Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi

905 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

Toteutuessaan SAK:n kuusi kärkiehdotusta pidentäisivät työuria kahdella ja puolella vuodella.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi

  1. 1. 7·2009 4·2008SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi Taustamuistio Marraskuu 2009
  2. 2. Marraskuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset: Saana Siekkinen SAK saana.siekkinen@sak.fi puh. 020 774 000 puh. 020 774 0153 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  3. 3. SAK:n kärkiehdotukset työurien pidentämiseksi1. Kaikille nuorille ammattiKaikille peruskoulun päättäville varmistetaan opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa,ammattistartti, kymppiluokkapaikka tai työpajapaikka. Oppivelvollisuus laajennetaankoskemaan myös perusopetuksen jälkeistä aikaa. Ammatillisten opintojen keskeyttämistävähennetään lisäämällä lähiopetusta, opintojen ohjausta sekä muita tukitoimia.Toimet jatkavat työuria vähintään kolmella kuukaudella.2. Vähän koulutetuille ammattitutkintoKoulutuspaikkoja lisätään vähän koulutetuille vähintään 5 000 vuosittain. Tutkintoa vaillaolevilta aikuisilta ei peritä opiskelijamaksuja. Aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan. Jokaisellepalkansaajalle taataan oikeus osallistua työajalla vähintään viisi päivää vuodessaammattitaitoa kehittävään koulutukseen, jonka kustannuksista työnantaja vastaa.Toimet jatkavat työuria vähintään kolmella kuukaudella3. Lisätään työntekijöiden oikeuksia työaikajoustoihinLisätään työntekijöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia lyhentää työaikaansa määräajaksi erielämäntilanteista johtuvista syistä, kuten opintojen, pienten lasten hoitojärjestelyiden jatyössä jaksamisen vuoksi. Osa-aikalisän laajentaminen helpottaa nuorten työllistymistä.Toimet jatkavat työuria vähintään kahdella kuukaudella.4. Kunnon työterveyshuolto kaikille työntekijöilleKaikille työntekijöille varmistetaan lain edellyttämä työterveyshuolto ja sen valvontaatehostetaan. Työntekijöillä taataan säännölliset terveystarkastukset, esimerkiksi 5 vuodenvälein – ikääntyville työntekijöille 1-3 vuoden välein. Työttömien terveystarkastuksetvakiinnutetaan osaksi työvoimapolitiikan toimia.Toimet jatkavat työuria vähintään reilulla vuodella.5. Kaikille työpaikoille ikäohjelmaJokaiselle työpaikalle tehdään ikäohjelma. Ikääntyvät työntekijät huomioidaan johtamisessaja esimiestyössä, työterveyden ylläpidossa ja parantamisessa ja työaikojen joustoissa.Ikääntyville työntekijöille, esimerkiksi yli 56-vuotiaille kohdennetaan erityistoimia.Toimet jatkavat työuria vähintään puolella vuodella.6. Osatyökykyisille työtäOsatyökykyisille ja kuntoutujille turvataan mahdollisuus työhön velvoittamalla työnantajatjärjestämään töitä työkykyään menettäneille työntekijöilleen ja palkkaamaan osatyökykyisiätyöntekijöitä. Työnantajan taloudellista vastuuta ikääntyvien irtisanomisesta lisätään.Toimet jatkavat työuria vähintään kahdella kuukaudella. *****Vuoden 2005 eläkeuudistuksen ansiosta eläkkeelle siirtyminen myöhentyy vuoteen 2025mennessä 1,6 vuodella ja sosiaalitupon seurauksena 0,4 vuodella. SAK:n kärkiehdotuksetjatkaisivat työuria kahdella ja puolella vuodella, joten jo pelkästään näillä toimilla voitaisiinVanhasen hallituksen tavoite työurien pidentämisestä saavuttaa ja jopa ylittää.
  4. 4. 2 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi
  5. 5. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 3SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi1. Vuoden 2009 eläkekiista purettiin työryhmiin ........................... 52. Suuri eläkeuudistus on pidentänyt työuria .............................. 5 Huoltosuhde esillä sata -komiteassa ....................................................... 7  Ikääntyvien työllisyys parani talouskasvun vuosina ................................. 7  Ikääntyvien työnteko on pohjoismaista tasoa .......................................... 73. Suomalaisen työelämän tila ....................................................... 9 Työkyvyn menetys ja työttömyys lyhentävät työuria............................. 104. Työurien pidentäminen edellyttää toimia läpi työuran ........... 124.1. Työuraa edeltävät toimet ....................................................... 124.2. Toimet työuran aikana ........................................................... 13 Osaamista parannettava – muutosturvaa tehostettava ......................... 14 Työaikojen joustettava elämätilanteiden mukaan .................................. 15 Pienten lasten vanhempien työssä käyntiä tuettava .............................. 16 Työterveyshuollon kattavuutta ja vaikuttavuutta tehostettava ............... 17 Työsuojelua ja työturvallisuutta parannettava ....................................... 19 Työnantajien kannustaminen työllistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen ....................................................................................... 19 Yhteistoiminnan parantaminen työpaikoilla ........................................... 204.3. Ikääntyviä työikäisiä koskevat erityistoimet ........................ 21 Eläkeratkaisuilla tuetaan työssä jatkamista ........................................... 234.4. Osatyökykyisiä koskevat toimet ........................................... 24   Liite 1 Eläkkeelle siirtymisikä ja työuran pituus ...................................... 25 Liite 2 Yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta ............................ 26 Liite 3 Työryhmien kokoonpanot............................................................ 27
