2. Opintotukijärjestelmä Suomalaisen opintotukijärjestelmän tavoitteena on opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen taloudellisen tuen tarpeessa oleville opiskelijoille. Tuki muodostuu suorasta taloudellisesta tuesta; opintorahasta ja asumisen kustannuksia korvaavasta asumislisästä. Suoran tuen lisäksi opiskelijoiden on mahdollista nostaa valtion takaamaa markkinaehtoista opintolainaa ja opintojen aikaista toimeentuloa on mahdollista täydentää omilla ansiotuloilla.
3. Sivistysvaliokunnan mietinnöstä: ”Hallituksen esityksen mukaan opintotuen kokonaistaso on niukka, kun sitä verrataan minimitoimeentulon mittareihin. Opiskelijan toimeentulo on kohtuullinen silloin, kun opiskelijalla on käytettävissään opintotuen lisäksi työtuloja, opiskelija hyödyntää myös opintolainan valtiontakauksen ja hänellä on kohtuuhintainen asunto. … Tuen riittävyyttä heikentää kuitenkin se, että opintolainaa ei hyödynnetä täysimääräisesti. Pääasiallisena syynä opintolainan alhaiseen käyttöasteeseen ovat hyvät mahdollisuudet ansiotyöhön sekä kokemus epävarmasta työmarkkina-asemasta ja lainanmaksukyvystä tutkinnon suorittamisen jälkeen.”
4. Historiaa 1969 valtion takaama opintolaina 1972 opintoraha 1977 asumislisä 1979 korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki 1983 korkoavustus 1987-2002 aikuisopintoraha 1997 toisen asteen koulumatkatuki 2001 aikuiskoulutustuki (koulutusrahasto) 2005 uusien opiskelijoiden opintolainavähennys
5. Historiaa 1992 korkeakouluopiskelijoiden opintotukiuudistus Opintoraha 107,64 264,06 e/kk, veronalaiseksi, huoltajakorotus poistettiin Korkotukilainat muuttuivat markkinaehtoisiksi 302,74 202,00 e/kk Vanhempien ja puolison tulot ja varallisuus sekä oma varallisuus ei enää vaikuta Tukikuukaudet otettiin käyttöön
6. Historiaa 1995 opintotukileikkaukset: tavoitteena leikata opintotukimenoista 10% Opintoraha 264,06 259,01 e/kk Asumislisän korvausprosentti 75 67 Enimmäismäärä 160,79 143,63 e/kk Lainamääriä korotettiin 16,82 e/kk Harjoittelupalkka tai oppilaitoksen maksama apuraha voi estää opintorahan saamisen
7. Historiaa 2000 asumislisäuudistus Prosentti 67 80, 143,63 171,55 e/kk Puolison tulot vaikuttaa asumislisään 2002 kaikki pienituloiset korkoavustuksen piiriin 2002-03 ylimääräinen pääomitus, maksuhäiriö, osanostot ja 1%:n korko opiskeluajalle 2005 korkeakouluopiskelijoille lainakorotus, uusille korkeakouluopiskelijoille uudet enimmäistukiaikasäännöt ja opintolainavähennys 1.11.2005 asumislisän vuokrakatto 252 euroon 1.1.2008 omien tulorajojen 30%:n korotus
9. Eli Opintoraha: nostettu 1992 ja 2008 Asumislisä: nostettu 1993 ja 2005 Opintolaina: nostettu 1995 ja 2005 Tulorajat: nostettu 1998 ja 2008 Korkoavustuksen tulorajaa nostettu 1996 Kehitystä tapahtunut Rahapainotteiseen siirryttiin laman aikana Jos tahtoa on niin järjestelmää voidaan muuttaa Myös edestakaisin
10. 15% nostaa lainaa säännöllisesti 40% jossain vaiheessa SYL myös lainanottajien edunvalvoja Kantaa kaivataan Linjapaperiin? ”Opintolainajärjestelmässä on selvästi ongelmia, eikä se missään nimessä voi korvata nykyistä opintorahapainotteista järjestelmää, mutta lainalla on paikkansa opintotukijärjestelmässä. Laina antaa opiskelijoille vaihtoehtoja oman talouden vastuulliseen suunnitteluun ja mahdollisuuden keskittyä opiskeluun lainan turvatessa riittävän toimeentulon.” (SYL mielipidekirjoitus 25.1.)
11. Keskeisin syy olla nostamatta lainaa on haluttomuus elää lainarahalla Seuraavaksi yleisin on se, että tulee toimeen muulla opintotuella ja palkkatuloilla yhdessä Lainan takaisinmaksupelko yleisempää nuorilla opiskelijoilla
12. Opintolaina on halpaa 2010: Opintotukimenot 831,3 Miljoonaa euroa Opintoraha 510,3 milj e Asumislisä 274,4 milj e Korkoavustus 0,5 milj e Maksetut takausvastuut 21,5 milj e
13. Työssäkäynti Suomen työssäkäyvistä 11% on opiskelijoita 70% opiskelijoista joutuu työskentelemään opintojen ohessa kattaakseen elinkustannukset (YTHS terveystutkimus 2008) Keskeisimpiä opintoaikojen pidentäviä tekijöitä. Keskeisimpiä syitä olla ottamatta lainaa
14. Pohjoismaat Suomessa keskimääräinen opintolaina tutkinnon suorittaneilla n. 6000 € (40% nostaa lainaa) Ruotsi noin 12 000 € (70% nostaa lainaa) Tanska noin 15 000 € (alle 40% nostaa lainaa) Islanti noin 17 000 € (ei muuta tukea) Norja yli 25 000 € (yli 95% nostaa lainaa)
15. Millä tavoin saadaan laina houkuttelevammaksi? Pitäisikö lainan olla houkuttelevampi? Onko realiteetti ettei muun opintotuen taso nouse tarpeeksi (työt tai laina oltava rinnalla) Työssäkäynti viivästyttää opintoja Työuria pidennettävä Miten turvaamme lainan riskittömyyden ja turvallisuuden Lainantakaus nyt kaikille – motivoiko?
