Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työttömien osaamisen nostaminen ja työn jakaminen

1,053 views

Published on

SAK haluaa parantaa vähän koulutettujen ja matalapalkka-alojen työttömien koulutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaa, työttömyysturvaa ja työn jakamisen malleja uudistamalla.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Työttömien osaamisen nostaminen ja työn jakaminen

  1. 1. Työttömien osaamisen nostaminen ja työn jakaminen SAK:n tiedotustilaisuus 11. helmikuuta
  2. 2. SAK:n esityksiä työllisyyden parantamiseksi • Työttömien palvelujen tehostaminen erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa • Työttömien omavalintaisen työnhaun malli nopeuttamaan työllistymistä • Palkkatuen käytön lisääminen erityisesti osatyökykyisten työllistämisessä • Työttömyysturvan yksinkertaistaminen ja karenssien uudistaminen • Irtisanottujen muutosturvan ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen • Maahanmuuttajien lupaprosessien kuntoon laittaminen • Työhön tulevien maahanmuuttajien kielikoulutuksen lisääminen ja kotoutumiskoulutuksen laadun parantaminen • Työn perässä liikkumisen tukeminen • Varhaiskasvatusmaksujen tulorajojen nostaminen 500 eurolla. • Työttömien osaamisen nostaminen • Työn jakamisen malli sovitellulla päivärahalla 11.2.2020
  3. 3. Työttömien osaamisen nostaminen
  4. 4. Kannustetaan työttömiä kehittämään osaamistaan Työttömien osaamisen nostotoimet kannustavat vähän koulutettuja ja matalapalkka-alojen työttömiä kouluttautumaan. 1. Koulutustarjontaa lisätään ja kohdennetaan aiempaa tarkemmin. 2. Työttömät, joilla on matala koulutustaso tai vanhentunut osaaminen, ohjataan ensisijaisesti koulutukseen. 3. Työttömyysturvaa muutetaan niin, että se tukee heikommassa asemassa olevien koulutusta. 11.2.2020
  5. 5. Työllisyysasteessa isot erot työntekijän koulutustaustan mukaan Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 11.2.2020 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18–64 v.) Perusaste Toinen aste Korkea-aste
  6. 6. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyys eriytynyt muista -30% -25% -20% -15% -10% -5% 0% 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Työllisyysasteiden erojen kehitys (18–64 v.) Perusaste vs. toinen aste Toinen aste vs. korkea-aste Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 11.2.2020
  7. 7. Elinaikaisten työvuosien odotearvot sukupuolen ja koulutustason mukaan 2018 11.2.2020 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 19,5 30,4 34,1 36,4 37,2 24,3 31,2 34,0 36,2 37,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Perusaste YO-tutkinto Amm. toisen asteen tutkinto Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Odotettu työuran pituus vuosissa Nainen Mies
  8. 8. Perusasteen koulutuksen työpaikat häviämässä 899 178 886 507 865 030 819 324 728 218 643 057 569 602 551 945 527 453 507 186 509 435 528 313 521 399 517 944 497 271 479 436 460 986 445 670 410 784 407 112 406 605 393 902 353 945 345 486 337 876 322 045 299 646 279 154 268 427 262 203 259 708 880 424 914 360 939 850 922 028 854 027 791 600 739 449 771 002 787 024 806 197 850 506 896 593 923 641 958 935 969 424 979 725 988 998 1 005 836 1 027 485 1 059 208 1 093 361 1 090 067 1 047 579 1 073 105 1 093 859 1 088 862 1 070 402 1 057 749 1 048 852 1 062 746 1 085 757 539 925 552 328 568 867 590 930 586 902 579 773 568 670 594 104 618 275 643 761 678 056 707 798 728 845 751 678 768 622 783 142 795 796 810 853 826 942 847 468 869 100 893 212 888 451 907 088 922 687 928 997 931 703 937 173 939 180 950 730 973 955 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Työpaikkojen muutos koulutusasteen mukaan 1987–2017 Perusaste Toinen aste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto11.2.2020
  9. 9. Nykytilanne: Työttömyysturvalla opiskelun kaksi vaihtoehtoa Työvoimakoulutus ► Tavoitteena usein suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa ► Lisäksi mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa ► TE-toimiston harkinnan mukaan ► Osallistujia vuosittain noin 50 000 (2018) Omaehtoinen opiskelu vähintään 25-vuotiaille työttömille 1) Pidemmät opinnot TE-toimiston harkinnan mukaan, jos opinnot parantavat ammattitaitoa ja työllistymistä. Etuutta maksetaan enintään 24 kuukauden ajan. • Osallistujia vuosittain noin 50 000 (2018) 2) Enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi aloittaa ilman TE-toimiston harkintaa, jos opinnot edistävät ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. 11.2.2020