  6. 6. 4 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi
  7. 7. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 51. Vuoden 2009 eläkekiista purettiintyöryhmiinHallitus päätti politiikkariihessään talvella 2009 nostaa vanhuuseläkkeenalaikärajan 65 vuoteen, ja samalla avata muutamaa viikkoa aiemmin sovi-tun sosiaalitupon asioista työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden, osa-aikaeläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen ja vuorotteluvapaan. Palkansaaja-järjestöjen vastustus ja yleisen mielipiteen kääntyminen eläkepäätöstä vas-taan pakottivat hallituksen neuvotteluihin, ja maan hallitus ja työmarkkina-järjestöt allekirjoittivat 11.3.2009 sopimuksen eläkekiistan ratkaisemiseksi.Sen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan linjaukset, joi-den tavoitteena on nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeellesiirtymisiän (liite 1) odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025mennessä. (liite 2)Ehdotukset, joilla luodaan edellytyksiä työurien pidentämiselle ja eläkkeellesiirtymisen myöhentämiselle, valmistellaan kahdessa työryhmässä. Tätätyötä tehdään ensinnäkin työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä,joka toimii yhteistyössä valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysminis-teriön edustajien kanssa. Lisäksi perustettiin työmarkkinajärjestöjen työ-elämäryhmä, joka tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön, opetusmi-nisteriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. (liite 3)SAK:n lähtökohtana työryhmien työssä on laajentaa työntekijöiden oikeuk-sia ja mahdollisuuksia työuran pidentämiseen, ja torjua eläketurvaa uhkaa-vat leikkaukset. Keskeistä on parantaa työhyvinvointia koko työuran aikanaja mahdollistaa työntekijöiden siirtyminen eläkkeelle terveenä ja hyväkun-toisena.2. Suuri eläkeuudistuson pidentänyt työuriaSuomessa on pitkään ollut laaja yhteisymmärrys siitä, että työurien piden-tämien on eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan rahoituksen turvaamisen takiavälttämätöntä. SAK on lisäksi korostanut, että työurien pidentyessä on ta-voitteena oltava työntekijöiden pääsy eläkkeelle terveinä ja toimintakykyisi-nä.Työmarkkinajärjestöt ymmärsivät jo 1990-luvulla tavoitteen keskimääräiseneläkkeelle siirtymisiän nostamisesta. Sen sijaan osapuolten käsitykset ta-voitteeseen pääsyn parhaista keinoista painottuivat eri tavalla. Työnantajatesittivät eläkeikien nostamista ja muiden eläke-etujen heikentämistä, ay-liike taas painotti ehkäiseviä keinoja, kuten ammatillisen kuntoutuksen laa-jentamista, ammattitaidon täydentämistä ja työntekijöille sopivien työ- jatyöaikajärjestelyjen kehittämistä.Suomessa tehtiin 1990-luvulla kolme eläkemenojen kasvua merkittävästikarsinutta muutospakettia. Niitä perusteellisemman suuren eläkeuudistuk-
  8. 8. 6 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksisen valmistelu viritettiin työmarkkinajärjestöjen neuvotteluryhmässä jovuonna 1998.Valmistelun lähtökohtana oli ensinnäkin tieto siitä, että jo 2000-luvun en-simmäisellä vuosikymmenellä ollaan tilanteessa, jossa työelämään tulevatikäluokat ovat pienempiä kuin työn jättävät ikäluokat. Toiseksi Paavo Lip-posen 2. hallituksen ohjelmaan keväällä 1999 kirjattiin tavoite nostaa pitkäl-lä aikavälillä keskimääräistä työnjättöikää 2─3 vuodella. Kolmanneksi työ-markkinaosapuolet pitivät välttämättömänä peilata työeläkelakien toimivuut-ta myös työelämän rakenteellisiin muutoksiin. Tuotanto- ja yritysrakenteet,työurat, työn tekemisen muodot ja työsuhteet ovat 2000-luvun globaalissataloudessa monimuotoisempia kuin 1960-luvulla, jolloin työeläkelakien pe-rusta säädettiin.Sekä yksityisiä että julkisia aloja koskeva suuri eläkeuudistus, työmarkkina-järjestöjen ja hallitusten yhteishanke, tuli voimaan 1.1.2005. Se oli merkittä-vin eläkeuudistus 1960-luvun alussa säädettyjen yksityisten alojen työelä-kelakien jälkeen. Uudistuksen keskeisiä toimia työurien jatkamiseksi olivatoikeus ammatillisen kuntoutukseen, siirtyminen joustavaan vanhuuseläke-ikään ja eläkkeen ansainta-ajan laajentaminen, iän mukaan porrastetutkarttumaprosentit sekä eläkkeen laskusäännön muutos ja elinaikakerroin.Samalla karsittiin varhaiseläkemuotoja, ja ikääntyvien työttömien toimeen-tuloturva siirrettiin hoidettavaksi työttömyysturvan kautta.Eläkkeen laskusäännön muutos yhdessä iän mukaan nousevan karttuma-prosentin kanssa tukee mahdollisuutta siirtyä työuran loppupuolella kevy-empään työhön tai osa-aikatyöhön ilman työeläkkeen merkittävää heiken-tymistä.Eläkeuudistus on ollut voimassa vajaat viisi vuotta, mutta muun muassaEläketurvakeskuksen seuranta osoittaa, että eläkeuudistus on onnistunees-ti tukenut tavoitetta työurien pidentämisestä. Myös tilastokeskuksen viimei-simmän työolotutkimuksen mukaan ikääntyvien ajatukset eläkkeelle jäämi-sestä ovat muuttuneet siten, että vuoteen 2003 verraten huomattavasti har-vemmat keski-ikään ehtineet ajattelevat jäävänsä eläkkeelle ennen van-huuseläkeikää. Valitettavasti talouden ajautuminen lamaan lisää myösikääntyvien työttömyyttä ja myönteinen kehitys työurien jatkumisessa taan-tuu.Suuri eläkeuudistus ja sen keskeiset innovaatiot ovat herättäneet myönteis-tä huomiota Euroopassa ja laajemminkin, eikä syyttä. Suomessa on itseasiassa paljon vertailumaita varhemmin aloitettu varautuminen ikäraken-teen muutokseen ja erityisesti eläkemenojen hallintaan.
