Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työeläkeuudistus 2017

6,110 views

Published on

Kalvosarja vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Työeläkeuudistus 2017

  1. 1. TYÖELÄKEUUDISTUS 2017
  2. 2. Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän 62,4 vuoteen 2025 mennessä sekä turvaa riittävät eläkkeet ja niiden rahoituksen. Eläkeuudistus on ollut työmarkkinajärjestöjen työlistalla vuodesta 2009. Pitkästä työurasta hyötyvät sekä työntekijä että julkinen talous. Jos pidentyvä elinaika kasvattaa työhön osallistumista, työntekijä saa paremman eläkkeen, kunnat ja valtio enemmän verotuloja. Työurien pitenemisen ja julkisen talouden tasapainon ratkaisee lopulta työllisyys. MIKSI UUDISTUS?
  3. 3. NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt Eläkkeen karttuminen ja karttumisen alkaminen Eläkkeiden taso, elinaikakerroin SAK:lle tärkeää •Eläkelupaus nuorille •rahoituksen riittävä taso •Ikääntyvien asema •kaikki eivät pysty jatkamaan työssä •Työelämän laatu •työn joustettava työntekijän tarpeissa
  4. 4. Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. ELÄKEUUDISTUS VAIKUTTAA VUODESTA 2017 ALKAEN
  5. 5. Näin eläkettä kertyy palkasta: 17 vuodesta vanhuuseläkeiän ylärajaan 1,5 prosenttia. Vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen palkasta kertyvän eläkkeen lisäksi jo karttuneeseen eläkkeeseen lykkäyskorotus0,4 prosenttia jokaiselta työn jatkamisen kuukaudelta. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä 1,5 prosenttia. Elinaikakerroin lievenee vuonna 2027, kun vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Palkansaajamaksun vähenteisyyspoistuu eli eläkettä kertyy koko ansiosta. Korotetun karttuman ajalta maksettu korotettu palkansaajamaksu poistuu ja nettopalkka suurenee tämän verran. Siirtymäsäännös vuosina 2017─2025. ELÄKEKARTTUMAT
  6. 6. Siirtymäsäännös karttumissa Palkansaajamaksun vähenteisyyspoistuu. Siirtymäsäännöstä tarvitaan pehmentämään karttumien muutoksia (erityisesti 1960-luvulla syntyneet). Siirtymäkauden korotetun karttuman ajalta maksetaan edelleen korotettua palkansaajamaksua 1,5 prosenttia. Elinaikakerroin lievenee vuonna 2027, kun vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. ELÄKEKARTTUMAT 17-52 53-62 63- 2017-2025 1,5 % 1,7 % 1,5 %
  7. 7. UUDISTUKSEN MYÖTÄ ELÄKE KARTTUU YKSINKERTAISEMMIN JA OIKEUDENMUKAISEMMIN 0 % 4 % 2 % 1 % 5 % 3 % 18-52v 53-62v 63-67v 17v 0 % 1,5 1,4 % Karttumaprosentit nyt: 1,9 1,8 % 4,5 % 4,2 % 3 % 4 % 1 % 5 % 2 % 0 % Ve-iänalarajan jälkeen 1,5% 17 vuodesta vanhuuseläkeiän ylärajaan Karttumaprosentit alkaen 2017: *Lykkäyskorotus lisätään jo kertyneeseen eläkkeeseen. Lykkäyskorotus* 0,4 %/kk= 4,8 %/v NYT: Palkansaajan eläkemaksuvähennyksen vuoksi Eläkekarttumat jäävät nimellistä karttumaa pienemmiksi.
