1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 16
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää
JÄSENYHTEISÖJEN ALOITTEET1
2
3
ISYY:N ALOITTEET LIITON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMISEKSI4
5
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta esittää kahta (2) sääntömuutosta Suomen ylioppilaskuntien6
liiton sääntöihin.7
1. Esitys vaalitavan muuttamisesta SYL:n liittokokouksessa8
Muutosesitys Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n sääntöjen 9 §:ään9
SYL ry:n sääntöjen 9 § muutetaan muotoon:10
Liittokokouksessa on jokaisella läsnäolevalla jäsenyhteisön liittokokousedustajalla yksi ääni.11
Vaalit toimitetaan enemmistövaalina, mikäli valittavia on vain yksi. Mikäli yksikään ehdokas vaalissa12
ei ensimmäisellä kierroksella saa yksinkertaista enemmistöä annetuista äänistä, käydään toinen13
äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jolloin eniten ääniä saanut voittaa.14
Vaalin päättyessä tasan valinnan ratkaisee arpa.15
Milloin valittavia on useampi kuin yksi, toimitetaan vaali suoralla suhteellisella henkilövaalilla siten16
kuin näissä säännöissä sekä vaalijärjestyksessä tarkemmin säädetään. Äänestys suoritetaan suljetuin17
lipuin.18
Liittokokousedustajan antaessa äänensä vaalissa on hänen kirjoitettava äänestyslippuun ehdokkaiden19
nimet siinä järjestyksessä kuin hän haluaa heidän tulevan valituiksi. Äänestäjä voi kirjoittaa20
äänestyslippuun haluamansa määrän ehdokkaiden nimiä, kuitenkin enintään yhtä monta kuin on21
valittavia.22
Vaalilipussa ensimmäisellä sijalla oleva ehdokas saa yhden äänen, toisella sijalla oleva saa puoli (1/2)23
ääntä, kolmannella sijalla oleva saa yhden kolmasosa (1/3) äänen, neljännellä sijalla oleva saa yhden24
neljäsosa (1/4) äänen ja niin edelleen. Ehdokkaan saama äänimäärä on yksi jaettuna ehdokkaan sijalla25
äänestyslipussa (1/X).26
27
Valituksi tulevat äänestyksessä eniten ääniä saaneet ehdokkaat järjestyksessä. Vaalin päättyessä tasan,28
valinnan ratkaisee arpa.29
Vaalien toimittamisesta määrätään tarkemmin liiton vaalijärjestyksessä.30
Muutosesitys Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n sääntöjen 10 §:ään31
Esitys jatkuu: 10 § poistetaan, mikäli vaalitapaa muutetaan.32
2. Esitys äänimäärän käytöstä SYL:n liittokokouksessa33
Muutosesitys Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n sääntöjen 6 §:ään34
Esitys: SYL ry:n sääntöjen 6 §:ssä muutetaan kolmannessa lauseessa sana liittokokousedustaja sanaksi35
ääni eli lause on muutettuna seuraavanlainen: "Jokaisella jäsenyhteisöllä on yksi ääni jäsenmääränsä36
alkavaa tuhatta jäsentä kohti".37

2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 16
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010 Jäsenyhteisöjen aloitteet
__________________________________________________________________________________________
2/6
Muutosesitys Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n sääntöjen 9 §:ään38
SYL ry:n sääntöjen 9 §:n ensimmäinen lause muutetaan muotoon:39
Liittokokouksessa jokainen läsnäoleva jäsenyhteisön liittokokousedustaja voi käyttää enintään kolmea40
ääntä.41
*******42
Hallituksen vastaus43
Yleistä44
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) on jättänyt 13.9.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto45
(SYL) ry:n sääntöjen muuttamista koskevan jäsenaloitteen liittokokouksen käsiteltäväksi. SYL:n46
sääntöjen mukaan aloitteet on jätettävä 40 päivää ennen liittokokousta, joten aloite on saapunut47
määräaikaan mennessä, ja hallitus antaa aloitteeseen vastauksensa liiton sääntöjen 12§:n tarkoittamalla48
tavalla.49
Aloitteessa esitetään kahta erillistä toisistaan riippumatonta sääntömuutosta, jotka hallitus esittää50
käsiteltäväksi erillisinä asioina.51
Kyseessä on liiton sääntöjen muutos, josta liiton säännöissä määrätään seuraavasti:52
” Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta tai Liiton purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on53
