Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kestävä suunnitteluprosessi sinikka ahokas_

386 views

Published on

Published in: Design
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kestävä suunnitteluprosessi sinikka ahokas_

  1. 1. Sinikka Ahokas Sustainable design assignment 1 (7) LAUREA ammattikorkeakoulu Sustainable economics 8.12.2013 1 Johdanto Vuosien saatossa perheen kasvaessa kodinkoneiden käyttö ja hankinta ovat tulleet tutuksi. Kun joku kodinkone on mennyt epäkuntoon, lähes aina tilalle on hankittu kokonaan uusi laite. Kun laitteelle on etsitty huoltoa, huoltoliikkeestä on tiedusteltu laitteen ikää. Jos se on ollut lähemmäs kymmenen vuotta, huoltoa ei ole suositeltu, koska laite alkaa hajota muualtakin. Näin ollen tilalle on hankittu uusi laite. Kun on ostamassa esimerkiksi kolmatta pesukonettaan, alkaa väkisinkin miettiä miksi lapsuuskodin lähes 20 vuotias pesukone toimii yhä kelvollisesti muutamalla pikkuhuollolla vaikka se on ollut vähintään yhtä kovassa käytössä kuin nykyaikainen kone omassa kodissa. Kodinkoneita markkinoidaan eko-ominaisuuksilla niin energian- ja vedensäästön osalta kuin kierrätysmateriaaleista valmistetuilla komponenteilla. Positiivisten ympäristötekojen osalta kuluttajalla on merkittävä rooli; valitsemalla ympäristöä säästäviä tuotteita ja palveluja on mukana toteuttamassa omalta osaltaan kestävää kehitystä. Voisiko tätä positiivista kehityssuuntaa lisätä yhteistyössä valmistajien kanssa luomalla sellaisia tuotteiden ja palvelujen suunnitteluprosesseja, joilla varmistetaan ympäristötekojen toteutuminen konkreettisesti. Kehityssuunta on paranemaan päin mm. palvelumuotoilun menetelmien soveltamisen myötä, mutta vielä on kriittisesti tarkasteltavia suunnitteluprosesseja. 2 Ei-kestävän tuotteen suunnittelu Voiko olla niin, että omalla käytöllään lyhentää laitteen käyttöikää? Varmasti laitteen käyttötavalla on oma osuutensa hajoamisherkkyyteen, esimerkiksi jätetään noudattamatta valmistajan antamia käyttöohjeita tai niitä ei osata tulkita oikein. Laitteissa voi olla myös runsaasti ominaisuuksia, joita ei haluta tai osata hyödyntää, jolloin käytetään vain jotain ominaisuutta ikään kuin kuluttaen se loppuun. Uusissa laitteissa on nykyään eko-ominaisuuksia ja niitä markkinoidaan vähän energiaa ja vettä kuluttaviksi. Moni hankkii laitteen ja mielestään tekee ympäristöystävällisen hankinnan. Mutta toteutuuko ympäristöystävällisyys, jos laitetta ei osata tai haluta käyttää siten, että odotetut positiiviset ympäristövaikutukset eivät toteudukaan. Weveran, van Kuijkbin ja Bokscin (2008) mukaan useat tutkimukset osoittavat, että kestävä teknologia ei automaattisesti johda kestävään käyttäytymiseen. Weveran ym. viittaavat Derijcken ja Uitzingerin (2006) tapaustutkimukseen, jossa he havainnoivat asukkaiden käyttäytymistä kestävään asumiseen liittyvissä näkökulmissa. He mm. havaitsivat, että ihmiset ymmärsivät väärin ilmanvaihtokoneen asetusten 0, 1 ja 2 merkitykset. Ihmiset käsittivät, että 0 tarkoitti laitteen olevan pois päältä, joten he käyttivät muita asetuksia ja näin pitivät laitteen säädöt tarpeettomasti korkeammilla tehoilla, mikä tuhlasi energiaa. Kodinkoneiden osalta tällaiset väärinymmärrykset ovat todennäköisesti arkipäivää, koska laitteiden käyttöpaneelit ovat usein suunniteltu näyttävyyden eikä käytettävyyden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Kun oppii monimutkaisista valikoista valitsemaan yhden toiminnon, valinta jää helposti ainoaksi käyttötavaksi ja näin vähitellen alkaa sen kestämätön käyttötapa; joko laite alkaa kulua yksipuolisesti ja hajoaa tai valitaan väärä pesuohjelma suhteessa pesun tarpeeseen tuhlaten energiaa ja vettä.
