Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Polttopuun laatuluokittelu ja laadunvarmistus

490 views

Published on

Aineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen, metsäopistojen, yliopistojen opettajille ja opiskelijoille.

Kalvosarja sisältää polttopuun tuotantoa sekä polttopuun laatuun liittyviä asioita sekä polttopuun standardien esittelyä.

Kalvosarjan on tehnyt Eija Alakangas SFS:n projektirahoituksella.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Polttopuun laatuluokittelu ja laadunvarmistus

  1. 1. Polttopuun laatuluokittelu ja laadunvarmistus Standardien soveltaminen polttopuun tuotantoon ja kauppaan 26.4.2017 Eija Alakangas, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  2. 2. Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi!  Aineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen, metsäopistojen, yliopistojen opettajille ja opiskelijoille.  Kalvosarja sisältää polttopuun tuotantoa sekä polttopuun laatuun liittyviä asioita sekä polttopuun standardien esittelyä  Kalvosarjan on tehnyt Eija Alakangas SFS:n projektirahoituksella. 2
  3. 3. Aineiston käyttö ja tekijänoikeudet  Suomen Standardisoimisliitto SFS ry omistaa tämän luentoaineiston tekijänoikeudet.  Esitystä saa vapaasti käyttää opetustarkoituksiin ja sitä saa tarvittaessa muokata.  Aineistoa lainattaessa on lähde mainittava.  Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.  Tämä materiaali on julkaistu 26.4.2017. 3
  4. 4. Polttopuun määritelmä 4 Leppää ja koivua. Valokuva: Ari Erkkilä • Polttopuu on katkottu ja halkaistu uunivalmis kiinteä puupolttoaine, jota käytetään kotitalouksien puulla lämmitettävissä laitteissa kuten liesissä, takoissa, uuneissa ja keskuslämmityskattiloissa. • Polttopuu on tavallisesti katkottu määrämittaan 20 cm:stä 100 cm:iin. • Uunivalmiista polttopuusta käytetään nimitystä pilke tai klapi.
  5. 5. Polttopuustandardit  Kuinka luokitella polttopuun laatu? Kiinteät polttoaineet, Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat ● SFS-EN ISO 17225-1:2014 Yleiset vaatimukset Raaka-aineen luokittelu ja yleinen taulukko polttopuulle ● SFS-EN ISO 17225-5:2014 Luokiteltu polttopuu Polttopuu pienkäyttöön  Kuinka varmistaa biopolttoaineiden tietty laatu? Kiinteät polttoaineet. Polttoaineen laadunvarmistus ● SFS-EN 15234-1:2012 Yleiset vaatimukset Yleinen kaikille biomassapolttoaineille ● SFS-EN 15234-5:2012 Polttopuu ei-teollisuuskäyttöön tarkoittaa pienkäyttöön tarkoitetun polttopuun laadunvarmistusta 3 3
  6. 6. SFS-EN ISO 17225-5 Tuotestandardi  Kohteena ei-teollisuuskäyttö pienissä sovelluksissa, kuten kotitalouksien uuneissa ja kattiloissa.  Tuotestandardeissa ominaisuudet on sidottu toisiinsa luokkien muodostamiseksi ja ominaisuudet ovat yleensä velvoittavia (pakollisia).  Polttopuun luokat ● A1 (korkealaatuinen polttopuu, paras uuneille) ● A2 (hieman heikompilaatuinen polttopuu) ● B (heikompilaatuinen polttopuu kattiloille) 4
