Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
1·2007SAK:n työaikapankkiohjeistus
Joulukuu 2007   Lisätietoja:                Palkka- ja työaika-asiantuntija   Lakimies                Juha Antila         ...
SAK:n työaikapankkiohjeistus                1SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS   Sisällys   SAK:n työaikapankkiohjeistus .........
2   SAK:n · työaikapankkiohjeistus
SAK:n työaikapankkiohjeistus      3SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUSTyöaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovit...
4     SAK:n · työaikapankkiohjeistus1 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstöTyöaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa va...
SAK:n työaikapankkiohjeistus      53 Työaikapankkiin säästettävät erätLainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan pankkiin k...
6     SAK:n · työaikapankkiohjeistus5 Aikamääräinen kokonaisuus jatyöaikapankkiin siirrettävät erätTyönantajan on pidettäv...
SAK:n työaikapankkiohjeistus     77 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminenmuiden poissaoloperusteiden kanssaTyöaikapankkiva...
8     SAK:n · työaikapankkiohjeistusTYÖAIKAPANKKI– käytännön ohjeita luottamusmiehelle jatyösuojeluvaltuutetulleTyöaikapan...
SAK:n työaikapankkiohjeistus      9Työaikapankkia koskevassa sopimuksessaon sovittava ainakin:Pankkiin liittyminen ja siit...
10    SAK:n · työaikapankkiohjeistusTyöaikapankin saldon käyttäminen eli miten ja milloin säästetyttunnit käytetäänOn syyt...
SAK:n työaikapankkiohjeistus     11Vapaiden ajalta maksettavan palkan määräytyminenPalkasta voidaan sopia esimerkiksi, ett...
12      SAK:n · työaikapankkiohjeistus                          Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen                    ...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 02...
SAK:n työaikapankkiohjeistus
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SAK:n työaikapankkiohjeistus

768 views

Published on

SAK:n julkaisusarja.

Ohjeistus on tarkoitettu apuvälineeksi liitoille työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.
Juha Antila ja Anu-Tuija Lehto.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

SAK:n työaikapankkiohjeistus

  1. 1. 1·2007SAK:n työaikapankkiohjeistus
  2. 2. Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Lakimies Juha Antila Anu-Tuija Lehto juha.antila@sak.fi anu-tuija.lehto@sak.fi puh. 020 774 0169, puh. 020 774 0167, 050 575 1790 040 778 1080
  3. 3. SAK:n työaikapankkiohjeistus 1SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Sisällys SAK:n työaikapankkiohjeistus ................................................................. 3 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö .................................................... 4 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen ......................................... 4 Työaikapankkiin säästettävät erät ........................................................... 5 Työaikapankin enimmäismäärät.............................................................. 5 Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät ............. 6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen........................................................................ 6 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa .................................................................. 7 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen ........................................ 7Liitteet Työaikapankki – käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ........... 8 Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen ............................................. 12
  4. 4. 2 SAK:n · työaikapankkiohjeistus
  5. 5. SAK:n työaikapankkiohjeistus 3SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUSTyöaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jol-la työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiäetuuksia voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekätyöntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölli-set tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituis-ten työntekijöiden määrää.Työaikapankki toimii parhaiten olosuhteissa, joissa työvoiman tarve vaihte-lee. Myös tasaisen työvoiman tarpeen toiminnoissa voidaan kehitellä työ-aikapankkiratkaisuja, mutta jo suunnitteluvaiheessa on pohdittava mitenpankkijärjestelmä voi toimia siten, etteivät kenenkään työolosuhteet heik-kene järjestelmän takia. Työaikapankki ei ole ratkaisu, jolla voitaisiin pois-taa ongelmia, jotka liittyvät liian vähäiseen henkilöstön määrään työpaikalla.Työaikapankkijärjestelmän avulla työaikaa kohdennetaan uudella tavalla,mutta se ei lisää säännöllistä työaikaa. SAK suosittelee työaikapankkijärjes-telmien käyttöönottoa työpaikoilla, mikäli niiden avulla voidaan edistää työn-tekijöiden hyvinvointia.Tässä paperissa on koottuna kahdeksan kohtaa, jotka olisi huomioitava jär-jestelmää rakennettaessa. Ohjeistus on ensisijaisesti tarkoitettu apuväli-neeksi liitoille, jotka voivat halutessaan hyödyntää paperia työ- ja virkaehto-sopimusneuvotteluissa. Tämän ohjeistuksen lisäksi SAK julkaisee erillisentiiviin työaikapankkioppaan, jossa on käytännön ohjeita luottamusmiehille jatyösuojeluvaltuutetuille.