  2. 2. Sinikka Ahokas Sustainable design assignment 2 (7) LAUREA ammattikorkeakoulu Sustainable economics 8.12.2013 Laitteiden käyttäjä voi siis omalla toiminnallaan hajottaa laitteita, mutta laite on voitu myös suunnitella nopeasti hajoavaksi. Wikipedian mukaan tällöin on kyseessä suunniteltu vanheneminen (planned obsolescence), joka tarkoittaa suunnittelukonseptia, jonka tarkoituksena on tehdä tarkoituksella nopeasti hajoavia tuotteita. Konseptin taustat ulottuvat vuoteen 1924, jolloin suurimmat hehkulamppujen valmistajat kokoontuivat Sveitsin Genevessä ja muodostivat kartellin nimeltä Phoebus, jossa hehkulampun kestoksi määriteltiin noin yhden vuoden käyttöikä eli 1000 tuntia. Sitä ennen lamppujen kestoikää oli tuotekehityksellä onnistuttu jatkamaan jopa 2500 tuntiin. Helsingin Sanomien artikkelissa Hautamäki (2013) kuvaa suunniteltua vanhenemista siten, että laitetta ei voi korjata helposti. Esimerkiksi akkua ei saa vaihdettua tai laite on kokoonpantu niin, ettei yksittäistä osaa pysty uusimaan, jolloin korjaamisesta tulee liian kallista ja pikkuvika tekee laitteesta nopeasti romua. Suunniteltu hajoamaan ei tässä kontekstissa tarkoita todellakaan ympäristöystävällistä maatumista, kasvava romumäärä jää ihmisten koteihin lojumaan, päätyy kaatopaikalle tai kierrätyksen kautta uusiokäyttöön. Lahti (2011) kuvaa suunnitellun vanhenemisen olevan luonnonvarojen holtittoman tuhlauksen lisäksi kestämätöntä suunnittelua, joka aiheuttaa valtavat määrät jätettä. Jäte viedään kolmansiin maihin esimerkiksi Ghanaan. Elektroniikkajätteen vienti on kielletty, mutta kieltoa kierretään nimittämällä terveyshaittoja aiheuttavaa romua second-handiksi. Ghana pitää länsimaista poisheittokulttuuria järjettömänä, joten osa laitteista korjataan ja niistä poistetaan arvokkaat, kierrätettäväksi kelpaavat materiaalit. Vaikka materiaalit pyritään käyttämään hyödyksi, jää kuitenkin maisemaa ja maaperää saastuttavaa materiaalia jäljelle. 3 Tuotteen tyypillinen suunnittelu ja elinkaari 1960-luvulla muodissa olleen systeemiajattelun mukaisesti ajateltiin, että kun tuotesuunnitteluprosessissa käydään läpi tietyt vaiheet, voidaan kattaa kaikki tuotteen käyttöyhteydet ja tekniset ratkaisut. Tuotekehityksen riskien minimoimiseksi ja selkeän johtamisen nimissä tuotekehitystoiminta kivetettiin tietyssä järjestyksessä tehtäviksi vaiheiksi. (Huotari, Laitakari-Svärd, Laakso & Koskinen, 2003, 16–18.) Systeemiajatteluun perustuvia suunnitteluprosesseja on todennäköisesti käytössä yhtä monta kuin on liiketoimintaorganisaatioitakin; jokaisella on omannäköisensä ajansaatossa päivitetty mallinsa. Projektikäytännöt omaksuttiin aikoinaan tuotekehityksen työkaluksi, jolla tuotekehityshankkeet saatiin seurattavuudeltaan aiempaa varmemmalle pohjalle. Leppälän (2011) mukaan kaikkia tuotekehityksen ongelmia se ei kuitenkaan ratkaissut, mutta teki ne helpommaksi käsitellä. Kelvottomia tuotteita tulee kuitenkin markkinoille ja tuotteen tasolla näkyvät ongelmat eivät johdu siitä, että tuoteprojektit olisivat epäonnistuneet projektitason tavoitteissa. Pikemminkin ne osoittavat ongelmia arvioida tuotetta sen eri rajapintojen ja intressiryhmien näkökulmasta eli ongelmat eivät aiheudu kontrollin puutteesta tai projektien suorituskyvystä vaan ovat pohjimmiltaan tietoon ja osaamiseen liittyviä puutteita. Projektin alkuvaiheessa tehtävä projektin näkökulman rajaaminen ja yksinkertaistaminen
