4·2014
 
 
 
             
 
 
SAK:n ilmasto- ja
energiapoliittiset
tavoitteet
Maaliskuu 2014 Lisätiedot:
Pia Björkbacka
pia.bjorkbacka@sak.fi
puhelin 020 774 0204
Tilaukset:
SAK
puhelin 020 774 000
SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 1
SISÄLTÖ
Johdanto ..........................................................
2 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
JOHDANTO
Maailmanlaajuista ilmasto- ja energiapolitiikkaa arvioidaan täl...
SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 3
valmiit vähentämään sitovasti omia päästöjään. Tavoitteiden tiukentamise...
4 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
hentämisen sekä EU:n kilpailukyvyn, varman energiajärjestelmän ja kohtuu...
SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 5
aiheuttajat maailmassa olivat viime vuonna Kiina (27 %), Yhdysvallat (14...
6 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
• YK:n ilmastoneuvotteluiden tavoitteena pitää on kunnianhimoinen ja vä-...
SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 7
alhainen, että markkinaehtoisesti toimivien sijoittajien ei kannata inve...
8 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
EU:ssa jaetaan ilmaisia päästöoikeuksia hiilivuotosektoreilla oleville l...
SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 9
tona päästökauppasektoriin. Eli kuinka paljon päästökauppasektorin salli...
10 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
5 UUSIUTUVAN ENERGIAN INNOVAATIOITA
EDISTETTÄVÄ
Uusiutuvan energian edi...
SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 11
• Edistyksellisten polttoaineiden käyttöä EU-tasolla on syytä edistää v...
12 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
7 CLEANTECHISTÄ KESKEINEN OSA
SUOMEN VIENTIÄ
Sekä Suomen että EU:n ilma...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet

384 views

Published on

SAK:n ilmasto- ja energiapolitiikan peruslähtökohta on, että päästövähennystavoitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. Nyt SAK esittää vuoteen 2020 asti ulottuvista linjauksistaan poiketen, että siitä eteenpäin ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasialliseksi vähentämiskeinoksi SAK kannattaa toimivaa ja kattavaa päästökauppaa.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
384
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
65
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet

  1. 1. 4·2014                         SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
  2. 2. Maaliskuu 2014 Lisätiedot: Pia Björkbacka pia.bjorkbacka@sak.fi puhelin 020 774 0204 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000
  3. 3. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 1 SISÄLTÖ Johdanto ............................................................................................................ 2  1  SAK:n ilmasto‐ ja energiapolitiikka vuoteen 2020 asti ...................................... 2  2  SAK:n ilmasto‐ ja energiapolitiikka vuoden 2020 jälkeen ................................. 3  3  Ilmastopolitiikan ja energiamarkkinoiden yhteys ............................................. 6  4  Päästökaupan toimivuuden parantaminen ...................................................... 7  5  Uusiutuvan energian innovaatioita edistettävä ............................................. 10  6  Energiatehokkuutta lisättävä joustavasti ....................................................... 11  7  Cleantechistä keskeinen osa Suomen vientiä ................................................. 12 
  4. 4. 2 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet JOHDANTO Maailmanlaajuista ilmasto- ja energiapolitiikkaa arvioidaan tällä hetkellä sekä Suomessa, Euroopan unionissa että YK:ssa. EU:ssa valmistellaan vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteita ja niitä tukevia käytännön ohjauskeinoja. YK:n Parii- sin ilmastokonferenssissa vuoden 2015 lopulla tavoitellaan yhtä – globaalia ja sito- vaa – sopimusta. Komissio esitti tammikuussa 2014 tiedonannon ilmasto- ja energiapolitiikan puit- teista. Suomen kantaa asiaan muodostetaan parhaillaan. Hallitus antoi eduskun- nalle selonteon Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta jo viime vuonna. Eduskun- nan parlamentaarinen työryhmä puolestaan valmistelee Suomen matalahiili 2050 -tiekarttaa. Myös SAK reagoi muuttuneeseen ilmasto- ja energiapoliittiseen kenttään. Tässä muistiossa käydään tiiviisti läpi SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset kannat vuo- teen 2020 asti sekä yksityiskohtaisemmin vuosille 2020–2030. SAK:n ilmasto- ja energiapolitiikan peruslähtökohta on, että päästövähennysta- voitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen enin- tään kahteen asteeseen. Nyt SAK esittää vuoteen 2020 asti ulottuvista linjauksis- taan poiketen, että siitä eteenpäin ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasialliseksi vähentämiskeinoksi SAK kannattaa toi- mivaa ja kattavaa päästökauppaa. 