Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Pienen mittakaavan lämmön jasähkön yhteistuotantolaitokset   - Terminen kaasutus   - Muut puu -CHP tekniikat       - Sterl...
Puukaasu ja biokaasu-kaasuseoksia joiden tuotantotekniikka ja koostumus on erilainen• Puukaasu, häkäkaasu                •...
Termisessä kaasutuksessa; kaksi pääperiaatetta:Vastavirta - Myötävirta
Stratified Downdraft
System Imbert
Kaasun epäpuhtaudet Kaasussa ei saa olla tervaa  – Terva pilaa moottorin, jumittaa    venttiilit ja syövyttää laakerit ri...
Polttoaineeksi käy puu tai turve erimuodoissa, mutta kaasuttimen pitää ollaoikein säädetty käytettävälle polttoaineelle
Tulipesän säätäminen eri polttoaineilla toimivaksi tehdään tutkimalla sen sisältöä
Esimerkkejä puukaasu -CHP laitteista
ProAgria/ SLF, Fredrik Ek
ProAgria/ SLF, Fredrik Ek             Keskusten Liitto/Maarit Kari
Rakensin Eerin Rosenströmin kanssapuukaasukäyttöisen pienvoimalansyksyllä 2006
Spanner re2
Spanner GMbH Saksa 30 – 50 kWel
Spanner re2• Marraskuussa 2012, 170 laitosta  rakennettu• Kaksi kokoa mutta yksi moottori  5,7 l GM V8   – 30 kWe (136 000...
Georg Hofer Velden Saksa:Spannerin rakentamanpuukaasulaitoksen avulla tuotetaan30 kW sähköä valtakunnan verkkoonja noin 10...
Laitos on ollut käytössä vuodesta 2009 lähtien. Ei tervaongelmia ensimmäisten kahdenkuukauden jälkeen. Laitos käy vuorokau...
Christof group Krammer
Franz Krammer, Christof group Itävalta: 13 kWe ja 22 kWe kaasuttamalla. Prosessin kuvaus:         Jousipurkain ja sulkupel...
Tuotekaasun lämpöä palautetaan sekä ensiöilmaan että hakkeeseen, tämä auttaasiinä, että voidaan käyttää jonkin verran kost...
Kuntschar
Kuntscharin myötävirtakaasuttimessa ei ole kuristusta, arina on lieriön muotoinenja kiinteä. Suuttimet ovat halkaisijaltaa...
Kuntcharin laitoksen sähköntuotannon tehoksi ilmoitetaan 100 – 150 kW, laitosmissä vierailtiin tuotti mittarin mukaan 130 ...
Kotimaisia laitoksia
Volter OyKolme laitosta rakennettu 30 kWe(helmikuu 2012)Eniten käyttötunteja Kempeleenekokylän laitoksellaSäädettävä myötä...
Gasek OyKolme laitosta rakennettu, mutta kuinka paljon käyvät?9 kWe Sterlingmottorilla varustettu laitos toimii melko hyvi...
Puukaasu maailmalla• Maailmalla puukaasu- CHP laitoksia käytetään  pääsääntöisesti kehitysmaissa missä ne korvaavat  diese...
Padasjoen Arrakoskensahalaitos kävi yli 40 vuottasahaustoiminnansivutuotteillakaasutustekniikan japolttomoottorin avulla
Puukaasukäytön haasteita• Tuotekaasun puhtaus, valtaosa puukaasukokeiluista  kaatuneet kaasun tervapitoisuuteen• Terva ong...
Puukaasusähkön kannattavuus• Polttoaineen primäärienergiasta saadaan sähkönä 20-25 %• Osa lämmöstä hankalasti hyödynnettäv...
Sterlingtekniikka
Sterlingtekniikka                    Saksalainen Sunmaschine                         Itävaltalainen KWB                   ...
ORC laitokset
ORC (Organic Rankine Cycle) laitoksia on perinteisesti käytetty muuttamaan osanjonkun toisen prosessin jätelämpövirrasta s...
Italialaisen Turbodenin ORC laitoksia: 1-10 MWe hakkeesta
Kuumailmaturbiini
KuumailmaturbiiniIlmaa paineistetaan kahden turboyksikön avulla, kuumennetaan hakelämpökattilassaolevassa lämmönvaihtimess...
