SAK:n työllisyyspuheenvuoro

440 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

SAK:n ehdotuksia kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman pohjaksi, joka valmistui syksyllä 2010.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
440
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
6
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAK:n työllisyyspuheenvuoro

  1. 1. 2·2010SAK:n työllisyyspuheenvuoro Maaliskuu 2010
  2. 2. Maaliskuu 2010 Lisätiedot: Tilaukset: Olli Koski SAK olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 000 puhelin 020 774 0150 Saana Siekkinen saana.siekkinen@sak.fi puhelin 020 774 0153
  3. 3. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 1SISÄLTÖESIPUHE: NYT TARVITAAN TOIMIA TYÖLLISYYDEN PUOLESTA....... 3 TIIVISTELMÄ ............................................................................................... 4 TALOUSKRIISIN VAIKUTUS SUOMEN TYÖMARKKINOILLA ................ 6 Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrä on romahtanut ...................................... 6 Mitä edellisistä lamoista pitäisi oppia? ................................................................ 8 Suomen elvytyspolitiikka nojaa veronkevennyksiin ........................................... 9 Taantuma iski nuoriin ja vaikeasti työllistyviin ................................................. 11 TYÖLLISYYSPOLITIIKAN RATKAISUT KRIISIIN.................................... 13 Raamiratkaisu olisi tuonut vakautta ................................................................... 13 Työvoimapolitiikkaan uusi suunta ...................................................................... 13  Määrärahat sidottava työllisyystilanteeseen ....................................................... 14  Ammattitutkintoa vailla olevat koulutukseen....................................................... 14  Lisävuosi ammattiin valmistuville työttömiksi jääville nuorille............................. 14  Työttömäksi jäävät nuoret kiinni työelämään ..................................................... 15  Työikäisten osaamiseen lisäpanostuksia ........................................................... 15  Työttömille laadukasta koulutusta sekalaisten kurssien sijaan .......................... 16  Työttömille kunnon terveyspalvelut .................................................................... 16Työttömyysturvan toimivuus............................................................................... 17  Työttömyysturvauudistus kannustaa aktiivisuuteen ........................................... 17  Pelkkä kannustaminen ei riitä ............................................................................. 18  Toimeentulo on turvattava myös työttömyyden pitkittyessä ............................... 18Vaikeasti työllistyvien asemaa parannettava ..................................................... 19  Työttömyysjaksot tehokkaasti poikki .................................................................. 19  Työvoimapolitiikan perälauta parantaisi uskottavuutta....................................... 20  Kiintiömalli edistäisi osatyökykyisten työllisyyttä ja osallisuutta ......................... 20  Työhallinnon henkilöstöpolitiikkaa parannettava ................................................ 21Paikallinen yhteistyö työllistymisen tueksi........................................................ 21 UUDEN NOUSUN AVAIMET: KASVUA JA TYÖTÄ................................. 23 Finanssipolitiikan laaja kiristäminen olisi virhe ................................................ 23  Verouudistus tukemaan työllisyyttä .................................................................... 23Tarvitaan laajapohjainen kasvustrategia ........................................................... 24 
  4. 4. 2 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010
  5. 5. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 3ESIPUHE: NYT TARVITAAN TOIMIATYÖLLISYYDEN PUOLESTAVuoden 2007 eduskuntavaalien hallitseva käsite oli julkisen talouden jako-vara. Vaalilupaustensa mukaisesti hallituksen muodostaneet puolueet ja-koivat varan ja enemmänkin sekä menonlisäyksinä että veronalennuksina.Suunnitelmat menivät uusiksi, kun maailmanlaajuinen talouskriisi iski voi-mallisesti Suomeen vuonna 2008. Työmarkkinoilla käänne huonompaantapahtui 2009. Kielteinen kehitys jatkunee ainakin pitkälle vuoteen 2010.Taantuman jälkeen työllisyys on aivan liian alhaisella tasolla sekä inhimilli-sestä että valtiontalouden näkökulmasta.Huono talous- ja työllisyystilanne ja siitä johtuva valtion velkaantuminen ai-heuttaa huolta. Huomio, että pelkillä menojen leikkauksilla tai veronkoro-tuksilla vajetta ei voida hoitaa, on oikea. Oma roolinsa kriisissä on nykyhal-lituksen huolettomalla taloudenpidolla, jossa varsinkin veropohjaa on hei-kennetty vastuuttomasti. Korkeamman työllisyysasteen ja pidempien työ-urien tarpeellisuudesta vallitsee kuitenkin melko laaja yhteisymmärrys.Työmarkkinajärjestöt kävivät neuvotteluja työurien pidentämiseksi vuoden2009 aikana. Näkemyksemme mukaan neuvotteluissa saavutettiin asetetuttavoitteet, mutta tehtyjen ehdotusten jatkojalostukseen tarvitaan vielä lisä-työtä. Työura- ja eläkeneuvottelujen jatkoksi SAK on valmis jatkamaan yh-teistyötä uuden kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelman aikaansaamisek-si. Sen yhtenä tavoitteena tulisi olla työvoimapolitiikan uudistaminen taan-tuman johdosta sekä työllisyysasteen nostaminen kautta linjan. Tämä työlli-syyspuheenvuoro pitää sisällään SAK:n ehdotuksia ohjelman pohjaksi.
  6. 6. 4 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010TIIVISTELMÄMaailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt kovaa Suomen työmarkkinoihin.Finanssipoliittinen elvytys ei ole onnistunut pysäyttämään tai paljoakaan hi-dastamaan työllisyyden alenemista, joka on tapahtunut vähintään yhtä no-peasti kuin 1990-luvun laman alussa. Taantuman seurauksena on menetet-ty jo yli 80 000 työpaikkaa ja määrä uhkaa kaksinkertaistua. Työttömyydenkasvua on hillinnyt siirtyminen työvoiman ulkopuolelle, joten työttömyys onkasvanut hitaammin kuin esimerkiksi 1990-luvun lamassa.Elvytyksen tehottomuus johtuu sen painottumisesta laajoihin veronkeven-nyksiin. Suoraan työllistävälle menoelvytykselle ja työvoimapolitiikalle onannettu vain pieni sivurooli. Työvoimapolitiikan määrärahoja jopa vähennet-tiin vuoden 2009 talousarviossa, vaikka jo kesällä 2008 oli ilmeistä, ettävaikeuksia on tulossa. Epäonnistuneiden valintojen seurauksena työttömienaktivointiaste on jyrkässä laskussa. Taantuman suurimpia kärsijöitä ovatpitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät sekä nuoret ja ikäänty-neet.Kaikille osapuolille on käymässä selväksi, että työmarkkinoilla olisi tarvittumuutamaksi vuodeksi raamiratkaisu. Raamilla olisi pystytty vakauttamaantyöehtoneuvotteluja sekä turvaamaan kotimarkkinoilla toimiville palvelualoil-le elintärkeä ostovoiman kehitys.Nyt työvoimapolitiikassa on käännettävä rajusti kurssia. Hallitusohjelmanmukaisesti työllisyystoimien määrää mitoitettaessa tulisi ottaa huomioontyöllisyyskehitys. Hallituskauden alussa tämä tarkoitti toimien vähentämistä,mutta nyt sen pitäisi merkitä lisärahoitusta. Nyt vallitsevaa tilannetta halli-tuspuolueet eivät ilmeisesti osanneet 2007 edes kuvitella, sillä työvoimapo-litiikan volyymi on tällä hetkellä vasta vuoden 2008 tasolla.SAK ehdottaa työvoimapolitiikan kymmenen kohdan kriisipakettia: 1. Työvoimapolitiikan määrärahoja lisätään vähintään 100 miljoonaa euroa ja koulutusmäärärahoja 50–100 miljoonaa. 2. Kaikille peruskoulun päättäville annetaan oikeus aloittaa opinnot ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa tai erityistoimissa saman vuoden aikana riippumatta opiskelijapaikkakiintiöistä. Samalla nime- tään vastuullinen taho puuttumaan ns. koulupudokkaiden ongel- maan. 3. Ammatillisesta koulutuksesta valmistumassa olevien nuorten opis- keluoikeutta jatketaan vuosina 2010–2012 vuodella, jotta nuoret välttäisivät työttömyyden. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor- keakoulujen opiskelijapaikkamäärissä sallitaan väliaikaisesti jous- toa. 4. Osa-aikalisäjärjestelmä uudistetaan helpottamaan nuorten työllisty- mistä ja tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Alle 30-vuotiaille luodaan mahdollisuus palkkatuettuun työhön jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. 5. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ehdotukset to- teutetaan pikaisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään. Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä nostetaan työelämän tarpeita vastaavasti. Vähän koulutettujen osaamisen parantamista tuetaan erityistoimin.