1 SAK:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA VUOTEEN 2020 ASTI SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset kannat pohjautuvat vuosiin 2008 ja 2009, jol- loin myös EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan strategiat uudistettiin. Sil- loin valmistauduttiin YK:n ilmastokonferenssiin 2009 Kööpenhaminassa. SAK:ssa tehtiin kysely keinoista, joilla päästövähennykset pitäisi jäsenliittojen mielestä to- teuttaa sekä laadittiin ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro. SAK päätti tukea EU:n ja Suomen hallituksen ilmastopolitiikkaa. Linjausten läh- tökohdaksi hyväksyttiin, että päästövähennystavoitteiden täytyy olla linjassa maa- pallon enintään kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. SAK linjasi, että YK:n ilmastoneuvotteluissa on tavoiteltava nykyisten ja tulevien sukupolvien hy- vinvointia. On pyrittävä oikeudenmukaiseen, kattavaan ja sitovaan kansainväli- seen ilmastosopimukseen, jossa ovat mukana kaikki teollistuneet maat ja vähin- tään keskeiset kehittyvät maat. Järjestön kannoissa painotettiin päästökauppaa, uusiutuvan energian ja kaiken puhtaan energian edistämistä sekä asetettiin tavoitteita energiatehokkuudelle. Päätettiin, että EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuo- teen 2020 mennessä ei ole syytä korottaa 30 prosenttiin, jos muut maat eivät ole
  5. 5. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 3 valmiit vähentämään sitovasti omia päästöjään. Tavoitteiden tiukentamisen vain EU:ssa nähdään siirtävän teollisuustuotantoa entistä varmemmin pois Euroopasta. Todettiin myös, että ilmastopolitiikan vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen on selvitettävä tarkemmin. Energian hinnan kallistuminen vaikuttaa suhteellisesti eniten pienituloisiin kotitalouksiin. On huolehdittava, että energian hinta pysyy kohtuullisena tai sen nousu kompensoidaan pienituloisille. SAK:n kannat pähkinänkuoressa • Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään päästökaupalla, energiatehokkuu- della ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. • Energiatehokkuus on merkittävä keino vähentää päästöjä. Tavoitteena on parempi elintaso vähemmillä päästöillä1 . • Suomen energiatehokkaan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava ja hiilivuoto ehkäistävä. • Tulonjaon oikeudenmukaisuus ja ostovoimakehitys on huomioitava ilmas- topolitiikassa paremmin. • Tarvitaan laaja ja kattava kansainvälinen ilmastosopimus, johon myös ke- hittyvät maat sitoutuvat. 2 SAK:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA VUODEN 2020 JÄLKEEN EU:n ilmastopolitiikan ongelma on viime vuosina ollut se, että ilmastopolitiikalla on tavoiteltu myös joidenkin jäsenmaiden teollisuuspoliittisia intressejä sen sijaan, että olisi keskitytty ilmastonsuojeluun ja tehokkaiden keinojen käyttöön. Kustan- nustehokkaan ilmastopolitiikan tärkeyttä on korostanut Euroopan talouskriisi. Velkaiset julkistaloudet eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan ilman talous- kasvua. SAK haluaa EU:lta selkeää ja kustannustehokasta energia- ja ilmastopolitiikkaa, joka johtaa kasvihuonekaasupäästöjen riittävään vähenemiseen maailmanlaajui- sesti – heikentämättä suhteettomasti EU:n kilpailukykyä tai kansalaisten elintasoa. Euroopan komission tammikuussa 2014 tekemä ehdotus vuoteen 2030 asti ulottu- viksi tavoitteiksi on oikeansuuntainen. Se toisi ilmasto- ja energiapolitiikkaan toi- vottua selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja kustannustehokkuutta. Komission esittämillä ilmastopoliittisilla linjauksilla voidaan hakea parempaa tasapainoa päästöjen vä- 1 Tästä käytetään myös käsitettä irtikytkentä, jolla tarkoitetaan sitä, ettei talouden kasvun tulisi  jatkossa tarkoittaa myös päästöjen kasvua. 
