasvuvaiheessa, jolloin saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi vaati- mattomia suhteessa tulevaan potentiaaliin. Sitran suorat yrityssijoitukset ovat kohdentuneet seuraaviin yrityksiin: • AW-Energy Oy on vuonna 2002 perustettu yritys, joka kehittää aaltoenergiaan perustuvaa uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa. • Kodin Onniset Oy oli vuonna 2007 perustettu yritys, joka tarjosi kuluttaja- ja yritysasiakkaille energiansäästöratkaisuja palveluna. Toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2010. • Neapo Oy kehittää uudentyyppisiä teollisia ja modulaarisia rakennuskonsepteja. Ratkaisu pe- rustuu teräskennoteknologiaan, joka mahdollistaa esimerkiksi kerrostalojen korottamisen, joiden myynnillä taloyhtiö voi rahoittaa energiatehokkuustoimenpiteitä. • Norrhydro Group Oy on hydrauliikka-alan pk-yritys, joka on kehittänyt hydrauliikkaa käyttä- vien työkoneiden energiatehokkuutta parantavan älykkään digihydrauliikkajärjestelmän. • One1 Oy toimittaa lähienergiaratkaisuja kuluttajille helpolla tavalla. Lähienergiamallissa yh- distyvät energian käytön helppous ja paikallisten uusiutuvien energialähteiden käyttö. • Savo-Solar Oy valmistaa rakennuksiin ja kaukolämpöjärjestelmiin integroitavia edistykselli- seen pinnoitusteknologiaan perustuvia aurinkolämpökeräimiä. • Scancool Oy toimittaa teollisuuden kylmälaitoksia ja energiatehokkaita teollisuuslämpö- pumppuja. Oilon Oy osti Scancoolin vuonna 2011. 47 Karkeasti vuoteen 2020 mennessä uudisrakennetaan noin 1 miljoonalle ihmiselle. Koska osa sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin, voidaan maankäytöllä ja kaavoituksella vaikuttaa ehkä 10 % osuuteen. Tässä osuudessa vaikutusmahdollisuus 10 %. 24 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

25. • Viola Systems Oy tuottaa langattomia tiedonsiirtoratkaisuja teollisiin sovelluksiin. Ratkaisui- den avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi älykkäitä sähköverkkoratkaisuja. • Wood Prime Oy kehittää teollista elementtituotantoa puurakentamiseen. Rakennusosia toi- mitetaan uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Teollisella toimintamallilla pystytään parantamaan puurakentamisen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Yrityksen toiminta on käynnis- tynyt toukokuussa 2012. Sitran sijoitushorisontti on suunniteltu likimain Energiaohjelman kestoa vastaavaksi viideksi vuodeksi. Yksi kohdeyrityksistä on jo myyty eteenpäin ja yhden kohdeyrityksen konkurssi kuvastaa sijoitustoi- mintaan kuuluvia riskejä. Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin Sitra jatkaa aktiivista toimintaansa sijoittajana. Sijoituksia kohdentamalla on kehitetty suomalaista energiatehokkuuden rahoitustoimintaa. Yhteis- työ kansainvälisten rahoitusyhtiöiden kanssa on antanut oppeja kansainvälisistä toimintamalleista. Samalla on verkotettu kansainvälisiä ja suomalaisia toimijoita ja yrityksiä. Sitran Energiaohjelma oli myös mukana rahoittamassa Lahdessa järjestettyä Cleantech Venture Day 2008 tapahtumaa. Tapah- tuma kokosi yhteen cleantech alan sijoittajia, yrityksiä ja muita toimijoita. Sijoitustoiminnan osalta Sitran Energiaohjelma on tehnyt yhteistyötä kotimaisten innovaatiotoimi- joiden kanssa. Erityisesti Tekesin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Sitra on esimerkiksi ollut mukana Nuoret innovatiiviset yritykset ohjelmassa. Lisäksi valikoitujen Tekes-ohjelmien kanssa on ollut säännöllistä vuorovaikutusta. Ohjelman alkuvaiheessa Sitran Energiaohjelma osallistui myös joihinkin lähinnä teknologiavienniksi katsottaviin hankkeisiin. Teknologiaviennin avulla voidaan parantaa suomalaisten yrityksien toimin- taedellytyksiä myös kotimaassa. Suomalaisten yritysten teknologiaviennin edellytyksiä selvitettiin älykkäiden sähköverkkojen osalta kaksivaiheisessa hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin suomalaisten yrityksien tarjoa- maa, toisessa vaiheessa puolestaan selvitettiin markkinatilannetta ja kilpailuasetelmaa valikoiduilla markkina-alueilla Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. 4.6 Systeeminen muutos ERA17 Kansallinen ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma kuvaa 31 toimenpide-ehdotusta energiaviisauden edistämiseksi rakennetussa ympäristössä48. Toimenpiteet koskivat energiatehokkaan maankäytön toimia, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohja- usta, kiinteistöjen käyttöä sekä omistusta ja osaamisen kehittämistä. Toimintaohjelma laadittiin ym- päristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhteistyönä vuoden 2010 aikana. Ohjelman valmistelutyöhön osallistuneet pitivät Sitran roolia erittäin tärkeänä ohjelman valmistelussa49. 48 Martinkauppi, K. (toim.), ERA17-toimintaohjelman loppuraportti, 2010. 49 Taloustutkimus Oy, ERA 17 -strategiaprosessin arviointitutkimus, 2011. 25 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