  3. 3. Sinikka Ahokas Sustainable design assignment 3 (7) LAUREA ammattikorkeakoulu Sustainable economics 8.12.2013 on välttämätöntä projektin johtamisen näkökulmasta, mutta kohtalokas tuotekehityksen lopputuloksen kannalta. Tuotekehitystyön ostaminen projektimuodossa ja mittaaminen projektien kautta peittää todellisen ongelman eli tuoteosaamisen katoamisen. (Leppälä, 2011, 99–103.) Tuotesuunnittelun tarkasteleminen systeemiajattelun ja projektitoiminnan näkökulmista ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa suunnitteluprosessin tuottamista tuloksista eli tuotteista tai palveluista. Suunniteltaessa tuotetta tai palvelua pysyen tiukasti omalla tutulla osaamisalueellaan, ei pystytä välttämättä luomaan kovin innovatiivisia ratkaisuja. Kestävään kehitykseen liittyvät seikat ja vaatimukset eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä suunnitteluprosessissa toimijoille. Voi olla haastavaa varmistua kestävän kehityksen osaamisesta ostettaessa palveluna tuotekehitystä. Keinonen (2000) kiteyttää hyvin sen, että muotoilijan ajattelu ja ongelmanratkaisu eivät perustu ongelman ratkaisemiseen toiminnasta irrallisella loogisella ajattelulla vaan se perustuu ajattelun, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukseen. (Keinonen, 2000, 40–41.) Tiukasti joihinkin malleihin perustuva suunnitteluprosessi tuottaa varmasti alun perin tavoitteeksi asetetut tulokset, mutta lopputulos ei enää palvelekaan toivotulla tavalla. Sitran julkaisussa todetaan, että jatkuvasti muuttuvassa maailmassa etukäteen suunnitteleminen on vaikeaa. Perinteisesti, kun jokin idea halutaan toteuttaa, tehdään ensin huippuunsa hiottu suunnitelma. Suunnitelma pannaan käytäntöön, kun se on valmis. Suunnittelun aikana maailma on kuitenkin mennyt eteenpäin ja suunnitelman tiedot ovat vanhentuneet. (Sitra 2013, 27.) Balticclimate-sivusto kuvaa tuotteen tyypilliseen elinkaareen kuuluvan kuusi vaihetta; raaka-aineiden tuotanto, tuotanto, kuljetus, kaupankäynti, käyttö ja kierrätys ja jätteiden käsittely. (Balticclimate 2012.) Todellisuudessa elinkaareen voi sisältyä useita muitakin vaiheita riippuen tuotteesta ja toimialasta. Vastaavasti elinkaaren vaiheita voi olla vähemmänkin. Tarkasteltaessa vaiheita, väkisinkin herää ajatuksia siitä, mitä kaikkea suunnittelijan on ymmärrettävä kunkin vaiheen vaikutuksista ympäristöön. Kierrätys ja jätteiden käsittely – vaihe on todennäköisesti tutuin, näkyvin ja ymmärrettävin kohta, koska se on osa jokapäiväistä arkea. Tietämys muista vaiheista voi olla vajavaista, se ei kiinnosta ollenkaan tai ei ole käsitystä mistä luotettavaa tietoa saa hankittua ja miten tietoa sovelletaan suunnitteluprosessissa. Kokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa kun sitä alkaa miettiä esimerkiksi jonkin tuotteen valmistamisen osalta; jokainen tuotteeseen tarvittava raaka-aine, osa ym. käynnistää osaltaan oman elinkaarensa eri vaiheineen. Kompleksinen kokonaisuus ei hahmotu yksin toimiessa, vaan se vaatii yhteistyötä niin kansallisesti kuin globaalistikin. 