SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08        Sivu 1 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUN...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08           Sivu 2 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖR...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08          Sivu 3 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRB...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08           Sivu 4 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖR...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08         Sivu 5 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBU...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08        Sivu 6 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUN...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08         Sivu 7 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBU...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08        Sivu 8 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUN...
 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                 Asiakirja nro 08         Sivu 9 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBU...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SYL:n toimintasuunnitelma 2012

5,845 views

Published on

SYL:n toimintasuunnitelma 2012. Hyväksytty liittokokouksessa 18.-19.11.2011.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
5,845
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4,731
Actions
Shares
0
Downloads
10
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SYL:n toimintasuunnitelma 2012

  1. 1.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 1 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Vuoden 2012 päätavoite  Ylioppilasliikkeenä kuntavaaleihin  SYL:n vuoden 2012 teemana on ylioppilasliikkeen yhteisen vaikuttavuuden vaaliminen. Yhteisenä isona hankkeena SYL ja ylioppilaskunnat tarttuvat kuntavaaleihin tavoitteenaan luoda yliopistokaupungeista Suomen opiskelijaystävällisimmät paikkakunnat.  Nostetaan kuntavaalit sukupolvivaaleiksi tukemalla ylioppilaskuntien kunnallista vaikutustyötä. Nostetaan ylioppilaskunnat kuntavaalien keskeisimmiksi vaikuttajiksi tukemalla niiden paikallista näkyvyyttä ja paikkakuntakohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Ylioppilaskuntien kuntavaikuttamista tuetaan toteuttamalla ylioppilaskuntien tarpeita vastaava ja innostava valtakunnallinen kuntavaalikampanja. Paikallisia ja valtakunnallisia kuntavaaliteemoja nostetaan esille läpi vuoden sekä mediassa että muiden yhteistyötahojen kanssa.  Kuntavaalien yleiset valtakunnalliset teemat ovat:  • nuoren sukupolven vaikutusmahdollisuuksien parantaminen  • opiskelija‐asumisen kehittäminen  • joukkoliikenteen kehittäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen  opiskelupaikkakunnilla Uudet projektit 1. Opintopolkujen sujuvoittaminen Opiskelijavalintojen uudistaminen, opintojen eteneminen ja valmistumisajat ovat vahvasti esillä ajankohtaisessa keskustelussa. Näkökulma on usein tehokkuuden ja nopeuden näkökulma. Tuodaan tähän keskusteluun opiskelijoiden kannalta mielekkäitä näkökulmia ja ratkaisuja ja huomioidaan se, että opiskelijan olisi jatkossakin mahdollista erehtyä ja löytää oma opiskelualansa. Vapaa‐ajan, työn ja opiskelun sopiva suhde kouluttaa, kasvattaa ja luo uutta. Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät nyt ja tulevaisuudessa sekä opiskelemaan sujuvasti että kasvamaan yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi. Opintopolku huomioidaan kokonaisuutena, opiskelijavalinnoista tutkinnon suorittamiseen ja aina aikuis‐ ja täydennyskoulutukseen saakka.  Edistetään joustavien opiskelumahdollisuuksien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä 