26. ERA17-ohjelma on ollut alku laajemmalle keskustelulle rakennetun ympäristön energiatehokkuudesta. Osa toimenpiteistä on saatu vietyä käytäntöön, osa ei ole edennyt. ERA17-ohjelman toimenpiteet ovat osin jatkoa Sitran Energiaohjelmassa esiin nousseille kehitysteemoille. Merkillepantavia Ener- giaohjelman myötävaikuttamia jatkohankkeita ovat esimerkiksi rakentamisen energialuokituksiin tähtäävä Värkki-hanke, jonka vetovastuun on ottanut Finnish Green Building Council, energiatehokkaan ja kestävän maankäytön kaavoitusprosessin kehittäminen sekä kaupunginjohtajien ilmastoverkosto. Hankkeen yhteydessä on myös tuotettu runsaasti taustaselvityksiä, jotka ovat lisänneet tietoisuutta energiahuollon kokonaiskuvasta50. Tukemalla ERA 17 ohjelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutusta Sitra tukee eri tahojen sitoutumista uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Toimenpiteitä viedään käytäntöön esimerkiksi kunti- en ilmastoverkoston ja kuuden suurimman kaupungin johdolla. Tukemalla energiatehokkaan kaavoitusprosessin kehitystä edistetään energiatehokkuuden laajasti huomioivan suunnittelun leviämistä kaikkiin kuntiin. Tukemalla nollaenergiarakentamisen tiekartan luomista lisätään toimijoiden välistä keskustelua ja yhteistyötä sekä voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen löytymistä. Luomalla kiinteistö- jen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmiä ja työkaluja voidaan edistää energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta ja kiinnostusta energiatehokkail- le ratkaisuille. 50 Esim. Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations, Benchmarking Regulations on Energy Efficiency of Buildings, 2010; Lahti, P. ja Moilanen, P., Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasu- päästöt, Suomen ympäristö 12:2010; Vehviläinen, I. et al., Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvi- huonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39, 2009, Vanhanen, J. et al., Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, Sitran selvityksiä 30, 2009 26 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

27. 5 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksista Yhteenveto hanketoiminnasta Sitran Energiaohjelman kehityshankkeet ajoittuvat vuosille 2008–2012. Energiaohjelma on tavoitel- lut rakennetun ympäristön energiankulutuksen systeemistä muutosta. Sitran roolina on ollut olla muutoksen käynnistäjä. Muutoksen vaikutukset jatkuvat Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin, vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin. Kuvassa 5.1 on esitetty Energiaohjelman keskeisten hankekokonaisuuksien ajallista vaikuttavuutta ja hankkeiden jatkumoa muiden toimijoiden vastuulla. Rakentamismääräykset 2012 Tiedon tuottaminen Demonstraatiot Puurakentaminen Korjausrakentamisen mallit EEMontti Energianeuvonnan koordinointi Peloton Ilmankos ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto Skaftkärr Ekotaajama Kestävän kaavoituksen toimintamalli 2008 Sitran 6/2012 2020 Energiaohjelma Kuva 5.1. Sitran Energiaohjelman keskeisiä hankekokonaisuuksia ja niiden jatkumona aikaansaatuja muutoksia. Värityksen tummuus kuvastaa arvioitua vaikutuksen ajoittumista. Energiaohjelman toimien vaikutusten arviointi on osin ennenaikaista, koska monet hankkeet ovat vuoden 2012 alkupuolella vielä käynnissä ja vaikutukset toteutuvat pitkällä aikavälillä. Monet Ener- giaohjelman esille nostamat teemat jatkavat lisäksi kansallisen ERA17-ohjelman puitteissa. Markkinamurros uudisrakentamisessa Rakentamismääräysten energiatehokkuuden muutos vuonna 2012 aiheuttaa merkittävän markkinamuutoksen uudisrakentamisen energiatehokkuuteen. Vanhasta yksittäisiä rakennusosia koskevasta viranomaissääntelystä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja markkinatoimijoiden käsissä ole- 27 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

