SYL:n lausunto koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta

13,256 views

Published on

SYL:n lausunto opetusministeriölle koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta. Hyväksytty SYL:n hallituksen kokouksessa perjantaina 12.4.2013.

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
13,256
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
12,571
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SYL:n lausunto koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta

  1. 1. Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 12.4.2013LAUSUNTO KORKEAKOULUJEN KOULUTUSRAKENTEIDENKEHITTÄMISTYÖRYHMÄN MUISTIOON ”MONIPUOLISET JASUJUVAT OPINTOPOLUT” (OKM 2013:2)Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu opetus- jakulttuuriministeriölle korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä pohtineen työryhmänmuistiosta.Lausunto sisältää kommentoinnin muistion tavoitetilaan sekä yksityiskohtaisemmankommentoinnin esitettyihin toimenpiteisiin. Alla on lisäksi tiivistetysti SYL:n kannat:SYL kannattaa:• Tutkintorakenteiden joustavuuden lisäämistä mm. sisäisiä siirtymiä helpottamalla• Avoimen yliopiston tarjonnan monipuolistamista ja avoimen yliopiston sivistyksellisenroolin kehittämistä• Koulutuksen esteettömyyden parantamista• Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämistä• Korkeakoulujen ja TE-hallinnon yhteistyön lisäämistäSYL näkee ongelmallisena:• Korkeakouludiplomikokeilun• Avoimen yliopiston painoarvon kasvattamisen sisäänottoväylänä• AHOT-keskuksen perustamisenMuistion tavoitetilaSYL jakaa muistion läpileikkaavan ajatuksen siitä, että korkeakoulutukseen pääsyn tulisiolla nopeaa ja sujuvaa, ja että korkeakouluopiskelijoiden joukko olisi taustoiltaan entistämoninaisempi. Opiskelijamäärien kasvattamista tärkeämpää olisi tällä hetkellä keskittyänykyisten opiskelijoiden opintojen jouhevoittamiseen sekä läpäisyn parantamiseen.Opintoihin pääsyä sujuvoitetaan parhaiten purkamalla hakijasumaa. Hakijasumanpurkamiseen auttavat keinotekoisten rakenteiden luomisen sijaan opintojen ohjauksen jaopintoihin liittyvien tukitoimintojen kehittäminen jo toiselta asteelta lähtien,
  2. 2. täydennyskoulutuksen monipuolistaminen ja kehittäminen kokonaisuutena sekäyliopiston sisäisten ja yliopistojen välisten siirtymien helpottaminen mm. osaamisentunnistamista ja tunnustamista kehittämällä.Työuria pidennetään SYL:n näkemyksen mukaan sekä työuran alusta, keskeltä ettälopusta. Työuria pidennetään alkupäästä valintamenettelyjen sujuvoittamisen lisäksilyhentämällä opintoaikoja. Opintoaikoja lyhennetään mm. satsaamalla opinto-ohjaukseen,hyödyntämällä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT),kannustamalla korkeakouluja arvioimaan koulutuksen kuormittavuutta ja mitoitustasuhteessa tutkintojen laajuuteen, kehittämällä opetusta opiskelijakeskeisemmäksi sekähyödyntämällä monimuotoista opetusta ja sähköisiä opetus- sekä suoritusvälineitälaajentamalla näin esimerkiksi kesällä tarjottavien opintojen valikoimaa. Opiskelijoitatulisi myös kannustaa omaksumaan entistä vahvemmin ajatus elinikäisestä oppimisesta.Koulutusrakenteiden kehittämistä koskevat toimenpiteetKorkeakouludiplomitSYL katsoo, että koulutuksellista tasa-arvoa ei edistetä luomalla korkeakouludiplomeja taiesitetyn kaltaisia lyhyttutkintoja. Näkemyksemme mukaan 120 opintopisteenkorkeakouludiplomit eivät sovellu osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää.SYL vastustaa myös kokeilun käynnistämistä, sillä siihen osallistuminen on opiskelijanoikeusturvan kannalta kyseenalaista; viimeinen asia, jota suomalainen yhteiskuntatarvitsee on nuoria, jotka ovat käyttäneet kaksi vuotta elämästään koulutukseen, jonkahyödyt ovat epämääräisiä ja kyseenalaisia. Kokeiluun suunnitellut miljoonat eurotvoidaan myös käyttää yliopistojen nykyisen koulutustarjonnan kehittämiseen.Työmarkkinajärjestöjen yhteinen eriävä mielipide antaa vahvan kuvan siitä, että esitetyilläkorkeakouludiplomeilla ei ole tarvetta eikä tilausta työmarkkinoilla. SYL pitäähuolestuttavana, että nykyisten kandidaatti- ja maisteritutkintojen työelämärelevanssinkehittämisen sijaan pyritään sekoittamaan tutkintorakennetta tutkinnon kaltaisillakorkeakouludiplomeilla. Työurat eivät pitene esitetynlaisilla lyhyttutkinnoilla.Korkeakouludiplomeiden esitetään tarjoavan ratkaisua myös täydennyskoulutukseen.SYL katsoo, että suomalaista täydennyskoulutusjärjestelmää tulisi tarkastellakokonaisuutena yksittäisten uudistusten sijaan. Näkemyksemme mukaantäydennyskoulutusta tulee kehittää monipuolistamalla nykyisiätäydennyskoulutusrakenteita, kuten avointa yliopistoa ja yliopistojen valmistuneilletarjoamaa täydennyskoulutusmahdollisuutta. Lisäksi korkeakoulututkinnon jälkeistäerikoistumiskoulutusta pohtivan työryhmän työ on edelleen kesken.