  2. 2.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 2 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Joustavien opintojen suorittamismuotojen, esimerkiksi sähköisen tenttimisen tulee olla osa kaikkien yliopistojen arkipäivää. Kiinnitetään vaikutustyössä huomiota tutkintojen tavoitteellisen suoritusajan mukaisen opiskelutahdin mahdollistamiseen sekä opintopisteiden saamiseksi tarvittavan työmäärän mitoituksen yhdenmukaistamiseen.. Edistetään hyväksilukukäytäntöjä, tutkintojen välistä liikkuvuutta ja opiskelijoiden liikkuvuutta eri yliopistojen välillä, jotta opiskelijat saavat rakennettua entistä monipuolisempia tutkintoja.  Myös opiskelijoiden sairastaminen ja mielenterveysongelmat hidastavat opintojen etenemistä merkittävästi. Vaikutetaan siihen, että opiskelijoiden mielenterveysongelmiin puututtaisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa ja, että osa‐aikainen opiskelu sairauspäivärahalla olisi mahdollista. Edistetään opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevia rakenteita. 2. Osaaminen keskiöön Suomen koulutuspoliittista keskustelua ohjaa tällä hetkellä keskustelu resursseista sekä pyrkimys tehokkuuteen ja nopeuteen. Toisaalta hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta sen toteuttamisessa on keskitytty lähinnä vain määrällisiin koulutustavoitteisiin. Koulutuksellisen tasa‐arvon turvaamisen rinnalla pitää tarkastella kuitenkin myös osaamisen laatua sekä sivistyksen että työelämän osaamistarpeiden ja kehittämisen näkökulmasta.  SYL korostaa yhteiskunnallisessa keskustelussa laadukkaan tutkimukseen perustuvan opetuksen ja opiskelun merkitystä suomalaisen osaamisen kehittymisessä sekä tuo esille konkreettisia avauksia opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseksi.  SYL vaikuttaa yliopistojen opetussuunnitelmatyötä johtaviin tahoihin, jotta opetuksen arvostus ja osaamistavoitteiden määrittely lisääntyvät yliopistoissa. SYL jatkaa opiskelijakeskeisen oppimisen metodien ja käytänteiden levittämistä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. SYL osallistuu ja rohkaisee keskustelua yliopiston ja ylioppilaskuntien kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, toteuttamisesta ja edistämisestä yliopistoyhteisöissä ja tuo esille konkreettisia keinoja valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.  .  SYL:n tavoite on, että yliopistot huolehtivat entistä paremmin opintoja suunnitellessaan siitä, että opiskelijoilla on valmiudet soveltaa asiantuntijuuttaan myös käytäntöön ja työelämän tarpeisiin. Opiskelijan, joka tunnistaa oman osaamisensa, on helpompi siirtyä valmistumisensa jälkeen koulutustaan vastaavaan työhön. Lisäksi SYL vaikuttaa siihen, että opiskelijalla on mahdollista suorittaa hyvin organisoitu korkeakouluharjoittelu kilpailukykyisillä työehdoilla, ja että formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista tunnustetaan myös osaksi tutkintoja. Myös elinikäisen oppimisen mahdollisuudet, mukaan lukien yliopistollisen täydennyskoulutuksen kehittäminen, nostetaan osaksi keskustelua. 3. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja profiloituminen  
  3. 3.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 3 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää  Rakenteellinen kehittäminen jatkuu alkaneella hallituskaudella ja säilynee merkittävänä koulutusjärjestelmää muokkaavana prosessina. Yliopistosektorilla rakenteellisessa kehittämisessä erityinen merkitys on profiloitumisen kautta tapahtuvalla resurssien uudelleen kohdentamisella.  SYL osallistuu aktiivisesti rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloitumisesta käytävään keskusteluun, samalla jatkaen linjaansa olla ottamatta kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Sen sijaan SYL tukee ylioppilaskuntia ja hallinnon opiskelijaedustajia vaikutustyössä, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi näissä asioissa entistä paremmin. Tämän lisäksi rakenteellisessa kehittämisessä kiinnitetään erityishuomiota ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen erityiskysymyksiin, kuten koulutusmääriin ja koulutusohjelmien sijoittumiseen, sekä saamenkieliseen ja saamelaisyhteisön tarpeet huomioivaan yliopistokoulutukseen. 4. Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa  Koulutus on kaupallistunut vähitellen kaikilla koulutusasteilla: aikuis‐ ja täydennyskoulutus ovat pitkään toimineet kaupallisin periaattein, korkeakoulutus on kansainvälisesti kaupallistunut viime vuosina, ja uusin ilmiö Suomessa ovat erilaiset kaupalliset palvelut toisella asteella ja perusopetuksessa. Kaupallistuminen muuttaa käsitystä siitä, mitä koulutus on, mitä arvoja se palvelee ja miten se järjestetään.  