  6. 6. 4 SAK:n · työaikapankkiohjeistus1 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstöTyöaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa vakinaisissa työsuhteissa ole-viin. Määräaikaisiin työntekijöihin voidaan järjestelmää soveltaa, jos työsuh-teen kesto on pidempi kuin järjestelmän tasoittumisjakso. Työaikapankkijär-jestelmän tavoitteena on lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työnteki-jöiden lukumäärää työpaikalla.Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu va-paaehtoisuuteen.Kaikilla henkilöstöryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua työaikapank-kiin. Mitään henkilöstöryhmää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Vaikkaeri henkilöstöryhmillä on usein erilaiset työaikajärjestelyt, tulee työaika-pankkia perusperiaatteiltaan soveltaa samalla tavalla.Työaikapankkia käyttöönotettaessa on työpaikalle luotava yhteistoiminnas-sa henkilöstösuunnitelma tai vastaava, josta käy ilmi vakinaisen henkilöstönja sijaisten tarve. Siinä on selvitettävä, mikä on työaikapankkijärjestelmänvaikutus koko-, osa- ja määräaikaisten osuuteen työpaikalla. Samalla onselvitettävä myös vuokratyöntekijöiden ja muun ulkopuolisen työvoimankäyttö työpaikalla. Tämä suunnitelma on käsiteltävä ja sen toimivuutta onarvioitava vuosittain yhteistoiminnassa. Työaikapankkijärjestelmään liittymi-sen ja siitä eroamisen tulee perustua yksittäisen henkilön osalta vapaaeh-toisuuteen.2 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminenLuottamusmies neuvottelee työaikapankkisopimuksen yksityiskohdat työ-paikalla työehtosopimuksen normien tai liiton erillisohjeiden mukaisesti.Työaikapankkisopimus laaditaan kirjallisesti. Jos työaikapankkijärjestelmänkäyttöönotosta ei ole liiton sopimusta tai ohjeistusta, SAK ei suosittele työ-aikapankkijärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla.Työntekijä liittyy ja eroaa työaikapankkijärjestelmästä kirjallisesti. Liittymi-nen tapahtuu siitä päivästä kun sopimus on allekirjoitettu. Järjestelmästäeroamisen tulee olla mahdollista enintään 3 kuukauden ilmoitusaikaa nou-dattaen. Järjestelmään liittymättä jättäminen tai siitä eroaminen ei vaadi pe-rusteluja.Työnantaja ei voi edellyttää järjestelmään liittymistä työsopimusta solmitta-essa eikä koeaikana.Työnantajan irtisanoessa tai purkaessa työntekijän työsuhteen, työntekijälläon oikeus saada työaikapankkisaatavansa rahana. Mikäli työntekijä irtisa-noutuu työsuhteesta tai eroaa järjestelmästä, työntekijällä on oikeus saadatyöaikapankkisaatavansa vapaana jäljellä olevana irtisanomis- tai ilmoitus-aikana, ellei tämä ole mahdollista, rahana.