  3. 3. Tutkintorakenteiden joustavuuden lisääminenSYL suhtautuu lähtökohtaisen positiivisesti tutkintorakenteiden joustavoittamiseenkehittämällä kandidaattivaiheen opintoja laaja-alaisempaan suuntaan. Yliopistojen sisäistensiirtymien kehittäminen ja helpottaminen on toimiva lääke hakijasuman pienentämisen jaopinto-aikojen nopeuttamisen näkökulmasta. Myös opiskelijavalintoihin liittyvänalakohtaisen yhteistyön lisääminen on tavoiteltava toimenpide. Kannatamme myös osa-aikaisen opiskelun mahdollisuuksien lisäämistä, kunhan opintojen loppuun saattaminen onedelleen mahdollista tavoiteajassa. Joustavuutta voi lisätä myös mm. kesä- ja JOO-opintojensuoritusmahdollisuuksia parantamalla sekä joustavoittamalla opintojen suoritustapoja.Avoimen korkeakouluopetuksen monipuolistaminenSYL vastustaa ns. avoimen väylän laajentamista. Avoin yliopisto ei saa olla maksullinenvalintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin. Tutkintoon johtava koulutus onja sen tulee olla Suomessa maksutonta, eikä avoimelle yliopistolle tule antaatutkinnonanto-oikeutta. Koulutuksellinen tasa-arvo ei parane sillä, että maksuttomantutkintoon johtavan koulutuksen sisäänoton aloituspaikkoja muutetaan avoimen väylänpaikoiksi.Avoimella yliopistolla on kansansivistyksellisen tehtävänsä lisäksi myös roolitäydennyskoulutuksen järjestäjänä. Näistä lähtökohdista katsoen avoimen tarjonnanlisääminen ja monipuolistaminen palvelee molempia tehtäviä ja siten hyödyttääsuomalaista yhteiskuntaa. Avoimen opintomaksuihin liittyvät korotuspaineet ovatymmärrettäviä yleisen kustannustason nousun näkökulmasta, mutta mahdollisestakorotuksesta huolimatta maksujen tulee säilyä kohtuullisina ja opetuksen sitenmahdollisimman suuren joukon tavoitettavissa olevana.Korkeakoulujen esteettömyyden parantaminenKorkeakoulujen saavutettavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpide-esityksiä SYLpitää tärkeinä. Aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamisen japositiivisen erityiskohtelun selvittäminen palvelee sekä aliedustettuja ryhmiä ettäsuomalaista yhteiskuntaa. Tarkoituksenmukaista voisi olla selvittää esimerkiksinimettömän valintakoejärjestelmän mahdollista käyttöönottoa sekä valmentavia opintojamaahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.SYL pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuus ja esteettömyys otetaan huomioonkorkeakoulujen kaikessa toiminnassa. Pidämme hyvänä, että toimenpiteissä huomiota onkiinnitetty etenkin esteettömään opiskelijavalintaan ja erilaisille oppijoille soveltuviinmenettelytapoihin ja pedagogiikkaan.
  4. 4. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminenSYL kannattaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)painoarvon ja resursoinnin kasvattamista. Suhtaudumme kuitenkin varauksella AHOT-keskuksen perustamiseen, koska päätöksiä keskuksen toimivallasta,kustannusrakenteesta, tulolähteistä tai tarkemmista toimintamuodoista ei vielä tehty.Yliopistoissa AHOT-järjestelmät ja –käytännöt ovat vielä valitettavan lapsenkengissä,mutta tähän ongelmaan AHOT-keskuksen perustaminen ei välttämättä tuo muutosta, jospäätökset tehdään etäällä korkeakoulujen toiminnasta. Vähäisiä resursseja ei oletarkoituksenmukaista suunnata uuden byrokraattisen toimijan perustamiseen.Toimiva osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sujuvoittaa opiskelua ja nopeuttaaopintoaikoja ja siten se hyödyttää opiskelijaa itseään, mutta toimii myös kannustimenakorkeakouluille. AHOT:n edistämisessä keskeistä on sekä yliopistojen sisäisten ettäkeskinäisten järjestelmien kehittäminen ja laadukkaampi hyödyntäminen. AHOT-keskuksen sijaan kevyempi vaihtoehto korkeakoulujen väliselle yhteistyölle voisi ollaesimerkiksi korkeakoulujen yhteinen AHOT-verkosto, jonka toimintaa ministeriö voisiresursoida ja koordinoida. Vaihtoehtoisesti korkeakoulujen AHOT-käytännöt ja -prosessitvoitaisiin arvioida esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimesta.Korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamisen ja yhteistyön vahvistaminenSYL kannattaa korkeakoulujen, TE-hallinnon ja ELY-keskusten välistä yhteistyötärakennemuutostilanteissa sekä ennakoinnin ja uuden tutkimustiedon hyödyntämistärakennemuutoksiin reagoitaessa. Yhteistyön tulee kuitenkin olla kaikkien osapuolienlähtökohdat huomioonottavaa ja sen tulee perustua aitoon luottamukseen. Yliopistojenautonomia ei saa heikentyä yhteistyön lisäämisen kustannuksella.Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ryMarina Lampinen Matti Parpalapuheenjohtaja pääsihteeriLisätietoja antaa:SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Topi Artukkatopi.artukka@syl.fi, puh. 041 515 2231

×