  9. 9. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 7Huoltosuhde esillä sata -komiteassaVuonna 2007 työnsä aloittaneessa sosiaaliturvan uudistamista ja paranta-mista pohtivassa sata -komiteassa on yhtenä keskeisenä ongelmana pidet- 1ty huoltosuhteen heikkenemistä. Tähän vedoten komitean enemmistövaati muun muassa ikääntyvien työttömien lisäpäivärahaoikeuden lopetta-mista, osa-aikaeläkkeen heikentämistä ja vuorotteluvapaan rajaamista.Ikääntyvien työllisyys parani talouskasvun vuosinaTyöllisyyskehityksessä on nähtävissä muutamia perustrendejä, kun tarkas-tellaan kehitystä vuodesta 1970 vuoteen 2006 saakka. Naisten työhön osal-listuminen on kasvanut voimakkaasti ja erityisesti työuran keskivaiheilla.Samaan aikaan miesten osallistuminen on alentunut kaikissa ikäluokissa,eniten työuran alussa ja lopussa. 1990-luvun lamakausi alensi sekä mies-ten että naisten työhön osallistumista ennätyksellisesti. Laman jälkeen iäk-käiden työhön osallistuminen on parantunut, naisilla kaikkien aikojen kor-keimmalle tasolle. Työllisyysasteet iän ja sukupuolen mukaan 1970 ja 2006 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 Miehet 1970 35 Naiset 1970 30 Miehet 2006 25 Naiset 2006 20 15 10 20 25 30 35 40 45 50 55 60 64Lähde: Pekka Myrskylä: Työhön osallistuminenIkääntyvien työnteko on pohjoismaista tasoaUsein sanotaan, että Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyysasteet ovat mui-ta maita alhaisemmat. Muissa pohjoismaissa ikääntyvien työhön osallistu-minen onkin erilaisten osa-aikatyömahdollisuuksien vuoksi laajempaa kuinmeillä. Mutta kun vertailu tehdään tehtyjen työtuntien eikä pelkästään työlli-syysasteiden mukaan, ikääntyvien työnteko on meillä lähes Tanskan tasol-la.Ikääntyvien työllisyys parani 1990-luvun lopulta lähtien; sekä 55–59 -vuotiaiden että 60–65 -vuotiaiden työllisyysasteet ovat nousseet ripeämminkuin muissa EU:n jäsenmaissa. Ikääntyvien työllisyysasteet ovat kohentu-1 Huoltosuhteella tarkoitetaan työelämän ulkopuolella olevan väestönosan suhdetta työssä olevaan vä-estöön.
  10. 10. 8 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksineet ennen muuta pitkään jatkuneen taloudellisen kasvun myötä. Myönteis-tä kehitystä ovat tukeneet myös erilaiset Ikäohjelmaan ja sen jälkeen käyn-nistettyihin kampanjoihin perustuvat työpaikkatason toimet, joilla on helpo-tettu ikääntyvien pärjäämistä ja jaksamista.Lähde: TilastokeskusNousu- ja korkeasuhdanteessa 2005–2008 työllisten määrä lisääntyi166 000:lla ja työvoiman tarjonta 109 000 henkeä. Työvoiman tarjonnankasvusta valtaosa selittyy sillä, että suuret ikäluokat ovat pysyneet työ-markkinoilla edeltäviä ikäluokkia huomattavasti pitempään. Ilman tätä kehi-tystä väestön ikärakenne olisi supistanut työvoimaa jo vuosikymmenenpuolivälistä lähtien. Muutamassa vuodessa saatiin näin kokonaisen ikäluo-kan verran lisää työvoimaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 50-vuotiaan suomalaisen työmarkkinoilla olo on pidentynyt noin kahdella vuo-della. (Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkki-naennuste, TEM-analyyseja 11/2009)Kehitys osoittaa, että hyvässä talous- ja työllisyystilanteessa työvoimankasvava kysyntä lisää ikääntyvien työssäkäyntiä ja mahdollistaa työurienjatkumisen. Ikääntyvien työllisyyden hyvä kehitys on nyt talouden taantu-massa kääntynyt päinvastaiseen suuntaan. Ikääntyvien työttömyys on li-sääntymässä.Työurakeskustelussa onkin otettava huomioon ajankohtainen talous- jatyöllisyystilanne. Työurien jatkamistavoitteet on ajoitettava pidemmälle ai-kavälille. Talouden kääntyessä jälleen kasvuun ja ikärakenteen muutokses-ta johtuen on ennakoitavissa, että ikääntyvän työvoiman kysyntä työmark-kinoilla kasvaa muutaman vuoden kuluttua. Siksi juuri nyt on tärkeätä lisätälomautettujen ja irtisanottujen koulutusta ja järjestää terveyspalvelut myöstyöttömille. Taantumassa on siis varauduttava niukkenevan työvoiman vuo-siin.