  7. 7. SFS-EN 17225-5 Raaka-aineen alkuperä ● Luokka A1  1.1.3 Runkopuu  1.2.1 Kemiallisesti käsittelemätön puunjalostusteollisuuden puutähde ● Luokka A2  1.1.1 Juureton kokopuu  1.1.3 Runkopuu  1.1.4 Hakkuutähde (latvat, oksat) ● Luokka B  1.1.1 Juureton kokopuu  1.1.3 Runkopuu  1.1.4 Hakkuutähde (latvat, oksat) Puulaji ilmoitettava ● Koivu, kuusi, leppä, mänty ● Sekapuu (esim. koivu ja leppä) Ilmoita sekapuulle ensin valitseva puulaji, esimerkissä se on koivu. 5 Raaka-aine 1.1.3 Runkopuu, Lehtipuu, koivu
  8. 8. SFS-EN ISO 17225-5 Halkaisija (Luokat A1, A2) Mitat, halkaisija, D (Luokat A1 ja A2) ● D2; ≤ 2 cm ● D5; 2 cm ≤ D ≤ 5 cm ● D15; 5 cm ≤ D ≤ 15 cm ● D15+; D > 15 cm (todellinen arvo ilmoitettava) ● 85 % on oltava ilmoitetussa halkaisijaluokassa. ● Tulisijat; suositellaan, että halkaisija (D) on alle 15 cm. ● Liedet: D2 ja D5 suositeltavia. Nämä D-luokat sopivat myös sytytyspuuksi. Valokuva: VTT (D2, D5, D10, D15) 6
  9. 9. SFS-EN ISO 17225-5 Halkaisija (Luokka B) Mitat, halkaisija, L (Luokka B) ● D15; 5 cm ≤ D ≤ 15 cm ● D15+; D > 35 cm ● 85 % on oltava ilmoitetussa halkaisijaluokassa. ● Luokan B polttopuuta käytetään pääsääntöisesti kattiloissa. Valokuva: VTT (D2, D5, D10, D15) 7
  10. 10. SFS-EN ISO 17225-5 Pituus Mitat, pituus, L (Luokat A1 ja A2) ● L20; 20 cm ± 2 cm ● L25; 25 cm ± 2 cm ● L33; 33 cm ± 2 cm ● L50; 50 cm ± 4 cm ● L100 ≤ 100 ± 5 cm Mitat, pituus, L (Luokka B) ● L30; 20 cm ± 2 cm ● L33; 33 cm ± 2 cm ● L40; 40 cm ± 2 cm ● L50; 50 cm ± 4 cm ● L100 ≤ 100 ± 5 cm ● 15% voi olla toivottua pituutta lyhyempiä. Valokuva: VTT (L20, L25 and L33) 8
  11. 11. SFS-EN ISO 17225-5 Kosteus  Kosteus, M ● Luokka A1 ja A2: valitaan joko M20 tai M25 ● Luokka B: valitaan joko M20, M25 tai M35  Kosteus kuivapainosta, U ● Vapaaehtoinen ● Luokka A1 ja A2: valitaan joko U25 tai U33 ● Luokka B: valitaan joko U33 tai U54  Kosteuspitoisuus (M) ei saisi olla alle 12 paino-% eikä yli 25 paino-%, koska päästöt lisääntyvät.  Suosituskosteusluokka on M20. 9Kuvat: VTT OPTIMAL 15- 20 w-% Optimikosteus 15 – 25 p-% kattiloille ja 15 – 20 p-% tulisijoille
  12. 12. Kosteus, M (p-% saapumistilassa) 1. Analyysi SFS-EN ISO 18134-2:n (viitemenetelmä) mukaisesti analyysilaboratoriossa. 2. Määritys VTT:n kehittämällä menetelmällä katkaisupurusta 3. Yksittäisen polttopuun kosteuden määritys pikakosteusmittarilla (vastusmittari) SFS-EN 15235-5 standardin mukaan ● 5 polttopuuta valitaan 2 m3 erää kohden satunnaisesti eri kohdista. ● Kukin polttopuu halkaistaan ja mitataan kosteus halkaisupinnalta kolmesta kohtaa: 5 cm kummastakin päästä sekä keskeltä. Kaikkien mittausten perusteella lasketaan keskiarvo. ● Joissakin piikkikosteusmittareissa kosteus on mittava puun syiden suuntaan. SFS-EN ISO 17225-5 Kosteuden määritys Source: HFA Kosteuden määritys piikkikosteusmittarilla. Valokuvat: VTT 10
  13. 13. Kosteuden määritys katkaisupuruista – VTT:n menetelmä käsittely-yksiköille 1/4 MÄRÄN PUUERÄN ALKUKOSTEUDEN MITTAUS  Kerää yhden päivän ajan kosteusnäytettä niin, että näyte on samaa puulajia ja samasta raaka-aine-erästä.  Näytteeksi kerätään 30 minuutin välein pilkottavana olevan puun katkaisupurut.  Purut kerätään kannelliseen muoviastiaan, jotta kosteus ei pääse haihtumaan. Näytteiden oton välissä astia suljetaan ja pidetään auringolta suojattuna.  Purunäyte sekoitetaan ja otetaan kolme näytettä kosteuden määritystä varten. Kosteus määritetään kosteusanalysaattorilla kullekin näytteelle erikseen ja niistä lasketaan keskiarvo. 11Pumppukärryvaaka Kosteusnäytteiden kerääminen Kosteusanalysaattori
  14. 14. Kosteuden määritys katkaisupuruista – VTT:n menetelmä käsittely-yksiköille 2/4 PUNNITUS KUIVATUKSEN ALUSSA JA VALMIILLE POLTTOPUULLE  Punnitukseen on käytettävissä erilaisia vaakoja mm. palkki-, koukku- ja pumppukärryvaaka.  Punnituksen yhteydessä käsittely-yksikkö numeroidaan, jotta se on myöhemmin tunnistettavissa. Punnitus- ja kosteustulokset merkitään seurantataulukkoon.  Polttopuun kuivumista voidaan seurata punnitsemalla käsittely-yksikköä tietyin väliajoin. Esimerkki: Alkukosteus ja paino  Kostean polttopuuerän bruttopaino (sisältää häkin) on 439 kg.  Häkin paino on 20 kg, joten puiden paino on 419 kg ja tilavuus 1 irto-m3.  Katkaisupurujen kosteus oli kolmen näytteen keskiarvona 44,5 p-%. Polttopuuerän kuiva-aineen massa on 419 𝑘𝑔 𝑥 100−44,5 100 = 232,5 𝑘𝑔 12 Palkkivaaka
  15. 15. Jos halutaan, että polttopuun loppukosteus on 20 p-%, niin voidaan laskea mitä käsittely-yksikkö voi korkeintaan painaa. Käsittely-yksikön tavoitepaino 20% kosteudessa 232,5 𝑘𝑔 𝑥 100 (100−20) = 290,63 kg (polttopuiden massa) + 20 kg (häkin paino) = 310,63 kg Käsittely-yksikön toimituskosteus ja energiasisältö voidaan toimitusvaiheessa laskea, kun punnitaan loppupaino. Toimituserän paino ja kosteus  Toimitusvaiheessa yksikön bruttomassa on 310 kg, häkin paino 20 kg, joten puiden massa on 290 kg. Toimituserän loppukosteus (p-%) on 290−232,5 290 𝑥 100 = 19,8 % Tämän toimituserän kosteusluokka on M20. 13 Kosteuden määritys katkaisupuruista – VTT:n menetelmä käsittely-yksiköille 3/4
  16. 16. Kuiva-aineen lämpöarvona käytetään keskimääräistä arvoa 19,00 MJ/kg (5,28 kWh/kg), loppukosteuden arvo on 19,8 p-%. Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) eli toimituserän lämpöarvo Q = 19,00 𝑥 100−19,8 100 𝑀𝐽 𝑘𝑔 − 0,02443 𝑥 19,8 𝑀𝐽/𝑘𝑔 = 14,75 𝑀𝐽/𝑘𝑔 Jos tehollinen lämpöarvo saapumistilassa halutaan muuttaa yksikköön kWh/kg, se lasketaan jakamalla tulos 14,75 MJ/kg 3,6:lla, jolloin saadaan 4,10 kWh/kg. Esimerkin toimituserän energiamäärä 290 kg x 4,10 kWh/kg = 1 189 kWh. Toimituserä oli yksi irto-m3 eli energiana 1,2 MWh/irto-m3. 14Lämpöarvokaava on standardin SFS-EN ISO 17225-5 liitteessä C. Kosteuden määritys katkaisupuruista – VTT:n menetelmä käsittely-yksiköille 4/4
  17. 17. SFS-EN ISO 17225-5 Tilavuus tai paino Tilavuus tai paino ● pino- tai irto-m3 ● kg ● 3 irto-m3 on noin 2 pino-m3. Piirros: VTT Pilkesäkin punnitus koukkuvaa’alla ennen toimitusta. Valokuva: Metsäkeskus 15
  18. 18. SFS-EN ISO 17225-5 Energiatiheys ja kuivaustapa Energiatiheys, E ● kWh/irto-m3 ● kWh/pino-m3 ● kWh/kg Kuivaustapa ● Luonnonkuivaus ● Keinokuivattu Energiatiheys ja kuivaustapa ovat vapaaehtoisia ominaisuuksia (opastavia) Valokuva: Uunisepät Oy Huom. Jos energiatiheys ilmoitetaan yksikössä kWh/kg voidaan käyttää symbolia Q. 16
  19. 19. SFS-EN ISO 17225-5 Home ja laho Home ja laho, kappaleista ● A1 luokka; ei näkyvää lahoa ● A2 luokka; ≤ 5 % polttopuista ● B luokka: jos yli 10 % yksittäisistä polttopuista sisältää hometta tai lahoa, tämä on mainittava tuoteselosteessa. ● Home ja laho on vapaaehtoinen (opastava) ominaisuus. Valokuva: VTT 17
  20. 20. Halkaistujen määrä (% pilkkeistä, kappaleista) ● A1 luokka; ≥ 90 % ● A2 luokka; ≥ 50 % ● B luokka; ei vaatimuksia ● Halkaistujen määrä on vapaaehtoinen (opastava) ominaisuus SFS-EN ISO 17225-5 Halkaistujen määrä Valokuvat: VTT 18
  21. 21. SFS-EN ISO 17225-5 Katkaisupinnan laatu Katkaisupinnan laatu ● A1 Luokka; Sileä ja tasainen ● A2 ja B-luokka; ei vaatimuksia ● on vapaaehtoinen (opastava) ominaisuus ● Esimerkiksi moottorisahalla ja sirkkelisahalla sahatun puun katkaisupinta on tasainen. Valokuva: VTT 19 Pilkkeiden päät ovat epätasaiset (vasen kuva) Pilkkeiden päät ovat sileät (oikea kuva)
  22. 22. Kuinka luokittelua voi käyttää  Tulisijan tai kattilan valmistaja voi valita tuotteelleen ominaisuusluokat (A1, A2 ja B)  Luokittelu voidaan merkitä tuotteeseen  Pakatulla polttopuulla tieto on merkittävä pakkaukseen.  Irtotavara: käytettävä tuoteselostetta Valmistaja Tulipilke Oy Tulisija Varaava tulisija SFS-EN 15250 Polttoaine Polttopuu SFS-EN ISO 17225-5 (A1) Valokuva: Tulikivi Oy 20
  23. 23. Polttoaineen laadun valvonta ja varmistus SFS-EN 15234-5 … antaa varmuuden siitä, että asiakasvaatimusten mukainen tasainen laatu saavutetaan jatkuvasti. Laadunvalvonta = tuotteen tai prosessin laadun valvonta Laadunvarmistus = tuotteiden ja prosessien laadun tarkastus 21
  24. 24. Polttoaineen tuotantoketju Raaka-aineen toimittaja Polttopuun tuottaja Polttopuu- kauppias Polttopuun käyttäjä Selvitys raaka- aineen alkuperästä raaka-aine Luokittelu SFS-EN ISO 17225-5 selvitys raaka- aineen alkuperästä Vaiheet 1-6 tuoteseloste Vaiheet 1-6 tuoteseloste tuoteseloste tuoteseloste Polttoaineen laadunvarmistus – SFS-EN 15234-1 tai SFS-EN 15234-5 22
  25. 25. Laadunvarmistuksen 6 vaihetta SFS-EN 15234 -1 Vaihe 1: • Määritä polttoaineen laatuvaatimukset SFS-EN 17225 sarjan mukaan Vaihe 2: • Dokumentoi toimitusketjun vaiheet (standardissa esimerkkejä) Vaihe 3: • Analysoi tekijät, jotka vaikuttavat polttoaineen laatuun ja yrityksen toimintaan Vaihe 4: • Tunnista ja dokumentoi kriittiset tarkkailupisteet (pisteet joissa laatu voi muuttua) polttoaineen laatuvaatimuksien mukaisesti Vaihe 5: • Valitse sopivat toimenpiteet, joilla vakuutetaan asiakkaat siitä, että laatuvaatimukset täytetään (esim. mittaukset, varastointi) Vaihe 6: • Määritä ja kirjaa toimenpiteet laadusta poikkeavien raaka-aineiden ja kiinteiden biopolttoaineiden erilliskäsittelylle. 23