  7. 7. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 5 6. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaa lisätään ja samalla siivotaan markkinoilta pois ammattitaidottomat koulutuksen tarjoajat. Jatkossa tulee ostaa koulutusta vain tahoilta, joilla on opetushallin- non järjestämislupa tai oikeus korkeakoulututkinnon myöntämiseen. 7. Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työ- terveysneuvonta otetaan osaksi työvoimapalveluja. Työttömille an- netaan oikeus työkyvyn arviointiin ja työkyvyn ylläpitopalveluihin. 8. Otetaan käyttöön uusi työvoimapolitiikan perälautamalli, jossa työ- voimapolitiikan toimenpiteiden piirissä oleville työttömille annetaan tietyn määräajan sisällä toteutuva takuu työpaikasta. 9. Luodaan kiintiömalli, joka velvoittaa suuremmat yritykset työllistä- mään tietyn määrän osatyökykyisiä suhteessa työvoimaansa. 10. Työvoiman palvelukeskuksille luodaan pysyvä toimintamalli ja kun- tien vastuuta työllisyyden edistämisestä lisätään. Samalla työvoi- man palvelukeskuksille voitaisiin antaa kokonaisvaltainen vastuu työmarkkinatukea saavien palveluista ja siirtää työmarkkinatuen maksatus Kelalta kunnille.Suomessa käydään nyt keskustelua finanssipolitiikan mitoituksesta. Riittä-vän talouskasvun käynnistymisestä ei ole vielä varmuutta, minkä vuoksi fi-nanssipolitiikan kiristämisessä ei pitäisi hätäillä. Vuoden 2011 talousarvionon syytä olla perusvireeltään elvyttävä, ei kiristävä. Pidemmän tähtäimensuunnitelmia julkisen talouden tasapainottamiseksi pitää sitäkin suurem-malla syyllä laatia ajoissa. Työllisyyden lisääminen on julkisen taloudenkestävyyden tärkein edellytys.Työurien pidentämiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtäävät työvoimapoli-tiikan, eläkejärjestelmien ja työelämän kehittämisen uudistukset epäonnis-tuvat, mikäli talous ei kykene aikaansaamaan riittävää työllistävää kasvua.Todennäköisesti tästä taantumasta ei nousta vain tuttua vientivetoista kas-vustrategiaa toistamalla. Tarvitaan laajapohjaisen ja työllistävän kasvunstrategia, jossa pyritään sekä palvelualojen että teollisuuden kasvuun.
  8. 8. 6 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010TALOUSKRIISIN VAIKUTUSSUOMEN TYÖMARKKINOILLAYhdysvaltain asuntoluottomarkkinoilta vuonna 2008 alkunsa saanut maail-manlaajuinen rahoituskriisi muuttui viimeistään vuoden 2009 alkupuolellareaalitalouden kriisiksi. Vuoden 2009 jälkipuoliskolla voimakkaan taantu-man vaikutukset alkoivat näkyä yhä enemmän työllisyydessä. Kuluvastavuodesta odotetaan maailmalla ja Suomessa vieläkin synkempää työlli-syyskriisin vuotta.Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrä on romahtanutVaikka Suomen kokonaistuotannon ennakoidaankin kääntyvän yhä sel-vempään nousuun alkuvuonna 2010, jatkuu työmarkkinoiden heikko kehitysvielä vähintään syksyyn asti.Kuva 1. Työllisyys on romahtanut jopa nopeammin kuin 1990.Työllisten  lukumäärä  1990–2009,  1000  henkeä,  12  kuukauden  liukuva  keskiarvo.  Lähde: Tilastokeskus. Työllisten lukumäärä aleni vuonna 2009 nopeammin kuin 1990-luvun suu-ressa lamassa. Työllisyyden poikkeuksellisen nopea supistuminen ei oleyllättävää, kun huomioidaan, että Suomen kokonaistuotanto putosi vuonna2009 alustavien lukujen mukaan yli 7 prosenttia. Se on suurin yksittäinenvuosipudotus nykyaikaisen tilastoinnin aikana. Esimerkiksi viime lamansynkimpänä tuotantovuotena 1991 BKT aleni 6,2 prosenttia.Työttömyys ei kuitenkaan ole kasvanut aivan yhtä nopeasti kuin 1990-luvulla. Tämä johtuu siitä, että aikaisempaa suurempi osuus työllisistä onsiirtynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle, kuten vanhuuseläkkeelle, opiskele-maan tai kotiin lastenhoitoon. Työttömyyden kasvua on merkittävästi lieven-tänyt myös se, että lomautetut tilastoidaan työllisiksi. Merkittävä uhkakuvaonkin, että lomautuksista suuri osa muuttuisi kuluvana vuonna irtisanomi-siksi. Tällöin työttömyysluvut alkaisivatkin jo muistuttaa enemmän viime la-maa.
  9. 9. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 7Kuva 2. Työttömyys on lisääntynyt.Työttömien lukumäärä 1988–2009, 1000 henkeä. Lähde: Tilastokeskus. Kysynnän aleneminen on ensivaiheessa heijastunut työllisten lukumääränsijaan ensisijaisesti tehtyihin työtunteihin. Työtunteja on varsinkin teollisuu-dessa vähennetty lomautuksin ja muin työaikajärjestelyin. Soviteltua työt-tömyysetuutta uudistettiin vuonna 2009 työmarkkinajärjestöjen aloitteestatoimimaan paremmin voimakkaan kysyntävaihtelun oloissa. Suomalaisettyömarkkinat ovat osoittaneet myönteisen joustavuutensa verrattuna usei-siin eurooppalaisiin työmarkkinoihin. Saksassa on toimittu samaan tapaanottamalla käyttöön kurzarbeit-järjestelmä. Molemmissa maissa on lyhyem-pää työaikaa tekevien toimeentulosta huolehdittu. Kuvasta 3 nähdään, ettätehtyjen työtuntien määrä teollisuudessa oli vuonna 2009 vain 85 prosenttiavuoden 2005 tasosta ja työllisten määrä 90 prosenttia.Kuva 3. Tehdyt työtunnit ovat vähentyneet enemmän kuin työlliset.Työtuntien ja työllisten määrän kehitys 2005–2009, indeksi 2005 = 100. Lähde: Tilastokes‐kus. 