  11. 11. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 93. Suomalaisen työelämän tilaTyöelämän kehitystä kolmella viimeisellä vuosikymmenellä voi luonnehtiaseuraavasti: 1980-luvulla korostuivat työllisyyden kasvu, tietotekniikan käyt-töönotto ja ammattitaidon merkitys. 1990-lukua leimasi lama, työttömyys,epävarmuus ja kiire sekä nopeutunut rakennemuutos. 2000-luvun ensim-mäisellä vuosikymmenen lopulla suotuisana jatkunut taloudellinen kasvutyrehtyi, ja maapallon laajuinen finanssikriisi johti taantumaan ja epävar-muuteen sen kestosta.1990-luvun laman jälkeen työelämän rakennemuutos nopeutui, ja sen seu-rauksena jatkuvat muutokset työssä ja työorganisaatioissa lisäsivät työnte-kijöiden kokemia haittoja epävarmuudesta, kiireestä sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymisestäNäiden kielteisten muutossuuntien vastapainona on tapahtunut myösmyönteistä kehitystä, esimerkiksi työntekijöiden osaamistasossa ja työssäkehittymisen mahdollisuuksissa. Työelämää kuvaavat ristiriitaiset muutos-trendit, työntekijän voimavarat ja työn vaatimukset ovat usein epätasapai-nossa. Se sopii huonosti yhteen eri elämäntilanteiden edellyttämien jousto-jen, työssä jaksamisen ja erityisesti työvoiman ikääntymisen kanssa.Suomalainen työelämä on polarisoitunut. Yhtäältä on paljon esimerkkejäyksityisten ja julkisten alojen työpaikoista, jossa työpaikkatason toimin onluotu työntekijöille oikeuksia sellaisiin työ- ja työaikajärjestelyihin, joilla työ-hön osallistumista tuetaan eri elämäntilanteissa, kuten työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, työn ja opiskelun yhdistämisessä tai ikään-tyvien työntekijöiden oikeudessa lyhempään työaikaan. Toisessa ääripääs-sä ovat työpaikat, joissa positiivisia, työhön osallistumista tukevia joustojaei ole käytössä. HYVÄN TYÖPAIKAN TUNNUSMERKKEJÄ - työ on kiinnostavaa, haastavaa, hallittavaa ja ammattitaitoa kehittävää - työturvallisuus, työsuojelu, työterveyshuolto ja ergonomia ovat kunnossa - työhyvinvointia kehitetään aktiivisesti - johtamiskulttuuri on kannustavaa - palkkaus ja palkitsemisjärjestelmät ovat oikeudenmukaisia - työntekijän elämäntilanne otetaan huomioon työaikajärjestelyissä - työntekijällä on työssään autonomiaa, valtaa ja vastuuta - työpaikalla siedetään erilaisuutta - esimiestyö on työntekijää kunnioittavaaTyöntekijöiden koulutustaso on noussut merkittävästi 1970-luvun lopultalähtien. Kuitenkin edelleen yli 300 000 työikäiseltä puuttuu yhä perusasteenjälkeinen ammatillinen tutkinto. Jatkossa korostuu entisestään tarve am-mattitaidon päivittämiseen ja syventämiseen läpi työuran ja mahdollisuudetammatinvaihtoon työuran aikana.
  12. 12. 10 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksiSuomessa teollisuustyötä tekevien osuus on 30 vuodessa supistunut mer-kittävästi. Vastaavasti palveluammateissa työskentelevien osuus on kasva-nut. Julkisilla aloilla työskentelee palkansaajista kolmannes, naisista likipuolet. Esimiestyötä tekee ainakin osittain neljä palkansaajaa kymmenestä.Myös työsuhteiden keston osalta palkansaajakunta on voimakkaasti polari-soitunut. Suomessa on suuri joukko palkansaajia, jotka ovat olleet pitkäänsamassa työsuhteessa ja toisaalta suuri joukko on vaihtanut työpaikkaa ti-heästi. Erilaiset epätyypilliset työnteon muodot ovat vakiintuneet ns. nor-maalien työsuhteiden rinnalle. Esimerkiksi jatkuvat määräaikaiset työsuh-teet ovat yksilön kannalta kuormittavia ja työurien pidentämisen kannaltaongelmallisia.Vaikka suomalaiset keskimäärin elävät entistä pitempään ja ovat aiempaaterveempiä, yhteiskuntaluokkien väliset terveyserot ovat jopa kasvaneet.Tässä suhteessa huonoimmassa asemassa ovat työntekijäasemassa ole-vat miehet.Tietotekniikka, automaatio ja kehittyvät työmenetelmät eivät ole juurikaanmuuttaneet työn fyysistä kuormittavuutta. Työhyvinvoinnista piittaamattomi-en tehokkuusvaatimusten kasvu on sen sijaan lisännyt työn henkistä rasit-tavuutta kaikilla aloilla. Työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä on olluthienoisessa kasvussa 2000-luvulla, mutta ovat kuitenkin EU-maiden kes-kiarvon tienoilla. Sairaana työssäolo on yleisempää niillä työntekijöillä, joillaon vähän vaikutusmahdollisuuksia työelämässä. Myös työtapaturmakehityson viime vuosina uudelleen kääntynyt nousuun.Työmarkkinoilla voi siis tunnistaa useita jakoja, joilla on vaikutuksia myöstyöurien pituuteen ja työssä jaksamiseen. Polarisaatiota on koulutustasos-sa, terveydentilassa, työsuhteiden ehdoissa ja palkkauksessa.Työkyvyn menetys ja työttömyyslyhentävät työuriaTerveyden menettäminen ja joutuminen täydelle työkyvyttömyyseläkkeelleeli niin sanotulle sairauseläkkeelle ovat merkittävin syy eläkkeen alkami-seen ennen vanhuuseläkeikää. Tällä hetkellä yli 260 000 suomalaista ontyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi27 000 henkilöä. Luku on suuri siihen nähden, että vanhuuseläkkeelle suo-raan työstä siirtyneitä oli saman verran.Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä oletettiin uusien alkavien työkyvyt-tömyyseläkkeiden määrän edelleen kasvavan. Kehitys on kuitenkin ollutmyönteisempää, sillä jo lähes kymmenen vuoden ajan alkaneiden työkyvyt-tömyyseläkkeiden määrä on ollut ennakoitua pienempää. Nyt lama ja senaiheuttama epävarmuus on lisännyt myös työkyvyttömyyseläkehakemustenmäärää.Suurimmat tautiryhmät alkavissa työkyvyttömyyseläkkeissä ovat mielenter-veyssairaudet (erityisesti masennus) sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Sy-dän- ja verisuonisairaudet työkyvyttömyyden syynä on laskenut selvästi.