4 Kestävämpi tuotesuunnittelun malli ja elinkaari Ilmastonmuutos aiheuttaa liiketoiminalle uudenlaisia haasteita, mietittävää ja tiedon tarvetta. Ilmastonmuutokseen reagointi voi käynnistää kyseenalaistamisen nykyisen palvelun tai tuotteen taustalla vaikuttaviin tekijöihin ja siinä vaiheessa havahdutaan kehittämisen metodeihin. Ryhdyttäessä päivittämään olemassa olevia tuotteita ja palveluja kestävämmiksi, voidaan ajautua tilanteeseen, että tuote tai palvelu joudutaankin
  4. 4. Sinikka Ahokas Sustainable design assignment 4 (7) LAUREA ammattikorkeakoulu Sustainable economics 8.12.2013 ideoimaan kokonaan uudelleen. Käytössä olevat elinkaarimallit toimivat tällöin hyvänä pohjana suunnatessa kohti kestävämpiä tuotteita ja palveluja. Nykypäivänä ei välttämättä voida puhua erikseen tuotteen tai palvelun elinkaaresta, hyvin usein kyseessä on palvelutuote, jolloin elinkaarimalli voi olla hyvinkin kompleksinen. Tuotteen tai palvelun kehittäminen kestävämmäksi vaatii runsaasti tietoa niin paikallisesti kuin globaalistikin ja tietoja on kyettävä jakamaan myös yli organisaatio- ja toimialarajojen, jolloin mahdollistetaan parhaiten uudet kestävät liiketoimintainnovaatiot. Leikkimielisesti voisi sanoa, että rikkomalla rohkeasti organisaatio- ja toimialarajoja mahdollistetaan hyötyjä kaikille osapuolille; toisen organisaation roska on toiselle organisaatiolle aarre eli kannattavaa liiketoimintaa. Käyttäjäkeskeisten menetelmien esimerkiksi työpajojen soveltaminen suunnitteluprosesseissa mahdollistaa tietojen keräämisen, jakamisen ja helpottaa kokonaisuuden ymmärtämistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään yhä enenevässä määrin muotoiluajattelua. Muotoilun ajatteluun tulisi ottaa luontevaksi osaksi kestävän kehityksen ideologia. Lahtinen (2012) viittaa verkkojulkaisussaan Chick & Micklethwaiteen (2011), jotka painottavat kestävän kehityksen huomioon ottamisen suunnittelussa olevan parempaan suuntaan kulkemista. Heidän mukaansa globaalit haasteet kuitenkin vaatisivat, että kestävän kehityksen tulisi olla erottamaton osa muotoilua; kestävän kehityksen periaatteiden tulisi määritellä muotoilutyön ehdot, tavoitteet ja päämäärä. Lahtinen (2012) esittelee kestävään kehitykseen liittyviä suunnittelutermejä kuten vihreä design (green design), ekodesign, vastuullinen liiketoiminta ja suunnittelu (corporate social responsibility and design) ja kestävän kehityksen design (design for sustainability). Hänen mukaansa termit ovat merkkejä siitä, että muotoilijat ja suunnittelijat ovat valinneet jo kestävän kehityksen suunnan, jonka vuoksi tekevät työtään. Kestävään kehitykseen tarvitaan sekä valmistajien että kuluttajien ajattelumaailmaan vaikuttamista. Valmistajilta vaaditaan tuote- ja palvelukehitysprosessia, joka huomioi tuotteelle tai palvelulle kestävämmän