Biokaasun tuotantotekniikkaa
Tusinan verran tilakohtaisiabiokaasulaitoksia Suomessa                             Virtaala, Haapavesi                    ...
Perustietoa biokaasusta Raaka-aine: lanta, biojäte, viljeltyä biomassaa 1 m3 metaania = 10 kWh energiaa, vastaa 1 litraa...
Raaka-aineena biojätettä
Biokaasulaitoksen prosessikuvaus   BLANDNINGSTANKAR                        HYGIEN-     RÖTKAMMARE              UPPGRADERIN...
Kuivamädätys Pinottavien  syötteiden  mädätykseen Kuiva-ainepitoisuus  30 -35% Vettä pumpataan  massan päälle Vaatii p...
Kaasun saanto per kuutio märkämassaa
Saksassa 500 kW sähköä maissista            Raaka-ainetta per vuorokausi tuottamaan jatkuvaa            500 kW:n tehoa:   ...
Mädätysjäännöksen varastointi samassalaakasiilossa missä syötekin varastoidaan
Täytyykö biokaasulaitoksen näyttää tältä?
Biokaasua Intiassa
•   Methator Oy: Lannan separointi kuivaan ja märkään fraktioon•   Vain nestemäinen ja helposti pumpattava osa lannasta bi...
Dranko            Linde StrabagBioferm (Loock)   Weltec (Haase)
Suomen syöttötariffi• Suomessa syöttötariffi tuli voimaan vuonna 2011   –   Koskee uusia tuulivoimaloita (aikaisintaan vuo...
• Suomessa on tällä hetkellä syöttötariffin piirissä:    – 10 tuulivoimahanketta    – 47 ainakin osittain metsähaketta käy...
Saksan syöttötariffi• Saksassa sähkön myyjät on laissa (EEG 2000) velvoitettu ostamaan  uusiutuvalla energialla tuotetun s...
• Saksassa 57 % syöttötariffisähköstä on  tuulisähköä, osuus tuesta ~40 %• Aurinkosähkön osuus tariffisähköstä on 20 %,  o...
Miksi Suomessa ei ole sähkön pientuotanto syöttötariffissa mukana?  • Asetettiin korkea alaraja teholle millä rajattiin pi...
ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbundwww.slf.fifredrik.ek@slf.fi+358407547182
Fredrik Ek 31.10.2012: Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla
Fredrik Ek 31.10.2012: Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla
Fredrik Ek 31.10.2012: Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Fredrik Ek 31.10.2012: Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla

2,822 views

Published on

Fredrik Ekin esitys 31.10.2012 otsikolla Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla. Copyright Fredrik Ek / Svenska Lantbrukssällskapens Förbund 2012

Published in: Business
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Fredrik Ek 31.10.2012: Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla

  1. 1. Pienen mittakaavan lämmön jasähkön yhteistuotantolaitokset - Terminen kaasutus - Muut puu -CHP tekniikat - Sterling - ORC - Mikroturbiini - BiokaasuSyöttötariffi Suomessa
  2. 2. Puukaasu ja biokaasu-kaasuseoksia joiden tuotantotekniikka ja koostumus on erilainen• Puukaasu, häkäkaasu • Biokaasu, mädätyskaasu – N2 ~ 50 % – CH4 ~ 65 % – CO ~ 20 % – CO2 ~ 33 % – H2 ~ 20 % – N2,O2,H2S, H2 ~ 2% – CO2 ~ 7% – CH4 ~ 3% – o• Lämpöarvo ~5 MJ/m3 • Lämpöarvo ~ 20 MJ/m3
  3. 3. Termisessä kaasutuksessa; kaksi pääperiaatetta:Vastavirta - Myötävirta
  4. 4. Stratified Downdraft