  13. 13. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 11Työkyvyttömyysriski erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa kasvaa iänkarttuessa, ja suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä alkaa yli 50 -vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina 1996–2008 Henkilöä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Mielen- Tuk i- ja lii- Verenkierto- Muut terveyden kuntaelinten elinten häiriöt sairaudet sairaudet sairaudet Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet. Lähde: ETKSuurin huoli kohdistuu siihen, että uusien alkavien työkyvyttömyyseläkkei-den syynä yhä useammin on masennus. Tämä sairaus työntää työelämästäpois yhä nuorempia, vasta lyhyen työuran tehneitä. Laiminlyönnit nuortenpalveluissa ja erityisesti kouluissa ja terveydenhoidossa siirtävät ongelmateläkejärjestelmään ja painavat keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää alas.Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on huolestuttavasti lisäänty-nyt.Toinen merkittävä syy joutua ennen aikaisesti pois työelämästä on pitkitty-vä työttömyys. Työpaikan menettäminen työelämän muutostilanteissa koh-distuu usein ikääntyneisiin työntekijöihin, sillä työnantajat irtisanovat yhätyöntekijöitä vanhemmasta päästä. Heidän uudelleen työllistymistään avoi-mille työmarkkinoille haittaa usein työelämän tarpeisiin nähden kapea-alainen koulutus ja yksipuolinen työkokemus sekä terveydellisten ongelmi-en lisääntyminen.
  14. 14. 12 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi4. Työurien pidentäminen edellyttäätoimia läpi työuranTyömarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän ja työelämätyöryhmän yh-teinen tavoite on löytää keinot nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräis-tä eläkkeelle siirtymisiän odotetta nykyisestä 59,4 vuodesta kolmella vuo-della vuoteen 2025 menneessä. Tämä on vaativa tehtävä, jonka toteutta-miseen tarvitaan toimia koko työuran aikana.SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi jakaantuvat neljään ryhmään: 1. Työuraa edeltävät toimet 2. Toimet työuran aikana 3. Ikääntyviä koskevat toimet 4. Osatyökykyisiä koskevat toimet4.1. Työuraa edeltävät toimetPohja pitkälle ja kestävälle työuralle luodaan jo ennen työuran alkua. Työ-uraa edeltävillä toimilla voidaan jossain määrin aikaistaa työuran alkua. Niil-lä voidaan myös ehkäistä työkyvyttömyyttä sekä edistää terveyttä ja toimin-takykyä ja siirtää siten työnjättöikää.Keskeisintä on huolehtia siitä, että kaikki saavat kunnollisen ammattitaidon,ja tukea oikeiden asenteiden ja elämäntapojen omaksumista. Joka vuosiuseita tuhansia nuoria jää jatkokoulutuksen ulkopuolelle ja ammatillisenkoulutuksen keskeyttää yli 10 000 nuorta. Ongelma on pahentunut, kun en-tistä useampi nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutuk-seen.Toimenpide-ehdotuksia:• Varmistetaan kaikkien oikeus ammattiin. Siksi kaikille peruskoulun päättäville varmistetaan opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa, ammattistartti, kymppiluokkapaikka tai työpajapaikka. Oppivelvollisuus laajennetaan koskemaan myös perusopetuksen jälkeistä aikaa, jotta voidaan varmistaa koko ikäluokalle valmiudet työelämään siirtymiseksi.• Työurien jatkamisen kannalta on keskeistä, että jo toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa saavutetaan työmarkkinoiden vaatimuksia vastaava ammattitaito. Työelämän muutoksissa tarvitaan aikaisempaa enemmän valmiuksia oppia uutta, kielitaitoa, tietotekniikkaosaamista sekä kykyä työskennellä yhdessä.• Ammatillisten opintojen keskeyttämistä on vähennettävä merkittävästi lisäämällä lähiopetusta, opintojen ohjausta sekä muita tukitoimia. Koulutuksen keskeyttämisestä on päästävä joustavaan opintoalan vaihtamiseen.