SYL laatii koulutuksen kaupallistumisesta Suomessa tilanneanalyysin, jossa huomioidaan mm. maksulliset koulutusohjelmat, valmennuskurssitoiminta, koulutusviennin ja tilauskoulutuksen kehittäminen sekä ulkomaisen koulutuksen tarjonnan yleistyminen Suomessa. Lisäksi SYL tarkastelee perustutkintokoulutuksen ja maksullisen täydennys‐ ja aikuiskoulutuksen muuttuvia suhteita.  Tilanneanalyysin pohjalta suunnitellaan ylioppilasliikkeen toimintaa tutkintoon johtavan maksuttoman koulutuksen turvaamiseksi. Erityisesti huomiota kiinnitetään lukukausimaksukokeilun seurantaan ja kriittiseen arviointiin sekä koulutusvientitoiminnan eettisyyteen. Tilanneanalyysin tuottamisen rinnalla SYL vaikuttaa aktiivisesti lukukausimaksukokeilun jatkoa koskevaan päätöksentekoon. Kartoitetaan ensi tilassa päätöksentekoprosessi ja sen aikataulu sekä tahot, joilla on vaikutusta päätökseen. Tavataan näitä tahoja järjestelmällisesti sekä levitetään tietoa kokeilun vaikutuksista. Lisäksi SYL koordinoi ja auttaa ylioppilaskuntia maksuttoman koulutuksen päivän järjestämiseen kansallisesti.   5. Opiskelijoiden oikeusturva Opiskelijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen on noussut viime aikoina keskusteluun erityisesti ns. SORA‐lainsäädännön sekä opintoaikojen rajauksen toimeenpanon myötä.  SYL seuraa opintoaikojen rajauksen soveltamista ja SORA‐lainsäädännön toimeenpanoa yliopistoissa sekä edistää mahdollisimman yhdenvertaisten soveltamiskäytäntöjen syntymistä 
  4. 4.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 4 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi SYL varautuu valituskäytäntöihin hyödyntämällä tarvittaessa ulkopuolista lainsäädäntöasiantuntemusta. SYL selvittää ylioppilaskuntia useimmin ja eniten työllistävät oikeusturvatapaukset. 6. Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin  Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko‐opintojen ulkopuolelle kuin muu väestö. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Myöskään korkeakoulutuksessa ei maahanmuuttajien määrä vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä.  Kiinnitetään erityishuomiota maahanmuuttajien siirtymiseen koulutusasteelta toiselle ja edistetään siirtymien tukemista. Tärkeimpinä tavoitteina ovat valmentavat opinnot sekä lukioihin (lukiostartti) että yliopistoihin. SYL luo omat suosituksensa mallista maahanmuuttajataustaisille suunnatuista yliopistoon valmentavista opinnoista.  SYL tekee aktiivista yhteistyötä muiden opiskelija‐ ja nuorisojärjestöjen kanssa maahanmuuttajien koulutuspolkuvaihtoehtojen lisäämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Näiden järjestöjen yhteinen työryhmä vuodelta 2011 jatkaa vaikutustyötään ja on yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. SYL tukee ylioppilaskuntia näiden vaikuttamistyössä valmentavien opintojen tuomiseksi korkeakoulujen agendoille. 7. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisen tukeminen Kiinnitetään huomiota korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksiin ja pidetään esillä kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalia Suomen työmarkkinoilla. Vaikutetaan muun muassa siihen, että Suomessa valmistunut maahanmuuttaja saisi automaattisesti kahden vuoden oleskeluluvan. Kotimaisten kielten opetuksen on johdettava Suomen työmarkkinoille riittävään kielitaitoon. Lisäksi tavoitellaan työelämätaitojen opetusta ja verkostoitumismahdollisuuksien parantamista opiskeluaikana sekä parempia täydennyskoulutusmahdollisuuksia. 8. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia korkeakouluissa tulee edelleen parantaa. Kansainvälisille opiskelijoille luodaan aitoja vaikutuskanavia korkeakouluihin sekä olemassa olevien rakenteiden että ‐ tarvittaessa ‐ uusien kautta. SYL painottaa toiminnassaan kv‐opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien parantamista ylioppilaskunnissa ja muissa olennaisissa opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa toimielimissä. SYL tukee ylioppilaskuntia kansainvälisten opiskelijoiden erityiskysymyksiin liittyvien hyvien käytänteiden luomisessa ja jakamisessa erityisesti kv‐opiskelijoiden tavoittamisen, viestinnän ja kielikysymyksen osalta.  SYL edistää korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian väliarvioinnin aloittamista. 