  10. 10. 8 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010Vuoden 2009 lopulla lomautukset koskivat yhteensä noin 80 000 henkilöä,eli yli kolmea prosenttia työvoimasta.Mitä edellisistä lamoista pitäisi oppia?Työllisyyskriisin odotettavissa olevista mittasuhteista saa käsityksen ver-taamalla kehitystä aikaisempiin Suomen taloustaantumiin. Tähän vertailuunon valittu 1970-luvun puolivälin taloustaantuma sekä Suomen 1990-luvunsuuri lama. Kuvassa 4 on verrattu työllisten määrän muutosta kuukausittaintaantuman alusta alkaen. Taantuman alkua kuvataan luvulla 100.Kuva 4. Tämä taantuma on ollut työmarkkinoilla yhtä paha kuin edeltäjänsä.Työllisten määrän muutos kuukausittain kolmessa lamassa. Indeksi, taantuman alku = 100. Lähde: Tilastokeskus, omat laskelmat. Nykyisen kriisin jatkon suhteen on oletettu, että työllisten määrän alenemi-nen jatkuisi nykyistä vauhtia kesään 2010 asti, minkä jälkeen alenemis-vauhti puolittuisi. Työllisten määrän lasku jatkuisi vuoden loppuun. Näilläoletuksilla työllisten lasku olisi selvästi pahempi kuin 1970-luvulla, muttakuitenkin lievempi kuin 1990-luvun suuressa lamassa. Työpaikoiksi muutet-tuna nykyinen kriisi merkitsisi yli 150 000 työpaikan menetystä vuoden2010 loppuun mennessä.Työttömyyden kehitys on kautta historian osoittautunut epäsymmetriseksi.Työttömyys nousee taantumassa nopeasti, mutta alenee seuraavalla nou-sukaudella huomattavasti hitaammin. Työllisyyden alenemilla ja työttömyy-dellä on huono taipumus muodostua pitkäaikaiseksi lähinnä sen vuoksi, et-tä irtisanottujen inhimillinen pääoma vanhenee taantumissa nopeasti. Var-sinkin tiedot ja taidot, jotka kehittyivät työtä tehdessä ja joiden hyödyntämi-nen on mahdollista vain tietyssä työpaikassa, menettävät arvoaan irtisano-misissa. Taantumaa seuraavalla nousukaudella uudet työpaikat syntyvätrakennemuutoksen seurauksena usein eri toimialoille kuin ne, joilta työtähävisi. Työvoimapoliittinen koulutus ja aikuiskoulutus ovat siis avainase-massa taantumasta toipumisessa.Työttömyyden pysyvyys näkyy Suomen työttömyysasteessa selvästi. Ku-vasta 5 nähdään kaikkien edellä mainittujen lamojen vaikutukset työttömyy-
  11. 11. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 9teen. 1970-luvun laman jälkeen työttömyysasteemme nousi pitkäksi aikaakorkeammalle tasolle. Samoin kävi 1990-luvun lamassa.Kuva 5. Työttömyys uhkaa jäädä pitkäaikaiseksi.Työttömyysaste Suomessa 1970–2009. Lähde: OECD. Menneiden lamojen tärkein opetus on, että työttömyyden nousua tulisi tor-jua välittömästi kaikin keinoin. Vaikka elvytys, työn luominen ja tarjoaminensekä koulutuksen järjestäminen heikentävät laman aikana muutenkin rasit-tunutta julkista taloutta, ovat toimenpiteet joka tapauksessa pitkällä aikavä-lillä kannattavia. Laajaksi päästettyä työttömyyttä on hyvin kallista ja hidas-ta alentaa talouskasvunkin aikana.Suomen elvytyspolitiikka nojaa veronkevennyksiinSuomen hallitus on ilmoittanut elvytyksensä olevan EU-maiden suurimpia.Se, mitä lasketaan elvytykseksi, on ikuinen kiistakysymys talouspolitiikassa.Esimerkiksi automaattisesti toimivia elvytysmekanismeja, kuten työttömyys-turvamenoja, ei kuitenkaan ole järkevää laskea taantumassa tehtäväksi el-vytyspolitiikaksi. Työttömyysturvamenojen kasvun vaihtoehtohan olisi ollut-leikata työttömyysturvaa heti taantuman alussa, mikä olisi ollut pahin mah-dollinen virhe talouskehityksen vakauttamisen kannalta.Julkisten menojen lisäystä arvioitaessa tulee ensin poistaa automaattistenvakauttajien, kuten työttömyysturvamenojen, vaikutus sekä julkisten meno-jen luonnollinen kustannuskehityksen mukainen kasvu. Tällöin saadaan ar-vioitua päätöksiin perustuvan todellisen elvytyksen suuruus.Elvytyksen suuruudesta vallitsee erilaisia käsityksiä. Tähän asti elvytys onkiistattomasti painottunut verotuksen keventämiseen. Suurimpia veronke-vennyspäätöksiä ovat olleet työnantajien kela-maksun poistaminen, palk-kaverotuksen alentaminen sekä ruoan arvonlisäveron alentaminen. Näistäesimerkiksi ruoan arvonlisäveroa alettiin pitää elvytyksenä vasta taantumanalettua, sillä päätös tehtiin jo hallitusohjelmaneuvotteluissa 2007.Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD on arvioinut jäsen-maidensa elvytyspaketteja (ks. kuva 6). OECD:n mukaan ainoastaan Uusi-Seelanti on käyttänyt elvytyksessä veronkevennyksiä enemmän kuin Suo-
  12. 12. 10 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010mi. Jopa Yhdysvallat on hyödyntänyt Suomea enemmän menoelvytystä.Elvytyksen kokonaismäärässä Suomi on OECD-maiden keskitasoa: elvy-tystä vuosina 2008–2010 on noin kolme prosenttia vuoden 2008 BKT:stä.KUVA 6. Suomi on veroelvyttäjä.Eräiden OECD‐maiden elvytyspakettien vertailu: menonlisäysten ja veronkevennysten suu‐ruus sekä kolmen vuoden elvytyksen kumulatiivinen yhteismäärä, osuutena vuoden 2008 BKT:stä. Lähde: OECD Employment Outlook 2009. Veropainotteisuuden ohella merkillepantavaa Suomen elvytyspolitiikassaon aktiivisen työvoimapolitiikan lähes täydellinen laiminlyönti. Kuvasta 7nähdään, että Suomi on ollut OECD-maista haluttomimpia lisäämään aktii-visen työvoimapolitiikan voimavaroja talouskriisin aikana (2008–2010).Suomessa on lisätty poliittisin päätöksin aktiivitoimenpiteiden rahoitustavain 0,01 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi Ruot-sin porvarillinen allianssi on lisännyt aktiivista työvoimapolitiikkaa 0,16 %BKT:sta.Kuva 7. Suomi on laiminlyönyt työvoimapolitiikan.Työvoimapolitiikan  päätösperäisen  lisärahoituksen  osuus  OECD‐maissa  2008–10.  Lähde: OECD Employment Outlook 2009. 
  13. 13. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 11Suomessa yritysten, työpaikkansa säilyttäneiden palkansaajien sekä eläke-läisten verotusta on kevennetty tuntuvasti, mutta työttömille ei ole riittänytmerkittävää lisärahaa koulutukseen tai muihin aktiivitoimenpiteisiin. Työ-voimapolitiikan unohtaminen on hallituksen elvytyspolitiikan suurin virhe.Työvoimapolitiikan kyvyttömyys vastata työttömyyden muutoksiin on Suo-messa ollut valitettavasti maan tapa. Työttömyysasteen kasvaessa akti-vointiaste alenee lähes peilikuvana (ks. kuva 8). Työvoimapolitiikkaa ei vii-me lamassa kyetty mitoittamaan työttömyyden kasvua vastaavaksi. Nytsama virhe uhkaa toistua.Kuva 8. Aktivointiaste on kääntynyt taas laskuun. Aktivointiaste1 ja työttömyysaste Suomessa 1990 – 2009. Lähde: TEM ja Tilastokeskus. Taantuma iski nuoriin ja vaikeasti työllistyviinTaloustaantuma vaikuttaa eri tavoin eri väestöryhmiin. Koska globaali talo-uskriisi on iskenyt erityisen rankasti miesvaltaisille vientiteollisuusaloille, onmiesten työttömyysaste noussut voimakkaammin kuin naisten työttömyys-aste. Vuonna 2009 miesten työttömyysaste oli 8,9 prosenttia ja naisten 7,6prosenttia.Ikäryhmistä erityisesti nuorten (15–29-vuotiaiden) työmarkkinatilanne onheikentynyt rajusti. Nousukauden huipulla vuonna 2008 nuorten työttö-myysaste oli huimat 12 prosenttia ja taantumassa se on ponnahtanut yli 16prosenttiin (kuva 9). Ikääntyneiden työttömyysaste ei ole kohonnut yhtä no-peasti. Ilmiötä selittää siirtymä pois työvoimasta eläkkeelle.1 TEM:n käyttämä aktivointiaste, eli toimenpiteillä olevien osuus työttömien ja toimenpiteillä olevien lu-kumäärästä.
