SYL:n lausunto koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta
•
1 like•11,336 views
SYL:n lausunto opetusministeriölle koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta. Hyväksytty SYL:n hallituksen kokouksessa perjantaina 12.4.2013.
More Related Content
Viewers also liked
More from SYL
More from SYL (20)
SYL:n lausunto koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta
- 1. Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 12.4.2013 LAUSUNTO KORKEAKOULUJEN KOULUTUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN MUISTIOON ”MONIPUOLISET JA SUJUVAT OPINTOPOLUT” (OKM 2013:2) Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu opetus- ja kulttuuriministeriölle korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä pohtineen työryhmän muistiosta. Lausunto sisältää kommentoinnin muistion tavoitetilaan sekä yksityiskohtaisemman kommentoinnin esitettyihin toimenpiteisiin. Alla on lisäksi tiivistetysti SYL:n kannat: SYL kannattaa: • Tutkintorakenteiden joustavuuden lisäämistä mm. sisäisiä siirtymiä helpottamalla • Avoimen yliopiston tarjonnan monipuolistamista ja avoimen yliopiston sivistyksellisen roolin kehittämistä • Koulutuksen esteettömyyden parantamista • Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämistä • Korkeakoulujen ja TE-hallinnon yhteistyön lisäämistä SYL näkee ongelmallisena: • Korkeakouludiplomikokeilun • Avoimen yliopiston painoarvon kasvattamisen sisäänottoväylänä • AHOT-keskuksen perustamisen Muistion tavoitetila SYL jakaa muistion läpileikkaavan ajatuksen siitä, että korkeakoulutukseen pääsyn tulisi olla nopeaa ja sujuvaa, ja että korkeakouluopiskelijoiden joukko olisi taustoiltaan entistä moninaisempi. Opiskelijamäärien kasvattamista tärkeämpää olisi tällä hetkellä keskittyä nykyisten opiskelijoiden opintojen jouhevoittamiseen sekä läpäisyn parantamiseen. Opintoihin pääsyä sujuvoitetaan parhaiten purkamalla hakijasumaa. Hakijasuman purkamiseen auttavat keinotekoisten rakenteiden luomisen sijaan opintojen ohjauksen ja opintoihin liittyvien tukitoimintojen kehittäminen jo toiselta asteelta lähtien,
- 2. täydennyskoulutuksen monipuolistaminen ja kehittäminen kokonaisuutena sekä yliopiston sisäisten ja yliopistojen välisten siirtymien helpottaminen mm. osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehittämällä. Työuria pidennetään SYL:n näkemyksen mukaan sekä työuran alusta, keskeltä että lopusta. Työuria pidennetään alkupäästä valintamenettelyjen sujuvoittamisen lisäksi lyhentämällä opintoaikoja. Opintoaikoja lyhennetään mm. satsaamalla opinto-ohjaukseen, hyödyntämällä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT), kannustamalla korkeakouluja arvioimaan koulutuksen kuormittavuutta ja mitoitusta suhteessa tutkintojen laajuuteen, kehittämällä opetusta opiskelijakeskeisemmäksi sekä hyödyntämällä monimuotoista opetusta ja sähköisiä opetus- sekä suoritusvälineitä laajentamalla näin esimerkiksi kesällä tarjottavien opintojen valikoimaa. Opiskelijoita tulisi myös kannustaa omaksumaan entistä vahvemmin ajatus elinikäisestä oppimisesta. Koulutusrakenteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet Korkeakouludiplomit SYL katsoo, että koulutuksellista tasa-arvoa ei edistetä luomalla korkeakouludiplomeja tai esitetyn kaltaisia lyhyttutkintoja. Näkemyksemme mukaan 120 opintopisteen korkeakouludiplomit eivät sovellu osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää. SYL vastustaa myös kokeilun käynnistämistä, sillä siihen osallistuminen on opiskelijan oikeusturvan kannalta kyseenalaista; viimeinen asia, jota suomalainen yhteiskunta tarvitsee on nuoria, jotka ovat käyttäneet kaksi vuotta elämästään koulutukseen, jonka hyödyt ovat epämääräisiä ja kyseenalaisia. Kokeiluun suunnitellut miljoonat eurot voidaan myös käyttää yliopistojen nykyisen koulutustarjonnan kehittämiseen. Työmarkkinajärjestöjen yhteinen eriävä mielipide antaa vahvan kuvan siitä, että esitetyillä korkeakouludiplomeilla ei ole tarvetta eikä tilausta työmarkkinoilla. SYL pitää huolestuttavana, että nykyisten kandidaatti- ja maisteritutkintojen työelämärelevanssin kehittämisen sijaan pyritään sekoittamaan tutkintorakennetta tutkinnon kaltaisilla korkeakouludiplomeilla. Työurat eivät pitene esitetynlaisilla lyhyttutkinnoilla. Korkeakouludiplomeiden esitetään tarjoavan ratkaisua myös täydennyskoulutukseen. SYL katsoo, että suomalaista täydennyskoulutusjärjestelmää tulisi tarkastella kokonaisuutena yksittäisten uudistusten sijaan. Näkemyksemme mukaan täydennyskoulutusta tulee kehittää monipuolistamalla nykyisiä täydennyskoulutusrakenteita, kuten avointa yliopistoa ja yliopistojen valmistuneille tarjoamaa täydennyskoulutusmahdollisuutta. Lisäksi korkeakoulututkinnon jälkeistä erikoistumiskoulutusta pohtivan työryhmän työ on edelleen kesken.