  7. 7. SAK:n työaikapankkiohjeistus 53 Työaikapankkiin säästettävät erätLainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan pankkiin käytettäviä osateki-jöitä ovat mm.• lisä- ja ylityöt• vuosiloman säästövapaa• vuosiloma• työajat lyhennysvapaat• lomarahan vaihto vapaaksi (vaikutus vuosiansioihin)• liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. saldorajojen täyttyessä)• vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvauksetJoissakin säästettävissä erissä voi olla työehtosopimuksissa aikarajoitteita,kuten esimerkiksi pekkaspäivien pitämisessä. Myös lainsäädännössä onrajoituksia esimerkiksi vuosiloman pitämisen osalta. Työntekijällä pitää ollaoikeus päättää, mitä eriä pankkiin siirretään. Työntekijä päättää mitä työ-aikakorvauksia ja kuinka paljon hän siirtää pankkiin. Työpaikalla ei voi teh-dä etukäteen päätöstä osatekijöiden siirtämisestä pankkiin, vaan jokaisentyöaikapankkiin siirrettävän erän osalta tulee päätös tehdä siirtohetkellä.4 Työaikapankin enimmäismäärätYritys- ja työpaikkatasolla on syytä arvioida lainsäädännön ja työehtosopi-musten rajoissa, mitkä ovat työaikapankin tuntirajat ja otetaanko käyttöönmiinussaldo.Työaikapankkijärjestelmä on usein syytä aloittaa pienemmillä enimmäis-määrillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemustenmyötä. Enimmäismääristä sovittaessa on määriteltävä aikaraja, jolloin työ-aikapankkiin kerrytetyt tunnit on käytettävä. Liitot voivat täsmentää aikarajo-ja. Miinussaldon osalta on syytä sopia menettelytavat, miten saldo korva-taan.Työaikapankkien enimmäismääriä suunniteltaessa on syytä ottaa huomi-oon, että palkkaturvalain mukaan työntekijän saatavat työaikapankista onturvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa kuuden kuukaudenpalkkaa vastaavalta määrältä.
  8. 8. 6 SAK:n · työaikapankkiohjeistus5 Aikamääräinen kokonaisuus jatyöaikapankkiin siirrettävät erätTyönantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, ylitöiden siirtäminen työaika-pankkiin ei poista tätä velvoitetta. Työnantajan on pidettävä työntekijäkoh-taista työaikapankkitiliä saatavista ja niiden kertymisestä taikka että tilita-pahtumat ja niiden ajankohdat ovat todettavissa työaika- ja palkkakirjanpi-dosta. (Palkkaturvalaki 9 a §). Työaikakirjanpidon on oltava työntekijän näh-tävissä.Työaikapankkiin siirrettäessä työaika muunnetaan yhdenmukaisiksi tun-neiksi. Pankkiin ei kirjata eri työaikalajeja esim. Pekkasvapaita, vuosiloma-vapaita tai ylitöitä. Ne muutetaan vastaaviksi tunneiksi, jolloin ne menettä-vät alkuperäisen lähteensä. Esimerkiksi ylityötä siirrettäessä työaikapank-kiin vaihtoehtoja on kolme: 1) korotusosa maksetaan palkan yhteydessä japerustunnit pannaan pankkiin. 2) perustunti maksetaan ja korotusosa pan-naan pankkiin. 3) sekä korotusosa- että perustunnit pannaan pankkiin(esim. 2tuntia 50 % päivittäistä ylityötä on 3tuntia pankkiin).Mikäli sovitaan jonkin työajan sisääntekemisestä tai on sovittu vuorokauti-sen työajan ylittämismahdollisuudesta, siirtyvät nämä tunnit työaikapankkiinyksinkertaisina tunteina.Työaikapankkijärjestelmä on kustannusneutraali, sen avulla ei voi kiertääoikeutta ylityökorvauksiin. Silloin kun työntekijä omasta aloitteestaan pyy-tää, että saa tehdä työtunteja sisään käyttääkseen tehdyt tunnit myöhem-min tiettyä tarkoitusta varten, siirtyvät nämä tunnit pankkiin tunti tunnista.