  10. 10. SAK:n esitys: Osaamisen ja koulutustarpeen kartoitus työttömyyden alussa • Työttömän osaaminen kartoitetaan heti työttömyyden alussa. • Työtön ohjataan tarkoituksenmukaiseen koulutukseen: – Ilman ammatillista tutkintoa olevat ohjataan suorittamaan tutkinnon osaa tai tutkintoa, jota tarvittaessa edeltää oppimisvalmiuksia edistävä koulutus. – Työttömät, joiden osaaminen on vanhentunut ohjataan suorittamaan tutkinnon osaa tai tutkintoa tai muuta ammattitaitoa päivittävää kokonaisuutta. – Lomautettuja voidaan ohjata omaehtoisiin opintoihin. 11.2.2020
  11. 11. SAK:n esitys: Lisätään koulutukseen osallistuvien työttömien määrää 25 000:lla • Lisätään työttömyysetuudella opiskelevien määrää 25 000:lla vuosittain. • Tämä nostaisi työllisten määrää 2 500 henkilöllä, pidemmällä aikavälillä vielä enemmän. • Työvoimakoulutuksen jälkeen noin 40 prosenttia työllistyy, rekrykoulutusten jälkeen jopa yli 70 prosenttia. • Työllistymisen lisäksi runsaasti muita myönteisiä vaikutuksia, esimerkiksi syrjäytymisriski vähenee. • Opiskelupaikkoja lisätään erityisesti työvoimakoulutukseen. • Työvoimakoulutuksen lisärahoitustarve arviolta 20–30 miljoonaa euroa. 11.2.2020
  12. 12. • Määrä pysynyt samana viime vuosina, aiemmin koulutuksiin osallistui yli kaksinkertainen määrä. • Kohdentuu pääsääntöisesti työvoimapula-aloille. • Tukee jatkuvaa oppimista. • Enemmistö osallistuvista on miehiä, mikä tasapainottaa sukupuolten välistä osallistumista koulutukseen. • Työvoimakoulutus voidaan kohdentaa hyvin myös yli 50-vuotiaille. • Lähes kolmannes osallistujista maahanmuuttajia. 11.2.2020 Työvoimakoulutus tehokas keino lisätä työllisyyttä
  13. 13. • Lisätään myös tutkinnon osia lyhyempien koulutusten tarjontaa. — koulutuksen kesto esimerkiksi 1–3 kuukautta — tavoitteena muun muassa työttömän oman alan ammattitaidon päivittäminen • Luodaan malli avoimesta ammattiopistosta, jossa työtön voi opiskella omaehtoisesti lyhyitä opintokokonaisuuksia. 11.2.2020 Keinoja lisätä ja tehostaa koulutustarjontaa
  14. 14. Työttömyysturvan kehittäminen
  15. 15. Nykytilanne: Työttömyysturvan korotusosa • Työttömyysturvaa voidaan maksaa korotettuna työllistymistä edistävän palvelun ajalta enintään 200 päivältä. – Koskee muun muassa työvoimakoulutusta ja omaehtoisia opintoja. – Palvelusta on sovittava TE-toimiston kanssa ja työllistymissuunnitelmassa. • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha korotetulla ansio-osalla – Yhteensä 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. – Taitekohdan ylimenevältä osalta 25 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta (vuonna 2020 työttömyyttä edeltävän kuukausipalkan taitekohta 3 198 euroa). – Työttömyyspäivärahan vastaavat prosentit ilman korotusta 45 ja 20. • Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosa – Kaikille samansuuruinen. – 4,79 euroa/pv eli noin 103 euroa/kk vuonna 2020. • Palveluiden ajalta maksetaan myös kulukorvausta 9 euroa/pv. – 18 euroa/pv, jos esimerkiksi palvelu järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella. – Kulukorvausta ei makseta omaehtoisista opinnoista. 11.2.2020
  16. 16. SAK:n esitys: Kaikille sama euromääräinen korotusosa • Kaikille samansuuruinen korotusosa 250 euroa kuukaudessa – Edellytyksenä nykytilan mukaisesti palveluihin osallistuminen. – Maksetaan enintään 200 päivältä. • Muutoksen rahoitus ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla – Lisätään toinen taitekohta • työttömyyttä edeltävä kuukausipalkka on esimerkiksi noin 4 200 euroa – Alennetaan uuden taitekohdan jälkeistä ansio-osaa • esimerkiksi 20 prosentista 15 prosenttiin – Etuusmeno alenisi hieman staattisesti, mutta kouluttautumisen lisääntyminen huomioiden esitys olisi lähes kustannusneutraali. • Vaikutukset toimeentuloon – Matalammilla tuloilla työttömyyspäiväraha säilyy ennallaan ja palveluihin osallistuvan työttömän korotusosa nousee nykyisestä. – Korkeammilla tuloilla ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha pienenee – myös palveluihin osallistumisen ajalta. 11.2.2020