kahdessa perättäisessä, vähintään kaksikymmentäkaksi (22) päivän väliajalla pidettävässä54
liittokokouksessa kummassakin saanut puolelleen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä,55
tai jos se on hyväksytty vähintään viiden kuudesosan (5/6) ääntenenemmistöllä yhdessä56
liittokokouksessa, jonka kokouskutsussa on asiasta mainittu.”57
Vaalitavan muuttaminen58
Ensimmäisessä muutosesityksessä esitetään liiton vaalitavan muuttamista tapauksissa, jossa valittavia59
henkilöitä on useampi kuin yksi. Aloitteessa esitetään vaalitavan muuttamista nykyisestä single60
transferable vote –vaalitavasta (STV) ns. henkilökohtaiseen suhteelliseen vaalitapaan, jossa käytetään61
d´Hondt –vaalitavan suhdelukuja.62
STV-vaalitapa oli SYL:n liittokokouksessa käytössä ensimmäistä kertaa vuonna 2003. Perusteluna63
aiemmasta suhteellisesta listavaalitavasta luopumiselle esitettiin mm. se, että uusi vaalitapa korostaisi64
yksittäisen liittokokousedustajan äänen merkitystä ja uusi vaalitapa vaikeuttaisi65
neuvottelukoalitioiden syntyä, minkä odotettiin parantavan myös pienistä taustaryhmistä tulevien66
ehdokkaiden mahdollisuuksia.67
Henkilökohtaisessa suhteellisessa vaalitavassa se äänimäärä, jolla on mahdollista varmistaa yhden68
ehdokkaan läpimeno, on suurempi kuin nykyisessä vaalitavassa. Vastaavasti se äänimäärä, joka voi69
varmistaa koko hallituksen kokoonpanon on STV-vaalitavassa korkeampi. Nykyisessä STV-70
vaalitavassa 6/7 äänistä voi valita varmasti koko hallituksen. Henkilökohtaisessa listavaalissa tämä71
äänimäärä puolestaan on selvästi alempi. Henkilökohtaisessa suhteellisessa vaalitavassa sillä72
äänestäjällä, joka on osa useamman ehdokkaan koalitiota, on käytettävissä suurempi äänimäärä kuin73

3. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 16
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010 Jäsenyhteisöjen aloitteet
__________________________________________________________________________________________
3/6
sillä, jonka koalitio haluaa varmistaa vähemmän läpimenijöitä, jolloin tästä syntyy suuremmalle74
koalitiolle suurempi suhteellinen etu muihin nähden . Esimerkiksi neljän ehdokkaan koalitiolla on75
käytettävissä (1 + ½ + 1/3 + ¼) ääntä siinä missä vastaavasti kahden ehdokkaan koalitiolla on käytössä76
1,5 ääntä. Voidaan siis perustellusti katsoa, että henkilökohtainen vaalitapa toteuttaa suhteellisuutta77
STV:tä huonommin.78
Henkilökohtaisen suhteellisen vaalitavan ongelma yksittäisen äänestäjän kannalta puolestaan on siinä,79
että joissain tilanteissa se voi kannustaa äänestäjää äänestämään muun kuin oman80
preferenssijärjestyksensä mukaisesti ja ikään kuin äänestämään jonkin ehdokkaan valintaa vastaan81
mahdollisimman suurella äänimäärällä. Tällöin liittokokouksen tahto ei tosiasiassa välity82
vaalitulokseen mahdollisimman vääristymättömällä tavalla.83
ISYY käyttää aloitteessaan perusteluna vaalitavan ymmärrettävyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä sitä84
että henkilökohtaisessa suhteellisessa vaalitavassa kaikki äänestysliput lasketaan ja vaikuttavat85
lopputulokseen. Edellä mainitusta syystä hallitus toteaa nämä perustelut virheellisiksi.86
Henkilökohtaisessa suhteellisessa vaalitavassa on riski, että merkittävästi nykyistä suurempi määrä87
äänestyslippuja ei tosiasiallisesti vaikuta vaalin lopputulokseen.88
STV-vaalitapaa on kritisoitu SYL:n käytössä siitä, että se ei tosiasiassa parantanut yksittäisen89
liittokokousedustajan valinnan vapautta ja että se ei toimi liittokokouksen kaltaisella pienellä90
äänimäärällä, minkä lisäksi se helpotti optimaalisen lopputuloksen laskemista neuvottelukoalitioissa,91
koska se mahdollisti äänestystuloksen ensisijaisten äänien optimoinnin äänikynnykselle. Hallitus92
tiedostaa nämä ongelmat ja on sitä mieltä, että STV:n parhaat puolet eivät tule SYL:n liittokokouksessa93
käyttöön täysimääräisesti. Merkittävin muutos äänestystavan muutoksessa kuitenkin tehtiin94
siirryttäessä suhteellisesta listavaalista henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin siirtyminen95