  5. 5. System Imbert
  6. 6. Kaasun epäpuhtaudet Kaasussa ei saa olla tervaa – Terva pilaa moottorin, jumittaa venttiilit ja syövyttää laakerit rikki – Terva tukkii kaasun suodatussysteemin – Terva ei ole ongelma jos tietää mitä tekee, tervaa ei ole pakko tuottaa Kaasussa on nokea ja tuhkaa – Noki likaa moottorin ja tuhka myös kuluttaa sitä – Noen ja tuhkan pitää poistaa kaasusta ennen moottoria – Poistossa voidaan käyttää useita eri menetelmiä, sekä kuivia että märkiä suodatusjärjestelmiä
  7. 7. Polttoaineeksi käy puu tai turve erimuodoissa, mutta kaasuttimen pitää ollaoikein säädetty käytettävälle polttoaineelle
  8. 8. Tulipesän säätäminen eri polttoaineilla toimivaksi tehdään tutkimalla sen sisältöä
  9. 9. Esimerkkejä puukaasu -CHP laitteista
  10. 10. ProAgria/ SLF, Fredrik Ek
  11. 11. ProAgria/ SLF, Fredrik Ek Keskusten Liitto/Maarit Kari
  12. 12. Rakensin Eerin Rosenströmin kanssapuukaasukäyttöisen pienvoimalansyksyllä 2006
  13. 13. Spanner re2
  14. 14. Spanner GMbH Saksa 30 – 50 kWel
  15. 15. Spanner re2• Marraskuussa 2012, 170 laitosta rakennettu• Kaksi kokoa mutta yksi moottori 5,7 l GM V8 – 30 kWe (136 000 €) – 50 kWe (180 000 €)• Valmistajan antamien tietojen mukaan 5000 – 7000 käyttötuntia vuodessa per laitos• Perinteinen myötävirtakaasutin kuivalla suodatusjärjestelmällä• Laitos käyttää hyvänlaatuista haketta (15 % kosteus)• Hakekulutus (30 kWe) : ~4 im3 /vrk• Hakkeesta sähköä hs. ~0,23
  16. 16. Georg Hofer Velden Saksa:Spannerin rakentamanpuukaasulaitoksen avulla tuotetaan30 kW sähköä valtakunnan verkkoonja noin 100 kW lämpöä sahan japarkettitehtaan puutavarankuivatustarpeisiin.Hake kuivataan laitteiston hukka-lämmöllä kuivaksi ennen käyttöä”Alles was naβ ist, heiβt Teer”
  17. 17. Laitos on ollut käytössä vuodesta 2009 lähtien. Ei tervaongelmia ensimmäisten kahdenkuukauden jälkeen. Laitos käy vuorokauden ympäri.Moottoriöljy vaihdetaan 600 tunnin välein, vaikka valmistajan suositusvaihtoväli on 300tuntiaMoottorina amerikkalainen 5,7 litran V8, 1500 rpm. Korotetut puristuspaineet.Laitoksen omistaja on hyvin tyytyväinen laitokseensa.
  18. 18. Christof group Krammer
  19. 19. Franz Krammer, Christof group Itävalta: 13 kWe ja 22 kWe kaasuttamalla. Prosessin kuvaus: Jousipurkain ja sulkupellit hakkeen ilmatiiviseen syöttöön Imbert-tyyppinen kaksivaippainen kaasutin hyvin eristetty Sykloni karkean lentotuhkan poistoon Jäähdytin (noin 80 °C) jäähdytyslämmön talteenotto Hakkeella täytetty suodatin (tuhkan ja noen poistoon) Rapsiöljysuodatin (tervan ja hienon noen poistoon) Kipinäsytytteinen kaasumoottori + generaattori, lämmön talteenotto
  20. 20. Tuotekaasun lämpöä palautetaan sekä ensiöilmaan että hakkeeseen, tämä auttaasiinä, että voidaan käyttää jonkin verran kosteata hakettaKuvan laitos käy noin 2000 h vuodessa ja toimii maatilahotellin lämmitysjärjestelmänä
  21. 21. Kuntschar