  14. 14. 12 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010Kuva 9. Nuorisotyöttömyys karkaa käsistä.Työttömyysaste 2005–2009 eri ikäryhmissä. Lähde: Tilastokeskus. Huolta nuorisotyöttömyyden ohella aiheuttaa pitkäaikaistyöttömien ja mui-den vaikeasti työllistyvien määrän kääntyminen selvään kasvuun. Vuosientalouskasvun ja työpoliittisten uudistusten seurauksena pienentynyt pitkäai-kaistyöttömyys kääntyi kasvuun lokakuussa 2009 ja muiden vaikeasti työl-listyvien määrä jo aiemmin (kuva 10).Kuva 10. Vaikeasti työllistyvien joukko kasvaa jälleen. Vaikeasti työllistyvät 1/2004–12/2009. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. 
  15. 15. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 13TYÖLLISYYSPOLITIIKAN RATKAISUT KRIISIINRaamiratkaisu olisi tuonut vakauttaTalouden toiminnan kannalta on tärkeää huolehtia palkansaajien ostovoi-man suotuisasta kehityksestä myös laskusuhdanteessa. Ostovoiman säilyt-täminen vaikuttaa suotuisasti yleiseen luottamukseen ja talouden ilmapiirin,jotka puolestaan edistävät yksityistä kulutusta ja talouden rakennemuutos-ta. Reaalipalkkojen pieneneminen johtaisi odotuksiin supistuvasta ostovoi-masta, mikä lisäisi säästämistä ja vähentäisi kulutusta. Tämä vaikeuttaisiniin teollisuuden, palvelualojen kuin rakentamisen tilannetta entisestään.Kun vienti ei vedä, on tärkeää tukea kotimarkkinoiden toimintaa.Toisaalta on pyrittävä siihen, että kustannusten nousu ei matalasuhdan-teessa kiihdy siinä määrin, että se haittaisi kansainvälisillä markkinoilla kil-pailevien vientiyritysten kilpailukykyä. Erityisesti lamaolosuhteissa työvoi-makustannusten kasvuun pitäisi vaikuttaa yhtenäisellä talous- ja työmarkki-napolitiikalla.Raamittavilla kokonaisratkaisuilla ostovoiman lisääminen ja kilpailukyvynparantaminen voidaan yhdistää. Toimivassa raamiratkaisussa voitaisiinesimerkiksi sopia keskitetysti palkankorotusten tasosta, joka toteutettaisiinkahden vuoden aikahorisontissa. Kun samalla huomioitaisiin tiedot vero- jasosiaaliturvamaksujen odotettavissa olevasta kehityksestä, palkankorotus-ten taso voitaisiin mitoittaa nimellisesti matalammaksi. Ratkaisu loisi va-kautta ja ennakoitavuutta työmarkkinoille, tukisi työllisyyttä ja lisäisi palkan-saajien luottamusta talouskehitykseen.Keskitetympien työmarkkinaratkaisujen mahdollisuus on hyvä pitää työka-lupakissa ainakin vaikeampien taloudellisten aikojen varalta. Normaaliolois-sa sopimusten teko sujuu hyvin liitto- ja toimialatasolla, mutta tilanteet jois-sa jaettavaa ei juuri ole, puoltaisivat liittoratkaisujen tekemistä koor-dinoidusti saman pöydän ääressä. Tässäkin tilanteessa kustannuskehitystäraamittava ratkaisu olisi äärimmäisen hyödyllinen.Työvoimapolitiikkaan uusi suuntaMatti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa sovittiin, että työllisyystoimi-en määrää mitoitettaessa otetaan huomioon työllisyyskehitys. Hallituskau-den alkupuolella tämä tarkoitti määrärahojen pienentämistä. Vielä vuonna2009 valtion talousarviossa työllistämis-, koulutus- ja muihin työttömientoimiin käytettäviä määrärahoja vähennettiin lähes 77 miljoonaa euroa.Syksyllä 2008 alkaneen talouskriisin aikana hallitus on joutunut kääntä-mään kurssiaan ja lisäämään työvoimapolitiikan määrärahoja useaan ker-taan. Lisäykset ovat kuitenkin olleet pieniä ja käytännössä täysin riittämät-tömiä.Tälle vuodelle työ- ja elinkeinoministeriöllä on käytettävissä työllistämistoi-miin suunnilleen saman verran rahaa kuin vuonna 2008. Samaan aikaantyöttömien työnhakijoiden määrä on työ- ja elinkeinotoimistoissa kasvanutyli 20 prosenttia. Tammikuussa 2010 työttömiä työnhakijoita oli jo 300 000.Hallituksen toimet ovatkin johtaneet siihen, että työttömien määrän suures-ta kasvusta huolimatta työllistämistoimenpiteiden piirissä on huomattavasti
  16. 16. 14 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010vähemmän henkilöitä kuin edellisinä vuosina. Hallituksen toimet työllisyys-politiikassa ovat siis ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Työttömyystur-vaan tehtyjen uudistusten tavoitteena on ollut työllistymisen nopeuttaminen.Tavoite jää saavuttamatta.Heikkenevän työllisyystilanteen myötä työttömyysjaksot pitkittyvät väistä-mättä. Vaikeimmassa tilanteessa ovat nuoret, joiden kiinnittyminen työ-markkinoille vaikeutuu, ja toisaalta ikääntyneet työttömät, joiden uudelleen-työllistyminen on usein hankalaa. Nuorten tilanteeseen pitää vastata erityi-sesti aktiivisella työvoimapolitiikalla, jotta nuoret eivät syrjäytyisi työmarkki-noilta.Pahenevan työttömyystilanteen johdosta työvoimapolitiikan määrärahoihintarvitaan vähintään 100 miljoonan euron korotus. Sen lisäksi koulutusmää-rärahoihin tarvitaan 50–100 miljoonan euron lisäys.Määrärahat sidottava työllisyystilanteeseenSuomessa työvoimapolitiikan määrärahoja ei ole sidottu vallitsevaan työlli-syystilanteeseen, vaan niistä päätetään joka vuosi erikseen. Kuten edelläon todettu, työttömyyden lisääntyessä aktiivisen työvoimapolitiikan voima-varat ovat kasvaneet suhteessa työttömyyden kasvuun selvästi vähemmän,minkä seurauksena työttömien aktivointiaste on laskenut.Jotta aktivointiasteen lasku kasvavan työttömyyden aikana saataisiin estet-tyä, tulisi Suomessa harkita aktiiviseen työvoimapolitiikkaan suunnattujenmäärärahojen osittaista sitomista työllisyystilanteeseen. Tanskassa näin onjo menetelty. Kun työvoimapolitiikan resurssit seuraisivat työllisyystilannet-ta, työvoimapolitiikka toimisi automaattisesti suhdanteita vakauttavasti.Ammattitutkintoa vailla olevat koulutukseen1990-luvun loppupuolella Suomessa otettiin tavoitteeksi työttömyyden puo-littaminen. Osana tätä ohjelmaa tehtiin mittavia koulutuspaikkojen lisäyksiäniin ammatilliseen koulutukseen kuin ammattikorkeakouluihin. Vuosina1996–1998 lisäykset olivat 10 000–12 500 opiskelijapaikkaa.Tällä hetkellä nuorista, alle 25-vuotiaista työttömistä 45 prosenttia on vaillaammattitaitoa. Näille nuorille pitää löytää koulutuspaikka ensi tilassa. Pe-ruskoulun päättäville tulee antaa koulutustakuu, mikä tarkoittaa oikeuttaaloittaa opinnot ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa tai erityistoimissa(valmistavat koulutukset, työpajat, jne.) saman vuoden aikana riippumattakoulutuksenjärjestäjän opiskelijapaikkakiintiöistä. Samalla määritetään vas-tuuviranomainen huolehtimaan peruskoulun päättävästä ikäluokasta siihenasti, kun nuoret aloittavat jatko-opinnot tai siirtyvät työelämään. Peräkkäis-ten opintojen vähentämiseksi ja opintoaikojen lyhentämiseksi tuetaan mah-dollisuutta suorittaa saman aikaan ammatillisia ja lukio-opintoja. Ammatilli-sen peruskoulutuksen aloituspaikat kohdistetaan ensisijaisesti opiskelijoille,joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.Lisävuosi ammattiin valmistuville työttömiksi jääville nuorilleAmmatillisesta koulutuksesta valmistumassa olevien nuorten opiskeluoike-utta voitaisiin vuosina 2010–2012 jatkaa vuodella, jotta nuoret välttäisivättyöttömyyden. Lisävuoden aikana nuoret voivat syventää ammatillistaosaamistaan. Merkittävä osa koulutuksesta tapahtuisi työpaikoilla. Myös