  5. 5.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 5 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää Opiskelijajärjestöt ovat vahvasti mukana arvioinnissa. Osana kansainvälistymisstrategian arviointia SYL osallistuu myös keskusteluun korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tavoitteista ja edellytyksistä.. 9. Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä Työsuhteiden pätkittyminen on arkipäivää Suomessa. Suuri osa opiskelijoista on epätyypillisissä työsuhteissa. Työsuhteiden pätkittymisestä johtuen pidemmän yhtäjaksoisen ja etukäteen suunnitellun vuosiloman pitäminen on mahdotonta.  Tämän takia nykyistä vuosilomakäytäntöä on syytä muuttaa. Lomapankkijärjestelmän kehittäminen on olennainen askel pätkätyötä tekevien aseman parantamisessa myös opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen osalta. Järjestelmän luominen kiinnittää myös laajempaa huomiota opiskelevan ja korkeakoulutetun työvoiman oikeuksiin nykyolosuhteissa.. SYL tekee vaikutustyötä poliittisten sidosryhmien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on lomapankkijärjestelmän saaminen keskusteluun vuoden 2012 aikana, ja lomapankkijärjestelmän saattaminen valmisteluun hallituskauden aikana. 10. Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen SYL vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja arviointia sekä keskustoimistolla että toiminnassaan ylioppilaskuntien kanssa. Tätä varten päivitetään SYL:n yhdenvertaisuussuunnitelma, jota tulee noudattaa kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ja kaikilla toimintasektoreilla. Päivityksen yhteydessä määritellään mm. keinot arvioida järjestelmällisesti liiton toimintaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SYL tukee ylioppilaskuntien yhdenvertaisuus‐ ja saavutettavuustyötä. SYL:n ylioppilaskunnille järjestämiä yhdenvertaisuustapaamisia jatketaan, ja SYL:n saavutettavuusverkoston toiminta vakiinnutetaan. 11. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen sosiaalityöllä Tampereen YTHS:llä vuosina 2008–2009 toteutetun Suunta‐hankkeen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän avulla pystytään tehokkaasti ehkäisemään opiskelijan syrjäytymistä. Sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat usein opiskelijoiden saavuttamattomissa eikä opiskelijoilla ole niistä riittävästi tietoa. Opiskelun ja elämänhallinnan ongelmat tulevat usein esiin terveysongelmia selvitettäessä, mutta opiskeluterveydenhuollon piiristä ei ole olemassa luontevaa väylää kunnallisen sosiaalityön pariin. Jotta opiskelijoiden syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja opintojen etenemistä edistää, tulee opiskelijoiden saatavilla olla heille soveltuvaa sosiaalityötä.   Kerätään tietoa opiskelijoiden ulottuvilla olevan sosiaalityön järjestämisen mahdollisuuksista ja luodaan liitolle oma näkemys parhaasta sosiaalityön toteuttamismallista (esim. kunta, korkeakoulu tai YTHS). Aloitetaan tämän kerätyn tiedon pohjalta vaikuttamistyö.  12. Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä  Sosiaaliturvajärjestelmässä on useita epäkohtia opiskelijoiden suhteen, eikä opintotuki sovi yhteen muiden etuuksien kanssa tarvittavissa määrin.  