henkilökohtaisesta vaalista toiseen ei parantaisi tilannetta, vaan voisi jopa heikentää sitä.96
Hallitus haluaa korostaa, että jos henkilövaalin toimintatavoissa koetaan ongelmia, ensimmäinen97
keino on muuttaa toimintatapaa, ei vaalitapaa. Vaalitavalla voidaan pyrkiä muuttamaan98
toimintatapoja, mutta edellä mainituilla perusteilla olisi epätodennäköistä, että näin kävisi.99
Näillä perusteilla hallitus katsoo, että aloitteessa esitetty muutos ei ole liittokokousedustajien100
yhtäläisen äänioikeuden ja suhteellisuuden toteutumisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja101
esittää, että liittokokous merkitsisi ISYY:n jäsenaloitteen näiltä osin tiedoksi.102
Valtakirjan käyttäminen useamman edustamiseen liittokokouksessa103
Toisessa muutosesityksessä esitetään, että jatkossa yhdellä liittokokousedustajalla olisi mahdollisuus104
valtakirjalla käyttää liittokokouksessa enintään kolmea ääntä, jos ylioppilaskunta on niin päättänyt.105
SYL:n liittokokouksen kaltaisessa suurehkossa kokouksessa, jossa kokouksessa käytävällä106
keskustelulla on suurehko merkitys, on merkitystä myös sillä, miten potentiaalisten puheenvuoron107
pitäjien lukumäärä suhteutuu edustettuna olevien ylioppilaskuntien ja aatesuuntien lukumäärään.108
Vaarana ehdokasmäärän vähentymisessä olisi se, että liittokokouksen kokoonpano voisi painottua109
nykyistä enemmän suuriin monialayliopistoihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Hallitus on tämän110
vuoksi huolissaan siitä, miten muutos vaikuttaisi liittokokouksen dynamiikkaan ja siellä pidettävien111
puheenvuorojen painottumiseen. Hallitus katsoo, että liittokokouksen tulisi olla ylioppilasliikkeen112
tärkein yhteinen keskusteluareena. Edustavuuden merkittävä muuttuminen vaarantaisi tämän113
tavoitteen toteutumisen.114

4. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 16
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010 Jäsenyhteisöjen aloitteet
__________________________________________________________________________________________
4/6
Jos puolestaan liittokokousedustajien kustannukset tulevat esteeksi joillekin ylioppilaskunnille,115
hallitus ehdottaa kustannusten tasaamiseksi muita vaihtoehtoja. Matkakustannukset on jo tällä116
hetkellä tasattu, mutta esimerkiksi pidemmän matkan päästä paikalle saapuvien mahdollisesti117
tarvittavat lisäyöpymiset voidaan ottaa huomioon talousarvion sallimissa puitteissa.118
Lopuksi hallitus toteaa, että sääntömuutos ei muuttaisi keskustoimiston varautumista119
liittokokoukseen. Käytännön järjestelyjen vuoksi liittokokousta järjestettäessä tulee edelleen varautua120
täysimääräiseen, noin 300 henkilön, osallistujamäärään.121
Vastaavaa sääntömuutosta esitettiin liittokokouksen 2009 hyväksymissä järjestöllisen122
kehittämisen toimenpiteissä. Asiaa tarkasteltuaan edellä mainituilla perusteilla hallitus on123
kuitenkin päätynyt siihen, että aloitteessa esitetty sääntömuutos ei ole tarkoituksenmukainen124
eriylioppilaskuntien ja aatesuuntien edustavuuden ja keskustelun rikkauden näkökulmasta ja esittää125
liittokokoukselle, että se merkitsisi ISYY:n aloitteen näiltä osin tiedoksi.126
Hallituksen esitys:127
Hallitus esittää liittokokoukselle, että liiton sääntöjä ei muuteta ISYY:n jäsenaloitteen mukaisella128
tavalla ja että liittokokous merkitsisi hallituksen vastauksen aloitteeseen tiedoksi.129
Styrelsens svar på Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskuntas medlemsmotion130
Allmänt131
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (”studentkåren vid Östra Finlands universitet”, ISYY) har den132
13 september 2010 lämnat in en medlemsmotion om ändring av Finlands studentkårers förbund (FSF)133
r.f.:s stadgar att behandlas av förbundsdagen. Enligt FSF:s stadgar ska motioner inlämnas 40 dagar134
före förbundsmötet, så motionen har inkommit före fatalietiden och styrelsen ger här sitt svar på det135
sätt som föreskrivs i 12 § i förbundets stadgar.136
I motionen föreslås två olika, sinsemellan oberoende stadgeändringar, vilka styrelsen föreslår må137