  17. 17. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 15oppisopimuskoulutusta olisi hyödynnettävä lisävuoden koulutustarjonnassa.Nuorten työllisyyttä tukeva ja syrjäytymistä ehkäisevä toimenpide olisi mää-räaikainen, eikä lisävuoden opiskelijoita huomioitaisi koulutuksen järjestäji-en opiskelijapaikkamäärissä. Uudistuksen valmistelussa pitäisi huomioidaala- ja aluekohtainen työllisyystilanne.Oppilaitoksilla on oltava liikkumatilaa opiskelijapaikkojen määrittelyssä talo-us- ja työllisyystilanteen heikentyessä. Opiskelijapaikkoja ammatilliseen pe-ruskoulutukseen tulisi lisätä 5 000–10 000 paikkaa määräaikaisesti vuosille2010–2012.Työttömäksi jäävät nuoret kiinni työelämäänOsa-aikalisäjärjestelmässä työntekijän siirtyessä määräajaksi osa-aikatyöhön palkataan työtön työnhakija. Osa-aikalisää on käytettävä nuor-ten työllistymisen ja ikääntyvien työssä jaksamisen tukemiseksi. Viime vuo-sina osa-aikalisää on hyödynnetty liian vähän.Työurien pidentämistä pohtineen työelämäryhmän ehdotuksen mukaisestiosa-aikalisäjärjestelmä tulee uudistaa helpottamaan nuorten työllistymistäja tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Osa-aikalisäämaksettaisiin määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle ikääntyvälle työntekijäl-le (yli 50-v.) ja työnantaja palkkaisi vasta tutkinnon suorittaneen työttömäntyönhakijan (valmistumisesta kulunut korkeintaan kolme vuotta). Ehdotuk-sessa uudistus toteutettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön linjauksia muutta-malla. Uudistus vaatii valtiota varaamaan riittävät määrärahat vuosille2010–2012.Myös vastavalmistuneiden nuorten työllistymistä tulisi helpottaa. Alle 30-vuotiaille pitää luoda mahdollisuus palkkatuettuun työhön jo kolmen kuu-kauden työttömyyden jälkeen. Määrärahoja työttömien työnhakijoiden työl-listämiseksi palkkatuella kuntiin, valtiolle tai yksityisiin yrityksiin tulee lisätä.Ensisijaista työttömien työnhakijoiden työhön pääsyn tukemisessa on palk-katuen käytön lisääminen. Yleisiin tukiin (esim. matalapalkkatuki) verrattunapalkkatuki kohdentuu suoraan työttömän työnhakijan työllistämiseen, jotense on kustannustehokkaampi. Työharjoittelu on toimiva vaihtoehto tilanteis-sa, joissa ammattitaitoa vailla oleva henkilö etsii omaa ammattialaansa.Työharjoittelu ja työelämävalmennus voivat myös tulla kysymykseen en-simmäisenä toimena, jota pitäisi aina seurata koulutus tai palkkatuettu työ.Työharjoittelu on monissa tilanteissa palkatonta työtä, joka vääristää kilpai-lua ja aiheuttaa ongelmia työpaikoilla. Myöskään ammattitaitoisen henkilönkannalta työharjoittelua ei voi pitää tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona.Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen käyttö työllistämistoimina on tar-peen käydä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kolmikantaisesti läpi pikai-sesti. Vaikea työllisyystilanne lisää paineita harjoittelun käytön lisäämiseen.Työikäisten osaamiseen lisäpanostuksiaTyötehtävien, työpaikan tai ammattialan vaihtaminen voi tulla työuran aika-na yhä useammin eteen. Siksi osaamisesta on huolehdittava läpi työuran.Julkisesti rahoitetun aikuiskoulutuksen on tarjottava mahdollisuuksia am-mattitaidon parantamiseen ja ammatin vaihtamiseen.
  18. 18. 16 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ehdotukset on toteu-tettava pikaisesti ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja lisättä-vä. Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä tulee lisätä työelämän tarpeita vas-taavasti. Samalla on kuitenkin tehtävä ratkaisuja koulutuksen laadun paran-tamiseksi. Koulutuspaikkojen lisääminen on tarpeen siksi, että työttömientyönhakijoiden hakeutuminen omaehtoiseen koulutukseen on nyt aiempaayleisempää työttömyysturvauudistusten tultua vuoden alussa voimaan.Työelämässä ilman ammatillista tutkintoa oleville suunnataan erityisiä toi-menpiteitä, jotta heidän ammattitaitonsa vastaisi työelämän tarpeita. Opis-kelijamaksut tulee poistaa henkilöiltä, joilla ei ole lainkaan ammatillista tut-kintoa. Lisäksi koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toimiin vähän koulutet-tujen osaamisen parantamiseksi esimerkiksi yksikköhintaa korottamallaTyöttömille laadukasta koulutusta sekalaisten kurssien sijaanTyövoimapoliittinen aikuiskoulutus jatkossakin on keskeinen keino vastatatyömarkkinoiden osaamistarpeiden muutoksiin. Työvoimapoliittisen aikuis-koulutuksen hankintaan on lisättävä määrärahoja työllisyyden heikentymi-sen takia. Koulutuksen laatu on saatava vastaamaan nykyajan tarpeita jasamalla koulutusmarkkinoilta on siivottava pois ammattitaidottomat toimijat.Tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen hankintaa pitää lisätä.Tutkintoon johtavan koulutuksen laadun varmistamiseksi hankintatoimin-taan tulee asettaa koulutuksen laatukriteerit. Näin koulutusta hankittaisiinjatkossa pääosin tahoilta, joilla on opetushallinnon järjestämislupa tai oike-us korkeakoulututkinnon myöntämiseen.Valmentavan ja tutkintoon johtavan työvoimapoliittisen koulutuksen välistäeroa on syytä madaltaa. Valmistavaan koulutukseen tulee luoda koko maa-han yhtenäiset opintojaksot ja -sisällöt, joilla tuetaan työttömien työmarkki-noille paluuta tai hakeutumista ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulu-tukseen.Maahanmuuttajien kielikoulutusta pitää lisätä ja siihen varata riittävät voi-mavarat. Kielikoulutus tulee integroida ammatilliseen ja korkeakoulutasoi-seen aikuiskoulutukseen ja työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Kolmikan-taisesti tulee luoda pelisäännöt työnantajien vastuusta rekrytoitujen maa-hanmuuttajien kielikoulutuksesta, perehdyttämisestä sekä työnvälityksenperiaatteista.Työttömille kunnon terveyspalvelutTyöttömyyden pitkittyessä riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa. Työttömi-en paluu avoimille työmarkkinoille vaikeutuu olennaisesti jo kolmen kuu-kauden työttömyyden jälkeen. Koulutuksen ja muiden työllistävien toimienohella myös työttömien työkyvystä on huolehdittava.Käynnissä olevan Työterveysneuvontahankkeen tavoitteena on järjestääperusterveydenhuollon yhteyteen työterveysneuvontapalvelut niille työvoi-maan kuuluville työntekijöille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Ta-voitteena on myös selvittää Kelan ja työeläkejärjestelmän kanssa yhteis-työmahdollisuudet rahoituksen ja kuntoutuksen osalta. Hankkeeseen liittyyarviointi- ja seurantatutkimus. Hankkeen tulosten pohjalta voidaan kehittäämalli työttömien terveyspalvelujen järjestämiseen.
