Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Terveyshyötymallin avulla parempiin tuloksiin diabeteksen hoidossa

806 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Terveyshyötymallin avulla parempiin tuloksiin diabeteksen hoidossa

  1. 1. Terveyshyötymallin avulla parempiintuloksiin diabeteksen hoidossaArvioiden mukaan noin 46 prosenttia Suomen terveys-keskusten resursseista suuntautuu pitkäaikaissairai-den hoitoon. Terveyskeskusten selviäminen kasvavienpotilasmäärien ja henkilöstövajeen aiheuttamassaristiaallokossa, edellyttää potilaiden oman roolinvahvistamista kroonisten sairauksien hoidossa. Pitkäai-kaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) on yksi niistämalleista, joka korostaa potilaan omaa aktiivisuuttahoitonsa ja elämäntapamuutostensa suunnittelussaja toteutuksessa. Mallin avulla toivotaan päästävänparempiin hoitotuloksiin ja hoitokustannusten pie-nentämiseen.”Jotta terveyshyötymallista saataisiin tehokas työkalukliiniseen käyttöön, tarvitaan perusteellista arviointiasen tarjoamista hyödyistä perusterveydenhuollossa.Aikaisemmissa tutkimuksissa sen on todettu paranta-van hoitotuloksia ja tuovan kustannussäästöjä, muttakustannustehokkuuden osoittaminen vaatii lisänäyt-töjä”, toteaa projektipäällikkö Iiris Riippa Aalto-yli-opistosta.Aalto-yliopisto käynnisti vuonna 2012 pitkäaikaissai-rauksien terveyshyötymallin vaikutuksien arvioinninosana SalWen Älykäs monitorointi -ohjelmaa. Tutki-SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymäPitkäaikaissairaiden terveyshyötymallin (CCM) kustannustehokkuutta on tutkittu Aalto-yliopistonkäynnistämässä tutkimuksessa, joka on ollut osa SalWe Oy:n Älykäs monitorointi -ohjelmaa.Tutkimuksessa analysoitiin espoolaisten diabetespotilaiden hoitotuloksia ja terveyshyötymallinavulla saatavia kustannushyötyjä.www.salwe.fi
  2. 2. mukseen osallistuivat myös Tieto Healthcare & WelfareOy, Lääketietokeskus Oy ja Kustannus Oy Duodecim.Kohorttitutkimuksessa hyödynnettiin Espoon kau-pungin sähköisiä potilastietoja vuosilta 2007–2011ja siinä tarkasteltiin terveyshyötymallin vaikutuk-sia kakkostyypin diabeteshoidon tuloksiin, palvelui-den käyttöön ja hoidon kustannuksiin espoolaisessaterveyskeskuksessa.Terveyshyötymallin mukaista hoitoa saaneita potilaitatutkimukseen osallistui 6 672. Tavanomaista hoitoasaaneita verrokkiryhmän potilaita oli 2 606.Terveyshyötymalli – uusi tapa ajatella ja toimia”Terveyshyötymallissa on tavoitteena järjestää pitkä-aikaissairauksien hoito potilaan ja hoitojärjestelmänkannalta tuloksellisemmin kuin perinteisessä, akuut-teja käyntejä priorisoivassa hoitotavassa. Mallissaon keskeistä potilaan hoitoprosessin suunnittelu japotilaan sitouttaminen oman sairautensa hoitoon.Potilaan omahoidon tuki, hoitoa tukevat palveluket-jut, ammattilaisen päätöksenteon tuki ja soveltuvatkliiniset tietojärjestelmät ovat olennaisia, kun malliasovelletaan terveyspalveluissa”, kuvailee Iiris Riippa.Arvot paranivat ilman lisäresurssejaCCM-ryhmän keskimääräinen verensokeriarvo aleni1,4 mmol/mol ensimmäisen seurantavuoden aikana.Seuraavien kolmen vuoden aikana alenema pysyi jok-seenkin samana. CCM-ryhmä tapasi sairaanhoitajankeskimäärin 1,8 ja lääkärin 0,7 kertaa useammin kuinverrokkiryhmä ensimmäisen seurantavuoden aikana.Seuraavien vuosien aikana sairaanhoitajatapaamisetvähenivät niin, että neljäntenä vuonna CCM-ryhmäs-sä tapaamisia oli 0,3 kertaa verrokkiryhmää enem-män. Lääkärin tapaamiskerroissa ryhmien välillä eiollut merkittävää eroa ensimmäisen seurantavuodenjälkeen.Alenema kakkostyypin diabetes-potilaiden veren-sokeriarvoissa säilyi koko seurantajakson ajan, vaikkalääkärikäynnit lisääntyivät ainoastaan ensimmäisenvuoden aikana. Tapaamiset sairaanhoitajan kanssa li-sääntyivät koko seurantajakson aikana, joskin loppuakohti tapaamisten määrä ei kasvanut niin paljon kuinalussa.”Voimme todeta, että verensokeriarvojen paranemi-nen saavutettiin ilman hoitoresurssien merkittäväälisäämistä, joskin hyvään tulokseen saattoi vaikuttaamyös kontrolliryhmän tietty valikoituminen”, kertooIiris Riippa.Tutkimus antaa positiivisia viitteitä siihen, että suh-teellisen pienillä lisäpanostuksilla terveydenhuol-lon budjetteihin, voitaisiin saada entistä parempiaväestötason hoitotuloksia, jos mallia hyödynnettäi-siin laajamittaisesti. Espoossa mallin soveltaminenkaikkien kakkostyypin diabeetikoiden hoidossa oli-si kokonaiskustannuksiltaan arvioiden mukaan vainnoin 0,5 prosenttia terveydenhuollon vuosittaisestabudjetista.SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymäLisätietojaIiris RiippaprojektipäällikköAalto-yliopistoiiris.riippa@aalto.fi050 343 0063

×