28. vaan kokonaisoptimointiin. Täysimittaiset hyödyt muutoksesta tulevat näkymään vasta, kun toimijat oppivat hyödyntämään uusia innovointimahdollisuuksiaan. Sitran Energiaohjelmalla on ollut merkittävä rooli sekä rakentamismääräysten 2012 valmistelussa että määräysten käyttöönottoa tukevien suunnitteluohjeiden tuottamisessa. On epävarmaa, olisiko harppaus kokonaisenergiatarkasteluun ollut lainkaan mahdollinen ilman Sitran panostusta ja myötä- vaikutusta. Energiaohjelman tuella on tuotettu lisää tietoa kokonaisenergiatarkasteluun liittyviin kriittisiin kysymyksiin. Ilman tätä tietoa ei kokonaisenergiatarkastelua voisi toteuttaa. Sitran Energiaohjelman tuella on vauhditettu myös muiden energiatehokkaiden rakentamisen toimintatapojen käyttöönottoa. Energiaohjelma on demonstroinut uusia ratkaisuja käytännössä ja le- vittänyt tietoa uusien ratkaisuiden mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Runsaan tiedon tuottamisen ohella Energiaohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen ja kansalliseen keskusteluun eri foorumeilla. Sitra on mahdollistanut eurooppalaisten asiantuntijoiden vierailuja Suomeen ja siten madaltanut merkittävästi kynnystä suomalaisille asiantuntijoille osallistua kansainväliseen keskusteluun. Näin on nopeutettu parhaiden kansainvälisten käytäntöjen käyttöön- ottoa Suomessa. Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Sitran Energiaohjelma on yksittäisten hankkeiden lisäksi osallistunut ERA17-ohjelman kautta. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä on pyritty vastaamaan markkinoiden kasvavaan osaamistarpeeseen. Puurakentaminen käynnistymässä Puurakentaminen on noussut keskustelun aiheeksi Suomessa, osin puurakentamisen kestävyys- näkökulmien vuoksi. Puuta on perinteisesti käytetty pientalojen runkomateriaalina. Nyt puun käyt- töä ollaan lisäämässä myös kerrostalo- ja palvelurakentamisessa. Puuta on kuitenkin edelleen käy- tetty lähinnä yksittäisissä kohteissa. Sitran Energiaohjelman teettämillä selvityksillä ja tukemilla demonstraatiohankkeilla on voitu tukea puurakentamiselle suotuisaa keskusteluilmapiiriä. Sitra on aktiivisesti pyrkinyt tuottamaan tietoa puurakentamisesta suunnittelijoiden ja arkkitehtien käyttöön. Näillä toimin Sitra on voinut nopeuttaa puurakentamisen tuloa markkinoille. Korjausrakentamisen haasteet korostuvat jatkossa Nykyisen rakennuskannan energiankäytön tehostaminen on osoittautunut haastavaksi. Asuinraken- nusten osalta Energiaohjelman aikana tuotetun tiedon ja saatujen kokemusten perusteella haasteet liittyvät erityisesti asuinkerrostaloihin. Asuinkerrostalojen lämmityskustannukset ovat usein suhteessa pientaloja alhaisemmat ja tarjolla olevat korjauskeinot suhteessa kalliimpia. Korjauksia hidastavat myös muut esteet, kuten esimerkiksi taloyhtiöiden hajautettu päätöksenteko. Energiaohjelman hankkeiden avulla on lisätty tietämystä korjausrakentamisesta ja tuotettu alustavia konsepteja teolliseen korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen kehittämisestä on annettu suosituksia julkiselle hallinnolle sekä tehty suunnitelma korjausrakentamisen koulutuksen kehittämisestä. Kehitettyjen konseptien vaikutuksista markkinaan ei kuitenkaan ole varmuutta. Edellytyksenä on, että uusille toimintatavoille on kysyntää ja ne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkaan korjaamisen osalta Energiaohjelma ei ole saatu aikaan uudisrakentamisen määräyksien muutokseen verrattavaa markkinamuutosta. Ohjelman aikana haas- 28 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