  19. 19. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 17Työurien pidentämistä selvittäneen työelämäryhmän ehdotuksen mukaises-ti työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työterve-ysneuvonta tulisi ottaa osaksi työvoimapalveluja. Jos työttömän työnhakijanterveyden ja työkyvyn ongelmat vaikeuttavat työllistymistä, pitäisi työllisty-misohjelmassa sopia työkyvyn tarkemmasta arvioinnista ja tarvittavistamuista toimista. Tavoitteena olisi tukea työttömän työllistymistä avoimilletyömarkkinoille. TE-toimisto voisi ostaa tarvittavat työkyvyn arviointi- ja ter-veyspalvelut, mikä huomioitaisiin julkisen työvoimapalvelujen rahoitukses-sa.Työttömyysturvan toimivuusTyöttömyysturvauudistus kannustaa aktiivisuuteenTyöttömyysturva uudistui vuoden 2009 kesällä ja vuoden 2010 alussa sosi-aalitupossa sovittujen linjausten mukaan. Uudistusten tavoitteena on lyhen-tää työttömyysjaksoja ja kannustaa työnhakijoita aktiivisuuteen. Keskeiset työttömyysturvamuutokset • Koulutuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työttö- myysetuudet maksetaan korotettuna • Omaehtoiseen koulutukseen hakeutuminen helpottui ja sen ajalta maksettava tuki nousi • Muutosturva laajeni lomautettuihin ja entistä laajemmin määräaikai- siin työntekijöihin • Ansioturvaan oikeuttava työssäoloehto lyheni 8 kuukauteen • Työttömyyspäiväraha maksetaan 20 ensimmäiseltä päivältä korotet- tuna niille, joilla on vähintään kolmen vuoden työhistoria • Ns. prosenttivähennyksen vakinaistaminen ja pienentäminen nosti kaikkia ansiopäivärahoja hieman.Samalla TE-toimistojen palveluprosesseja sovittiin selkeytettäväksi. Jatkos-sa työttömyyteen puututaan heti työttömyyden alussa, eikä palvelujen tar-joamisessa odoteta työttömyyden pitkittymistä. Uusi palveluprosessi on tar-koitus ottaa käyttöön kesällä 2010.Lisäksi vuodenvaihteessa selkiytettiin lyhennetylle työviikolle lomautettujentyöttömyysturvaa. Vuonna 2010 lyhennetylle työviikolle lomautetut saavattyöttömyyspäivärahan lomautuspäiviltä yksittäin, eivätkä he ole hallinnolli-sesti hankalan päivärahan sovittelun piirissä. Samalla yhdeksi päiväksi vii-kossa lomautetut tulivat kokonaan uutena ryhmänä työttömyysturvan piiriin.Työttömyysturvan taso ei ole Suomessa erityisen korkea vertailumaihinnähden (Kuva 11). Varsinkin keskivertopalkansaajan palkkatasoilla (1500–3000 €/kk) Suomen työttömyysturvan korvausaste on pohjoismaiden hei-koin. Työttömyyden pitkittyessä Suomen ansiosidonnaisen turvan tasoheikkenee myös vertailumaista ankarimmin. Tosin tällöin on huomioitavamuut sosiaaliturvan muodot (esim. asumistuki).
  20. 20. 18 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 Kuva 11. Suomen työttömyysturva ei ole antelias muihin pohjoismaihin verrattuna.Ansiosidonnaisen  työttömyysturvan  korvausaste  eri  palkkatasoilla  eräissä  maissa  vuonna 2009. Lähde: ko. maiden sosiaaliministeriöt. Pelkkä kannustaminen ei riitä, tarvitaan resurssejaTehtyjen uudistusten myötä työnhakijoiden kannusteet kehittää ja ylläpitääomaa ammattitaitoaan työttömyyden aikana kasvoivat selvästi. Työttömyy-den kasvaessa työnhakijoiden kannustaminen aktiivitoimenpiteisiin ei kui-tenkaan yksin riitä. Työllistymispalveluita ja koulutuspaikkoja on oltava tar-jolla riittävästi. Tässä suhteessa kehitys on kulkenut väärään suuntaan:työttömyyden kasvaessa aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat eivät olenousseet tarvetta vastaavasti. Seurauksena työvoimapalveluja ja koulutus-ta ei ole tarjolla riittävästi ja suuri osa aktiivitoimenpiteisiin haluavista työn-hakijoista on jäänyt niiden ulkopuolelle. Kannustamisen ohella on pidettävähuolta siitä, että mielekkäitä aktiivivaihtoehtoja todella on tarjolla.Toimeentulo on turvattava myös työttömyyden pitkittyessäTyöttömyysturvauudistus vaikuttaa työllisyyteen lähinnä työvoiman tarjon-nassa. Työttömyyden kasvu johtuu työvoiman kysynnän riittämättömyydes-tä, jolloin tehtyjen uudistusten vaikutus työllisyyteen jäänee alkuvaiheessavähäiseksi. Ongelmana on työpaikkojen puute.Ikääntyneiden työnhakijoiden toimeentulo on turvattu työttömyysturvan li-säpäivien eli ns. työttömyysputken avulla. Hyvän työllisyystilanteen oloissalisäpäiväjärjestelmän merkitys on jäänyt vähäiseksi. Esimerkiksi vuonna2009 lisäpäivillä oli noin 5 000 työnhakijaa. Työllisyystilanteen heikentyessälisäpäivien merkitys kasvaa, kun ikääntyneiden työttömyys kasvaa ja työt-tömyysjaksot pitkittyvät.Lisäpäiväjärjestelmässä on kyse heikossa työmarkkina-asemassa olevienikääntyneiden toimeentulon turvaamisesta työttömyyden pitkittyessä. Lisä-päivillä olevia koskee muiden työttömien työnhakijoiden tavoin työn vas-taanottovelvoite.
  21. 21. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 19Lisäpäiväjärjestelmää on kritisoitu siitä, että se kannustaa työnantajia irti-sanomaan nimenomaan ikääntyneitä. Asiasta on olemassa empiiristä näyt-töä, joskin lisäpäiväjärjestelmän vaikutus ikääntyneiden työttömyysriskiinnäyttää vähäiseltä. Lisäpäivien alaikärajaa on viimeisen kymmenen vuodenaikana nostettu useilla vuosilla, ja samalla ikääntyneiden työllisyys on pa-rantunut. On kuitenkin muistettava, että lisäpäiväoikeuden alaikärajaa onaiemmin nostettu hyvässä työllisyystilanteessa. Lisäpäivillä olevien työttö-mien määrä riippuukin voimakkaimmin yleisestä työllisyystilanteesta, ei li-säpäivien alaikärajasta.Lisäpäiväjärjestelmän olemassaolo ei pakota yrityksiä irtisanomaan ikään-tyneitä. Ikääntyvien työntekijöiden irtisanomisen houkuttelevuutta voidaanvähentää korottamalla työnantajan maksamaa omavastuumaksua ja aikais-tamalla maksuajankohta irtisanomishetkeen. Ikääntyneiden toimeentulotur-van heikennykset eivät irtisanomisia vähennä.Vaikeasti työllistyvien asemaa parannettavaTyöttömyyden pitkittyminen pienentää todennäköisyyttä työllistyä avoimilletyömarkkinoille, kuten alla olevasta vuoden 2008 tilannetta havainnollista-vasta kuviosta voi nähdä. Alle 3 kuukautta työttöminä olleista avoimilletyömarkkinoille siirtyi vielä 44 prosenttia, mutta 3–12 kuukautta työttöminäolleista enää 16–17 prosenttia. Yli kaksi vuotta työttöminä olleista vain kol-me prosenttia työllistyi avoimille työmarkkinoille. Työttömyyden pitkittyessäihmiset siirtyvät työvoiman ulkopuolelle.Työttömyysjaksot tehokkaasti poikkiTyöttömyyden pitkittyminen on erittäin haitallista. Työstä syrjäytymisen jasiihen liittyvän köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan toimia, joilla pitkittyväätyöttömyyttä on mahdollista katkaista. Erityisesti nykyisen taantuman aika-na on pystyttävä välttämään työttömyysjaksojen pitkittyminen ja niidenmyötä tapahtuva työttömien lopullinen syrjäytyminen työmarkkinoilta.Avainasemassa ovat työhallinnon toimenpiteet, kuten työllistäminen palkka-tuella ja työvoimapoliittinen koulutus.