  22. 22. Kuntscharin myötävirtakaasuttimessa ei ole kuristusta, arina on lieriön muotoinenja kiinteä. Suuttimet ovat halkaisijaltaan isot, ei ulkonemaa.Sulkusyöttimenä käytetään hydraulista mäntää joka painaa hakkeenkaasuttimeen, lisävarmistuksena on liukuva sulkupelti.Kulutus noin 15 irtokuutiota hyvänlaatuista haketta vuorokaudessa.Hyötysuhde hake-sähkö ~0,23
  23. 23. Kuntcharin laitoksen sähköntuotannon tehoksi ilmoitetaan 100 – 150 kW, laitosmissä vierailtiin tuotti mittarin mukaan 130 kW:n tehoa verkkoon.Lämpöä talteen: Moottorin vaipasta 150 kW, pakokaasuista 80 kW. kaasunjäähdytyksestä 40 kW.Moottorin iskutilavuus 21 litraa (MAN V 12) 1500 rpm, vapaasti hengittävä kone.Keraamiset suodatinsukat, suodatus 500 asteen lämmössä, sukkien kestoikäKuntscharin mukaan noin vuosi, mutta märällä hakkeella lyhyempi.Laitoksen hinta ilman hakkeen syöttölaitteita: 475 000 €.Marraskuu 2011: 10 laitosta rakennettu, tavoite 2012: 20-30 laitosta lisää.Valmistajan sanojen mukaan päästään laitoksella ~7000 käyttötuntiin vuodessa
  24. 24. Kotimaisia laitoksia
  25. 25. Volter OyKolme laitosta rakennettu 30 kWe(helmikuu 2012)Eniten käyttötunteja Kempeleenekokylän laitoksellaSäädettävä myötävirtakaasutinkuivasuodatuksella
  26. 26. Gasek OyKolme laitosta rakennettu, mutta kuinka paljon käyvät?9 kWe Sterlingmottorilla varustettu laitos toimii melko hyvin100 kWe laitoksen kehitystyö käynissä. Retrofit kaasutinjoka tuottaa kaasua yli 500 kW:n tehollaKaasu voidaan myös polttaa kattilassa pelkäksi lämmöksiSiirrytään märkäsuotimesta kuivasuotimellePerinteinen myötävirtakaasutin muutamilla hienoillalisäyksilläMitä kuivempi polttoaine, sen paremmin prosessi toimii,aikaisemmin esitetty 35 % optimikosteus ei päde
  27. 27. Puukaasu maailmalla• Maailmalla puukaasu- CHP laitoksia käytetään pääsääntöisesti kehitysmaissa missä ne korvaavat dieselaggregaatteja• Kehitysmailla työvoimakustannukset ovat alhaiset, työläs polttoaineen valmistus• On esimerkkejä kasvihuonekäytöstä ja teollisista sovelluksista teollisuusmaissakin• Puukaasu CHP sekä pelkkä lämpö, öljy tai kaasukattiloiden ”retrofit” sovellutuksia• Meillä ”uutta” tekniikkaa, luotettavuus avoin kysymys, – kaasun laatu käytännön elämän polttoaineella – moottorin ja muun laitteiston kestoikä Pro Agria SLF, Fredrik Ek
  28. 28. Padasjoen Arrakoskensahalaitos kävi yli 40 vuottasahaustoiminnansivutuotteillakaasutustekniikan japolttomoottorin avulla
  29. 29. Puukaasukäytön haasteita• Tuotekaasun puhtaus, valtaosa puukaasukokeiluista kaatuneet kaasun tervapitoisuuteen• Terva ongelma sekä CHP puolella että lämpöpuolella, tiivistyvä terva, moottorin venttiilinvarret, putkitukot, huoltotyö• Tervapitoiset lauhteet ovat ympäristöongelma, musta tuhka sisältää nokea.• Kriittistä on hallita kaasutusprosessi siten että tervaa ei muodostu, lämpötilanhallinta kaasuttimessa. – Kaasuttimen säädöt – Polttoaineen kosteus – Polttoaineen palakoko ProAgria SLF, Fredrik Ek