elinkaaren. Kuluttajilta vaaditaan muutoksia käyttäytymiseensä ja tapoihinsa, jotka ovat ympäristönäkökulmasta haitallisia. Kun kestäväksi kehitetyn tuotteen tai palvelun käyttäjä ei osaa tai halua käyttää hankkimaansa ratkaisua valmistajan tarkoittamalla ympäristöystävällisellä tavalla, on mietittävä keinoja saada käyttäjä toimimaan toisin. Käyttäjän näkökulman ottaminen mukaan kehitysprosessin alkuvaiheissa on tärkeää. Lahtisen (2012) mukaan käyttäjän hyväksi tehdyt palvelukonseptit ja -ratkaisut perustuvat käyttäjän ohjaamiseen ja suostutteluun (persuasive design) ja jatkaa käyttäjää ohjaavien ja suostuttelevien palveluratkaisujen tavoitteen olevan tuottaa arvoa ihmisen käyttäytymistä muuttamalla. Tämä asettaa liiketoiminnan tulostavoitteet uuteen valoon. Liiketoiminnan tuloksia ei mitatakaan enää pelkästään rahana vaan arvoa tuottaakin toiminnan vastuullisuus. Lahtinen (2012) viittaa verkkoartikkelissaan kansainvälisesti tunnettuun liiketoiminnan kehittäjä Brandon Schaueriin, joka kutsuu tätä arvomuutosta ekonomisen ajattelun siirtymisestä flownomics-aikakauteen, jossa ROI (return on investment) vaihtuu lyhenteeksi ROB (return on behaviour). Lahtisen (2012) mukaan onnistuminen ihmisen käyttäytymiseen vaikuttamisessa
  5. 5. Sinikka Ahokas Sustainable design assignment 5 (7) LAUREA ammattikorkeakoulu Sustainable economics 8.12.2013 tuo lisäarvoa. Arjessa jaksaminen, mielekkyys, arvokkuus, yhteisöllisyyden kasvaminen, tasapainoinen rinnakkaiselo luonnon kanssa, talouden ja voimavarojen säästöt, tehokkaammat toimintatavat ja hyvän elämän kokemukset lisääntyvät. Lahtinen jatkaa muotoilun olevan aina suhteessa menneisyyteen ja nykyisyyteen, mutta erityisesti se suuntautuu tulevaisuuteen, mikä vain alleviivaa muotoilijoiden vastuuta työskennellä yhteiseksi hyväksi. Sitran julkaisu on Lahtisen kanssa samoilla jäljillä eli hyvinvointiyhteiskunnassa hyvinvointi on nähtävä entistä enemmän myös investointina ja liiketoimintamahdollisuutena, ei vain kuluna. (Sitra 2013,10.) Sitran julkaisussa kehotetaan jonkin idean toimivuuden testaamista pienillä kokeiluilla jo suunnitteluvaiheessa. Kaikkea voi kokeilla, sillä jo idean pienen osa-alueen konkretisointi on hyödyllistä. Kokeilusta oppii paljon, suunnitelmaa voi ohjata oikeaan suuntaan ja kokeilla sitten taas uudestaan. Näin lopputulos vastaa parhaiten sitä, mitä me oikeasti tarvitsemme. (Sitra 2013,27.) Tämä voisi toimia hyvänä ohjenuorana opeteltaessa kestävän kehityksen vaatimusten mukaan ottamista suunnitteluprosesseihin. 5 Kestävän suunnitteluprosessin kehittäminen ja kehityksen esteet Suunniteltu vanheneminen ja ei – käyttäjäystävälliset laitteet ovat esimerkkejä ei-kestävien tuotteiden suunnitteluprosesseista. Tämäntyyppisillä suunnitteluprosesseilla ylläpidetään kestämätöntä käyttäytymistä. Kuluttajat ostavat tietoisesti tai tiedostamattaan kestämättömiä tuotteita, jotka tuottavat valmistajilleen helppoa voittoa ja varmistavat jatkuvan tuotannon. Valmistajilla on siis vahvat liiketoiminnalliset perusteet jatkaa tuotteiden suunnittelua kestämättömillä suunnitteluprosesseilla. Vastuullisesti