Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan

377 views

Published on

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furman piti esityksen Sitran fasilitoiman paneelin näkemyksistä hallituksen Agenda2030 -toimeenpanosuunnitelmasta. Esitys pidettiin 7.12.2016 kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokouksessa.

Published in: Government & Nonprofit
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
377
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • koska hallitus painottaa hallitusohjelman tavoitteita, myös tiedon hyödyntämisessä painottuvat hallitusohjelman tavoitteita myötäilevät tutkimustulokset kun taas muut jäävät vähemmälle huomiolle
  • Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan

    1. 1. Tavoitteista toimintaan: - näkemyksiä hallituksen Agenda2030 toimeenpanosuunnitelmasta Eeva Furman Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli Kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokous 7.12.216
    2. 2. Kestävän kehityksen haaste erittäin suuri Toimeenpanosuunnitelmaluonnos rakentuu jo meneillään olevista tai jo luvatuista toimista: + hallituksen ohjelmassa paljon toimeenpanoa tukevaa Mutta riittääkö se? -> haasteeseen nähden olisi tarve asettaa nykyversiota kunnianhimoisempia tavoitteita 2 Kunnianhimon taso
    3. 3. ● Linjaveto: sidottu tämänhetkisen hallituksen painopisteille -> tulisi rakentaa selvä kytkös Sitoumus2050een, joka tukisi hallitukset ja yhteiskunnan toimijat ylittävää työtä ja sitoutumista Agenda2030n toimeenpanoon -> tulisi varmistaa, että Sitoumus2050n tavoitteet olisi läpikäytävä hallitusohjelmien laadintaprosesseissa (osaksi sitovien dokumenttien tarkistuslistaa) 3 Toimeenpanosuunnitelman rooli
    4. 4. Avain 2030 arviot: • Suomen keskeinen vahvuusalue, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvän yleistilanteen ylläpidon kannalta. • Sachs ym.: Suomen lähtötilanne rauhassa hyvä, kumppanuudessa kelvollinen • Järjestöjen arvio: Sama kuin Sachs. • Kansainvälinen asemointi: Suomi ollut yhteiskuntarauhan, vakauden ja kehitysavun kärkimaita, mutta erityisesti globaalivastuun suunta heikentynyt. Tärkeys (toimikuntien kysely) • Ei erityisen tärkeä. Yhteiskunta- sitoumus: Periaatteena vaikuttavien ja vastuullisten ihmisten yhteiskunta: ”Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion sekä laaja-alaisen kestävän kehityksen edistämiseksi.” Hallitusohjelma- huomioita: Kestävän kehityksen globaalivastuu jää HO:ssa erittäin vähälle huomiolle (kovin abstraktia, substanssi ei tue tavoitteita). Leikkaukset kehitysrahoitukseen heikentävät valmiuksia globaalin kumppanuuden vahvistamiseen. Kansalaislevottomuutta ja ääriliikkeiden nousua ei huomioida. Ei käsitellä yksilöiden/yritysten/yhteisöjen vastuuta kestävässä käyttäytymisessä ja kulutuksessa (lokaalisti + globaalisti). 5. Vastuunottoa yksilöstä maailmanyhteisöön Yhteiskuntasitoumus haastaa kaikki yhteiskunnan toimijat Agenda2030 toimeenpanoon
    5. 5. + Indikaattoreiden käyttö ja sitominen politiikkaprosesseihin onnistunut ratkaisu ● Edelleen kehittämistä tulisi entisestään korostaa: alati muuttuvia olosuhteita huomioiva päivitetty Sitoumus2050 viestikapulana vaaliaiheita ruokkimaan ja hallitusneuvotteluihin 5 Toimeenpanon seuranta, arviointi ja kehittäminen
    6. 6. + Kaksi valittua painopistettä hyviä Mutta -> keskinäisten yhteyksien esiin tuominen ja yritys integroida eri ulottuvuuksia puuttuu lisäksi tulisi tehdä näkyväksi -> miten ihmisten arki liittyy kestävään kehitykseen: kulutus, terveys, empatia… -> miten globaali vastuunotto vaikuttaa Suomessa: ○ Suomeen tuotavien hyödykkeiden ympäristövaikutukset kohdistuvat muualle: esim. vesijalanjälki tomaateista ja puuvillasta ○ Maahanmuuttoa syntyy muualla olevien kestävyysongelmien takia 6 Aiheista
    7. 7. ● Esim. 1.Työttömien työllistäminen ○ Toimenpide 2.2: hallituksen kärkihanke ”Osatyökykyisille tie työelämään” on riittämätön vastaus - pitkäaikaistyöttömyys kasvussa aiemmista hankkeista huolimatta (10/2016 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 9 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin) - Tutkimus: kestävä työyhteiskunta edellyttää radikaaleja muutoksia, kuten palkkatyöriippuvuuden vähentämistä ja työn monimuotoistamista (ja esim. perustulo ja työtakuu) ● Esim. 2. Biotalous ja ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset ○ Toimenpide 1.1: hallituksen kärkihanke: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”: Energia- ja ilmastostrategia aiheuttaa paitsi hyödyllisiä, myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan 7 Tieteellinen tieto ja toimenpideohjelma - ristiriitoja tutkijayhteisön näkemysten kanssa
    8. 8. ● Poliittiset päätökset ovat aina arvoperusteisia ○ Tutkimustiedosta ei olla kiinnostuneita ○ Tutkimustietoa ei käytetä ○ Tutkimustietoa käytetään, mutta ei kokonaisvaltaisesti vaan tukemaan vallitsevan politiikan päämääriä -> tulisi taata, että tiedollisista perusteista päästään keskustelemaan vuorovaikutteisesti; toimikunnan ja tiedeyhteisön yhteiset työpajat ja seminaarit tärkeitä -> tulisi uudelleen harkita valtioneuvoston tueksi poliittisesti riippumatonta tieteellistä neuvonantajaa korostamaan kriittisen ja riippumattoman tutkimustiedon merkitystä, tarvetta ja olemassa oloa aiheesta riippumatta 8 Tieteellisen tiedon käyttö
    9. 9. Kiitos 9

    ×