behandlas som separata ärenden.138
Det handlar om en stadgeändring, varom stadgarna föreskriver följande:139
”Förslag om ändring av dessa stadgar eller om upplösning av Förbundet anses ha godkänts ifall det140
vid vardera av två på varandra med minst tjugotvå (22) dagars mellantid följande förbundsmöten141
omfattats av minst tre fjärdedelar (3/4) av de avgivna rösterna, eller om det godkänts med minst fem142
sjättedelars (5/6) majoritet vid ett förbundsmöte, på föredragningslistan till vilket ärendet upptagits.”143
(inofficiell översättning)144
Ändring av valsätt145
I det första ändringsförslaget föreslås att förbundsmötets valsätt ska ändras i sådana fall där fler än en146
person ska väljas. Förslaget i motionen är att förbundet ska övergå från det ”single transferable vote”-147
valsätt (STV) som det följer idag till ett s.k. personligt proportionellt valsätt, där man använder148
jämförelsetal enligt d’Hondtska metoden.149
Första gången STV-valsättet användes vid FSF:s förbundsmöte var år 2003. Som motivering till att150
frångå det tidigare valsättet med proportionella listval framfördes bl.a. att det nya valsättet skulle151

5. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 16
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010 Jäsenyhteisöjen aloitteet
__________________________________________________________________________________________
5/6
understryka den betydelse som den enskilda förbundsdagsdelegatens röst har, och att det nya152
valsättet skulle försvåra uppkomsten av förhandlingskoalitioner, vilket förväntades förbättra153
utsikterna också för de kandidater som kom från små bakgrundsgrupper.154
I det personliga proportionella valsystemet är det röstetal som krävs för att säkra att en kandidat blir155
vald högre än i det nuvarande valsättet. På motsvarande sätt är det röstetal med vilket man kan säkra156
hela styrelsens sammansättning högre i STV-valsättet. I det nuvarande STV-valsättet behövs 6/7 av157
rösterna för att man med säkerhet ska kunna välja hela styrelsen. I det personliga listvalet är detta158
röstetal i sin tur klart lägre. I det personliga proportionella valsystemet har en väljare som ingår i en159
koalition för flera kandidater en större röstmängd till sitt förfogande än en vars koalition vill säkra160
valet av färre kandidater, varvid en större koalition får proportionellt sett större fördel jämfört med161
andra. Till exempel en fyra kandidaters koalition har (1 + ½ + ⅓ + ¼) röster samtidigt som en två162
kandidaters koalition på motsvarande sätt har 1½ röst till sitt förfogande. Man kan alltså med fog anse163
att det personliga valsättet är sämre ägnat att förverkliga principen om proportionalitet än vad STV är.164
Ur den enskilda väljarens synvinkel är problemet med det personliga proportionella valsättet åter att165
det i vissa lägen kan leda till att väljarna uppmuntras rösta enligt en annan ordning än sin egen166
preferensordning och därmed så att säga rösta mot någon viss kandidat med så många röster som167
möjligt. Härvidlag syns förbundsdagens vilja de facto inte i valresultatet på ett så oförvrängt sätt som168
möjligt.169
ISYY motiverar sin motion med att det föreslagna valsättet är begripligare och rättvisare samt med att170
alla röstsedlar räknas och inverkar på slutresultatet i det personliga, proportionella valsättet. Av171
ovannämnda skäl konstaterar styrelsen att dessa motiveringar är falska. I det personliga172
proportionella valsystemet föreligger en risk för att ett märkbart större antal röstsedlar än idag i själva173
verket inte inverkar på valets slutresultat.174
STV-valsystemet har i FSF:s praxis kritiserats för att det de facto inte har förbättrat den enskilda175
förbundsdagsdelegatens valfrihet och för att det inte fungerar med ett så litet antal röster som176
förbundsdagens, vartill det gjort det lättare att räkna ut det optimala slutresultatet i177