(Esim. päästäkseen lähtemään omille asioilleen tiettynä ajankohtana).6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajaltamaksettavien ansioiden määräytyminenLähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdolli-simman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksi-löllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurs-sit. Työaikapankkijärjestelmään siirryttäessä pitää sopia vapaiden pitämi-sestä ja vapaan pitämisen ennakkoilmoitustavasta ja –ajasta.Ennakkoilmoitusaikaa mietittäessä on otettava huomioon käytössä olevatyöaikajärjestelmä, työajan tasoittumisjakson pituus ja se, mitä vahvistetuntyövuoroluettelon ilmoittamisesta sanotaan työaikalaissa, liittokohtaisissatyöehtosopimuksissa tai mitä työpaikkakohtaisesti on sovittu.Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka määräytyy vapaanpitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
  9. 9. SAK:n työaikapankkiohjeistus 77 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminenmuiden poissaoloperusteiden kanssaTyöaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa.Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, tulee hänen saada välittömästi siir-tyä sairaslomalle ilman karenssia ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemminpidettäväksi.8 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminenTyöaikapankkijärjestelmä perustuu kirjalliseen sopimukseen. Sopimus teh-dään paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Sopimusteks-tissä on mainittava, miten järjestelmää muutetaan tai se lakkautetaan.Lisää tietoa työaikapankeista:www.sak.fi/tyoaikaTietoa etätyöhön liittyvistä asioista:www.sak.fi/etatyo
  10. 10. 8 SAK:n · työaikapankkiohjeistusTYÖAIKAPANKKI– käytännön ohjeita luottamusmiehelle jatyösuojeluvaltuutetulleTyöaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jol-la työntekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Järjestelmäntarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöidentyössä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tar-koituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöidenmäärää.Muita tällaisia kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä ovatliukuva työaika (työaikalain (605/1996) 13 §) sekä vuosilomalain säästä-mismahdollisuus (vuosilomalain (162/2005) 25 §). Keskusjärjestöt ovat li-säksi sopineet etätyöstä. Nämä kaikki järjestelyt voivat olla yrityksessä käy-tössä samanaikaisesti.Käytännön ohjeita• Ensin on selvitettävä, mitä oma ammattiliitto suosittelee työaikapankin käyttöönotosta ja mitä työ- ja virkaehtosopimuksessa on siitä sovittu. Työ- ja virkaehtosopimuksesta ja sen työaikapankkia koskevista määräyksistä voidaan poiketa vain, jos sopimuksessa on niin sovittu.• Työaikapankkia koskevan sopimuksen tulisi olla sellainen, että sitä voidaan soveltaa kaikkiin työpaikan työntekijöihin.• Työaikapankista tulee sopia kirjallisesti työ- ja virkaehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Jos työpaikalla noudatetaan useampaa eri työehtosopimusta, on sovittava siitä, minkä sopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti järjestelmä laaditaan.• Työaikapankista sopimisen yhteydessä henkilöstösuunnitelmassa tai vastaavassa on syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman käyttöön (koko-, osa- ja määräaikaiset, vuokratyövoima sekä muu ulkopuolinen työvoima).• Jos työpaikalla on käytössä myös liukuva työaika ja/tai käytetään oikeutta vuosiloman säästämiseen, on syytä sopia, miten nämä järjestelmät sovitetaan yhteen. Liukuvaan työaikaan ja säästövapaaseen on tästä ohjeesta riippumatta sovellettava niitä koskevaa lainsäädäntöä.