toimiva yritys tarjoaa kestäviä tuotteita ja palveluita ja parantaa asemiaan suhteessa olemassa oleviin ja tuleviin ympäristölainsäädäntöihin. Toimintaympäristön vaatimukset tunteva ja proaktiivisesti niiden suhteen toimiva yritys voidaan nähdä positiivisena toimijana kestävässä kehityksessä. Vastaavasti yritykset jotka toimivat toisin voidaan nähdä negatiivisesti osana ei-kestävää kehitystä. Kestävien palvelumallien avulla voidaan varautua ennalta tulevaisuudessa kiristyvään kilpailuun raaka-aineista ja energiasta. Väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa kilpailua työvoiman osalta. Organisaatiot, joiden toiminta ja arvot vastaavat työntekijöiden arvoja ovat etulyöntiasemassa työntekijöitä rekrytoidessa. Miten muuttaa suunnittelua niin, että se ohjaa kestävään suunnitteluun ja toimintaan? Vai onko muutettava suunnittelu vastamaan todellisuutta eli miten käyttäjät käyttävät tuotetta tai palvelua, jolloin virheelliset, ympäristöä rasittavat käyttötavat mahdollisesti vähenisivät? Muotoiluajattelun käyttöönottaminen tuote- ja palvelusuunnitteluprosesseissa antaa työkaluja kestävän kehityksen suunnitteluun. Huomioitavaa on kuitenkin se, että siirtyminen käyttämään muotoilun työkaluja tarkoittaa konkreettisia ajattelun muutoksia suunnittelussa ja työkalujen käyttöönottoa pelkän muodikkaan sanahelinän sijaan. Eriksson (2012) kritisoi samaa asiaa verkkojulkaisussaan. Hän toteaa palvelumuotoilu-termin alla tehtävän hyvin monenlaista konseptointia ja
  6. 6. Sinikka Ahokas Sustainable design assignment 6 (7) LAUREA ammattikorkeakoulu Sustainable economics 8.12.2013 fiksausta. Erikssonin mukaan osalla näistä ei ole mitään tekemistä palvelumuotoilun kanssa, osa taas jää tavoitteistaan kauas päätyen lopulta olemaan vain uudelleen muotoiltu tai pakattu sama vanha palvelu. Herääkin ajatus, että kuinka moni tuote tai palvelu saa ympäristöystävällisen imagon muotoilemalla vanhan palvelun uudestaan ja lisäämällä sopivan määrän eko-henkisyyttä esimerkiksi markkinointiin. Pelkkä imago ei tuo toivottua kestävän kehityksen tuloksia. Eriksson (2012) kyseenalaistaa palvelumuotoilun roolin kestävän kehityksen kärkipelurina, koska on mahdollista että se jättää myös jälkeensä harmaan vanan. Eriksson toteaa myös osan palvelumuotoilutoimenpiteistä saavuttavan tavoitteensa kunnianhimoisena palvelunuudistajana. Tämä keihäänkärkiosuus onnistuu tavoitteessaan ja toimittaa paremmin suunniteltua palvelua. Paremmin suunnitellun palvelun tulisi olla jollakin tavalla tehokkaampi, monipuolisempi tai vähemmän resursseja kuluttava. Tällaista palvelua käytettäessä pitäisi koitua vähemmän materiaalista kulutusta tai vaihtoehtoisesti samalla resurssimäärällä enemmän ja monipuolisempaa palvelua. Näiden lisäksi toimittajan taloudellisen tuloksen paranee. (Eriksson 2012.) Julkinen sektori tuottaa suuret määrät julkisia palveluita, jotka tavoittavat suuria määriä ihmisiä. Erikssonin (2012) ajatusten valossa julkisen sektorin tuotteiden ja palvelujen elinkaarimalleja tarkastelemalla kestävän kehityksen näkökulmasta ja soveltamalla käyttäjäkeskeisiä