Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Turvallisuus työelämän muutoksessa

448 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

SAK peräänkuuluttaa julkaisussaan mm. lainsäädännön ja vähimmäistyöehtojen noudattamista työpaikoilla sekä turvallisuutta ja inhimillisyyttä työelämään.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Turvallisuus työelämän muutoksessa

  1. 1. P u h e e n vuoro 4/2003 Turvallisuus työelämän muutoksessa SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  2. 2. Helmikuu 2003 Lisätietoja:Katja Lehto-Komulainen katja.lehto@sak.fi puh. (09) 7721 405 SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki Tilaukset: SAK/postitus puh. (09) 7721 344
  3. 3. Turvallisuus työelämän muutoksessaTyöelämän koventunut kilpailu ja tehokkuuspyrkimykset ovat saaneet aikaansuurta epävarmuutta SAK:laisissa palkansaajissa työpaikoilla. Kahden viime vaali-kauden aikana työelämää koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu voimakkaasti.Silti turvallisuus työpaikoilla on jäänyt puolitiehen. Uudistetut työsopimuslaki, työ-aikalaki ja viimeksi työturvallisuuslaki eivät ole taanneet SAK:laisten työntekijöidenturvallisuutta eikä hyvinvointia työelämän muutoksissa.Eduskunnan säätämät lait on tehty noudatettaviksi. SAK:n mielestä ei riitä, että neovat olemassa. Vaikka lait on säädetty, niiden noudattamisessa on aukkoja. Lain-säädäntö ei ole tuonut riittävää turvallisuutta työpaikoille. Esimerkiksi työturvalli-suudesta on tingitty monella työpaikalla. Tämä merkitsee sitä, että on tehostettavalakien tunnetuksi tekemistä, on tehostettava valvontaa, on muutettava asenteita.Vähimmäistyöehdot kaikilleVähimmäistyöehtojen noudattaminen työpaikoilla tarkoittaa sitä, että yksittäisentyöntekijän palkka- ja muut työsuhteen etuudet tulevat turvatuiksi. Lisäksi se, ettäkaikki yritykset noudattavat yhtä lailla vähimmäistyöehtoja, turvaa myös yritystenvälisen terveen kilpailun. Jos työehdoilla polkumyydään, se johtaa vääjäämättäyritysten välisen kilpailun vääristymiseen. Työ- ja virkaehtosopimuksien takaamavähimmäisehtojärjestelmä on syntynyt juuri siksi, että suojataan työntekijät pol-kumyynniltä ja estetään yritysten välinen epäterve kilpailu.Työelämää koskevan lainsäädännön pitää koskea kaikkia Suomessa työtä tekeviäihmisiä kansalaisuudesta riippumatta. Kaikkien tulee olla samanarvoisia lain edes-sä. Kun ulkomaalainen tekee työtä Suomessa, työnantajan pitää siis kohdellahäntä sekä työlainsäädännön että vähimmäisehtojen osalta samalla tavalla kuinsuomalaistakin. Ulkomaalaisten kohdalla suorastaan rehottaa työvoiman polku-myynti, minkä vuoksi työehtojen valvontaan on saatava tehokkaampia keinoja.Inhimillisyyttä työelämäänSAK vaatii inhimillisyyttä työelämään. Ensinnäkin on saatava työtä niille, joilla eiole työtä ollenkaan tai riittävästi. Työllä pitää pystyä elämään ja turvaamaan toi-meentulo. Toiseksi niiden, joilla työtä on, pitää jaksaa pitempään työssä. Näin onerityisesti siksi, että väestö ikääntyy vauhdilla.Erityisesti SAK:laisen nuoren ongelmana on pätkittynyt elämä. Kun työ on pätkä-työtä, koko elämä on yhtä pätkää. Nuori ei pysty suunnittelemaan elämäänsä,asumistaan, asunnon hankkimistaan eikä mahdollista perheen