  30. 30. Puukaasusähkön kannattavuus• Polttoaineen primäärienergiasta saadaan sähkönä 20-25 %• Osa lämmöstä hankalasti hyödynnettävissä, tuotekaasun jäähdytystarve vs. paluuveden lämpötila, hyvät paikat jossa lämmitetään kasteluvettä tms. ”kylmä䔕 Puukaasuvoimalaa pitää katsoa lämmityslaitteena joka tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä• Syöttötariffin tai ostosähkön hinnoilla: Sähkön arvolla kattaa suunnilleen polttoaineen kustannukset, muut kulut katettava lämmön arvolla
  31. 31. Sterlingtekniikka
  32. 32. Sterlingtekniikka Saksalainen Sunmaschine Itävaltalainen KWB Tanskalainen Stirling dk
  33. 33. ORC laitokset
  34. 34. ORC (Organic Rankine Cycle) laitoksia on perinteisesti käytetty muuttamaan osanjonkun toisen prosessin jätelämpövirrasta sähköksiToimintaperiaate muistuttaa höyryturbiinin, mutta veden sijaan käytetään toistaainetta jolla on vettä matalampi kiehumislämpötila ja joka ei muodosta pisaroitaturbiinin viimeisissä expansiovaiheissaKuvassa hollantilainen Triogen laitos on asennettu hyödyntämäänbiokaasumoottorin pakokaasulämpöä, yritys on myös rakentanut kolmehakekäyttöistä laitosta
  35. 35. Italialaisen Turbodenin ORC laitoksia: 1-10 MWe hakkeesta
  36. 36. Kuumailmaturbiini
  37. 37. KuumailmaturbiiniIlmaa paineistetaan kahden turboyksikön avulla, kuumennetaan hakelämpökattilassaolevassa lämmönvaihtimessa ja paisunnetaan neljän turboyksikön kautta. Ensimmäiset kaksipitävät kierron yllä ja kaksi viimeistä pyörittävät generaattoreitaTuotetun sähkön jännite ja taajuus säädetään invertteritekniikan avullaLaitoksia on kokoluokassa 25 kWe -100 kWe, turbot ovat kokeiltuja standardikomponenttejäpitkällä eliniällä, laitos pärjää verrattain vähäisellä ylläpidolla. Tekniikalla on päästy 8000käyttötuntiin vuodessa.BrittiläinenTalbotts
  38. 38. Biokaasun tuotantotekniikkaa
  39. 39. Tusinan verran tilakohtaisiabiokaasulaitoksia Suomessa Virtaala, Haapavesi Hannula, Tynkä Maaninka MTT Riihimäki, Halsua (Jungerå, Jepua) Koivunen Virrat Junttila, Nivala Juva Kalmari, Laukaa Salmela, Orivesi Koivunen, Taipalsaari (Piikkiö)
  40. 40. Perustietoa biokaasusta Raaka-aine: lanta, biojäte, viljeltyä biomassaa 1 m3 metaania = 10 kWh energiaa, vastaa 1 litraa polttoöljyä Biokaasukuutiosta saadaan:  noin 6 kWh energiaa  noin 2 kWh sähköä
  41. 41. Raaka-aineena biojätettä
  42. 42. Biokaasulaitoksen prosessikuvaus BLANDNINGSTANKAR HYGIEN- RÖTKAMMARE UPPGRADERINGSANLÄGGNING ISERINGSTANKOrganiskt material Organiskt avfall Grödor/gödsel GASMOTOR_ GENERATOR el/värme BIOGÖDSEL (rötrester) GASPANNA värme Hushållningssällskapet
  43. 43. Kuivamädätys Pinottavien syötteiden mädätykseen Kuiva-ainepitoisuus 30 -35% Vettä pumpataan massan päälle Vaatii pidempää viipymä-aikaa
  44. 44. Kaasun saanto per kuutio märkämassaa
  45. 45. Saksassa 500 kW sähköä maissista Raaka-ainetta per vuorokausi tuottamaan jatkuvaa 500 kW:n tehoa: 7 tonnia sianlietettä 4 tonnia säilöheinää 9 tonnia maissia 3,5 tonnia ruista 500 kW x 24 h = 12000 kWh /vrk ~16 senttiä/ kWh→sähkönmyynti 1900 € / vrk Hinta taattu 20 vuodeksi
  46. 46. Mädätysjäännöksen varastointi samassalaakasiilossa missä syötekin varastoidaan
  47. 47. Täytyykö biokaasulaitoksen näyttää tältä?