29. teet on tunnistettu ja toimia kohdistettu vaikuttavuudeltaan helpompiin kohteisiin, erityisesti sähkö- lämmitteisiin pientaloihin. Sähkölämmitteisille pientaloille järjestetty EEMontti-kilpailu on osoittanut sekä kuluttajille että markkinatoimijoille energiatehokkuuskorjausten mahdollisuuksia. Kansalaisten kulutustottumuksiin rakenteellisia muutoksia Sitran Energiaohjelman avulla on muutettu energiankulutustottumuksiin vaikuttavia yhteiskunnan rakenteita, tuettu energianeuvonnan kehittämistä sekä viestitty aktiivisesti energiatehokkaista käy- tännöistä ja niiden vaikutuksista. Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat yksilöiden energiankulutustottumuksiin. Kokonaisvaltaista aluetason muutosta yhteiskunnan rakenteisiin Sitran Energiaohjelma on edistänyt yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tunnistettuja hyviä käytäntöjä levitetään edelleen mm. kaupunginjohtajien ilmastoverkoston kautta muihin suuriin kaupunkeihin. Energiaohjelma on osaltaan ollut mukana lisäämässä kansalaisten tietoisuutta energiatehokkuudesta, mutta myös monet muut toimijat pyrkivät vaikuttamaan samaan suuntaan. Koordinoidun energianeuvonnan aikaansaaminen on auttanut rajallisten resurssien käytön tehostamista ja luo perusteet kulutustottumusten muutokselle. Viestintähankkeilla on tuettu muutosta energiatehokkaampiin kulutustottumuksiin. Energiaohjelman hankkeissa on tarjottu kohdennettua tietoa vaikutusmahdollisuuksista ja energiatehokkuuden hyö- dyistä. Monissa hankkeissa on saavutettu kansallisen tason näkyvyyttä sekä yleismedioissa että koh- distettuja viestejä laajalevikkisissä erikoismedioissa. Osa Energiaohjelman julkaisuista on saavuttanut laajan levikin, esimerkiksi Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin 15 000 alle kahdessa vuodessa. Vuoden 2012 kuluessa Energiaohjelman vaikutus näkyy vahvasti myös Tampereen Asun- tomessuilla. Energiatehokkuuden portinvartijoiden voimaannuttaminen Yhtenä Energiaohjelman teesinä on ollut, että ihmisten voimaannuttaminen energiatehokkuuden edistäjiksi edellyttää omakohtaista pohdintaa. Peloton-hankkeessa arjen energiaportinvartijat ovat Sitran tuella tiedostaneet paremmin vaikutuksensa laajemman joukon energiankulutukseen ja kehit- täneet toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Hankkeeseen osallistuneet tahot ovat todennäköisesti nopeuttaneet muutosta kohti energiatehokkaita toimintatapoja. Peloton-työpajamallilla tavoitettiin energiatehokkuuden portinvartijoita. Yksittäisten työpajojen tuloksia on pidetty menestyksinä. Työpajoissa on kuitenkin tavoitettu vain pieni osuus kaikista palve- lualan yrityksistä ja kriittisistä portinvartijoista. Peloton toimintamalli jatkaa tosin toimintaansa Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin. Maankäytön ohjauksessa muutos ilmaston huomioivaan suuntaan Monet kunnat ovat viime vuosina kiinnittäneet kaavoituksen ilmastokysymyksiin enenevissä määrin huomiota. Tässä Sitran toiminnalla on ollut merkittävä rooli toimintatavan kehittämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä. Porvoon Skaftkärr-hankkeessa on kehitetty energiakaavoituksen malli, jota on edelleen jalostettu muissa hankkeissa. Esimerkkikohteissa on saavutettu hyviä tuloksia, ainakin suunnitteluvaiheessa, mutta tulosten toteutuminen tai leviäminen koko maahan ei ole itsestäänselvyys. Energiaohjelman tukemana on kuiten- 29 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