  11. 11. SAK:n työaikapankkiohjeistus 9Työaikapankkia koskevassa sopimuksessaon sovittava ainakin:Pankkiin liittyminen ja siitä eroaminenPankkiin liittymisestä ja eroamisesta voidaan sopia esimerkiksi, että pank-kiin on liityttävä ja siitä on erottava kirjallisesti.Työaikapankkiin säästäminen eli mitä etuja pankkiin voidaansiirtää sekä siirtomenettelyTyöaikapankkiin säästäminen on aina vapaaehtoista.Siirrettäviä eriä voivat olla mm. lisä- ja ylityön perus- ja/tai korotusosa, osavuosilomasta, työajan lyhennysvapaa, lomaraha, liukuvaan työaikaan liitty-vät tasauserät (esim. siltä osin kuin yli +10 tuntia tai alle -10 tuntia) ja va-paa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Voidaan myös sopia, että työntekijävoi etukäteen tehdä ”sisään” yksittäisiä tunteja tai kokonaisia päiviä, jotkasitten siirretään työaikapankkiin.Etuja siirretään pankkiin vähintään samassa suhteessa kuin siitä lain taityö- ja virkaehtosopimuksen mukaan maksettaisiin rahallinen korvaus. Edutsiis siirretään pankkiin mahdollisine korotuksineen. Siirrettävä edut menet-tävät tällöin alkuperäisen luonteensa. Esimerkiksi ylityötä voidaan siirtäätyöaikapankkiin seuraavasti: 1) työntekijälle maksetaan korotusosa, perus-osa siirretään pankkiin, 2) työntekijälle maksetaan perusosa, korotusosasiirretään pankkiin tai 3) sekä perusosa että korotusosa siirretään pankkiin(esim. 2 tuntia 50 %:lla korotettuna on 3 tuntia pankkiin).Etujen pankkiin siirtämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijän onsovittava erän siirtämisestä pankkiin etukäteen esimiehensä kanssa sa-massa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä, vuosiloman pitämi-sestä, ”sisään” tekemisestä jne.Työaikapankin kertymä eli kuinka paljon pankkiin voi säästääMahdollisesta enimmäismäärästä on sovittava. Lisäksi voidaan sopia siitä,että työntekijällä voi olla myös miinustunteja. Usein on syytä aloittaa pie-nemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudestasaatujen kokemusten myötä.Enimmäismäärästä sovittaessa on syytä muistaa, että työntekijän saatavattyöaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa vainkuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä (palkkaturvalain(866/1998) 9 a § (1257/2006)).
  12. 12. 10 SAK:n · työaikapankkiohjeistusTyöaikapankin saldon käyttäminen eli miten ja milloin säästetyttunnit käytetäänOn syytä sopia, että pankkivapaa on työhön verrattavaa aikaa (kerryttäävuosilomaa jne.), ellei asiasta ole jo sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa.Käyttämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijä voi päättää pitämi-sestä ja jakson pituudesta ilmoittamalla asiasta työnantajalle esimerkiksiviikkoa ennen vapaan aloittamista tai työvuorolistan laatimista. Voidaanmyös sopia, että ilmoittamisaika on yhteydessä jakson pituuteen siten, ettämitä pidemmän vapaan työntekijä haluaa, sitä aikaisemmin vapaasta on il-moitettava työnantajalle. Tällöin on syytä sopiva tarkoista ajoista ja siitä,kenelle asiasta on ilmoitettava.Työnantajan oikeudesta kieltäytyä antamasta vapaata voidaan sopia esi-merkiksi, että vapaan pitämisen voi kieltää vain, jos vapaasta aiheutuu työ-paikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttääkohtuullisilla työn järjestelyillä (vrt. osittaista hoitovapaata koskeva TSL4:4,3).Työntekijän oikeudesta siirtää sovittu vapaa voidaan sopia esimerkiksi, ettätyöntekijällä on aina oikeus siirtää jo sovittu vapaa mutta että työnantajallaon oikeus kieltäytyä hyväksymästä siirtoa samoista syistä kuin hänellä onoikeus kieltää vapaan pitäminen.Työntekijän oikeudesta keskeyttää vapaa voidaan sopia esimerkiksi, ettäjos työntekijä sairastuu ennen vapaan alkamista tai sen aikana, vapaa siir-tyy pidettäväksi erikseen sovittavana ajankohtana.Siltä varalta, että useampi työntekijä haluaa pitää vapaansa samanaikai-sesti eikä kaikille voida sitä antaa, on syytä sopia periaatteista, joilla vapaaannetaan (etusijajärjestys). Tällöin voidaan sopia esimerkiksi, että otetaanhuomioon vapaan käyttötarkoitus (esim. opiskelu, joka voi tapahtua vaintiettynä ajankohtana).Vapaan vanhentumisajasta voidaan sopia, että vapaa on pidettävä tietynajan kuluessa kunkin erän pankkiin siirtämisestä. Lisäksi voidaan sopia, et-tä jollei vapaata pidetä tämän ajan kuluessa, se maksetaan työntekijälle ra-hana.Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada saatavansa. Voidaansopia, että saatavat on joko maksettava rahana tai että ne pidetään vapaa-na siten kuin siitä kussakin tapauksessa erikseen sovitaan tai että työnteki-jällä on aina oikeus niin halutessaan pitää saatavansa vapaana irtisano-misaikana.