  6. 6.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 6 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää  SYL kartoittaa opintotuen käyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia koskien kaksiportaista opintotukea, vanhemmuutta, sairauspäivärahaa, toimeentulotukea sekä muita mahdollisia ongelmatilanteita.  SYL laatii oman pitkän tähtäimen näkemyksensä opiskelijan toimeentulon kehittämisestä osana sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuutta ottaen huomioon perustulon ympärillä käytävän keskustelun. Tavoitteena on järjestelmä, joka kohtelee kansalaisia yhdenvertaisesti, ehkäisee kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa.          13. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen SYL lisää kehitysyhteistyön näkyvyyttä ja houkuttelevuutta yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa kehitysyhteistyötoimintaan joko tulemalla mukaan kehitysyhteistyötoimintaan tai maksamalla kehitysyhteistyömaksua. SYL tekee omaa kehitysyhteistyötoimintaansa näkyvämmäksi KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa laajentaen näin opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia.  SYL:n sisällä kehitysyhteistyötoiminta otetaan kokonaisvaltaisemmin mukaan toimintaan hyödyntäen KENKKUn resursseja vaikutustoiminnassa ja viestinnässä. KENKKU on entistä aktiivisempi osa SYL:n vaikutustyötä. 14. Järjestösektoriverkoston luominen   Kehittämällä ylioppilaskuntien järjestösektorien yhteistyötä saadaan synergiaetuja mm. koulutusmateriaalien ja oppaiden yhteisestä tuottamisesta. Kartoitetaan järjestösektorin toiveet ja tarpeet ja tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan sektoritapaamisia, viestintää ja koulutusmateriaalia.  Luodaan ylioppilaskunnissa toimiville järjestövastaaville ja ‐sihteereille oma verkosto Kyky‐projektivetoisesti. Järjestösektoria tuetaan Kyky‐projektivetoisesti erityisesti opiskelukyvyn, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroimisessa järjestötoimintaan. Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1.  Opintotukijärjestelmän kehitys  Seurataan opintotuen kehittämisen toimenpiteiden toteuttamista keräämällä tietoa kaksiportaisen opintotuen toimivuudesta ja osallistutaan keskusteluun opintotuen jatkokehittämisestä. Tuetaan opintotukijärjestelmän kehittämistä tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Tehdään vaikuttamistyötä huoltajakorotuksen palauttamiseksi osaksi opintotukea ja osallistutaan myös opintolainajärjestelmän kehittämisestä käytävään keskusteluun. 2. YTHS:n talouden ja AMK‐pilotin seuraaminen  
  7. 7.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 7 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää Seurataan syksyllä 2011 käynnistyneen AMK–YTHS‐pilotin etenemistä ja varmistetaan yliopisto‐opiskelijoiden palveluiden taso pilotin aikana. Kiinnitetään huomiota YTHS:n talouden kehittymiseen sopeuttamistoimien jälkeen. Erityistä huomiota vaativat muuttuvien käyntimaksujen vaikutus talouteen ja opiskelijoiden käyttäytymiseen sekä yliopistojen passiivirekisterikäytäntöjen laajan käyttöönoton vaikutukset YTHS:n talouteen.  