förhandlingskoalitionerna eftersom det möjliggjort att man optimerar valresultatets förstahandsröster178
så att dessa överstiger tröskeln. Styrelsen är medveten om dessa problem och anser att de bästa179
sidorna i STV inte utnyttjas till fullo vid FSF:s förbundsmöte. Den mest betydande förändringen i180
ändringen av valsätt kom emellertid av att man övergick från proportionellt listval till personligt val,181
varvid en övergång från ett personligt valsystem till ett annat inte skulle förbättra situationen utan182
rentav kunde försämra den.183
Ifall förfaringssätten vid personvalen upplevs medföra problem, vill styrelsen understyrka att den184
första lösningen är att ändra på förfaringssättet, inte på valsystemet. Man kan försöka ändra på185
praxisen genom valsystemet, men på basis av det ovannämnda vore det osannolikt att så verkligen186
skulle ske.187
Av dessa orsaker anser styrelsen att den förändring som föreslås i motionen inte är ändamålsenlig om188
man ser till principerna om proportionalitet och lika rösträtt för förbundsdagsdelegaterna, och189
styrelsen föreslår därför att förbundsmötet till denna del ska notera ISYYs medlemsmotion för190
kännedom.191
192

6. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 16
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010 Jäsenyhteisöjen aloitteet
__________________________________________________________________________________________
6/6
Utnyttjande av fullmakt för att representera flera personer vid förbundsmötet193
Det andra ändringsförslaget går ut på att en förbundsmötesdelegat i fortsättningen med stöd av194
fullmakt skulle kunna använda högst tre röster vid förbundsmötet, ifall studentkåren så beslutat.195
På ett möte som FSF:s förbundsmöte, som är rätt stort och där den diskussion som förs under mötet196
har rätt stor betydelse, är det också av betydelse hur antalet potentiella talare vid mötet förhåller sig197
till det antal studentkårer och åsiktsinriktningar som är representerade. En risk med att minska antalet198
delegater vore att de stora mångdisciplinära universiteten och i synnerhet huvudstadsregionen skulle199
få större proportionell tyngd i förbundsmötets sammansättning än vad som nu är fallet. Av denna200
orsak oroar sig styrelsen över hur en dylik förändring skulle inverka på dynamiken under201
förbundsmötet och på betoningarna i de anföranden som hålls där. Styrelsen menar att förbundsmötet202
borde vara studentrörelsens viktigaste gemensamma debattforum. En betydande förändring av203
representativiteten skulle hota förutsättningarna att uppnå detta mål.204
Om å andra sidan utgifterna för förbundsmötesrepresentanterna blir ett hinder för någon studentkår,205
föreslår styrelsen att andra alternativ för att jämna ut kostnaderna ska övervägas. I dagens läge jämnas206
resekostnaderna redan ut, men de ytterligare övernattningar som eventuellt kan behövas för dem som207
anländer längre ifrån kan beaktas inom ramen för vad budgeten tillåter.208
Slutligen konstaterar styrelsen att stadgeändringen inte skulle ändra på hur centralkansliet förbereder209
sig inför förbundsmötet. På grund av de praktiska arrangemangen skulle centralkansliet i210
organisationen av förbundsmötet fortsättningsvis behöva förbereda sig på ett fulltaligt deltagarantal211
om ca 300 personer.212
En motsvarande stadgeändring föreslogs som en del av de organisationsutvecklande åtgärder som213
2009 års förbundsdag godkände. Efter att ha granskat ärendet på ovannämnda grunder har styrelsen214
dock kommit fram till att den stadgeändring som föreslås i motionen inte är ändamålsenlig med215
avseende på diskussionsrikedomen och de olika studentkårernas och åsiktsströmningarnas216
representation, och föreslår därför för förbundsdagen att ISYYs motion till dessa delar ska noteras för217
kännedom.218
Styrelsens förslag:219
Styrelsen föreslår för förbundsmötet att förbundets stadgar inte ska ändras på det sätt som föreslås i220
ISYYs medlemsmotion och att förbundsmötet ska notera styrelsens svar på motionen för kännedom.221
222