  15. 15. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 13• Opintojen ohjausta ja ammatinvalinnanohjausta lisätään perusasteella ja toisen asteen koulutuksessa. Tähän työhön varataan myös riittävät taloudelliset voimavarat.• Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisessa lähtökohta on toisen asteen opintotuen parantaminen niin, että velkaantuminen vähentyy ja tarve työntekoon opiskeluaikana vähenee.• Parannetaan työelämän ulkopuolelle nyt kokonaan jäävien nuorten sekä vammaisten ja vaikeasti sairaiden koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Moni työelämän ulkopuolelle jäävä vammainen voisi hyvän koulutuksen avulla osallistua työelämään vähintään osa-aikaisesti. Mikäli nykyisin kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevia saataisiin mukaan työelämään, vaikuttaisi se tavoitteeksi asetettuun eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen tuntuvasti.• Kouluterveydenhuollon voimavaroja, koulukuraattoreita ja – psykologeja pitää lisätä, jos halutaan ehkäistä esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia ja siten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilashuoltoa on parannettava ja terveyspalvelujen saatavuutta lisättävä. Kouluissa puututaan määrätietoisesti kiusaamiseen ja kannustetaan myös oppilaita ja opiskelijoita puuttumaan kiusaamiseen.• Osa ammatillista osaamista on, miten työelämässä selvitään entistä pitempään. Opetussuunnitelmiin sisällytetään nykyistä enemmän työhyvinvointiin, työsuojeluun, työturvallisuuteen sekä terveellisiin elämäntapoihin liittyviä sisältöjä.• Ammattiin opiskeleville suunnataan uudenlaista terveyskasvatusta, jolla pystytään vaikuttamaan koko loppuelämän aikaiseen sairastavuuteen. Ammattiin opiskelevilla on tutkimusten mukaan enemmän terveyden kannalta haitallista käyttäytymistä kuin lukiolaisilla. Esimerkiksi tupakointi, humalahakuinen runsas alkoholin käyttö, epäterveet ruokailutottumukset ja liikunnan vähäisyys on ammattiin opiskelevilla yleisempää kuin lukiota käyvillä ikätovereilla.• Ammatillisiin opintoihin sisältyvät työssäoppimisjaksot ja peruskoulun työelämään tutustumisjaksot on hoidettava huolellisesti ja laadukkaasti työpaikoilla, koska nuoret niiden aikana saavat ensi kontaktin työelämään. Oppilaitosten mahdollisuudet tukea työpaikkoja tässä työssä on turvattava. Tärkeää on myös, että nuoret pääsevät jo opiskeluaikana työskentelemään omalla alalla.4.2. Toimet työuran aikanaPerusedellytyksiä työurien pidentämiselle ja eläkkeelle siirtymisen myöhen-tämiselle on, että työvoiman kysyntä on korkealla ja että työntekijöillä sitenon mahdollisuudet tehdä työtä.Työurien jatkamisessa eivät riitä toimet vain ikääntyville työntekijöille. Työ-kykyä on ylläpidettävä ja työkyvyn heikentymistä ehkäistävä koko työuran
  16. 16. 14 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksiaikana, jotta asetettu tavoite siirtää eläkkeelle siirtymisikää kolmella vuodel-la voisi toteutua.Työurien jatkaminen edellyttää, että kaikki osapuolet sitoutuvat työhyvin-voinnin edistämiseen. Työnantajia on kannustettava panostamaan työnteki-jöiden jaksamiseen, työsuhdeturvan ja työsuhteiden laadun parantamiseenja tätä kautta työurien pidentämiseen. Erityisesti työn sisällön ja siten työnmielekkyyden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää työn vetovoimaisuudenlisäämiseksi.Tarkasteluun on otettava laajasti työkykyyn vaikuttavia eri osa-alueita, ku-ten palkkaus, työsuojelu, työturvallisuus, työaikajärjestelyt, työsuhdemuo-dot, johtamiskulttuuri, osaamisen kehittäminen tai vaikutusmahdollisuudetomaan työhön.Osaamista parannettava – muutosturvaa tehostettavaYhä useampi palkansaaja vaihtaa työuran aikana työtehtävää, työpaikkaatai koko ammattialaa. Työmarkkinoilla on edelleen yli 300 000 työikäistähenkilöä vailla ammatillista tutkintoa. Työikäisten koulutus puolestaan ka-saantuu korkeasti koulutetuille ja toimihenkilöasemassa työskenteleville.Työntekijöiden osaamisen päivittäminen ja uudelleen kouluttautuminen jääedelleen useimmiten kokonaan henkilön omalle vastuulle.Työelämän muutostilanteissa vähän koulutettujen uudelleentyöllistyminenon hankalinta ja samalla koulutusta vaille jääneiden kynnys päivittää osaa-mistaan tai hankkia kokonaan uusi ammatti on korkealla. Vaarana on, ettävarsinkin talouden laskukausina nämä henkilöt jäävät pitkiksi ajoiksi tai ko-konaan työelämän ulkopuolelle osaamisvajeiden takia.Toimenpide-ehdotuksia:• Lisätään aikuisten mahdollisuuksia ammatinvaihtoon erityisesti työelämän muutostilanteissa. Koulutuspaikkoja lisätään vähänkoulutetuille eikä tutkintoa vailla olevilta aikuisilta peritä opiskelijamaksuja. Aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan.• Jokaisella palkansaajalle taataan oikeus osallistua työajalla vähintään viisi päivää vuodessa ammattitaitoa kehittävään koulutukseen, jonka kustannuksista työnantaja vastaa.• Työehtosopimuksissa sovitaan, miten osaamisen parantamiseen kannustetaan myös taloudellisesti – esimerkiksi, miten ammattitutkinnon suorittaminen vaikuttaa palkkaan.• Luottamushenkilöiden ajankäyttöä lisätään työntekijöiden ammatillista osaamisen kehittämistä koskevien tehtävien hoitamiseksi.
