Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Kroonisten hengitystiesairauksien diagnos-tiikkaan 
uudenlainen lähestymistapa 
www.salwe.fi 
Krooniset hengitystiesairaud...
Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli keuhkoahtauma-taudin 
ja astman sekamuoto, joka on paljon yleisem-pi 
yli 60-vuotiai...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Keuhkoahtaumataudin ja muiden kroonisten hengitystiesaurauksien diagnostiikkaan uudenlainen lähestymistapa

473 views

Published on

Tällä hetkellä kroonisten hengitystiesairauksien diagnoosi
perustuu keuhkojen toimintakokeisiin. Nämä puhalluskokeet ovat aikaa
vieviä ja vaativat ammattitaitoa. Lisäksi tulokset
korreloivat huonosti potilaan kliinisiin oireisiin,
ennusteeseen, hoitovasteeseen, pahenemisvaiheisiin
ja kuolleisuuteen. SalWen Älykäs monitorointi -ohjelmassa
etsittiin uudenlaisia biomarkkereita
sekä veri- että yskösnäytteistä.

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Keuhkoahtaumataudin ja muiden kroonisten hengitystiesaurauksien diagnostiikkaan uudenlainen lähestymistapa

  1. 1. Kroonisten hengitystiesairauksien diagnos-tiikkaan uudenlainen lähestymistapa www.salwe.fi Krooniset hengitystiesairaudet ovat yleisimpiä sairauksia, joiden aiheuttamat sairaus- ja kuolemantapaukset lisääntyvät yhä edelleen eri puolilla maailmaa. SalWe Oy:n Älykäs monitorointi -ohjelmassa etsittiin uutta lähestymistapaa näiden tautien diagnostiikkaan, sillä nykyään käytössä olevilla menetelmillä on paljon puutteita. Keuhkoahtaumatautia sairastaa jopa 200 miljoonaa ihmistä maailmassa ja se aiheuttaa 3 miljoonaa kuole-maa vuosittain. Lähivuosina sen on ennustettu nouse-van maailman kolmanneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi. Tauti diagnosoidaan usein liian myöhään – Suomessa kolmannes 300 000 tautitapauksesta jää ilman diag-noosia. Ongelmana on puute biomerkkiaineista, joiden avulla riskiryhmiä voitaisiin löytää ennen kuin tauti puhkeaa kliinisesti ja joiden avulla voitaisiin ennustaa taudin etenemistä. Tarve uusille menetelmille Tällä hetkellä kroonisten hengitystiesairauksien diag-noosi perustuu pääosin keuhkojen toimintakokeisiin, kuten spirometriaan. Nämä puhalluskokeet ovat ai-kaa vieviä ja vaativat ammattitaitoa. Lisäksi tulok-set korreloivat huonosti potilaan kliinisiin oireisiin, ennusteeseen, hoitovasteeseen, pahenemisvaiheisiin ja kuolleisuuteen. Älykäs monitorointi -ohjelman tut-kimusprojektissa etsittiin uudenlaisia biomarkkereita sekä veri- että yskösnäytteistä. SalWe - terveyden ja hyvinvoinnin yhteistutkimusten mahdollistaja
  2. 2. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli keuhkoahtauma-taudin ja astman sekamuoto, joka on paljon yleisem-pi yli 60-vuotiailla kuin aikaisemmin on tiedetty. Oi-reyhtymä on vielä huonosti tunnettu, mutta kliinisesti vaikuttaa siltä, että se on kulultaan ja ennusteeltaan huonompi kuin keuhkoahtaumatauti keskimäärin. Biomarkkeritutkimus vaatii rinnalleen vahvaa mate-maattista mallinnusta, jotta se voidaan tuoda kliini-seen diagnostiikkaan. Vahva kokemus ja laajat kohortit käytössä Tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto sekä teollisena yhteistyökumppanina Oy Me-dix Biochemica Ab. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita potilaskohortteja sekä laaja-alaista osaamista kliini-sestä lääketieteestä. Tutkijaryhmällä oli esimerkiksi käytössään 2 400 Helsingin ja Turun yliopistosairaalan keuhkoahtaumatauti- ja astmapotilaan kohortti, josta näkyi taudin eteneminen ja hoitojen vaikutus. ”Olemme seuranneet tätä potilasjoukkoa jo kahdeksan vuotta, mikä mahdollistaa sellaisten laskennallisten tautimallien kehittämisen, jossa seurataan yksilön ris-kiä keskivertopotilaan riskin sijaan. Uudet biomarkkerit yhdessä uudentyyppisen laskennan kanssa auttavat meitä siirtymään entistä yksilöllisemmin suunnitelta-vaan hoitoon ja ymmärtämään sairauksia molekyyli-tasolla. Tämä on erittäin tärkeää myös tulevaisuuden lääkekehityksen kannalta. Tutkimustuloksemme osoit-tavat myös, että tupakoitsijoiden joukosta voidaan tunnistaa yksilöt, joille on kehittymässä vaikea keuh-koahtaumatauti jo sairauden alkuvaiheessa”, kertoo professori Tarja Laitinen Turun yliopistosta. Tutkimuksen eturintamassa Tutkimusryhmä on jatkanut edesmenneen professori Vuokko Kinnulan viitoittamalla tiellä ja etsinyt uusia merkkiaineita hyödyntämällä keuhkokudoksen ja ys-köksen proteomiikkaa. Saatujen tulosten mukaan yhteensä 15 yskösproteiinin ilmentyminen oli muuttunut tupakoivilla ja/tai lievässä keuhkoahtaumataudissa. Kaikki nämä proteiinit on tunnistettu ja niiden ilmentymistä tutkitaan edelleen isoissa potilaskohorteissa. ”Koska kaikille merkkiaineille ei löytynyt kaupallisesti saatavissa olevia mittausmenetelmiä, olemme kehittä-neet yhdessä Medix Biochemican kanssa mittausme-netelmän yhdelle tärkeälle merkkiaineelle ja parhail-laan varmistamme tuloksia potilaskohorteissamme”, toteaa dosentti Ville Pulkkinen Helsingin yliopistosta. Hän johtaa keuhkotautien tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa yhdessä dosentti Witold Mazurin kanssa. ”Olemme eturintamassa keuhkoahtaumataudin ja astman sekamuodon tutkimuksessa. Löytämiemme merkkiaineiden perusteella voidaan tunnistaa ne keuh-koahtaumataudin fenotyypit, joilla on huonoin ennus-te. Tulostemme perusteella tiettyjen merkkiaineiden mittaamisesta yskösnäytteistä voisi olla hyötyä seka-muotoisen keuhkoahtaumatauti/astma -oireyhtymän tunnistamisessa ja seuraamisessa”, lisää Witold Mazur. Lisätietoja Tarja Laitinen professori Turun yliopisto tarja.helena.laitinen@tyks.fi 050 534 6238 Ville Pulkkinen dosentti Helsingin yliopisto ville.pulkkinen@helsinki.fi 050 427 0555 SalWe - terveyden ja hyvinvoinnin yhteistutkimusten mahdollistaja 05/2014

×