  17. 17. Ansiopäiväraha ilman korotusta vuonna 2020 ja SAK:n esityksessä 11.2.2020 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 5400 5600 5800 6000 Ansiosidonnainenpäiväraha(€/kk) Työttömyyttä edeltävä palkka (€/kk) Ansiopäiväraha ilman korotusta Ansiopäiväraha ilman korotusta SAK:n ohjelmassa
  18. 18. Ansiopäiväraha korotuksella vuonna 2020 ja SAK:n esityksessä 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 5400 5600 5800 6000 Ansiosidonnainenpäiväraha(€/kk) Työttömyyttä edeltävä palkka (€/kk) Ansiopäiväraha korotettuna Ansiopäiväraha kiinteällä 250 euron korotuksella 11.2.2020
  19. 19. Korotusosan nosto myös peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajille • Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosan nosto nykyisestä 103 eurosta 250 euroon. – Kustannusarvio noin 40 miljoonaa euroa. • Muutoksen rahoitus – Valtio kustantaa korotuksen esimerkiksi perustamalla määräaikaisen ohjelman työttömien koulutustason nostamiseksi. 11.2.2020
  20. 20. Muutoksen vaikutukset työttömyysturvaan Kuukausipalkka 2 000 euroa Nykytilanne • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha: 1 261 euroa/kk • Työttömyyspäiväraha korotetulla ansio-osalla (119 euroa/kk): 1 380 euroa/kk SAK:n esityksen esimerkki • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha: 1 261 euroa/kk • Työttömyyspäiväraha korotusosalla (250 euroa/kk): 1 511 euroa/kk • Erotus nykytilanteeseen verrattuna: +131 euroa/kk 11.2.2020
  21. 21. Muutoksen vaikutukset työttömyysturvaan Kuukausipalkka 4 300 euroa Nykytilanne • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha: 2 022 euroa/kk • Työttömyyspäiväraha korotetulla ansio-osalla (293 euroa/kk): 2 315 euroa/kk SAK:n esityksen esimerkki • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha: 2 018 euroa/kk • Erotus nykytilanteeseen verrattuna: -4 euroa/kk • Työttömyyspäiväraha korotusosalla (250 euroa/kk): 2 268 euroa/kk • Erotus nykytilanteeseen verrattuna: -47 euroa/kk 11.2.2020
  22. 22. Työn jakaminen
  23. 23. Työn jakamisen aikaisempia malleja • Työn jakaminen onnistuu enää vuorotteluvapaan turvin. • Vuorotteluvapaan käyttäjämäärät vähentyneet rajusti ehtojen heikentämisen seurauksena: aiemmin yli 20 000 vuodessa, vuonna 2018 enää noin 6 000. • Aiemman osa-aikalisän käyttäjiä oli enimmillään yli 12 000 vuodessa. Järjestelmä lakkautettiin vuonna 2013. • Vuorotteluvapaan sekä entisen osa-aikalisän on todettu parantaneen sijaisten työllisyyttä. • Vapaata tai työn keventämistä ovat hyödyntäneet erityisesti ikääntyneet. • Osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuksia kaivataan erityisesti osatyökykyisille. 11.2.2020
  24. 24. SAK:n esitys: Uusi mahdollisuus työn jakamiseen • Vuorotteluvapaan ehtojen heikentyminen sekä osa-aikalisän poistuminen ovat luoneet tarpeen uudelle mallille. • Otetaan käyttöön uusi mahdollisuus työn jakamiseen. 1. Kokoaikatyössä olevalle oikeus osa-aikaistaa työtään määräaikaisesti. • Kesto 6–12 kuukautta • Työaikaa lyhennetään esimerkiksi 40–60 prosenttiin kokoaikatyöstä 2. Työnantajan on palkattava työtön työnhakija vähintään osa-aikaiseen työhön. 3. Molemmille työntekijöille maksetaan osa-aikatyön palkkaa sekä työttömyyspäivärahaa soviteltuna. • Arvioitu työllisten lisäys noin 5 000 henkilöä vuodessa. • Tukee erityisesti ikääntyvien työssä jaksamista ja jatkamista. • Lisää osatyökykyisten työmahdollisuuksia. 11.2.2020
  25. 25. Yhteenveto
  26. 26. Näin SAK:n toimet edistävät työttömien asemaa ja työllisyyttä • Heikoimmin koulutettujen osaaminen ja työllistymisen mahdollisuudet paranevat. – Arvio koulutukseen osallistujien määrän kasvusta 25 000 – Arvio työllisyysvaikutuksista +2 500 • Matalammilla päivärahoilla koulutuksen aikainen etuus paranee selkeästi nykyiseen verrattuna. • Koulutuksen kasautuminen lievenee. • Työttömyysturva selkeytyy. • Työn muutoksiin voidaan vastata joustavasti koulutustoimilla. • Työtä jakamalla ikääntyvien työssä jaksaminen ja jatkaminen paranee ja työttömien osa-aikainen työllistyminen helpottuu. – Arvio työllisyysvaikutuksista +5 000 11.2.2020

×