Työelämän pelisäännöt

6,803 views

Published on

Tietoa työsuhteen perusasioista ja ammattiliiton jäsenyydestä.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
6,803
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4,620
Actions
Shares
0
Downloads
10
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Työelämän pelisäännöt

  1. 1. Työelämän pelisäännöt
  2. 2. 2 Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua: » Palkka ja muut työehdot Ammattiliitto neuvottelee puolestasi palkoista ja muista työehdoista. Oman alan työehtosopimuk- sessa sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Työ- ehtosopimuksessa sovitaan myös työajoista, sai- rausajan pal­kasta, ylityökorvauksista ja vuorotyö- lisistä sekä lomista. » Luottamusmies Ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät valit- sevat keskuudestaan luottamusmiehen, joka neu- vottelee, sopii, sovittelee ja välittää tietoa työnte- kijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies toi- mii työntekijöiden edustajana, jos työntekijöiden ja työnantajan kesken syntyy erimielisyyksiä. » Työttömyysturva Kun kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttö- myyskassaan. Jos jäät työttömäksi, kassa maksaa sinulle ansioihisi suhteutettua päivärahaa. » Neuvontaa, koulutusta, toimintaa Ammattiliitto tarjoaa monenlaista apua työelä- män haasteisiin aina oikeusavusta vaikkapa kieli- ja atk-kursseihin. Lisätietoja saat esimerkiksi liit- tosi jäsenlehdestä ja verkkosivuilta. » Etuja Ammattiliitot tarjoavat myös monia muita etuja jäsenilleen. Liitoilla on edullisia lomapaikkoja, ja niiltä voi saada tukea lomailuun sekä jäsenalen- nuksia matkailupalveluista. Monissa liitoissa alen- nuksia saa myös esimerkiksi bensasta ja vakuu- tuksista. Lisää tietoa jäseneduista saat liittojen verkkosivuilta.
  3. 3. 3 Huolehdi oikeuksistasi Kädessäsi on peruspaketti työelämän pelisään­­­ nöistä. Tästä kirjasesta löydät tietoa työsuh- teen perusasioista kuten työsopimuksesta, sai­­­rausajan pal­kasta, lomista ja lomarahoista, yli­töistä ja irtisanomisajoista. Kirjanen kannat- taa siis säilyttää! Työelämän pelisääntöjen kiemuroita ei tarvit- se jäädä murehtimaan yksin. Neuvoa voit ky- syä luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, työkavereilta tai ammattiliitosta. Kesäduuna- ri-info vastaa numerosta 0800 179 279. SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan nume- ro on 0800 414 004. Aina kannattaa selvittää, mitä mitä alasi työ- ehtosopimus sanoo sinua askarruttavasta asi- asta. Työehtosopimuksessa on yleensä sovit- tu asioista työntekijän kannalta paremmin kuin laissa. Sopimuksen saat työpaikaltasi, ammat- tiliitosta tai osoitteesta www.finlex.fi. Myös SAK:n ja ammattiliittojen www.liitot.fi-palvelu voi auttaa sopimuksen löytämisessä.
  4. 4. 4 Työelämän pelisäännöt Työsopimus on kaiken A ja O .................................................................................................. 5 Mikä ihmeen tes? ......................................................................................................................... 7 Koeaika ............................................................................................................................................ 8 Palkanmaksu .................................................................................................................................. 9 Luontoisedut ................................................................................................................................. 9 Eläketurva ....................................................................................................................................... 10 Tasa-arvoinen kohtelu ................................................................................................................ 10 Lomat ja loma-ajan palkka ........................................................................................................ 10 Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön ...................................................................... 12 Sairausajan palkka ....................................................................................................................... 12 Perhevapaat ................................................................................................................................... 12 Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto ....................................................... 13 Tapaturmavakuutus ..................................................................................................................... 13 Työaikalaki jaksamisen turvana ............................................................................................... 13 Vuokratyö ....................................................................................................................................... 14 Työharjoittelu ................................................................................................................................ 16 Oppisopimus ................................................................................................................................. 16 Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita ................................................... 16 Lomauttaminen ............................................................................................................................ 17 Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen ................................................................. 17 Irtisanomisajat ............................................................................................................................... 19 Työtodistus ..................................................................................................................................... 20 Työnantajan konkurssi ................................................................................................................ 20 Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ............................................................................ 20 Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden ................................................................... 21 SAK:laiset ammattiliitot ............................................................................................................. 23
  5. 5. 5 Työsopimus on kaiken A ja O Työsopimus on monelle ensimmäinen omaan elämään liittyvä sopimus. Sitä laadittaessa kan- nattaa olla tarkkana. Työsopimus on työnanta- jan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työn- tekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, vaikka suullinenkin sopimus on sitova. Silloin on riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työ- suhteen alussa tuli sovittua. Ellei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annetta- va työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista. Työnantaja, joka ei anna työntekijälle kirjalli- sesti keskeisiä työsuhteen ehtoja tahallaan tai huolimattomuuttaan, rikkoo työsopimuslakia.