- 3. Tutkintorakenteiden joustavuuden lisääminen SYL suhtautuu lähtökohtaisen positiivisesti tutkintorakenteiden joustavoittamiseen kehittämällä kandidaattivaiheen opintoja laaja-alaisempaan suuntaan. Yliopistojen sisäisten siirtymien kehittäminen ja helpottaminen on toimiva lääke hakijasuman pienentämisen ja opinto-aikojen nopeuttamisen näkökulmasta. Myös opiskelijavalintoihin liittyvän alakohtaisen yhteistyön lisääminen on tavoiteltava toimenpide. Kannatamme myös osa- aikaisen opiskelun mahdollisuuksien lisäämistä, kunhan opintojen loppuun saattaminen on edelleen mahdollista tavoiteajassa. Joustavuutta voi lisätä myös mm. kesä- ja JOO-opintojen suoritusmahdollisuuksia parantamalla sekä joustavoittamalla opintojen suoritustapoja. Avoimen korkeakouluopetuksen monipuolistaminen SYL vastustaa ns. avoimen väylän laajentamista. Avoin yliopisto ei saa olla maksullinen valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin. Tutkintoon johtava koulutus on ja sen tulee olla Suomessa maksutonta, eikä avoimelle yliopistolle tule antaa tutkinnonanto-oikeutta. Koulutuksellinen tasa-arvo ei parane sillä, että maksuttoman tutkintoon johtavan koulutuksen sisäänoton aloituspaikkoja muutetaan avoimen väylän paikoiksi. Avoimella yliopistolla on kansansivistyksellisen tehtävänsä lisäksi myös rooli täydennyskoulutuksen järjestäjänä. Näistä lähtökohdista katsoen avoimen tarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen palvelee molempia tehtäviä ja siten hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa. Avoimen opintomaksuihin liittyvät korotuspaineet ovat ymmärrettäviä yleisen kustannustason nousun näkökulmasta, mutta mahdollisesta korotuksesta huolimatta maksujen tulee säilyä kohtuullisina ja opetuksen siten mahdollisimman suuren joukon tavoitettavissa olevana. Korkeakoulujen esteettömyyden parantaminen Korkeakoulujen saavutettavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpide-esityksiä SYL pitää tärkeinä. Aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamisen ja positiivisen erityiskohtelun selvittäminen palvelee sekä aliedustettuja ryhmiä että suomalaista yhteiskuntaa. Tarkoituksenmukaista voisi olla selvittää esimerkiksi nimettömän valintakoejärjestelmän mahdollista käyttöönottoa sekä valmentavia opintoja maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. SYL pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuus ja esteettömyys otetaan huomioon korkeakoulujen kaikessa toiminnassa. Pidämme hyvänä, että toimenpiteissä huomiota on kiinnitetty etenkin esteettömään opiskelijavalintaan ja erilaisille oppijoille soveltuviin menettelytapoihin ja pedagogiikkaan.
- 4. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen SYL kannattaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) painoarvon ja resursoinnin kasvattamista. Suhtaudumme kuitenkin varauksella AHOT- keskuksen perustamiseen, koska päätöksiä keskuksen toimivallasta, kustannusrakenteesta, tulolähteistä tai tarkemmista toimintamuodoista ei vielä tehty. Yliopistoissa AHOT-järjestelmät ja –käytännöt ovat vielä valitettavan lapsenkengissä, mutta tähän ongelmaan AHOT-keskuksen perustaminen ei välttämättä tuo muutosta, jos päätökset tehdään etäällä korkeakoulujen toiminnasta. Vähäisiä resursseja ei ole tarkoituksenmukaista suunnata uuden byrokraattisen toimijan perustamiseen. Toimiva osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sujuvoittaa opiskelua ja nopeuttaa opintoaikoja ja siten se hyödyttää opiskelijaa itseään, mutta toimii myös kannustimena korkeakouluille. AHOT:n edistämisessä keskeistä on sekä yliopistojen sisäisten että keskinäisten järjestelmien kehittäminen ja laadukkaampi hyödyntäminen. AHOT- keskuksen sijaan kevyempi vaihtoehto korkeakoulujen väliselle yhteistyölle voisi olla esimerkiksi korkeakoulujen yhteinen AHOT-verkosto, jonka toimintaa ministeriö voisi resursoida ja koordinoida. Vaihtoehtoisesti korkeakoulujen AHOT-käytännöt ja -prosessit voitaisiin arvioida esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimesta. Korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen SYL kannattaa korkeakoulujen, TE-hallinnon ja ELY-keskusten välistä yhteistyötä rakennemuutostilanteissa sekä ennakoinnin ja uuden tutkimustiedon hyödyntämistä rakennemuutoksiin reagoitaessa. Yhteistyön tulee kuitenkin olla kaikkien osapuolien lähtökohdat huomioonottavaa ja sen tulee perustua aitoon luottamukseen. Yliopistojen autonomia ei saa heikentyä yhteistyön lisäämisen kustannuksella. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Marina Lampinen Matti Parpala puheenjohtaja pääsihteeri Lisätietoja antaa: SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Topi Artukka topi.artukka@syl.fi, puh. 041 515 2231