  8. 8. Valtion varoista maksetaan eläkkeen kertymistä opiskeluajoiltaja alle 3 vuotiaan lapsen hoitovapaanajalta (erillinen laki). Etuuden perusteena on laskennallinen tulo 707 €/kk (2014 ) Eläkettä kertyy 1,5 % etuuksien perusteena olevista tuloista, ja tuloina otetaan huomioon 117 % äitiys-ja vanhempainrahan perusteena olevasta tulosta 75 % ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena olevista ansioista 65 % aikuiskoulutustukien sekä eläke-, tapaturma-ja liikennevakuutuksen mukaisten kuntoutusetuuksien perusteena olevista tuloista 65 % sairauspäivärahojen perusteena olevasta tulosta 65 % tapaturma-, liikenne-ja sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten mukaisen ansionmenetyskorvauksen perusteena olevasta työansiosta 55 % vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista ELÄKETTÄ KERTYY MYÖS PALKATTOMILTA AJOILTA KUTEN 2005 UUDISTUKSESSA SOVITTU
  9. 9. ELINAIKAKERTOIMEN LIEVENTYMINEN Nykyinen ja lievennetty elinaikakerroin eri syntymävuosille Syntymävuosi Nykyinen Lievennetty Elinaikakerroin
  10. 10. Fyysisesti tai psykososiaalisestikuormittavassa työssä mahdollisuus hakea 63-vuotiaana työuraeläkettä: Työhistoria 38 vuotta; todennetaan rekisteritiedoilla ja muilla luotettavilla selvityksillä. Kuormittavuus suhteessa mahdollisuuteen selviytyä nykyisessä työssä. Edellytykset eläkkeeseen lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Äitiys-, isyys-ja vanhempainvapaasta huomioidaan kolme vuotta. Työsuhteen päättymisestä voi olla enintään vuosi. Hakijan oma selvitys ja työterveyshuollon lausunto. Kertynyt eläke vähennettynä elinaikakertoimella. TYÖURAELÄKE
  11. 11. Osa-aikaeläkkeestä osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka-eikä työaikaseuranta. Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Kutakin varhennettua kuukautta kohden vähennys on 0,4 prosenttia. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna 2025. OSITTAIN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE
  12. 12. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä. Perustuu työnantajan ja työntekijän sopimukseen. Otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Muutos tehdään työaikalain 15 §:n 3 momenttiin. Tulee voimaan 1.1.2017. LYHENNETTY TYÖAIKA
  13. 13. Viisi vuotta ennen vanhuuseläkkeen alarajaa vahvistetaan tavoite- eläkeikä= ikä, johon asti tulisi tehdä töitä korvatakseen elinaikakertoimen kuukausieläkkeeseen tekemän pienennyksen. Vanhuuseläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen. (v. 2027). Vanhuuseläkeiän yläraja ja työsopimuslain eroamisikä seuraavat muutosta täysinä vuosina. Alaraja muuttuessa arvioidaan myös yläraja. IKÄRAJAT Syntymävuosi Vanhuuseläkeikä VE yläraja 1955 63v3 kk 68 1956 63 v6 kk 68 1957 63 v9 kk 68 1958 64 v 69 1959 64 v3 kk 69 1960 64 v6kk 69 1961 64 v9 kk 69 1962 65 v 70