  6. 6. 6 Työsopimuksessa on sovittava seuraavista asioista: » Osapuolet (työnantajan ja työntekijän nimi sekä koti- tai liikepaikka) » Mahdollinen koeaika ja sen pituus » Onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsuhde tai esimerkiksi harjoittelu » Määräaikaisuuden peruste, jos kysymyksessä on määräaikainen työsopimus » Työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa sopimuksessa työsuhteen kesto » Missä työtä tehdään » Millaisiin työtehtäviin työntekijä on palkattu » Palkka ja luontoisedut sekä palkanmaksukausi » Työaika (mikäli mahdollista, älä tee ns. nollatyö-/kutsutyösopimusta) » Vuosiloman ja lomarahan kertyminen » Sairausajan palkanmaksu » Irtisanomisaika » Työsopimuksen osana noudatettava työehtosopimus
  7. 7. 7 Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai mää- räajaksi. Pääsääntö on, että työsuhde solmi- taan pysyväksi eli toistaiseksi voimassa olevak- si. Silloin ei sovita työsuhteen kestosta, vaan työsopimus päättyy irtisanomalla irtisano­mis­ aikoja noudattaen. Määräaikaisen työsopimuk­sen voi tehdä vain perustellusta syystä. Esimer­kiksi sijai­suus on perusteltu syy. Kumpikaan osapuoli ei voi päättää määräai- kaista työsopimusta, vaan se päättyy sovitun määräajan kuluttua ilman irti­sa­nomista, elleivät osapuolet ole sopineet mah­dollisuudesta irti- sanoa työsopimus. Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu tai laissa säädetty. Sellainen sopimus ei ole pätevä. Jos työsopimuksessa on jotain epäselvää, sitä ei pidä allekirjoittaa. Neuvoa voi kysyä työpai- kan luottamusmieltä tai omasta ammattiliitosta. Mikä ihmeen tes? Uuden työntekijän kannattaa tarkistaa heti työ- suhteen alkumetreillä oman alansa työehtosopi- mus eli tes, jossa on sovittu alalla noudatettavat vähimmäisehdot kuten vähimmäispalkat ja eri- laiset palkanlisät. Työehtosopimus on valtakunnallinen sopimus, jonka kunkin alan etuja valvova ammattiliitto on neuvotellut määräajaksi yhdessä työnantaja- puolen kanssa. Valtaosa maamme työehtosopi- muksista on yleissitovia. Tällöin työnantajan on noudatettava työehtosopimusta työsuhteen vä- himmäisehtona riippumatta siitä, onko työnteki- jä tai työnantaja oman alansa liiton jäsen. Työehtosopimusta voi kysyä työpaikan luotta­ mus­­­mieheltä tai omasta ammattiliitosta. Useim­­ mat sopimukset ovat netissä osoitteessa: www.finlex.fi > Viranomaiset > Työehtosopimuk- set > Yleissitovat työehtosopimukset.