3. OLL:n kehittäminen  SYL osallistuu OLL:n toiminnan kehittämiseen siten, että OLL:n toiminnan kolme painopistettä ovat tärkeysjärjestyksessä opiskelijoiden liikuntaedunvalvonta, paikallisten liikuntatoimijoiden tukeminen sekä opiskelijahuippu‐urheilun koordinointi. Liikuntaedunvalvonnassa tulisi keskittyä hyvinvointiliikunnan edistämiseen varsinkin vähän liikkuvien osalta ja alueellisten liikuntapalveluiden kehittämiseen korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti. SYL osallistuu aktiivisesti OLL:lle perustettavan järjestöllisen kehittämisen työryhmän toimintaan sekä keskustoimiston henkilöresursseilla että jäsenjärjestöjensä edustajien kautta. Lisäksi SYL keskustelee OLL:n kehittämisestä oman jäsenkenttänsä kanssa mm. sektoritapaamisissa sekä pitää avointa keskusteluyhteyttä myös Opiskelijoiden liikuntaliiton keskustoimiston toimijoiden kanssa. 4. Opiskelija‐asuminen ja sen tulevaisuus Vaikutetaan investointiavustusprosentin nostamiseksi. Kytketään opiskelija‐asumiseen vaikuttaminen osaksi kuntavaalikampanjaa. Hätämajoituksen järjestämiseksi pyritään löytämään kohtuulliset ratkaisut yhteistyössä yliopistojen ja yliopistokaupunkien kanssa. Painotetaan vaikuttamisessa asumisen edullisuutta ja laatua, kestävän kehityksen mukaista rakentamista sekä asumisen yhteisöllisyyttä ja asukasdemokratian toteutumista.  OKM:n asettama työryhmä selvitti vuonna 2011 korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluita ja ehdotti seurantatoimikunnan perustamista. Toimikunnan tehtävänä olisi seurata ja tukea korkeakoulujen kansainvälisten asumispalveluiden yhteistyötä sekä palvelukehitystä. SYL edistää osaltaan toimikunnan perustamista sekä sen tavoitteiden toteutumista ja tukee korkeakoulujen vastuutusta kansainvälisten opiskelijoiden asumispalveluiden järjestämisestä. 5. Tasa‐arvoinen perhe‐elämä Tasa‐arvoisen perhe‐elämän saavuttamiseksi Suomessa tulee uudistaa vanhempainvapaajärjestelmä sekä säätää tasa‐arvoinen avioliittolaki. SYL ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun perhevapaamallin uudistamisesta ja vanhemmuuden kustannusten jakamisesta tasan työnantajien kesken sekä perhe‐elämän ja työn tai opiskelun yhteensovittamisesta. SYL muodostaa oman kantansa kotihoidontukeen. Edistetään tasa‐arvoisen avioliittolain säätämistä. 6. Viestintä 2010‐luvulle ja sen yli Otetaan vuonna 2011 valmistuneen viestintäkäsikirjan käytännöt kaikkien SYL:n toimijoiden arkirutiineihin. Uudistetaan SYL:n infomateriaali, jota on tarjolla uusille opiskelijoille ja 
  8. 8.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 8 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää sidosryhmille. Parannetaan liiton vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa ja tuotetaan sinne säännöllisesti sekä opiskelijoita että sidosryhmiä kiinnostavaa materiaalia. Etsitään uusia ja kevyitä keinoja kertoa SYL:n toiminnasta ylioppilaskunnille, opiskelijoille ja muille sidosryhmille verkossa. Kehitetään dokumentointi‐ ja arkistointikäytäntöjä.  SYL:n toimintaa kehitetään kohti kattavampaa kolmikielisyyttä: liitto edistää suomen, ruotsin ja englannin kielten käyttöä ja hyvää yhdenvertaista kielipolitiikkaa omassa toiminnassaan ja ylioppilaskunnissa. 7. Työurien pidentäminen Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet koskevat opiskelijoita aina perusasteelta tulevaan työelämään saakka. SYL toimii jäsentensä edunvalvojana työurien pidentämiseen liittyvässä keskustelussa. Koulutukseen liittyvään edunvalvonnan lisäksi SYL toimii asiantuntijaroolissa työurien alkupäätä koskevissa avauksissa, kantaen osaltaan vastuuta työurien pidentämisestä myös keskeltä ja lopusta, ottamalla kantaa esimerkiksi työssä jaksamiseen, työelämän joustoihin, tasa‐arvoiseen työ‐ ja perhe‐elämän sekä opiskelun yhteensovittamiseen ja eläkeiän nostamiseen. SYL laajentaa omaa asiantuntijuuttaan ja sidosryhmäverkostoa oman edunvalvontansa parantamiseksi työurakeskustelussa.  