perustamistaanpitemmälle ajalle. Jos ei ole työtä tai sitä on vain lyhyeksi ajaksi, lapsen hankkimi-nenkin on riski. Ja vaikka lapsia jo olisikin, moni SAK:lainen ei uskalla tai voi jäädähaluamilleen perhevapaille, koska työsuhteen jatkuvuudesta ja perheen tuloista eiole varmuutta.Liian pienet henkilöstön määrät voivat johtaa toiseen ongelmaan. Työtä on liikaahenkilöstön määrään nähden ja työntekijöillä teetetään ylitöitä – osaksi palkatta.Työntekijöistä otetaan kaikki irti, mutta ei haluta palkata lisää henkilöstöä. Näin eivoi jatkua. Työntekijät uupuvat tällä menolla vielä varhemmin kuin nyt. SAK – PUHEENVUORO 4/2003 1
  4. 4. Hallittu sukupolvenvaihdosSuurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää on vaarana, että ikääntyvien työnteki-jöiden kokemus ei siirry nuoremmille sukupolville. SAK:n tavoitteena on edistäätyöpaikoilla eri sukupolvien välistä yhteistyötä ja valmistautua huolella sukupol-venvaihdokseen. Tällöin hallittu sukupolvenvaihdos työpaikalla on mahdollinen.Kaikista työntekijöistä tulee pitää hyvää huolta työpaikalla. Nuoret ja ikääntyvättyöntekijät tulee ottaa yhtä lailla huomioon. Heidän osaamisestaan pitää huolehtia,sillä osaaminen on parasta työsuhdeturvaa.Ikääntyvien työntekijöiden töiden ja työaikojen järjestelyissä sekä työn mitoituk-sessa on huomioitava heidän muuttuneet voimavaransa, jotta he jaksaisivat ny-kyistä pitempään työelämässä. Samanaikaisesti turvataan ikääntyvien työntekijöi-den työkokemuksen siirtyminen nuoremmille työntekijöille ja työtehtävien jakau-tuminen eri ikäryhmille kunkin työntekijän voimavarojen mukaisesti.Turvallisuus työsuhteissa ja työpaikan muutoksissaTunne oman elämänsä hallinnasta on tärkeä jokaiselle palkansaajalle. Vasten-tahtoinen osa-aikatyö, määräaikainen työ ja muunlainen pätkätyö (tarvittaessa töi-hin kutsuttavat, vuokratyöntekijät jne) on kuitenkin vaikeuttanut palkansaajan elä-mänhallintaa. Palkansaajan on pitänyt taipua monenlaisen pompottelun kohteek-si.Palkansaajan taloudellisen turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että erilaistenpätkätöiden sijasta voi tehdä työtä pysyvässä, turvallisessa työsuhteessa. Pätkä-töiden käytön vähentämiseen voidaan päästä sekä lainsäädäntömuutoksin ettäsopimusjärjestelyin ja työn organisoinnin kehittämisen kautta.Työsuhteiden pysyvyys ja turvallisuus takaavat parhaiten henkilöstön sitoutumi-sen, työn ja palvelun laadun sekä yrityksen toiminnan tuloksellisuuden. Työsuh-teiden tulee täyttää myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Ihmi-set eivät saa joutua kohtuuttomiin tilanteisiin.Työntekijöiden kannalta ikävimpiä ovat olleet kansainväliset yritysjärjestelyt, joillakannattavia liiketoimintoja on lakkautettu Suomessa. Tämä on ollut mahdollista,koska irtisanomisperusteet eivät vielä ole koskeneet kansainvälisiä yritysjärjeste-lyjä. SAK:n mielestä on pidettävä huolta siitä, että työntekijöiden turvallisuus taa-taan yritysjärjestelyissä. Säännöstömme on tältä osin saatettava hyvälle euroop-palaiselle tasolle.Tämän hetken verkostoituneessa taloudessa tarvitaan uudenlaiset pelisäännöttyöntekijöiden turvallisuuden takaamiseen. Työntekijöiden turvallisuusodotuksiinpystyvät vastaamaan parhaiten ne yritykset, joilla on valmius yhteiskunnallisenvastuun lisäämiseen.Yhteistoimintaan aitoa vuoropuheluaYhteistoimintamenettely, jota säätelee oma lakinsa, on ollut lähtökohtaisesti vuo-rovaikutuksellista yhteistoimintaa. Todellisuudessa monilla työpaikoilla on yleisestikoettu, että tämä yritysdemokratian peruslaki on muodostunut pelkäksi irtisano-mismenettelylaiksi. SAK – PUHEENVUORO 4/2003 2