  6. 6. 4 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet hentämisen sekä EU:n kilpailukyvyn, varman energiajärjestelmän ja kohtuuhintai- sen energian välille. Komission tiedonannossa esitetty tavoite vähentää kasvihuonekaasuja yli 40 pro- senttia kannustaa niin jäsenvaltioita kuin niissä toimivia laitoksia ja yrityksiä ke- hittämään sellaisia toimia, joilla vähennetään aidosti päästöjä ja lisätään vähäpääs- töisiä investointeja. On perusteltua, että komissio esittää tärkeimmäksi ohjauskei- noksi päästökauppaa, koska se on kustannustehokas tapa saavuttaa tuloksia. Pääs- tökauppa on olemassa olevista keinoista todennäköisimmin myös se, josta voitai- siin saavuttaa yhteisymmärrys neuvoteltaessa YK:n ilmastosopimuksesta Pariisissa vuonna 2015. Viime kädessä ilmastopolitiikassa on oleellista tavoitteiden johdonmukaisuus ja se, että päätavoite pysyy kirkkaana. EU:ssa on asetettu vuoteen 2050 mennessä 80– 95 prosentin vähennystavoite. Kataisen hallituksen ohjelmassa halutaan vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia. Päästökauppa ei yksin riitä tavoitteeseen pääsemiseksi, koska päästökauppaan kuuluvat laitokset tuottavat koko EU:ssa 45 prosenttia ja Suomessa noin puolet Lähde: Kansallinen energia- ja ilmastostr kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. ategia, Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20.3.2013 kahteen asteeseen on mahdollista vain maailmanlaajuisin toimin, joihin osallistuvat EU:n lisäksi Yhdysvallat ja ke- Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään hittyvät taloudet – varsinkin Kiina. Kioton ilmastosopimuksen toiselle velvoite- kaudelle osallistuvat maat kattavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasu- päästöistä. EU:n osuus niistä on 12 prosenttia. Suurimmat fossiilisten päästöjen
  7. 7. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 5 aiheuttajat maailmassa olivat viime vuonna Kiina (27 %), Yhdysvallat (14 %), EU (10 %) ja Intia (6 %)2 . EU:n päästövähennystavoite kiristynee vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 ennessä mahdollisen globaalin sopimuksen osana. EU:n ei pidä sitoutua yksi- puolisesti sovitun päästövähennystavoitteen kiristämiseen valmistautuessaan n ja sitä kautta myös sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja aloille, joita • EU:n ilmastopolitiikassa on asetettava päätavoitteeksi 40 prosentin kasvi- minen ja pääkeinoksi päästökauppa. m YK:n ilmastoneuvotteluihin Pariisissa vuonna 2015, vaikka niin tehtiinkin vuoden 2020 tavoitteiden osalta. Jos EU:n tavoitteita kiristetään, ehtona täytyy olla, että myös muiden osapuolten tavoitteet tiukkenevat. Jos kansainvälistä sopimusta ei synny, EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosenttiin on harkittava uudelleen. Silloin ilmastopolitiikassa on mahdollisesti edettävä kahdenvälisin päästövähennys- ja teknologiasopimuksin. Päästökauppa ja tiukempi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa nos- tavat hyvin todennäköisesti päästöyksiköide uhkaa hiilivuoto eli investointien siirtyminen ilmastotoimien osalta vähemmän säännellyn politiikan maihin. Myös Suomen on tarjottava energiaintensiiviselle teollisuudelleen kilpailukykyinen toimintaympäristö. SAK:n kannat pähkinänkuoressa huonekaasupäästöjen vähentä • Päästökauppasektorin ulkopuolella (esimerkiksi liikenne, rakentaminen ja maatalous) on käytettävä muita ohjauskeinoja. 2  Global Carbon Project ‐julkaisu. Raportin mukaan päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä  nousevat vuonna 2013 yhteensä ennätykselliseen 36 miljardiin tonniin. 