SYL tuo esille omat keinonsa työurien pidentämiseen ja tekee työtä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa, jotta opiskelijoiden ääni kuullaan niin poliittisessa johdossa kuin työmarkkinajärjestöissäkin. SYL tuo esille yliopisto‐opiskelijoiden opiskeluaikaisen työpanoksen muistuttamalla, että työurat alkavat ennen valmistumista. 8. Opiskelijoiden oikeudet työelämässä Opiskelijoiden työnteko opintojen aikana on arkipäivää. Osa opiskelijoista tekee tulevaa koulutustasoaan vastaavaa työtä, mutta suuri osa opiskelijoista toimii myös työvoimareservinä työtehtävissä, jotka eivät vastaa heidän nykyistä tai tulevaa koulutustasoaan. Työmarkkinoilla on myös kilpailua niin halvasta työvoimasta kuin työpaikoistakin. Tästä johtuen osa opiskelijoista tekee töitä huonoilla työehdoilla ja huonoissa olosuhteissa.  SYL tuo esille, että opiskelijat ovat työntekijöinä samanarvoisia muiden kanssa ja tuo esille opiskeluiden aikaisen työnteon ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Kyse on laajemmasta asiasta, joka liittyy opiskelijoiden toimeentuloon ja työmarkkinoihin. Työtä tehdään SYL:n sektoreiden yhteistyönä ja yhdessä sidosryhmien kanssa.  Vaikutustyön tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työehtoja sekä saada SYL:n näkemys opintojen aikaisesta työnteosta sidosryhmien agendalle. 9. Akateemisten työvoimapalveluiden ja ‐ohjauksen saatavuuden parantaminen Työvoimapalveluiden tarkoitus on tarjota itsenäisesti käytettäviä sekä henkilökohtaisia työvoimapalveluita kuten tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta sekä yrittäjyydestä. Lisäksi työvoimapalvelut auttavat työnhaussa ja ‐välityksessä. Yliopistojen ura‐ ja rekrytointipalvelut auttavat opiskelijaa opintojen suunnittelussa, oman osaamisen tunnistamisessa sekä opinto‐ ja 
  9. 9.  SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry   Asiakirja nro 08   Sivu 9 / 9 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 18.–19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää työuran suunnittelussa.  Yhdessä nämä palvelut auttavat opiskelijaa työllistymään tarjoamalla tietoa, koulutusta ja ohjausta opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen. Jotta opiskelijalle tarjotaan ajankohtaista informaatiota ja jotta opiskelija saa tarvitsemansa avun sekä ohjauksen ajoissa, tulee näiden molempien palveluiden resurssit olla mitoitettu oikein koko opiskelijakentän tarpeisiin. Molemmissa palveluissa tulee myös huomioida kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet täysimittaisesti.  SYL vaikuttaa yhdessä ylioppilaskuntien kanssa akateemisten työvoimapalveluiden parantamiseksi yliopistopaikkakunnilla sekä yliopistojen ura‐ ja rekrytointipalveluiden ja TE‐toimistojen yhteistyön lisäämiseksi.  10. Ilmastolakivaikuttaminen Hallitusohjelmassa on paljon SYL:n tavoitteiden suuntaisia ilmastopoliittisia kirjauksia. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi aiotaan vaikuttaa YK:hon ja EU:hun kattavan ja sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Suomen oma sitoutuminen ilmastolain säätämiseksi riippuu hallitusohjelman mukaan erillisen ilmastopaneelin selvityksestä. SYL:n on hyvä edistää prosessin aikana kantaansa sitovien päästövähennyksien tarpeellisuudesta.  SYL jatkaa vaikuttamista, jotta Suomeen säädettäisiin sitova ilmastolaki. Tehdään yhteistyötä Polttava kysymys ‐kampanjan kanssa mm. kutsumalla ympäristöjärjestöjen edustajia ympäristötapaamiseen ja osallistumalla järjestökoulutukseen. 

×