  22. 22. 20 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010TE-toimistojen toimia ja voimavaroja asiakaspalveluun on lisättävä, jottaSata-komiteassa sovittu työttömien palvelujen nopeuttaminen voi toteutua.Sata-komitean ehdotuksiin pohjautuva uusi TE-toimistojen tehostettu palve-luprosessi otettaneen käyttöön toukokuussa 2010. Työttömäksi joutuvanedellytykset työllistyä ja mahdollinen työllistymistä edistävien palvelujentarve on arvioitava kahden viikon kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta.Sen jälkeen työnhakijan tilanne arvioidaan uudelleen aina työttömyydenjatkuttua vähintään kolme kuukautta. Uudesta palvelumallista selviäminenja sen tavoitteiden saavuttaminen vaatii lisäresursseja TE-toimistoihin.Työllisyystilanteen heikentyessä on täysimääräisesti hyödynnettävä työttö-mien aiempaa paremmat mahdollisuudet hakeutua omaehtoiseen koulu-tukseen. Ratkaisun työttömyysetuudella tapahtuvan omaehtoisen koulutuk-sen hyväksymisestä tekee TE-toimisto, ja näitä ratkaisuja tehtäessä on syy-tä ottaa huomioon vallitseva työllisyystilanne ja työttömyyden pitkittymisenuhka. Vajaakuntoisten työkyky on kartoitettava sillä tarkkuudella, että he ei-vät turhaan jää odottamaan toimenpidettä, joka heidän asemaansa ei pa-ranna.Työvoimapolitiikan perälauta parantaisi uskottavuuttaTyövoimapolitiikassa on huomioitava, että toistuva siirtyminen yhden toi-menpiteen piiristä toiseen alentaa työttömän motivaatiota ja pidemmänpäälle syö koko aktivointiin perustuvan työllisyysstrategian uskottavuutta.Toimenpiteiltä toisille siirtyminen koetaan usein turhauttavaksi ja jopa nöy-ryyttäväksi. Tämän vuoksi olisi säädettävä uusi työvoimapolitiikan perälau-tamalli, jossa toistuvasti toimenpiteillä oleville työttömille tulisi antaa tietynmääräajan sisällä toteutuva takuu työpaikasta. Työn voisi tarjota julkinen taiyksityinen sektori, mutta sen järjestämisestä vastaisivat TE-viranomaiset.Myös kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia on tuettava.Kiintiömalli edistäisi osatyökykyisten työllisyyttä ja osallisuuttaSosiaaliset yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 1 400 vajaakuntoista jalähes 1 000 pitkäaikaistyötöntä. Odotuksiin nähden määrä on aivan liianvähäinen ja kertoo siitä, että pelkkä sosiaalisille yrityksille maksettava palk-katuki ei riitä laajempaan työllistämiseen. Palkkatuki ei muutenkaan ole ai-na tarkoituksenmukainen tukimuoto vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyis-ten työllistämiseksi muun muassa siihen liittyvien joustamattomien aikarajo-jen vuoksi. Palkkatuen sijaan tarvitaan uusia malleja heikommassa ase-massa olevien työnhakijoiden työllistämiseen. Samalla tulisi selvittää mah-dollisuutta ottaa käyttöön osatyökykyisten pysyvä palkkatuki.Suomessakin on harkittava ns. kiintiömallia, jossa suuremmat yritykset vel-voitetaan työllistämään osatyökykyisiä tietyn osan työvoimastaan. Esimer-kiksi Saksassa suuremmat yritykset on velvoitettu työllistämään työvoimas-taan 5 prosenttia osatyökykyisiä tai vaihtoehtoisesti maksamaan maksuarahastoon, josta rahoitetaan saman ryhmän aktiivitoimenpiteitä. Käytän-nössä tämä on johtanut Saksan viranomaisten mukaan vajaan 4 prosentintyöllistämiseen, sillä useat yritykset maksavat vain maksua. Itävallassa kiin-tiö on 4 prosenttia ja Japanissa edellä mainittuja tiukemmin velvoittava kiin-tiö on 1,6–2 prosenttia toimialasta riippuen.
  23. 23. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 21Työhallinnon henkilöstöpolitiikkaa parannettavaTyöhallinnon henkilöstötilinpäätösten mukaan työttömien työnhakijoidenasiakaspalvelusta vastaavan henkilöstön vaihtuvuus on suurta ja edelleenkasvussa. Vuonna 2008 henkilöstön vaihtuvuus oli yli 16 prosenttia, jostavaltaosa oli muuta kuin luonnollista poistumaa. Se on suuri osuus mihin ta-hansa toiseen hallinnonalaan verrattuna ja viestii ongelmista töiden organi-soinnissa. Myös henkilöstön riittävyys on kyseenalaista. Viime vuoden lo-pulla kutakin työttömien palvelusta vastaavaa virkailijaa kohti oli noin 160työnhakijaa, ja kuluvan vuoden aikana luku voi nousta peräti 200 työttö-mään. Se on aivan liian paljon yhtä työntekijää kohti.Paikallinen yhteistyö työllistymisen tueksiSuomessa toimii 39 työvoiman palvelukeskusta, jotka tarjoavat työhön kun-touttavia palveluja työ- ja elinkeinotoimistojen, kunnan ja Kelan asiakkaidenpalveluyhteistyönä. Palvelukeskusten toiminta perustuu tahojen vapaaeh-toiseen sopimukselliseen yhteistyöhön.Paikallista yhteistyötä on tarpeen tiivistää erityisesti vaikeasti työllistyvientueksi. Työvoiman palvelukeskuksille tulisi saada pysyvä toimintamalli. Sa-malla kuntien vastuuta työllistämisen tukemisesta pitää lisätä. Vaikeastityöllistyvien palveluntarpeen ja työllistymismahdollisuuksien arvioinnissa tu-lisi nykyistä tehokkaammin hyödyntää paikallista asiantuntemusta. Kuntienroolin vahvistaminen työvoimapolitiikassa olisi luontevaa.Esimerkiksi Tanskassa julkinen työvoimapalvelu ja kunnallinen aktivointi onyhdistetty paikallistason työvoimatoimistoihin. Kokemukset uudesta toimin-tamallista ovat olleet hyviä. Samaan tapaan on toimittu Norjassa, jossa pai-kallistason työvoima- ja sosiaalipalvelut on yhdistetty. Suomessa voitaisiinliikkua vastaavaan suuntaan kehittämällä työvoimapalvelukeskusten toimin-tamallia. Mallista olisi tehtävä valtakunnallinen, ja samalla palvelukeskustenroolia työvoimapolitiikan toimeenpanossa voitaisiin kasvattaa nykyisestä.Pitäisi myös selvittää, voisiko palvelukeskuksilla olla kokonaisvaltainen vas-tuu esimerkiksi kaikkien työmarkkinatukea saavien työttömien palveluista.