  17. 17. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 15Työaikojen joustettava elämätilanteiden mukaanSuomalaisten työajat joustavat erittäin hyvin työelämän tarpeiden mukaan,ja esimerkiksi ilta-, yö- ja viikonlopputyön tekemisessä Suomi on EU:n kär-kimaita. Työntekijöiden tarpeen mukaista joustoa on pääasiassa kokoaika-työssä. Kokoaikatyön ja osa-aikatyön välissä olevia järjestelmiä ovat tällähetkellä osa-aikaeläke, osa-aikalisä ja osittainen hoitovapaa sekä soviteltupäiväraha. Työaikojen joustavuutta on tarpeen lisätä työntekijöiden elämän-tilanteiden mukaan. Esimerkiksi pienten lasten ja omaisten hoidon sekäopintojen takia olisi syytä lisätä mahdollisuuksia työajan lyhentämiseenmääräaikaisesti.Toimenpide-ehdotuksia:• Työaikapankkijärjestelmää kehitetään niin, että siinä otetaan entistä paremmin huomioon työntekijöiden tarpeet.• Otetaan käyttöön työaikapankkijärjestelmä, jossa sisääntehdyn työajan palkka maksetaan erilliseen rahastoon. Työntekijälle palkka maksetaan rahastosta siinä vaiheessa, kun pankkivapaita pidetään. Kyseessä olisi siis erillinen rahalaitos, joka hallinnoisi työaikapankin rahoja entisen rakennusalan lomakassajärjestelmän malliin. Pankkivapaiden pitäminen ei olisi työnantajalle kustannuskysymys, koska raha olisi jo maksettu. Työnantajalle tämä olisi nykyisenkaltaisessa alikysyntätilanteessa hyödyllinen ratkaisu, sillä hyvinä aikoina tehdyt tunnit työaikapankkiin olisi maksettu silloin, kun ne on tehty sisään ja yritys on saanut niistä tuottonsa. Työmarkkinajärjestöt hallinnoisivat rahalaitosta.• Lisätään työntekijöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia lyhentää työaikaansa määräajaksi eri elämäntilanteista johtuvista syistä.• Laajennetaan työntekijöiden oikeutta osa-aikalisän avulla helpottaa työssä jaksamista. Samalla luodaan erityisesti työttöminä oleville nuorille mahdollisuuksia osallistua työhön. OSA-AIKALISÄ Tällä hetkellä TE-toimisto voi myöntää osa-aikalisää työntekijälle, joka siirtyy vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä määräajaksi osa-aikatyöhön. Työnantajan on palkattava täksi ajaksi osa-aikatyöhön työtön työnhakija, joka on ollut viimeisen puolen vuoden aikana vähintään viisi kuukautta työttömänä tai joka on yli 55-vuotias. Osa-aikalisä voitaisiin uudistaa niin, että se kohdennettaisiin entistä enemmän ikääntyville työntekijöille ja tilalle palkattaisiin nuori, vasta ammattiin valmistunut työtön.• Parannetaan mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen opintojen takia ja uudistetaan aikuiskoulutustuki korvaamaan tästä aiheutuvaa ansionmenetystä.
  18. 18. 16 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi• Uudistetaan työttömyysturvalainsäädäntöä siten, että sovitellun päivärahan edellytyksenä olevaa työaikarajaa korotetaan nykyisestä korkeintaan 75 %:sta 85%:iin kokoaikatyöstä. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin tarkoituksenmukaisia työaikajärjestelyjä lomautusaikoina. Nykyisen rajan takia siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon tai päivittäisen työajan lyhentäminen kahdeksasta kuuteen tuntiin lomautusmuotona ei ole käytännössä mahdollista.JORVIN SAIRAALAJorvin sairaalassa ja Espoon kaupungin vanhusten palvelussa toteutettiin työ-aika-autonomia hanke 2002–2005. Työaika-autonomialla tarkoitetaan työnteki-jän osallistumista omien työvuorojensa suunnitteluun. Lähtökohtana on työnte-kijän yksilölliset tarpeet ja perusperiaatteena työaikojen sopiminen yhdessä.Voidaan puhua yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta. Tällainen työaikojensuunnittelu vaatii kaikilta työntekijöiltä työaikoja koskevien säädösten tuntemus-ta ja hankkeessa järjestettiin tähän liittyvää koulutusta.Jorvin sairaalassa kukin osasto uudisti omaan työaikakäytäntöään aste asteel-ta. Alkuvaiheessa työntekijät kokivat, että työaikojen suunnitteluun kuluva aikaoli pois potilastöistä. Valtaosassa osastoja uuteen, joustavampaan työaikajär-jestelyyn siirryttiin noin vuodessa. Osallistuneet osastot olivat tyytyväisiä muu-tokseen. Kuormittavaan kolmivuorotyöhön työaika-autonomia toi tervetulluttaliikkumavaraa. Kun jokainen työntekijä voi suunnitella oman työaikansa, tyyty-väisyys lisääntyy. Samalla työvuorosuunnittelusta tuli osa työntekijöiden työtä.Järjestely mahdollistaa myös oman työn sisällön suunnittelun.Pienten lasten vanhempien työssä käyntiä tuettavaPitkät poissaolot työelämästä perhevapailla keskittyvät naisille ja tämä hei-kentää naisten työmarkkina-asemaa. Erityisesti matalapalkkaiset naisetkantavat vastuun lasten hoidosta kotona. Tällä on vaikutuksia koko työ-uraan.Toimenpide- ehdotuksia:• Alle kouluikäisten lasten vanhemmille luodaan subjektiivinen oikeus joustaviin työaikajärjestelyihin ja osa-aikaiseen päivähoitoon.• Päivähoitomaksut uudistetaan tuntiperusteisiksi, niin että osa- aikapäivähoito ei ole suhteettoman kallista.• Osittaista hoitorahaa korotetaan, jotta se myös todellisuudessa mahdollistaa osa-aikaisen työnteon kotihoidon sijasta.• Kotihoidontuella pitkään olleita aktivoidaan työelämään työvoimahallinnon toimesta mm. markkinoimalla osa-aikatyön ja lastenhoidon uusia joustavia yhdistämismahdollisuuksia (kts. edellinen)