  13. 13. SAK:n työaikapankkiohjeistus 11Vapaiden ajalta maksettavan palkan määräytyminenPalkasta voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan ajalta maksetaan se palk-ka, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi töissä. Voi olla syytä sopia palkanmääräytymisestä tätä tarkemmin esimerkiksi kytkemällä se työehtosopi-muksen määräyksiin (esim. KTA) .Työhönpaluu vapaan jälkeen ja syrjintäkieltoTästä on syytä sopia esimerkiksi, että työntekijällä on oikeus palata aikai-sempaan työhönsä samalla tavoin kuin perhevapaalta palaavalla työnteki-jällä ja ettei työntekijän työsuhdetta saa päättää eikä häntä muutoinkaansyrjiä sen takia, että hän on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen.Työnantajan työaikapankkia koskeva kirjanpitoKirjanpidosta voidaan sopia esimerkiksi, että työnantaja pitää työntekijäkoh-taista kirjanpitoa saatavista ja niiden kertymisestä tai että saatavat ja niidenkertymisen ajankohdat kirjataan työaika- ja palkkakirjanpitoon. Voidaanmyös sopia, että jokaiseen palkkalaskelmaan merkitään työntekijän työ-aikatilin tilanne (plus-/miinussaldo).Saatavien palkkaturvasta maksaminen edellyttää selkeää kirjanpitoa (palk-katurvalain 9 a §)Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeusLuottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeudesta voidaansopia esimerkiksi, että heillä on pyynnöstä oikeus tutustua työaikapankkiakoskevaan kirjanpitoon (myös työntekijäkohtainen kirjanpito) ja että työnan-tajan on annettava luottamusmiehelle yksilöity selvitys siinä tapauksessa,ettei vapaata voida antaa työntekijän esittämänä ajankohtana.
  14. 14. 12 SAK:n · työaikapankkiohjeistus Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen SAK tekee suosituksen liitoille, jossa on yleisohjeistus. Liitto tekee omat yksityiskohtaiset ohjeet, sitä edeltää neuvottelu työnantajaliiton kanssa. Yritetään saada sopimus, joka liitetään osaksi työehtosopimusta (esim. sopimus työaikapankeista).Jos ei saada neuvoteltua sopimusta osaksi työehtosopimusta, liitto voi tehdä harkintansa mukaan oman ohjeistuksensa, joka toimitetaan ammattiosastoille ja työpaikoille. Paikallinen sopiminen. Luottamusmies neuvottelee sopimuksen työpaikalla yksityiskoh- taisesti liiton ohjeiden pohjalta. Sopimus toimitetaan ammattiosaston vahvistettavaksi ennen käyttöön ottoa. Tämän jälkeen sopimus on virallinen. Vahvistettu sopimus lähetetään liittoon tiedoksi.
  15. 15. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi

×