  48. 48. Biokaasua Intiassa
  49. 49. • Methator Oy: Lannan separointi kuivaan ja märkään fraktioon• Vain nestemäinen ja helposti pumpattava osa lannasta biokaasulaitokseen, nopea läpimenoaika• Kuiva-aine kompostointiin, noin 40 % biokaasupotentiaalista jää hyödyntämättä• Muovisäiliöt; pieni tilavuus ja edullinen hinta• Perinteiseen tekniikkaan verrattuna heikko kaasunsaanto, laite kompakti ja melko edullinen
  50. 50. Dranko Linde StrabagBioferm (Loock) Weltec (Haase)
  51. 51. Suomen syöttötariffi• Suomessa syöttötariffi tuli voimaan vuonna 2011 – Koskee uusia tuulivoimaloita (aikaisintaan vuonna 2009 käyttöön otettuja) – Uusia biokaasulaitoksia joissa ei ole käytettyjä komponentteja – Uusia puupolttoainetta käyttäviä CHP laitoksia – Uusia ja vanhoja metsähaketta käyttäviä voimalaitoksia• Tuen taso sekä muut ehdot – Tuulivoimalat: 83,5 €/MWh (105,3 €/MWh vuoden 2015 loppuun saakka) Tukena maksetaan tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus • Generaattoriteho vähintään 500 kVA – Biokaasulaitokset ja puuta käyttävät CHP laitokset: 83,5 €/MWh plus 50 €/MWh jos lämpö hyödynnetään (kokonaishyötysuhdevaatimus) • Generaattoriteho vähintään 100 kVA – Metsähaketta käyttävät voimalaitokset: 0 -18 €/MWh CO2 päästöoikeuksien hinnasta riippuen• Suomessa tuki maksetaan valtion budjetista, siis verorahoista. Tästä seuraa myös valtiontuen byrokratia ja hallinnolliset kustannukset
  52. 52. • Suomessa on tällä hetkellä syöttötariffin piirissä: – 10 tuulivoimahanketta – 47 ainakin osittain metsähaketta käyttävää voimalaitosta joiden keskimääräinen generaattoriteho on 70 MW• Järjestelmässä ei ole ainuttakaan biokaasulaitosta tai puuhaketta käyttävää laitosta!
  53. 53. Saksan syöttötariffi• Saksassa sähkön myyjät on laissa (EEG 2000) velvoitettu ostamaan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön takuuhintaan• Saksassa sähkön myyjät siirtävät tariffien aiheuttamat kustannukset asiakkailleen, tariffit maksavat siis loppukädessä melkein kaikki ketkä sähköä ostavat• Saksassa tuen taso vaihtelee suuresti tuotantotavan mukaan: – Aurinkosähkö: noin 200 €/MWh (on ollut aiemmin peräti 600 €/MWh) – Puupolttoaineesta tuotettu sähkö: noin 160 – 220 €/MWh – Biokaasulla tuotettu sähkö noin: 160 €/MWh (riippuu mm. syötteistä ja tekniikasta) – Tuulivoima ~90 €/MWh ensimmäiset 5 vuotta (käytännössä kauemmin) sitten 50 €/MWh• Saksan tuki maksetaan 20 vuotta. Uusien laitosten tuki laskee vuosittain tekniikasta riippuen 1 - 10 %• Ei alarajaa, pieni laitos saa korkeamman tuen kuin iso laitos
  54. 54. • Saksassa 57 % syöttötariffisähköstä on tuulisähköä, osuus tuesta ~40 %• Aurinkosähkön osuus tariffisähköstä on 20 %, osuus tuesta 55%• Parhaimpina aurinkotunteina yli puolet Saksan kulutuksesta on katettu aurinkosähköllä!
  55. 55. Miksi Suomessa ei ole sähkön pientuotanto syöttötariffissa mukana? • Asetettiin korkea alaraja teholle millä rajattiin pientuotannon ja tietyt tekniikat pois – puuta käyttävät laitokset ja biokaasulaitokset: 100 kVA. – tuulivoimalat: 500 kVA • Luotiin raskas ja kallis hallinnointibyrokratia joka sekin sulkee pientuotannon pois ”kynnyskustannuksen” kautta. – Energiamarkkinaviraston hyväksymien todentajien palveluja on käytettävä joka kerta kuin tariffimaksatusta haetaan. Todentajien päivätaksa on luokkaa 1500 € ja raportti on laadittava neljä kertaa vuodessa. Energiamarkkinavirastolle jätetty hakemus maksaa 170 €/ kerta. Taustalla Saksan mallin mukaisen syöttötariffin perustuslakivastaisuus • Asetettiin laitoksille ehdoton uutuusvaatimus (laitoksessa ei saa olla yhtään käytettyä komponenttia) – Tämä on sulkenut biokaasulaitoksia pois ja nostaa laitosten hintaa • Järjestelmä tehtiin vain tietyille energiamuodoille (tuuli, biokaasu ja puu) Järjestelmä on tarkoituksella luotu isoja energiatoimijoita varten • Taustalla suurten energiayhtiöiden lobbaus ja byrokraattisen valtiontukijärjestelmän oheiskustannukset
  56. 56. ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbundwww.slf.fifredrik.ek@slf.fi+358407547182

×