30. kin ERA17-ohjelmassa kehitetty kansallista toimintamallia kaavoituksen ympäristövaikutuksen huo- mioonottamiseksi. Sijoitustoiminnassa vaikutettu Suomen cleantech-markkinan kehittymiseen Sitra on innovaatiotoiminnassa epävirallinen toimija, joka voi kohdistaa toimintaansa varsin vapaasti omista lähtökohdistaan. Useissa Sitran Energiaohjelman hankkeissa on pyritty aktiivisesti kehittä- mään uusia liiketoiminta-aihioita. Osa näistä onkin lähtenyt elämään uusien perustettujen yritysten muodossa. Toisaalta Sitran sijoitustoiminnalla on haettu nopeita vaikutuksia ja markkinamuutosta sijoituksilla hieman kypsempiin yrityksiin. Sitran sijoitusvolyymi ei ole koko sijoitusmarkkinan mittakaavassa kovin merkittävä, vaikkakin sijoi- tukset muodostivat merkittävän osan ohjelmaan panostetuista rahoista. Aktiivisena sijoittajana Sitra on voinut edesauttaa sijoituskohteiden kehittymistä. Samalla Sitran verkottamisen avulla muut sijoit- tajat ovat voineet löytää soveltuvia sijoituskohteita ja toisaalta yritykset rahoittajia. Täten voidaan mahdollisesti nopeuttaa yrityksen ja alan kehitystä kokonaisuutena. Sitran ja muiden toimijoiden roolit Useat toimijat ovat kiinnittäneet huomiota rakennetun ympäristön energiankulutukseen Sitran Energiaohjelman lisäksi. Julkisia toimijoita ovat ministeriöt ja näiden alaiset toimijat, Tekes sekä sek- toritutkimuslaitokset. Lisäksi valtio ja kunnat edistävät energiatehokkuutta omilla toimialoillaan. Yksityisiä toimijoita ovat mm. yliopistot, yritykset ja toimialajärjestöt. Rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö ja sääntely ovat ympäristöministeriön toimialaa. Sitran Energia- ohjelman roolina on ollut tukea ympäristöministeriötä erityisesti uudisrakentamismääräysten uudis- tamisessa. Lisäksi Sitra on yhdessä ympäristöministeriön ja Tekesin kanssa ollut viemässä eteenpäin rakennetun ympäristön energiatehokkuuden kansallista ERA17-ohjelmaa. Ympäristöministeriön alaisuudessa toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta ja rahoittaa asuntotuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaa. Energiaohjelma ja ARA ovat olleet monissa hankkeissa yhteistyössä rahoittamassa uutta tutkimus- ja kehitystoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi energiapolitiikkaa yleisesti ja energiatehokkuutta erityisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimii Motiva Oy, jonka tehtävänä on edesauttaa energia- ja materiaalitehokkuuden lisääntymistä Suomessa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Energiaohjelma on tukenut näiden ministeriöiden valmistelutyö- tä esimerkiksi energiatehokkuustoimikunnan työssä sekä Motivan työtä energianeuvonnan koor- dinaattorina. Lisäksi puurakentamisen kehittämisessä työ- ja elinkeinoministeriön alaisella Metsä- alan strategisella ohjelmalla on ollut merkittävä rooli. Tekesin rahoittaa kehityshankkeita suoraan ja omien ohjelmiensa kautta. Tekesin ohjelmista Kestävä yhdyskunta 2007–2012 ja Rakennettu ympäristö 2009–2014 ovat Sitran Energiaohjelman toimikau- della läheisempiä ohjelmakokonaisuuksia. Nämä Tekesin ohjelmat ja Sitran Energiaohjelma ovat tehneet tiivistä yhteistyötä lukuisissa hankkeissa. Valtion sektoritutkimuslaitoksista rakentamiseen liittyvästä tutkimuksesta vastaa VTT. Rakennetun ympäristön tutkimusta on tehty ympäristönäkökulmasta SYKE:n toimesta. Lisäksi monet yliopistot tutkivat rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Energiaohjelma on ollut käynnistämässä ja rahoittamassa näitä tutkimushankkeita. 30 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