  8. 8. 6 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet • YK:n ilmastoneuvotteluiden tavoitteena pitää on kunnianhimoinen ja vä- hintään kaikkia G20-maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus Pa- riisissa vuonna 2015. tiin on harkittava uudelleen. Ilmastopolitiikassa on mahdollisesti edettävä kahdenvälisin päästövähennys- ja teknologiasopi- 3 ILMASTOPOLITIIKAN JA YS s energiamarkkinoiden ja varsinkin kkaa on vaikea ohjata EU:ssa, koska ilmastopolitiikka tavoitteineen on yhteisön toimialuetta ja energia- suudesta ja siihen pyrkiminen kansallisella tukipolitiikalla. Pää- sääntöisesti uusiutuvan energian tuet on toteutettu niin, että laskun maksavat vii- ikon kääntöpuoli on se, että tuotanto ei ole lisääntynyt kustannustehokkaasti. Esimerkiksi aurinko- ja to on kuitenkin epävarmempaa kuin fossii- lisen energian tuotanto. Rinnalla tarvitaan säätövoimaa, jolla turvataan sähkön äästöoikeuksien suuren määrän kanssa. Päästöoikeuden eli sähkön markkinahinta on useissa maissa niin • Jos kansainvälistä sopimusta ei synny, EU:n päästövähennystavoitteen ki- ristäminen 40 prosent muksin. ENERGIAMARKKINOIDEN YHTE Ilmastopolitiikalla on huomattava vaikutu sähkömarkkinoiden kehitykseen. Ilmasto- ja energiapoliti politiikan käytännön ratkaisut taas jäsenmaiden toimivallan piirissä. SAK:n mie- lestä energiapoliittisten ratkaisujen päätösvallan tulee olla jäsenmaiden vastuulla myös jatkossa. Ongelmia on viime vuosina aiheuttanut EU:ssa hyväksytty sitova tavoite uusiutu- van energian o me kädessä kotitalousasiakkaat. Teollisuus on pääsääntöisesti vapautettu tukimak- sujen maksamisesta. Tosin Saksassa on pyritty vuoden 2013 liittopäivävaalien jäl- keen siirtämään osa kustannuksista yritysten maksettaviksi3 . EU:n jäsenmaiden tukipolitiikka on ollut tuensaajien näkökulmasta tuloksellista: uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut merkittävästi. Kol tuulivoimaa on takuuhinnan vallitessa rakennettu tuotantoon huonosti sopiville paikoille. Kotitaloudet maksavat kasvaneen tukipotin sähkölaskussaan ylimääräi- sinä uusiutuvan energian maksuina. Sähkön tarjontaan uusiutuvan energian tuntuva ja nopea lisääminen on tuonut vaihtelua. Uusiutuvan energian tuotan saanti tuotannon vaihdellessa. Euroopan haaste on turvata sen riittävä saatavuus, kun uusiutuvaa energiaa lisätään. Sähköä kun olisi oltava aina tarjolla kysyntää vastaava määrä, ellei sitä haluta ryhtyä säännöstelemään. Päästöoikeuden halpaan hintaan on vaikuttanut uusiutuvan energian tukipolitiik- ka yhdessä taloustaantuman ja käyttämättä jääneiden p 3  Saksan teollisuuspolitiikan strategia on silti muuttumaton: muun muassa autoteollisuuden kes‐ keiset osat pidetään Saksassa kaikin mahdollisin keinoin. 