  14. 14. Nyt: sopeutus eläkkeen tason kautta = keskimääräisen eliniän noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Jatkossa vaikuttaa myös eläke-ja työssäoloajan suhde siten, että suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. Työurien kehittymistä, työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä ja työeläkejärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tarkastellaan ensimmäisen kerran 2027. Tämän jälkeen viiden vuoden välein.Kolmikantainen arviointi lainsäädäntöön. Päätetään tarvittavista toimenpiteistä arvioinnin perusteella. Eläkeikärajoja ei tarvetta muuttaa, jos elinajan kasvaessa työurat pitenevät muutoin riittävästi. Työuria mitataan 18-vuotiaan työvoimaan kuulumisajan odotteella. Tasona vuosi 2025 = arvioitu työvoimaan kuulumisaika 18-vuotiaan elinajasta noin 60 prosenttia. ELINAJANODOTE MUUTTUU -SOPEUTUS
  15. 15. Työurasuhdemittaa sitä, lisääkö pidentyvä elinaika riittävästi työvoimaan kuulumista. 18-vuotiaan työvoimaodote oli vuonna 2013 noin 37 vuotta. Arvio työvoimaodotteen tavoitteesta: 2017: 37,6 vuotta 2025: 39 vuotta 2035: 40 vuotta TYÖURASUHTEEN ARVIOITU KEHITYS SITEN, ETTEI IKÄRAJAMUUTOKSIA TARVITTAISI 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 18v työvoimaan kuulumisajan odote, vuosia Työurasuhteen tavoitetaso Työvoimaodotteen 5vkeskiarvo
  16. 16. Tarkistussäännön soveltaminen alaikärajoihin 2025 jälkeen / perustuu nykyisiin väestönennusteisiin. IKÄRAJOJEN MUUTOKSET ENINTÄÄN Vanhuuseläkkeen alaikäraja korkeintaan Työuraeläkkeenalaikäraja Osittaisen vanhuuseläkkeenalaikäraja Vuonna 2029 (s. 1964, nyt 50 v) 65 v 63 v 62 v Vuonna 2037 (s. 1971, nyt 43 v) 66 v 1 kk 64 v 1 kk 63 v 1 kk Vuonna 2048 (s. 1981, nyt 33 v) 67 v 1 kk 65 v 1 kk 64 v 1 kk Vuonna 2061 (s. 1993, nyt 21 v) 68 v 66 v 65 v
  17. 17. Työkyvyttömyyseläkkeet paranevat: Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa ns. tuleva aika ulottuu vanhuuseläkeiän alaikärajaan. Tulevan ajan karttuma sama kuin eläkkeen karttuma: 1,5 prosenttia. Palkansaajan työeläkemaksun vähentämisestä luopuminen parantaa eläkkeen tasoa. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET Syntymävuosi Arvioituparannus 1970 6 prosenttia 1980 13 prosenttia 1990 20 prosenttia Esimerkkinä 55-vuotiaana työkyvyttömäksi tuleva verrattuna nykytilaan, arvio:
  18. 18. Työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät Lisäpäiväoikeutta arvioidaan 31.5.2019 mennessä, kun on kokemusta siitä, kuinka 60 vuotta täyttäneiden oikeudet työssäoloehdon uusivaan työhön tai aktiivitoimiin ovat vaikuttaneet. (Työurasopimus) Arvioinnin perusteella tarpeelliset lisätoimet. Jos toimet ovat vaikuttaneet tarkoitetusti ja osapuolet toteavat sen, lisäpäiväoikeuden alarajaa nostetaan 1961 syntyneistä alkaen yhdellä vuodella 62 vuoteen (vuosi 2022). MUUTOSTURVA Jos uusi palkka on vanhaa pienempi, työttömyyspäiväraha määritellään 58 vuotta täyttäneille uudelleen työllistyville vanhan palkan perusteella. Ikääntyneille otetaan käyttöön pitkäkestoinen palkkatuki. TYÖTTÖMYYSTURVAN LISÄPÄIVÄT
  19. 19. Työeläkemaksu (TyEL) Vuonna 2016 työeläkemaksu 24 prosenttia. Vuosina 2017─2019 työeläkemaksu 24,4 prosenttia. EMU-puskuri Taloustilanteen edellyttäessä puskurista voidaan käyttää vuodessa enintään 0,8 prosenttia. Suhdannetilanteen arviointiin kriteerit. EMU-puskurin käyttö ei saa vaarantaa työeläketurvan kestävää rahoitusta. Puskurin käyttö edellyttää yksimielisyyttä. Puskurin käytön yhteydessä sovitaan aikaväli, jolla käytetyt varat suhteessa palkkasummaan kerätään takaisin. Varat kerätään takaisin työllisyys-ja taloustilanteen parantuessa. TYÖELÄKKEIDEN RAHOITUS