  8. 8. 8 Koeaika Työsopimukseen voidaan sopia koeaika, jonka pituus saa olla enintään kuusi kuukautta työ- suhteen alkamisesta lukien. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puo- let työsopimuksen kestosta. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella, jos työntekijä on ollut poissa töistä sairauden tai perhevapaan takia 30 päivää. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat pur- kaa työsopimuksen niin, että se päättyy ilman irtisanomisaikaa. Sopimusta ei saa purkaa syrji- vin tai epäasiallisin perustein. Jos työntekijä tekee monta peräkkäistä määrä- aikaista työsopimusta saman työnantajan kans- sa, saa koeaika olla vain kerran ensimmäisessä työsuhteessa, elleivät työt muutu olennaisesti. Kuvaaja © Jyrki Komulainen
  9. 9. 9 Palkanmaksu Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka on maksettava kerran kuukaudessa ja tuntipalk- kaisille kahden viikon välein. Palkkapäivän sattuessa pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivään, juhannus- tai jouluaattoon tai arkilauantaihin palkka maksetaan niitä edeltä- vinä arkipäivinä. Vähimmäispalkka määräytyy oman alan työeh- tosopimuksen mukaan. Jos työnantaja ei ole si- dottu mihinkään työehtosopimukseen, työnte- kijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on an- nettava palkkalaskelma (tilinauha), josta nä- kyvät peruspalkka, erilliset palkanlisät, luon- toisedut, ylityökorvaukset, päivärahat ja muut korvaukset, vuosilomapalkka sekä palkasta pe- rityt sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä mahdol- linen ammattiliiton jäsenmaksu. Työsuhteen päättyessä palkka ja lomakorva- us on maksettava heti. Jos ”lopputili” viivästyy, työnantajan on maksettava niin sanottu odo- tusajan palkka enintään kuudelta päivältä. Luontoisedut Luontoisetuina pidetään niitä työnantajan työntekijälle kustantamia rahanarvoisia etu- ja, joista on sovittu osana palkkaa tai palkan sijasta. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi autoe- tu, ravintoetu, puhelinetu ja asuntoetu. Luon- toisetuja voivat olla myös erilaiset tavarat ja palvelukset. Verohallinto määrittelee vuosittain luontois­ etujen arvon. Luontoisetujen verotusarvo on palkkatuloa, joten sitä verotetaan kuten nor- maalia rahapalkkaa.
  10. 10. 10 Eläketurva Eläkkeen tarkoituksena on turvata toimeentu- lo paitsi vanhuuden, myös työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheen huol- tajan kuoleman varalta. Työnantajan on vakuutettava jokainen 17 vuot- ta täyttänyt työntekijä jossakin työeläkelaitok- sessa ja maksettava hänestä työeläkemaksua ensimmäisestä työtunnista alkaen. Myös työn- tekijältä peritään työeläkemaksu palkanmak- sun yhteydessä. Tasa-arvoinen kohtelu Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasa- puolisesti kaikessa toiminnassaan. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, etnisen alkuperän, iän, sairau- den, ammattiyhdistystoiminnan tai mielipiteen vuoksi. Määrä- ja osa-aikaisia työntekijöitä ei saa kohdella eri tavoin kuin muita. Lomat ja loma-ajan palkka sekä lomaraha Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan tai sitä vastaavaan vapaaseen. Lomanmääräy- tymisvuosi on 1.4.–31.3. Vähintään 35 tuntia tai 14 päivää kuukaudessa työskentelevillä lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Vuosilomaan oikeuttavat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäi- vät, kuten sairauspäivät. Loma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Vä- hintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän tuntipalkkaisen lomapalkka on lain mukaan yh- deksän prosenttia bruttopalkasta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden. Jos työsuhde on jat- kunut yli vuoden, on lomapalkka 11,5 prosenttia. Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentele- vän tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy kes- kiansion ja kertoimien mukaan. Kuukausipalk- kainen saa normaalin palkan.
  11. 11. 11 Vuosilomapalkan lisäksi maksetaan työehtoso- pimuksissa sovittu lomaraha. Se on tavallisesti puolet lomapalkasta. Lomapäivät maksetaan rahana eli lomakorvauk­ sena silloin, kun vuosiloman antaminen ei ole mahdollista työsuhteen päättyessä – esimerkik­ si jos määräaikainen kesätyösuhde loppuu ja lomat ovat pitämättä. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka. Työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan, loma- korvaukseen ja lomarahaan vanhenee työsuh- teen päätyttyä kahdessa vuodessa. Lomakor- vaus ja lomaraha ovat normaalia verotettavaa tuloa, mikä tulee huomioida veroprosenttia määriteltäessä ja esimerkiksi opinto- tai asu- mistukea hakiessa. Vuosilomasta saa tarkempia tietoja www.vuosilomaopas.fi.
  12. 12. 12 Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä jo palveluksessa oleville osa-aikaisille työnteki- jöille ennen uusien työntekijöiden palkkaamis- ta. Vapautuvista työpaikoista on ilmoitettava siten, että osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työn- tekijöillä on mahdollisuus hakeutua niihin. Sairausajan palkka Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oi­keus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä silloin, kun työsuhde on jatkunut kuukauden. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi saada 50 prosenttia palkasta. Työehtosopimuk- sessa on yleensä sovittu paremmista eduista. Perhevapaat Työntekijällä on oikeus äitiys-, isyys-, vanhem- pain- ja hoitovapaaseen. Pois saa olla myös perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi ja pakottavista perhesyistä. Työntekijä saa ly- hentää työaikaansa, kun lapsi aloittaa koulun tai jos lapsi on alle 3-vuotias. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa työntekijällä on oikeus tila- päiseen hoitovapaaseen. Perhevapaan päätyt- tyä työnte­kijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.
  13. 13. 13 Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Uutta työntekijää perehdytettäessä on kiinni- tettävä erityishuomiota työhön mahdollisesti liittyviin vaaroihin ja riskeihin. Työturvallisuus- lain mukaan työnantajan on annettava työn- tekijälle työn ja työolosuhteiden edellyttämää ohjausta. Tämä tarkoittaa perehdyttämistä työ- paikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toi- mintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin. Työntekijällä on velvollisuus noudattaa annet- tuja ohjeita ja ilmoittaa mahdollisista vaarois- ta välittömästi työnantajalle. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työtehtävästä, jos siitä aiheu- tuu vakavaa vaaraa hänen tai muiden työnteki- jöiden terveydelle. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Uusille työntekijöille on teh- tävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa ai- heutua vaaraa tai haittaa terveydelle. Tapaturmavakuutus Työaikana tai työmatkalla sattuneista tapatur- mista tai ammattitautiin sairastumisesta saa korvauksen työnantajan pakollisesta tapatur- mavakuutuksesta. Työaikalaki jaksamisen turvana Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Työn- antajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtun- neista ja maksetuista korvauksista. Työaikalain työaika- ja lepoaikasäännösten noudattaminen on tärkeää. Kun työaika on yli kuusi tuntia vuorokaudessa, työntekijälle on annettava ruo­katunti. Työnan-
  14. 14. 14 taja ja työntekijä voivat sopia lyhemmästäkin lepoajasta. Jos työntekijä saa poistua tauon ai- kana työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan. Ylityötä on työaika, joka ylittää säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Työn- tekijän kanssa on joka kerta sovittava erik- seen ylitöiden tekemisestä. Työntekijän ei siis ole pakko suostua ylitöiden tekemiseen, vaikka työnantaja sitä esittäisikin. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan lain mu- kaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro- sentilla korotettu palkka. Seuraavilta tunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Ylitöitä voi tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana, kuiten- kin enintään 250 tuntia vuodessa. Työehtosopi- muksessa on työajoista tarkempia määräyksiä. Vuokratyö Vuokratyössä työntekijällä on työsuhde vuok­ raus­yritykseen, vaikka itse työsuoritus tehdään käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksellä on työn johto- ja valvontaoikeus. Lisäksi se vastaa työn­ tekijän opastamisesta ja työturvalli­suudesta yhdessä vuokrausyrityksen kanssa. Vuokratyönantajia koskevat samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia. Työsopimuksen pi- tää olla toistaiseksi voimassa oleva. Määräai- kaisen sopimuksen voi tehdä samoin perus- tein kuin muissakin työsuhteissa. Pelkästään se, että kyse on vuokratyöstä, ei oi­keuta te- kemään määräaikaista työsopimusta. Vuok- ratyössä noudatetaan käyttäjäyrityksen työ­ ehtosopimusta, ellei vuokrausyritys ole sidot­tu muuhun työehtosopimukseen. Lisätietoja vuokratyöstä osoitteesta www.vuokratyoopas.fi.
  15. 15. 15
  16. 16. 16 Työharjoittelu Työharjoittelu on osa useimpia koulutusmuoto- ja. Harjoittelusta on maksettava palkka silloin, kun työ tehdään työsuhteessa. Oppisopimus Oppisopimus on yksi tapa hankkia itselleen ammatti. Oppisopimuskoulutuksessa työnte- kijä solmii työsuhteen työnantajaan. Koulutus muodostuu työn opetuksesta työpaikalla ja tie- topuolisesta opetuksesta kursseilla. Työpaikal- la ollessaan opiskelija saa palkkaa ja kurssil- la ollessaan taloudellista tukea. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita Laki nuorista työntekijöistä on laadittu suoje- lemaan nuoren työntekijän henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä. Laissa määritellään muun muassa, minkä pituisia ja mihin vuorokauden ai- kaan sijoittuvia työvuoroja nuoret voivat tehdä. Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttä- nyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvolli- suutensa. Vähintään 14-vuotias saa tehdä tietyin ehdoin sellaista kevyttä työtä, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse.
  17. 17. 17 Lomauttaminen Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkan- maksun tilapäistä keskeyttämistä. Lomautuk- sen perusteena ovat taloudellis-tuotannolli- set tekijät. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Työntekijälle on an- nettava lomautusilmoitus 14 päivää ennen lo- mautuksen alkamista. Lomautuksen aikana työntekijä on oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa vain, jos työntekijä, jonka sijainen hän on, voi- taisin lomauttaa. Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen Työnantaja voi irtisanoa työntekijän taloudelli- sista ja tuotannollisista syistä. Yrityksissä, jois- sa on vähintään 20 työntekijää, on käytävä en- sin yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvottelut (www.yhteistoimintaopas.fi). Työntekijä voidaan irtisanoa henkilöstä johtuvis- ta syistä, jos hän on laiminlyönyt työvelvoittei- taan, esimerkiksi myöhästellyt jatkuvasti. Ennen kuin työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen, työntekijää on kuultava. Yleensä edellytetään, että työntekijälle on annettu ensin varoitus.
  18. 18. 18
  19. 19. 19 Lainmukaiset irtisanomisajat Irtisanomisajat työntekijän irtisanoutuessa 14 päivää – työsuhde jatkunut enintään 5 vuotta 1 kuukausi – työsuhde jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisajat työnantajan irtisanoessa työntekijän 14 päivää – työsuhde jatkunut enintään vuoden 1 kuukausi – työsuhde jatkunut vuodesta neljään vuoteen 2 kuukautta – työsuhde jatkunut neljästä kahdeksaan vuoteen 4 kuukautta – työsuhde jatkunut kahdeksasta 12 vuoteen 6 kuukautta – työsuhde jatkunut yli 12 vuotta Erityisen vakavissa laiminlyöntitapauksissa työ- suhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa. Jos työntekijä irtisanoutuu, hänen on toimitetta- va irtisanoutumisilmoitus työnantajalle. Irtisanou- tumista ei tarvitse perustella. Irtisanomisaikana työntekijän on tehtävä työnsä normaalisti, ja hän saa ajalta normaalin palkan. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta teh­täessä tai asiasta sovita työsuhteen kes­täes­­ sä. Työnantaja voi purkaa määräaikaisen työso- pimuksen, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työ- suhdevelvoitteitaan olennaisesti.
  20. 20. 20 Työtodistus Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen pää­ tyt­tyä työtodistus. Siihen on kirjattava työsuh- teen kesto ja työtehtävät. Työntekijä voi ha­ lu­tes­saan pyytää työnantajaa merkitsemään to­dis­tukseen myös työsuhteen päättymissyyn ja arvion työtaidosta. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päät- tymisestä. Työnantajan konkurssi Palkkaturva maksaa työntekijän palkkasaata­ vat silloin, kun työnantaja ei voi niitä kon­kurs­ sin vuoksi maksaa. Saatavaa on haettava kol- men kuukauden kuluessa sen eräänty­misestä. Hakemuskaavakkeita saa työ- ja elinkeinotoi- mistoista. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Työpaikalla työntekijöitä edustaa työntekijöi- den keskuudestaan valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen teh­­tävänä on toimia neu- vottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedon- ­välittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Luottamusmies tuntee oman alansa työehtoso- pimuksen ja työlainsäädännön sekä muut ajan- kohtaiset asiat. Työsopimus kannattaa käydä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa ennen sen allekirjoittamista. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, van- hemmat työn­te­kijät ovat korvaamaton apu työ­ suhdeasioissa. Ongelmati­lan­teissa kannattaa aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon, vaikka ei vielä olisikaan jäsen. Myös aluehallin- tovirastot antavat apua. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu.
  21. 21. 21 Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, joissa liitot ja työnantajat sopivat työelämän pelisäännöistä. Työehtosopimus on tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Ammattiliitto näkyy työpaikalla ennen kaikkea luottamusmiehen ja ammattiosaston toiminnan kautta. Liitosta saa apua ja neuvoja ongelmatilanteissa sekä oikeusavun työriita-asioissa. Liittyessään ammattiliittoon työntekijä pääsee myös työttömyyskassan jäseneksi. Jos hän jää työttömäksi, oikeus kassan maksamaan ansiosi- donnaiseen päivärahaan syntyy 26 viikon työs- säolon ja jäsenyyden jälkeen (työssäolo­ehto). Työssäoloehtoa voi kartuttaa myös lyhyissä pätkissä. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmak- sun voi hoitaa jättämällä työnantajalle perin- tävaltakirjan, jolloin työnantaja tilittää palkasta liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Ne voi myös suorittaa itse. Maksut voi vähentää vero- tuksessa. Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden
  22. 22. 22 Ammattiyhdistysliike on saanut vuosien varrella aikaan yhtä ja toista. Jos am- mattiliittoja ei olisi, suomalaisilla ei olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänään pidetään itsestään selvinä. » Kahdeksan tunnin työpäivä » Viisipäiväinen työviikko » Kesäloma » Talviloma » Sairausajan palkka » Irtisanomissuoja » Äitiys- ja vanhempainvapaa » Ylityökorvaukset » Lomaraha » Vuorotteluvapaa Ammattiliittoon liittyminen on helppoa. Hyvä vaihtoehto on mennä työpaikkasi luottamus- miehen juttusille. Kukahan hän mahtaa olla? Ota selvää. Voit myös täyttää liittymislomakkeen ammatti- liiton nettisivuilla tai osoitteessa www.liitot.fi.
  23. 23. 23 Mikä on liittosi? Ohessa on luettelo SAK:n jäsenliitoista ja niiden nettiosoitteista. Osoitteessa www.liitot.fi on hakukone, josta voit etsiä oman liittosi. Apua liiton valintaan saat myös puhelinnumerosta 0800 179 279. SAK:laiset ammattiliitot Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fi yhteisöjäsen: Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY www.slsy.info Ilmailualan Unioni IAU www.iau.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi yhteisöjäsenet: Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi Tulliliitto www.tulliliitto.fi Rajaturvallisuusunioni www.rtu.fi Vankilavirkailijain Liitto VVL www.vankilavirkailija.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.com Metallityöväen Liitto www.metalliliitto.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fi Paperiliitto www.paperiliitto.fi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fi Puuliitto www.puuliitto.fi Rakennusliitto www.rakennusliitto.fi Rautatievirkamiesliitto www.rvlry.fi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fi Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHu Suomen Merimies-Unioni SMU www.smu.fi Suomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fi Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL www.sssl.fi Sähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fi TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto www.teamliitto.fi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme www.teme.fi Veturimiesten liitto www.vml.fi Yleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi
  24. 24. 24 www.sak.fi www.liitot.fi Painokarelia2017

×