  9. 9. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 7 alhainen, että markkinaehtoisesti toimivien sijoittajien ei kannata investoida uu- teen perusvoimatuotantoon. Tämä on johtanut esimerkiksi Iso-Britanniassa nurinkuriseen tilanteeseen, jossa uudelle ydinvoimallekin on taattava takuuhinta investoinnin toteutumiseksi. Toi- saalta myös hiilivoimaan investoidaan, sillä sitä tarvitaan perus- ja säätövoimaksi, • Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on perusteltua tukeutua mahdolli- istaa ratkaisujen kustannustehokkuus. pasiteettiin ilman valtion tai kuluttajien tukia. 4 PÄÄSTÖKAUPAN TOIMIVUUDEN PARANTAMINEN n unionissa niin päästökauppasektorilla kuin ään kuuluvat yritykset palauttavat vuosittain viran- omaiselle todellisia päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöt saadaan si ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta liikaa. Päästökauppajärjestelmä ohjaa päästövähennykset sinne, missä vähennykset saa- . Päästökauppajärjestelmiä valmistellaan EU:n lisäksi muun muassa Japanissa, Australiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. kun ydinvoima ei monessa maassa tule poliittisten syiden vuoksi kyseeseen. Hiili- voima on kannattavaa, koska hiilen raaka-ainekustannus on pieni. Eurooppalainen kehitys puoltaa seuraavia johtopäätöksiä simman markkinaehtoisiin keinoihin, joilla voidaan varm • Energia- ja sähkömarkkinoiden tulisi toimia niin, että tuottajat voivat in- vestoida perusvoimaka • Perusvoimaratkaisuissa EU:n ei pitäisi sulkea pois mitään puhtaita energi- antuotantomuotoja. • Säätövoimaa (käytännössä vesivoimaa) on lisättävä ekologisesti kestävästi. Hiilidioksidipäästöjä syntyy Euroopa muuallakin. Päästökauppasektoriin kuuluvat voimalaitokset ja suuret lämpökes- kukset sekä pääosa teollisuudesta. Päästökaupan ulkopuolella on liikenne, lukuun ottamatta sähköllä kulkevaa liikennettä. Ulkopuolella ovat lisäksi maatalouden päästöt ja talokohtainen lämmitys. Kaukolämpö taas on päästökaupan piirissä, samoin kuin sähkölämmitys. Päästökaupassa yritys ostaa hiilidioksidipäästöjään vastaavan määrän päästöoike- uksia. Päästökauppajärjestelm vastaamaan käytettävissä olevia päästöoikeuksia joko vähentämällä omia päästöjä tai ostamalla lisää oikeuksia. Päästöoikeudella luodaan markkinahinta puhtaalle ilmalle. Jos päästöt eivät mak- saisi mitään, päästöjä syntyi daan aikaan halvimmin eli tehokkaimmin. Päästöoikeuden hinta toimii myös ta- loudessa automaattisena vakauttajana siten, että korkeasuhdanteessa hinta nousee ja matalasuhdanteessa se on alhaisempi. Laajin käytössä oleva kasvihuonekaasupäästöjen päästökauppajärjestelmä on EU:ssa. Siinä päästöille asetetaan kiintiö
  10. 10. 8 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet EU:ssa jaetaan ilmaisia päästöoikeuksia hiilivuotosektoreilla oleville laitoksille eli energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka olisi muuten mahdollisesti siirtymässä vähemmän säänneltyyn toimintaympäristöön Euroopan ulkopuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 450 suomalaiselle laitokselle ilmaisia päästöoikeuksia päästöjä leikataan kalliisti uusiutuvan energian tukien avul- la. Tuet rahoitetaan yleensä joko valtioiden budjeteista tai kuluttajien sähkölaskun Lähde: Suomen ilmastopaneeli, Raportti 6/2013 Vuoden 2020 jälkeen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoite on korjata päästökaup- stoimaan energiatehokkaisiin ja hiili- apaisiin energiamuotoihin. Näin päästökaupan käyttäminen ilmasto- ja energia- politiikan pääasiallisena välineenä olisi mahdollista. taan riippuvat siitä, paljonko EU:n jäljelle jäävistä päästöistä (3 345 miljoonaa tonnia) kohdistetaan päästökat- vuosille 2013–2020. Laitosten yhteenlaskettu ilmaisjaon määrä on lähes 20 mil- joonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä vuodessa. Siitä kaukolämpötuotannon päästöoikeuksien määrä on kuusi miljoonaa tonnia, rauta- ja terästeollisuuden melkein viisi miljoonaa tonnia ja massa- ja paperiteollisuuden noin neljä miljoo- naa tonnia vuodessa. EU:n nykyiset ilmasto- ja energiatavoitteet ovat osittain ristiriitaisia ja johtaneet tehottomaan politiikkaan. Ongelma on muun muassa se, että päästöoikeuden hinnan ollessa alhaalla lisänä. Päästöoikeuden alhainen hinta ei myöskään ohjaa suunnitellulla tavalla vä- hähiiliseen tuotantoon eikä energiatehokkaisiin investointeihin. Halpaan hintaan ovat vaikuttaneet esimerkiksi taloustaantuma, tuettu uusiutuva energia ja aiem- min jaetut päästöoikeudet. Hinta on jäämässä hyvin alhaiseksi ainakin vuoteen 2020 asti. paa niin, että se ohjaa voimakkaammin inve v Komission esittämä tavoite vähentää päästöjä 40 prosenttia ja päästökauppame- kanismin päivitys eivät kuitenkaan ratkaise automaattisesti päästökaupan halvan hinnan ongelmaa. Vaikutukset päästöoikeuksien hin
  11. 11. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 9 tona päästökauppasektoriin. Eli kuinka paljon päästökauppasektorin sallitaan päästävän? Komission mukaan päästöoikeuksien jakamista vähennetään vuosittain 2,2 pro- senttia, eli oikeuksia jaetaan vuonna 2030 hieman yli 1,3 miljardin tonnin edestä. Se vastaa noin 40 prosenttia päästöistä. Oleellinen kysymys kuuluu, onko se riittä- västi vai liian vähän. Useat tutkijat arvioivat sen olevan liikaa. Tällöin päästöyksi- si- on ilmasto- ja energiapolitiikka 2030 -tiedonannossa. hyvitysmekanismeja teolli- suudelle. Suomen hallitus on sitoutunut siihen, ettei teollisuuden kustannuksia keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. torista selkeä markkina-analyysi e- kön hinta ei nousisi ohjaavalle tasolle4 . Myös toisensuuntaisia näkemyksiä on. Päästökauppasektorille kohdistettavien päästöoikeuksien määrä ratkaisee, kuinka suureksi päästöoikeuksien ja hiilen hinta nousee. Nämä, samoin kuin päästökaup- pamarkkinan vakautta edistävät päätökset jäivät ratkaisuehdotusta vaille komis EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen kiristäminen ja päästökau- pan vahvistuminen nostavat hyvin todennäköisesti päästöyksiköiden ja sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla nosteta. Tämän vuoksi päästökaupasta johtuvaa sähkön hinnan nousua on varau- duttava hyvittämään, kunnes vääristymiä korjaava globaali ratkaisu on saavutettu. SAK:n kannat päästökaupasta • Päästökauppamekanismin on oltava sekä kustannustehokas että uskottava • Komission olisi tehtävä päästökauppasek ja kuultava tässä yhteydessä keskeisiä sidosryhmiä, myös ay-liikettä. • Päästökauppaa tulisi kehittää siten, että päästöoikeuden hinta olisi jatkossa vakaampi. • Energiaintensiiviselle teollisuudelle on taattava tasavertainen kilpailuas ma EU:n sallimin keinoin5 , jotta hiilivuodon uhka torjutaan. 4  Yleinen, myös komission jakama käsitys on, että kuluvalla kauppakaudella päästöoikeuksia jää  käyttämättä yli 2 000 miljoonan tonnin edestä ja ne siirtyvät kaudelle 2020–2030. Vuonna 2030  päästöoikeuksien suuri ylijäämä on kyllä kutistunut, mutta riskinä on, että ylijäämää on edelleen  liki 200 miljoonan tonnin edestä. Paine päästöoikeuksien hinnan nousuun jää pieneksi, koska tar‐ jonta ylittää kysynnän vielä vuonna 2030.     5  Kyseeseen tulevat mm. energiaveroleikkuri ja päästövähennystavoitteen ja päästökaupasta joh‐ tuvan sähkön hinnan nousun kompensointi. 