31. Energiaohjelma on tehnyt paljon yhteistyötä keskeisten julkisten tahojen kanssa, mutta toiminta yksityisen sektorin kanssa on ollut enemmän rajoittunutta yksittäisiin hankkeisiin perustuen yksit- täisten hankkeiden kannalta järkeviin yhteistyötarpeisiin. Kuitenkin esimerkiksi ERA17-ohjelmassa on tehty yhteistyötä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, Rakennusteollisuus ry:n, Suo- men Kiinteistöliiton ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Sijoitustoiminnassa Sitra on ollut aktiivisesti yh- teistyössä alan muiden suomalaisten toimijoiden ja kansainvälisten sijoitusrahastojen kanssa. Vaikutukset energiankulutukseen ja päästöihin Sitran Energiaohjelman toimenpiteiden arvioituja laskennallisia vaikutuksia on tarkasteltu taulukossa 5.1. Vaikutuksia on arvioitu niiden hankkeiden osalta, joista on ollut mahdollista tehdä kvantitatiivi- sia arvioita. Myös muissa hankekokonaisuuksissa on saatu aikaan vaikutuksia, mutta nämä ovat joko vähäisiä, kuten yksittäisissä demonstraatiohankkeissa, tai vaikeasti arvioitavia suuren toimenpideko- konaisuuden vuoksi, kuten portinvartijoiden ja aluetason systeemisen muutoksen kohdalla. Koulu- tuksen ja tiedon tuottamisen, viestintähankkeiden sekä sijoitustoiminnan on nähty olevan enemmän muita toimenpiteitä tukevia hankkeita. Systeemistä muutosta tavoittelevan ERA17-ohjelman osalta on tehty erillinen alustava vaikutusarviointi51. Laskennallisesti suurimmat vaikutukset Energiaohjelman esittämillä toimenpiteillä voisi olla kuluttajien käyttäytymisen muutoksella, jonka vaikutusarviot on esitetty energianeuvonnan hankekokonai- suuden alla. Kulutustottumusten muutokset olisivat myös huomattavan kustannustehokas tapa energiansäästöjen aikaansaamiseksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. On syytä huomata, että neuvonnan lisäksi tarvitaan monia viestinnällisiä keinoja tietoisuuden lisäämiseksi, kuluttajien motivoi- miseksi sekä uuden tiedon tuottamiseksi. Myös nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vä- hentämisessä korjausrakentamisen uusilla toimintamalleilla olisi teoriassa mahdollisuuksia suureen säästöpotentiaaliin. Kuten edellä todettiin, vaikutukset näissä jäänevät kuitenkin vähäisiksi, paitsi EEMontti-kilpailulla saavutettujen sähkölämmitteisten pientalojen osalta. Uudisrakentamisen uusien rakentamismääräysten vaikutus on vuoteen 2020 mennessä pienempi kuin joidenkin muiden toimien teoreettinen potentiaali. On syytä kuitenkin huomata, että uudisrakentamisen osalta vaikutukset ovat laskennallisesti varmimmalla pohjalla, koska uudet normit mää- rittävät uudisrakentamisen energiankulutuksen enimmäistason. Maankäytöllä ja kaavoituksella ai- kaansaatava henkilöautoliikenteen vähennyspotentiaali on teoreettinen maksimimäärä, koska käy- tännössä uudisrakentaminen vuoteen 2020 mennessä tapahtuu osin jo kaavoitetuille aluille. Mikäli kaikki toimenpiteet toteutuisivat täysimääräisinä, voisi Sitran Energiaohjelma leikata lämmi- tyksen energiankulutusta noin 13 TWh, liikenteen polttoaineiden käyttöä noin 1 TWh ja kotitalouksien ja palveluiden sähkön kulutusta vajaat 2 TWh vuodessa. Suhteessa energiankulutuksen peruskehitykseen, nämä vastaisivat noin 19 % vähennystä asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergianku- lutuksesta, 5 % vähennystä kotitalouksien ja palveluiden sähkön kulutuksesta ja 3 % vähennystä henkilöautoliikenteen polttoaineiden käytöstä. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi päästö- jä yhteensä noin 3 MtnCO2ekv, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen päästöistä peruskehitykses- sä vuonna 2020. 51 Vehviläinen, I., et. al., ERA17-toimintaohjelman alustavat vaikutus- ja kustannusarviot, 2010. 31 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

Recommended

More Related Content

Viewers also liked

Viewers also liked(20)

Similar to Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

Similar to Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti(13)

More from Sitra Energia

More from Sitra Energia(20)

Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti