Tyyne Leivo-Larsson
3.3.1902–1.8.1977
Tyyne Leivo-Larsson oli naisten ja miesten välisen samapalkkai-
suuden ajaja. Suom...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tyyne Leivo-Larssonin esittely

508 views

Published on

Tyyne Leivo-Larsson (3.3.1902–1.8.1977) oli naisten ja miesten välisen samapalkkaisuuden ajaja. Suomen Ammattijärjestön toimistonhoitajasta kehittyi yksi tasa-arvon uranuurtajanaisista maassamme.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
508
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
204
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tyyne Leivo-Larssonin esittely

  1. 1.   Tyyne Leivo-Larsson 3.3.1902–1.8.1977 Tyyne Leivo-Larsson oli naisten ja miesten välisen samapalkkai- suuden ajaja. Suomen Ammattijärjestön toimistonhoitajasta kehit- tyi yksi tasa-arvon uranuurtajanaisista maassamme. Viipurin läänissä Uudellakirkolla syntyneen Tyyne Leivo-Larssonin ura on osoitus siitä, että lahjakas ja kielitaitoinen nainen saattoi työ- väenliikkeessä edetä toimistonhoitajasta ministeriksi ja Suomen en- simmäiseksi naissuurlähettilääksi. Vaikka Tyyne Leivo-Larsson oli työläisperheestä, hän kävi keski- koulun. Suomen Ammattijärjestön toimistonhoitajana hän tutustui ammattiyhdistysvaikuttajiin ja saattoi kehittää kielitaitoaan. Leivo-Larsson osasi ruotsia, englan- tia, saksaa ja esperantoa. Työn ohessa hän opiskeli Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Suomen Ammattijärjestön hajotessa Leivo-Larsson siirtyi vuonna 1929 Helsingin kaupungin pal- velukseen. Vuonna 1941 hän siirtyi valtion pysyvän työväensuojelu- ja huoltonäyttelyn hoitajaksi. Leivo-Larsson toimi 1920-luvulta alkaen Liiketyöntekijäin Liitossa. Hän oli Helsingin Konttoris- tien ammattiosaston puheenjohtaja. SAK:n edustajakokous päätti perustaa naisjaoston vuonna 1938. Hänet valittiin tämän ensimmäisen jaoston varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajana oli Laura Härmä, jota Tyyne Leivo-Larsson arvosti. Leivo-Larsson toimi SAK:n naisjaoston vara- puheenjohtajana 1938–1945 ja oli jäsen 1947–1956. Tyyne Leivo-Larsson osallistui Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton toimintaan. Hän toimi myös naisten yhteistyöjärjestöissä ennen toista maailmansotaa ja varsinkin sodan aikana. Tou- kokuussa 1941 hän johti Naisten työnvalmiusliiton puheenjohtajana matkaa natsi-Saksaan. Tämä matka kostautui sodan jälkeen. Kommunistien raju arvostelu sai Leivo-Larssonin eroamaan SAK:n naisjaoston jäsenyydestä vuonna 1945. Hän kuitenkin palasi naisjaoston jäseneksi SAK:n vuoden 1947 edustajakokouksen jälkeen ja osallistui jaoston toimintaan vuoteen 1956 saakka. Leivo-Larsson ajoi tarmokkaasti miesten ja naisten välistä samapalkkaisuutta. SAK:n naisjaoston vaikutuksesta hän oli Suomen edustaja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) konferenssissa vuonna 1950, kun järjestö käsitteli samapalkkaisuussopimusta. Hän teki myös SAK:n naisjaoston esitysten mukaisia eduskunta-aloitteita esimerkiksi palkallisesta synnytyslomasta. Tyyne Leivo-Larsson oli kansanedustaja vuosina 1948–1958 ja 1966–1970. Ministerinä hän oli vii- dessä hallituksessa vuosina 1948–1950 ja 1954–1958. Valtioneuvostossa Leivo-Larssonin vas- tuulla olivat sosiaaliministeriön asiat. Viimeisen ministerikautensa Leivo-Larsson oli myös pää- ministerin sijainen. Naisen toimiminen "varapääministerinä" herätti huomiota. Vuosina 1958–1965 Tyyne Leivo-Larsson oli Oslon suurlähettiläs. Hän oli Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs.

×