  24. 24. 22 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010Samalla työmarkkinatuen maksatus voitaisiin siirtää Kelalta kunnille. Tällöintyömarkkinatukea saavat saisivat kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveys-palvelut palvelukeskuksista. Uudenlaista mallia tulisi kehittää kaikkien osal-listen tahojen (TE-hallinto, kunnat, työmarkkinajärjestöt, Kela) yhteistyönämuiden Pohjoismaiden tapaan.
  25. 25. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 23UUDEN NOUSUN AVAIMET: KASVUA JA TYÖTÄFinanssipolitiikan laaja kiristäminen olisi virheSuomessa on käynnistynyt kiivas keskustelu julkisen talouden vakauttami-sesta. Julkista velkaa ja elvytystä on käsitelty SAK:n talouspuheenvuorossa20092. Perussanoma on sama: velkaa tulee vallitsevassa tilanteessa mil-jardikaupalla lisää, mutta kun sen suhteuttaa kansantalouden kantokykyyn,ei velkataakasta ole muodostumassa ylipääsemätöntä. Talouden kasvunkannalta onnettominta olisi kiristää finanssipolitiikkaa (eli kiristää veroja taileikata menoja) liian aikaisin, eli ennen kuin talouskasvu on tukevalla poh-jalla. Elvytystä ei saa lopettaa ennen kuin potilas kykenee itse hengittä-mään.Pidemmän päälle Suomen julkisella sektorilla on väestön ikärakenteestajohtuvia sopeutumistarpeita. Ikäsidonnaisten menojen kasvuun voidaanparhaiten varautua työllisyysastetta nostamalla ja julkisen sektorin tuloksel-lisuutta parantamalla. Verotuksen kokonaisuutta pitää pohtia, mutta koko-naisuutena Suomi ei ole vajaaverotuksen maa. Pelkästään veronkorotuk-siin ei voida siis turvautua.Se, että finanssipolitiikkaa ei saa nyt heti kiristää, ei tarkoita sitä, ettei olisisyytä laatia toimenpideohjelmia työllisyysasteen nostamiseksi, verotuksenuudistamiseksi ja julkisen sektorin tuloksellisuuden lisäämiseksi. Seuraavi-en eduskuntavaalien keskustelu todennäköisesti ja toivottavasti käydäännäiden toimenpide-esitysten ympärillä.Verouudistus tukemaan työllisyyttäJulkisen talouden tasapainottaminen vaatii verotuksen kiristämistä lähitule-vaisuudessa. Suomen kokonaisveroaste on tällä hetkellä noin 42 prosenttiaBKT:stä. Pohjoismaisittain kokonaisveroaste on alhainen ja oikein toteutet-tuna sen maltillinen korottaminen voidaan tehdä vaarantamatta talouskas-vua.Eniten korotusvaraa on pääomatulo- ja omaisuusverotuksessa. Erityisestiomaisuuksien verotus on Suomessa alhaista, eikä sen kiristäminen ole ta-loudellisen toimeliaisuuden kannalta haitallista. On huomattava, että pää-omatulojen verotus ei ole yritysten verotusta, vaan henkilöverotusta, eikäsen veropohja ole siten kovin altis verokilpailulle. Suomessa pääomatulove-ron taso on melko matala muihin EU15-maihin verrattuna, eikä sen korotusheikennä yritysten toimintaedellytyksiä.Verotusta kiristettäessä on huolehdittava, että sillä ei hidasteta työllisyydenkasvua. Näin ollen ansiotulojen verotuksen kiristämisestä tulisi pidättäytyä.Työeläkemaksujen jo sovitut korotukset ja tulevaisuuden korotustarve aihe-uttavat paineita palkansaajien pakollisten maksujen kiristymiseen, mitä tuli-si kuitenkin pyrkiä kompensoimaan.2 Talouskriisi ja valtion velka - Miten selviämme? SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro. Maaliskuu 2009.
  26. 26. 24 SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010Tarvitaan laajapohjainen kasvustrategiaKaikki työllisyyden nostoon tähtäävät työvoimapolitiikan, eläkejärjestelmienja työelämän kehittämisen uudistukset epäonnistuvat, mikäli talous ei kyke-ne aikaansaamaan riittävää työllistävää kasvua. Talouskasvu on myös vält-tämätön edellytys julkisen velan lyhentämiselle. Useiden arvioiden mukaanSuomen talouden tulevaisuuden kasvunäkymät ovat heikommat kuin ai-emmin. Tämä johtuu sekä väestön ikääntymisestä että talouden painottu-misesta vientialoille, jotka toimivat ankarassa globaalissa kilpailussa.Mikäli työllisyysasteen nostossa kaikissa ikäryhmissä onnistutaan, voidaanikääntymisen negatiivista vaikutusta kasvumahdollisuuksiin pienentää.Työvoimapula ei voi olla kansantalouden pysyvä olotila, vaan markkinata-lous sopeutuu ajan myötä vastaamaan työvoiman tarjontaa. Tällä hetkellätyövoimapula on lähinnä teoreettinen uhka, kuten käytännössä koko Suo-men taloushistorian ajan. Suomen pääongelma nyt ja arviolta seuraavienkahden vaalikauden tulee olemaan työpaikkapula, ei työvoimapula.Kasvuhaaste onkin, kuinka kykenemme uudistamaan elinkeinorakennettaja yrityskenttää siten, että ne pääsevät täysipainoisesti mukaan orastavaanglobaaliin kasvuun. Viime lamasta noustiin vientivetoisella kasvustrategial-la, johon kuului muun muassa vahva julkinen panostus informaatioteknolo-gia-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tietotekniikan rinnalla vahvaankasvuun pääsi 2000-luvulla myös muu teknologiateollisuus, perinteisempimetalliteollisuus mukaan lukien. Metsäteollisuuden rakenteelliset ongelmatrajoittivat sen kasvua koko 2000-luvun ajan, mutta siitä huolimatta senasema yhtenä viennin tukipilarina säilyi. Vastoin melko yleistä käsitystämyös Suomen palveluvienti kehittyi voimakkaasti 2000-luvulla. Suomi ei olemikään palveluviennin kehitysmaa, tosin useimpia kauppaamiamme palve-luita myydään kuluttajien sijasta toisille yrityksille. Kuva 12 havainnollistaaSuomen viennin kehitystä toimialoittain. Kuva 12. Suomen vienti toimialoittain 1997–2008.Todennäköisesti tästä taantumasta ei nousta vientivetoista kasvustrategiaatoistamalla. Se ei kuitenkaan ole edes välttämätöntä. Sen sijaan tarvitaanlaajapohjaisen ja työllistävän kasvun strategia, jossa pyritään sekä palvelu-
  27. 27. SAK:n työllisyyspuheenvuoro 2010 25alojen että teollisuuden kasvuun. Uusille kasvualoille ja -yrityksille on luota-va mahdollisuuksia. Teollisuuden kurssin kääntäminen edellyttää aktiivistaelinkeinopolitiikkaa, johon pitäisi sisältyä tutkimus- ja kehittämistoiminnanlaajentaminen uusilla aloilla, verotuksen uudistaminen neutraaliksi ja inves-tointeja edistäväksi, metsäteollisuuden oma (myös bioenergian sisältävä)kehittämisohjelma, välttämättömien julkisten hankintojen nopeuttaminensekä ydinenergian lisääminen. Koulutusta on suunnattava eri alojen tarpei-den mukaisesti.Kotimarkkinoilla toimivat palvelualat puolestaan tarvitsevat riittävää koti-maista kysyntää, minkä vuoksi ostovoima tulee turvata oikealla veropolitii-kan ja palkkakoordinaation yhdistelmällä. Kasvua voidaan edistää myös pa-rantamalla liikenneyhteyksiä, kaavoituksella ja muulla asuntopolitiikalla.

×