työkaluja saataisiin ympäristöteoille laajaa vaikuttavuutta. Tätä näkökulmaa tukee myös Sitran julkaisu, joka kuvaa julkisen sektorin hankkeita kokoluokaltaan jättimäisiksi. Julkaisun mukaan kokeilujen ja nopeiden ratkaisujen tuominen julkiselle sektorille takaisivat, että suunnitelman ongelmakohdat löydettäisiin jo matkan varrella, ja lopputulos vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla tosielämän tarpeita. Ison laivan kääntyessä, syntyy väistämättä liikehdintää. Tämän vuoksi julkinen talous voi parhaimmillaan olla kestävän talouden keskeinen suunnannäyttäjä ja keskustelun herättäjä. (Sitra 2013,21.) Muotoiluajattelun hyödyntäminen kestävän kehityksen suunnitteluprosesseissa esimerkiksi palvelumuotoilulla herättää kiinnostavan näkökulman. Voiko palvelumuotoilua hyödyntämällä kehittää aineettomia palveluita tai voiko peräti jo olemassa oleva aineellinen palvelu muuttua aineettomaksi?
  7. 7. Sinikka Ahokas Sustainable design assignment 7 (7) LAUREA ammattikorkeakoulu Sustainable economics 8.12.2013 Lähteet Balticclimate 2012. Tuotteen elinkaaren vaiheiden tunnistaminen. Luettu 6.12.2013. http://toolkit.balticclimate.org/fi/elinkeinoelaman-toimijat/swot-analyysityokalu/ilmasto-swot-analyysinlaatiminen/tuotteen-elinkaaren-vaiheiden-tunnistaminen Eriksson, J. 2012.Palvelumuotoilu kestävän kehityksen edelläkävijänä? Luettu 6.12.2013. http://dirikka.com/2012/08/08/palvelumuotoilu-kestavan-kehityksen-edellakavijana/ Hautamäki,T. 2013. Miksi kaikki hajoaa? Luettu 6.12.2013. http://www.hs.fi/tekniikka/Miksi+kaikki+hajoaa/a1368163791260 Huotari,P., Laitakari-Svärd,I., Laakko, J. & Koskinen, I. T. 2003. Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu, käyttäjätiedon keruu, mallittaminen ja arviointi. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Keinonen, T. (toim). 2000. Miten käytettävyys muotoillaan. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu Leppälä, K.2011. Projektitoiminnan musta kirja, miten aikamme menestynein käytäntö saadaan takaisin raiteilleen. Porvoo: Bookwell Oy. Lahti, K.2011.Lamppu syttyy. Luettu 6.12.2013. http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/2/14/lamppu-syttyy.html Lahtinen, K. 2012. Kestävän kehityksen palvelumuotoilu. Luettu 5.12.2013. http://www.mustekala.info/node/2767 Sitra 2013. Kestämätön käy kalliiksi. 10 teesiä kestävään talouteen. Erweko: Helsinki. Luettu 3.12.2013. http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kestamaton_kay_kalliiksi.pdf Wevera, R.,van Kuijkb, J., Boksc, C. International Journal of Sustainable Engineering. Vol. 1, No. 1, 2008. Luettu 3.12.2013. http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=1&ved=0CDAQF jAA&url=http%3A%2F%2Fwww.researchgate.net%2Fpublication%2F228620795_Usercentred_design_for_sustainable_behaviour%2Ffile%2F9c960515bec5202b7e.pdf&ei=bpukUvbV B8qAywP534FQ&usg=AFQjCNHjxV_g-yzd1Lh5Z4zMPXmpno_UDQ&sig2=Roi9n7we6wpiTRspwlLWw&bvm=bv.57752919,d.bGQ Wikipedia. Suunniteltu vanheneminen. Luettu 6.12.2013. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suunniteltu_vanheneminen#cite_note-1

×