  12. 12. 10 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 5 UUSIUTUVAN ENERGIAN INNOVAATIOITA EDISTETTÄVÄ Uusiutuvan energian edistämisen on aina vähennettävä hiilen käyttöä. Esimerkik- si Manner-Euroopan uusiutuvan energian tuet ovat luoneet monissa maissa tilan- teen, jossa sähkö on kuluttajille tukimaksujen vuoksi ennätyskallista, ja samaan aikaan tuottajien saama hinta on poikkeuksellisen alhainen. Koska alhaiset tuotta- jahinnat eivät mahdollista investoimista puhtaaseen perusvoimakapasiteettiin, Eu- roopassa on jälleen alettu investoida hiilivoimaan. Kehitystä on edesauttanut myös hiilen alhainen maailmanmarkkinahinta. Se taas johtuu muun muassa liuskekaa- sun voimakkaasti lisääntyneestä käytöstä Yhdysvalloissa. Uusiutuvan energian loppukulutustavoite on Suomessa EU:n vuoden 2020 jakota- van mukaisesti peräti 38 prosenttia. Suomi on saavuttamassa tavoitteen, mikä ker- too onnistuneesta politiikasta. Meillä on tuettu uusiutuvaa energiaa järkevästi. Toimijat saavat määräaikaista tukea sellaiseen uusiutuvan energian toimintaan, joka ei varhaisen kehitysvaiheen ja/tai kalleutensa vuoksi olisi muuten päässyt markkinoille. Tätä linjaa on hyvä jatkaa, kunhan varmistetaan, ettei muissa EU- maissa käytetä valtion tukia tai veropolitiikkaa toimintaan, joka vääristää yritysten välistä kilpailua maiden välillä ja ylläpitää muun muassa hiilen käyttöä energian- tuotannossa. Päästökaupan ulkopuolella tarvitaan EU-tasolla jatkossakin koordinoituja velvoit- teita, koska esimerkiksi moni suomalaisyritys on tehnyt isoja investointeja liiken- teen biopolttoaineisiin. Jotta investoinneista saadaan kannattavia, se edellyttää hy- vin todennäköisesti vuoden 2020 jälkeen esimerkiksi sitovaa tavoitteitta edistyk- sellisten polttoaineiden käytöstä. Suomessa on Euroopan suurimmat biomassavarannot. On luonnollista, että pää- osa uusiutuvasta energiastamme tulee olemaan puupohjaista bioenergiaa, josta suurimman osan tuottaa metsäteollisuus. Kotimaisen uusiutuvan energian tavoit- teen saavuttamista saattaa vaikeuttaa komissiossa valmisteilla oleva kestävän met- sän biomassakriteerejä koskeva asetusluonnos. Onkin huolehdittava tarkoin koti- maisen metsäteollisuuden edellytyksistä toimia nyt ja tulevaisuudessa. SAK:n kannat uusiutuvasta energiasta • Vuoden 2020 jälkeen uusiutuvien energiamuotojen tuissa on EU:ssa pyrit- tävä kustannustehokkuuteen ja tukien asteittaiseen harmonisointiin. • Pääpaino on asetettava tuotantotukien sijasta uusiutuvan energian tutki- mus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. • Toimiva päästökauppa kannustaisi myös uusiutuvan energian tuottami- seen. • Suomen pääasiassa markkinavetoinen uusiutuvan energian tukipolitiikka on toimivaa, ja sitä on perusteltua jatkaa.