  20. 20. Työnhakijoiden kuntoutustarpeet huomioidaan nykyistä paremminja pitkittyviin työkykyongelmiin varhainen puuttuminen. Muutokset vanhuuseläkeiässä vaikuttavat kuntoutuksen yläikärajaa. Psykoterapian korvausten tasot yhdenmukaistetaan = ikä ei määrittele korvauksen tasoa. Psykoterapian korvauksen piiriin tulevia hoitomuotoja laajennetaan. Selvitystyö sairauspoissaolojen vähentämisestä: Tavoitteena on lisätä lääkärien tietoisuutta keskimääräisistä toipumisjaksoista. Hoitava lääkäri määrittää sairausloman pituuden kuten nykyisinkin. EK, SAK ja STTK toteavat, että työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää nykyisellään. MUUT KEHITTÄMISTOIMET
  21. 21. TULOKSEN VAIKUTUKSET ELÄKKEIDEN TASOON -5 0 5 10 15 20 25 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Keskieläkkeen muutos, 75-vuotiaat Prosenttia malliX, M malliX, N Keskieläkkeen muutos prosentteina, 75-vuotiaat
  22. 22. TULOKSEN VAIKUTUKSET HUOMIOIDEN ELINIKÄ JA SAATU ETUUS Yhteisvaikutus eri sukupolvien miehille ja naisille
  23. 23. Eläkkeellesiirtymisiän tavoite 62,4 vuotta 2025 saavutetaan Julkisen talouden kestävyysvaje pienenee runsaan prosenttiyksikön. Ikärajat muuttuvat siirtymäajalla ja vanhuuseläkeiän alaraja nousee 65 vuoteen. Vastaavasti yläikäraja nousee 70 vuoteen. Jatkossa ikärajamuutoksiin vaikuttavat myös työurien pituudet. Karttumaratkaisu oikeudenmukainen. Palkansaajamaksun vähenteisyydenaiheuttama eläkkeiden piiloleikkuri poistuu = eläkkeiden taso nousee. Karttuma alkaa jo 17 vuodesta. Tavoite-eläkeiän määrittely lisää ymmärrettävyyttä – elinaikakerroin näkyväksi. Pitkän työuran raskaissa töissä tehneillä mahdollisuus työuraeläkkeeseen. TIIVISTYS: NEUVOTTELUTULOS
  24. 24. Työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. 58-vuotiaille uudelleen työllistyville työttömyysturvan taso vanhan palkan perusteella, jos uusi palkka on vanhaa pienempi. Työeläkkeiden rahoitus turvataan vuosikymmenen loppuun, maksutaso ennakoitava tulevaisuudessa. Osa-aikaeläkkeestä joustavampi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Työaikalakiin käytännön mahdollistava täsmennys. Työnhakijoiden kuntoutustarpeet huomioidaan nykyistä paremmin. Sairaspoissaolokäytäntöjen, kuntoutuksen ja psykoterapian kehittäminen. Perhe-eläkkeisiin ja palkattomien jaksojen eläkekertymiin ei heikennyksiä. Työkyvyttömyyseläkkeet paranevat. TIIVISTYS: NEUVOTTELUTULOS
  25. 25. TAUSTATIETOJA
  26. 26. Putkenalaraja Lisäpäivienalaikäraja 1950 -1954syntyneet 57 v 1 kk 59v 1955ja 1956syntyneet 58 v 1 kk 60v 1957ja jälkeen syntyneet 59 v 1 kk 61v ”TYÖTTÖMYYSPUTKEN” IKÄRAJAT 60 vuotta täyttäneillä työttömillä oikeus työvoimaviranomaisen järjestämään tukityöhön tai muuhun aktiivitoimeentyössäoloehdon täyttämiseksi Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen päiväraha määräytyy aiemman työsuhteen palkan perusteella Ikääntyneille työnhakijoille tarvittaessa työkykyarvio

×