  26. 26. Raaka-aineen toimittaja Raaka-aineen toimittaja Selvitys raaka- aineen alkuperästä raaka-aine Luokittelu SFS-EN ISO 17225-5 … laatii ensimmäisenä raaka-aineen alkuperää koskevat asiakirjat. Esimerkki: Runkopuu, koivu PEFC sertifioidusta metsästä 1.1.3 Runkopuu, koivu 24
  27. 27. Polttopuun tuottaja/kauppias Polttopuun tuottaja/kauppias selvitys raaka- aineen alkuperästä Vaiheet 1-6 tuoteseloste … tarkistaa, että vastaanotetun raaka-aineen ominaisuudet vastaavat raaka-aineen toimittajan antamaa selvitystä raaka-aineen alkuperästä. 25
  28. 28. Polttopuun tuottaja/kauppias Polttopuun tuottaja/kauppias selvitys raaka- aineen alkuperästä Vaiheet 1-6 tuoteselostus … noudattaa kuutta peräkkäistä vaihetta taatakseen laadunvarmistuksen ja –hallinnan kautta koko tuotantoketjun. 1. Lopputuotteelle asetetut vaatimukset (SFS-EN ISO 17225-5) 6. Poikkeavien materiaalien ja polttopuuerien käsittelyrutiinit 5. Keinot laadun varmistamiseksi 4. Kriittisten valvontapisteiden määrittely 3. Polttopuun laatuun vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen 2. Polttopuun tuotantoprosessin kuvaus 26
  29. 29. Esimerkki pilkkeen tuotantoketjusta 29
  30. 30. Saapuvan raaka-aineen tarkistaminen ● Kaadettujen runkojen silmämääräinen tarkastaminen. ● Runkojen suojaaminen epäpuhtauksilta (esim. kivet, maa-aines) ja kosteudelta. ● Puulajin ja alkuperän tarkistaminen silmämääräisesti (kuljetusasiakirjojen mukaan) ja kuljetettujen karsittujen tai karsimattomien runkojen laadun tarkistaminen (esim. hakkuuaika ja varastointi metsässä). ● Karsinnan tarkastaminen (tärkeää erityisesti koivulle, jotta koko runko on karsittu ja aisattu eli kuori on poistettu osittain). ● Selvitys kestävän kehityksen mukaisuudesta (onko sertifioiduista metsistä PEFC, FSC) kuljetusasiakirjojen mukaan. 28 Valokuvat: Ari Erkkilä ja Pekka Rytkönen
  31. 31. Polttopuun tuotanto ● Raaka-aineen korjuuajankohdan ja korjuumenetelmän valinta (käsin tai koneellisesti, karsinta tai ilman karsintaa) ja sääolosuhteet korjuun aikana. ● Laitteiden asetuksien ja kunnon valvonta ● Kaluston korjaus ja laitteiden vaihto tarvittaessa; jotkut osat tarvitsevat säännöllistä vaihtoa ● Hyönteisvahinkojen silmämääräinen tarkistaminen katkaisun ja pilkonnan jälkeen. ● Lahon ja homeen määrä luonnon- ja/tai keinokuivauksen jälkeen (kuuma- tai kylmäilmakuivaus, ilmankierto puukappaleiden välissä, kosteuden tasapainottuminen kuivauksen jälkeen). ● Avainominaisuuksien valvonta (pituus, halkaisija ja kosteus, laho, home, hyönteisvahingot ja epäpuhtaudet) luonnon- tai keinokuivauksen jälkeen silmämääräisesti. Mitatut ominaisuudet kirjataan ylös. 29 Valokuvat: Ari Erkkilä