  13. 13. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 11 • Edistyksellisten polttoaineiden käyttöä EU-tasolla on syytä edistää vuoden 2020 jälkeen. • Metsää on käytettävä hyväksi kestävästi, niin ettei siitä tule turhaa hallin- nollista taakkaa bioenergiaa käyttäville laitoksille tai kestävästi kasvatetun metsän tuotteiden myyjille. 6 ENERGIATEHOKKUUTTA LISÄTTÄVÄ JOUSTAVASTI Suomen energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että 37 terawattitunnin (TWh) energiasäästötavoitteen osalta loppukulutuksesta laskettuna viiden TWh:n sähkö- energian tavoite saavutetaan Suomessa etupäässä hidastuneen talouskasvun ja ra- kennemuutoksen seurauksena. Lämpöenergian ja liikennepolttoaineiden osalta tavoitteeseen ei ehkä päästä. Silloin vuoden 2020 loppukulutustavoitetta 310 TWh ei saavutettaisi. Sähköverkkojen kehittäminen ja älykkäiden sähköverkkojen käyttöönotto tarjoa- vat mahdollisuuksia lisätä energian käytön tehokkuutta ja tasoittaa sähkön kysyn- täpiikkejä. Sähkön kuluttajahinnoittelun joustavuutta on tutkittava avoimin mie- lin, kun verkkojen tekninen infrastruktuuri paranee ja mahdollistaa reaaliaikai- semman hinnoittelun. Energiayhtiöiden velvoiteohjelmasta ei ole löytynyt vakuuttavia kokemuksia mais- ta, joissa vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä. Velvoiteohjelma tuskin voi toi- mia johdonmukaisena osana energiapolitiikkaa. Hyvänä esimerkkinä energiatehokkuuden lisäämisestä SAK pitää vapaaehtoisia toimialakohtaisia energiatehokkuussopimuksia. Niiden hyödyntämistä on syytä jatkaa ja pyrkiä parantamaan energiatehokkuutta pääasiassa ei-sitovin toimin. Energiatehokkuussopimuksia on kyettävä lisäämään erityisesti maataloudessa ja liikenteessä. Päästökappasektorin ulkopuolisille toimijoille voisi harkita myös si- tovia energiatehokkuustoimia. Lisäksi Suomeen pitäisi laatia pitkän aikavälin strategia rakennusten energiate- hokkuuden parantamisesta energiatehokkuusdirektiivin määräajan puitteissa. SAK:n kannat energiatehokkuudesta • Energiatehokkuus on tärkeä osa ilmastoratkaisua. Tavoitteena on oltava parempi elintaso vähemmillä päästöillä. • Vapaaehtoisten toimialakohtaisten energiatehokkuussopimusten käytän- töä on jatkettava. • Päästökappasektorin ulkopuolelle voisi harkita myös sitovia energiatehok- kuustoimia. • Suomeen tarvitaan pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehok- kuuden parantamiseksi.
  14. 14. 12 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 7 CLEANTECHISTÄ KESKEINEN OSA SUOMEN VIENTIÄ Sekä Suomen että EU:n ilmasto- ja energiastrategioissa on syytä huomioida, että kaikki mahdolliset energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät keinot on otettava käyttöön, jotta enintään kahden asteen lämpenemistavoitteessa pysytään. On tär- keää toimia maailmanlaajuisesti, vaikka Suomi näyttääkin saavuttavan vuoden 2020 päästövähennystavoitteet nykyisin toimin. Talouden laaja integraatio merkitsee sitä, että ympäristönäkökulma ja tarve rajoit- taa kasvihuonekaasupäästöjä tulee saavuttamaan kaikki keskeiset talousalueet. Esimerkiksi maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Kiina on lähivuosina investoimassa merkittävästi puhtaaseen teknologiaan. Tämä tarjoaa mahdollisuu- den uusille, innovatiivisille kasvuyrityksille, jotka voivat onnistuessaan työllistää enemmän ihmisiä myös kotimarkkinoillaan Suomessa. Ilmastopolitiikkaan liittyvät mahdollisuudet ja hyötyvaikutukset on osattava hyö- dyntää Suomessa paremmin. Kun suunnitellaan energia- ja ilmastopolitiikan ko- konaisuutta vuoden 2020 jälkeen, olisi kartoitettava myös vientimahdollisuudet. On pyrittävä siihen, että Suomessa toimivat energia- ja cleantech-yritykset tuotta- vat globaaleja markkinoita kiinnostavia tuotteita ja niitä markkinoidaan yhteisesti muun muassa Team Finland -verkostossa. • Suomessa toimivan vientiteollisuuden kestävää uudistumista ja erityisesti cleantech-toimijoita on tuettava riittävästi yritysten tutkimus- ja kehitys- tuin.
  15. 15. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 , PL 157 00531 Helsinki puhelin 020 774 000 www.sak.fi

×