  5. 5. Yhteistoimintamenettely ei ole tuonut todellisia vaikuttamisen paikkoja työnteki-jöille silloin, kun yrityksissä tehdään ratkaisevia päätöksiä esimerkiksi toiminnanmuutoksista, tuotannon ja palvelujen uudelleenorganisoinnista ja henkilöstönasemasta muutostilanteissa.Yhteistoimintamenettelyllä pitää voida aidosti vaikuttaa työntekijöiden odotukseenturvallisemmasta muutoksesta. Kun nykyinen yhteistoimintalaki rajaa henkilöstönvaikutusvallan lähinnä tietojen saanti- ja neuvotteluoikeuteen, on osallistumisjär-jestelmiä laajennettava koskemaan yritys- ja liikkeenjohdollisia sekä tuotannollisiakysymyksiä. Työpaikoilla on edettävä aitoon vuoropuheluun ja sopimismenettelyi-hin.Yhteistoimintalakia on uudistettava koskemaan sellaisia palkansaajille tärkeitä jaläheisiä asioita kuin työn sisältöä ja organisointia, henkilöstön osaamista ja jak-samista sekä yleisemminkin työyhteisöjen kehittämistä.Työnantajien uudet vastuutKoventuva kilpailu valtaa koko ajan alaa. Kun yritys tai yhteisö kilpailuttaa eri ali-hankkijoita ja ostopalvelujen tarjoajia, tarjouksista paistaa työvoimakustannuksistatinkiminen. Kun hinnat on asetettu minimiinsä, tinkiminen tapahtuu työehtojenkustannuksella. Henkilöstö mitoitetaan epärealistisesti ja työolot jäävät huomiotta.Julkisten palvelujen kilpailuttaminen kuten liikenteen ja tienhoidon kilpailuttami-nen on myös saanut epäterveitä piirteitä. Samalla alalla toimivat yritykset vuoroinvoittavat ja vuoroin häviävät. Tämä on jo johtanut siihen, että työntekijät elävät jat-kuvassa epävarmuudessa.Kun esimerkiksi kunta päättää julkisen palvelun hankinnasta, sillä tulee olla SAK:nmielestä riittävät oikeudet määritellä tilaamansa palvelun ominaisuudet ja laatusekä palvelun tuottamiseen liittyvät sosiaaliset vaatimukset. Tämä tarkoittaa mm.henkilöstön määrään ja työehtoihin ja –oloihin liittyviä asioita. Korkeatasoinen työ-ympäristö heijastuu heti myös palvelun saajiin.Yritys- ja muissa työnantajaorganisaatioissa tapahtuneet rakennemuutokset ovatsynnyttäneet suurta epävarmuutta ihmisille. Organisaatiomuutokset ovat johtaneetverkostoituneeseen tuotantotapaan, alihankintoihin, ostopalveluihin, yhtiöittämi-siin, sopimusvalmistamiseen, liikkeenluovutuksiin jne.Yritysten vastuuta on lisättävä erityisesti niissä toimintaperiaatteissa, joilla yrityksetja julkisyhteisöt harjoittavat kilpailuttamista, muodostavat alihankintayrityksienketjuja tai kantavat huolta henkilöstöstään jatkuvassa muutoksessa.On pidettävä huoli siitä, että päähankkija tai -urakoitsija vastaa lainsäädännön taivähimmäisehtojen toteutumisesta koko alihankintaketjussa. Yritykset eivät saakiertää vastuutaan toimintojaan pirstomalla. Vastuu ulottuu yli yhtiörajojen. Tämälähtökohta merkitsee erilaisia vastuita eri työelämän lakeihin. SAK – PUHEENVUORO 4/2003 3
  6. 6. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

×