  32. 32. Polttopuun jakelu ● Polttopuun suojaaminen kosteudelta (lumi tai sade) ja kosteuden tiivistymisen estäminen varastoinnissa ● Kosteus mitataan ennen toimitusta loppukäyttäjälle, erityisesti jos polttopuuta on varastoitu pitkään. ● Tilavuus ja/tai paino mitataan lastauksen tai pakkauksen aikana ja/tai toimitettaessa ● Kuljetusauton tilavuus ja polttoaineen irtotiheys mitataan toimitustilavuuden määrittämiseksi. ● Varastointiohjeiden antaminen loppukäyttäjille. ● Valitusten käsittelyyn laaditaan järjestelmä. 30
  33. 33. Polttopuun tuottaja/kauppias Polttopuun tuottaja/kauppias selvitys raaka- aineen alkuperästä askeleet 1-6 tuoteseloste … laatii asiakkaalle tuoteselosteen. 31 Tuoteselosteen/pakkauksen etiketin vähimmäisvaatimukset  Toimittaja (henkilö tai yritys) sekä yhteystiedot  Kauppanimike; polttopuu  Raaka-aineen alkuperä (SFS-EN ISO 17225-5, yleensä 1.1.3 Runkopuu  Puulaji; koivu, leppä jne. tai sekapuu (sekapuulle kaikki puulajit ilmoitettava)  Alkuperämaa ja tuotantopaikka  Ominaisuuksien määrittely (SFS-EN ISO 17225-5 mukaisesti) ● velvoittavat ominaisuudet (pakolliset); halkaisija, pituus, kosteus ja tilavuus tai paino ● opastavat ominaisuudet (vapaaehtoiset); energiatiheys, kuivaustapa, laho/home, halkaistujen määrä ja katkaisupinnan laatu  Allekirjoitus, päiväys, paikka  Tiedot voidaan merkitä pakkaukseen, irtotavaralle erilliseen tuoteselosteeseen (esim. rahtikirjan mukana) sekä myös internetiin.
  34. 34. Esimerkki pakkauksen tuoteselosteesta 34
  35. 35. Polttopuun tuottaja/kauppias – Esipainettu tuoteseloste 35 TUOTESELOSTE SFS-EN ISO 17225-5:2014 MUKAAN Myyjän nimi: Eijan Laatupilke Oy Myyjän yhteystiedot: Koivurannantie 1, 40400 Jyväskylä, puh. 020-722 111 Toimituserä: …………………. irto-m3 tai ………………………………… kg Valmistajan nimi ja yhteystiedot: ………………………………………….. …………………………………………………………………………………….. Valmistusaika:…………………………Toimituspäivä:.……………………. Raaka-aineen alkuperä (SFS-EN ISO 17225-:2012) ……………………………………………………………………………………… Laatuluokka (SFS-EN ISO 17225-5:2014): A1  A2  B  Puulaji: koivu , leppä , kuusi , mänty , sekapuu  ………………… Pituusluokka: L……cm Halkaisijaluokka: D ……….cm Kosteus, märkäpainosta: (M)…………paino-% Halkaistujen määrä: A1 > 90 %, A2 > 50 %, B……………% pilkkeistä Katkaisupinnan laatu: sileä  rosoinen  Laho: A1 ei näkyvää lahoa, A2 < 5 % pilkkeistä, B………… % pilkkeistä Energiasisältö: …………. kWh/kg Toimituserä yhteensä …………... kWh Kuivaus: luonnonkuivaus, kylmäilmakuivaus , lämminilmakuivaus 
  36. 36. Loppukäyttäjä Polttopuun kuluttaja Tuoteseloste … tarkistaa, että vastaanotetun polttopuun ominaisuudet ovat polttopuun tuottajan/kauppiaan antaman tuoteselosteen mukaisia. • tarkistaa, onko lahoa tai hometta • tarkistaa, että puulaji vastaa tilausta • määrä ( irto-m3 tai pino-m3 tai paino) • noudattaa tuottajan/kauppiaan varastointiohjeita Puuvarasto: Valokuvat: Lauri Sikanen 34Katettu ulkovarasto: Valokuva: Kari Hillebrand
  37. 37. Standardit tilattavissa SFS:stä 37 ● Standardit voi hankkia Suomen Standardisoimisliitosta (https://sales.sfs.fi/) ● Mikäli haluat osallistua kiinteiden biopolttoaineiden standardisointityöhön, ota yhteyttä Kemestaan. ● Lisätietoja www.kemesta.fi

×