  19. 19. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 17• Perhevapaiden tasaisempaa jakautumista edistetään tekemällä perhevapaiden käyttömahdollisuuksista nykyistä joustavampia ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia. Erilaiset vanhempainvapaan siirtomahdollisuudet, työn ja lastenhoidon yhdistäminen sekä esimerkiksi isäkuukauden ajankohdan ja ehtojen joustavoittaminen ovat keinoja, joilla perhevapaita voidaan tasata.• Pienten lasten vanhempien lisääntyvä työssäkäynti on otettava huomioon eläkkeellelähtöikää laskettaessa.Työterveyshuollon kattavuutta ja vaikuttavuutta tehostettavaTyöterveyshuollolla on keskeinen merkitys sairauksien ennalta ehkäisyssä,varhaisessa puuttumisessa ja työkyvyttömyyden torjunnassa. Arviolta jopa500 000 työikäistä, työssä käyvää ihmistä yrittäjät mukaan lukien on työter-veyshuollon palvelujen ulkopuolella Reissutyössä olevat, eri alojen pätkä-työntekijät ja pienyritysten palveluksessa olevat työntekijät jäävät usein työ-terveyshuollon palvelujen ulkopuolelle. Ongelmana on myös se, että vaikkatyönantaja on järjestänyt työterveyshuollon, työntekijän työpiste ja työterve-yshuollon vastaanotto ovat eri paikkakunnilla, pahimmillaan satojen kilo-metrien päässä toisistaan. Lisäksi osa yksityisistä palvelujen tuottajista kiel-täytyy antamasta pelkästään ennaltaehkäiseviä työterveyshuoltopalvelujatyönantajille, jotka niitä haluavat, vaan edellyttävät sairaanhoitopalveluidenostoa.Työterveyshuoltolaki ja asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä ohjaa-vat työterveyshuoltopalvelujen toteuttamista. Osana hyvää käytäntöä onmyös työterveyshuollon vaikuttavuuden arviointi. Valitettavasti palvelujentaso vaihtelee huomattavasti eri työterveyshuoltoyksiköiden välillä.Suomalainen työterveyshuoltojärjestelmä on globaalisti arvioituna ainutlaa-tuinen. Kuitenkin työterveyshuollon toimivuutta on Suomessa arvioitu ensi-sijaisesti tehtyjen tarkastusten, vastaanottokäyntien ja suoritteiden pohjalta.Sen sijaan tutkimukset, joilla arvioidaan työterveyshuollon vaikuttavuuttatapaturmiin, ammattitauteihin, yleensäkin sairastavuuteen ja ennen muutatyökykyyn, ovat toimivuuden arvioinnissa jääneet vähemmälle huomiolle.Kuitenkin tärkeimpänä työterveyshuollon lopputuloksena ja mitattavana ar-vona on pidettävä työkyvyn turvaamista ja työkyvyttömyyden ehkäisyä.Toimenpide-ehdotuksia:• Kaikille työntekijöille varmistetaan lain edellyttämä työterveyshuolto. Myös työterveyshuollon kattavuutta on parannettava eli palvelujen on oltava myös työntekijöiden käytettävissä.• Velvoitetaan säädösmuutoksella yksityiset työterveyshuoltopalvelujen tuottajat ottamaan asiakkaikseen myös työnantajat, jotka tyytyvät pelkkään ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon.• Työterveyshuollon vaikuttavuutta on parannettava muun muassa palvelu- ja korvauskäytäntöjä kehittämättä. Tämä tarkoittaa työterveyshuoltoyksiköiden laatukriteerien määrittelemistä ja toisaalta
  20. 20. 18 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi työnantajille maksettavien työterveyshuollosta aiheutuvien kustannusten korvaamisen porrastamista ja sitomista hyvään työterveyshuoltokäytäntöön nykyistä tiukemmin.• Työterveyshuolto toteuttaa työpaikkaselvitykset tarvittaessa, esim. kerran vuodessa tai olosuhteiden niin vaatiessa.• Kaikille työntekijöille tehdään työhöntulotarkastus. Työntekijöille säädetään mahdollisuus päästä säännöllisesti terveystarkastuksiin, esimerkiksi 3-5 vuoden välein. Ikääntyville työntekijöille tehdään työterveystarkastuksia tehostetusti, esimerkiksi 1-3 vuoden välein.• Työpaikkansa menettäneiden ja työttömien terveystarkastukset vakiinnutetaan osaksi työvoimaviranomaisten toimia. Varmistetaan, että irtisanomisaikana on mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluja.• Työterveyshuollon ja eri kuntoutustahojen välistä yhteistyötä on lisättävä. Työkykyä ja kuntoutustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon työn vaatimukset ja työolot. Työterveyshuollolle on annettava sairaanhoitoa ja kuntoutusta koordinoiva rooli. Jatkossa ensisijaisesti työterveyslääkäri kirjoittaa työkyvyttömyyslausunnot ja pitkät sairaslomalausunnot.• Kaikkien, joita uhkaa työkyvyttömyys, on saatava arvio ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta ja heidät on ohjattava kuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä työnantajan velvollisuutta järjestää työtä kuntoutustoimien ja työkokeilujen jälkeen. Tehostetaan työpaikoilla, työterveyshuollossa ja Kelassa hoito- ja kuntoutusotetta, kun työkykyä uhkaavia merkkejä todetaan. Kuntoutukseen pääsyä on nopeutettava ja kuntoutuksen tavoitteet on yksilöitävä tarkemmin.• Työhön paluuta pitkien sairauspoissaolojen jälkeen tuetaan työjärjestelyin. ITELLAN KUNNON POLKU Suomalaisesta työelämästä löytyy hyviä käytäntöjä, joilla työaikaa ja työkuor- maa vähentämällä voidaan vaikuttaa työssä selviytymiseen. Esimerkiksi Itellassa on ollut vuodesta 2004 lähtien käytössä tuki, jolla on tuettu vajaakuntoisten henkilöiden työssä selviytymistä keventämällä työkuormaa määräaikaisesti. Tavoitteena on työntekijän paluu täysiaikaiseen työhön tuki- jakson jälkeen. Kunnon polun avulla pyritään tukemaan yksilön työkykyä, vä- hentämään sairaspoissaoloja ja ehkäisemään ennenaikaista eläkkeelle siirty- mistä. Tukea käytetään silloin, kun henkilö ei voi saada työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta. Kunnon polku -hankkeen avulla on pystytty vähentämään sairaspoissaoloja ja hanke on ollut myös taloudellisesti kannattava. Kunnon polkuun sijoitettu euro on tuonut itsensä takaisin noin 2,85 -kertaisena. Kunnon Polku on työmarkkina- järjestöjen palkitsema hanke.
  21. 21. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 19Työsuojelua ja työturvallisuutta parannettavaTyöturvallisuuslainsäädäntö on viimeisten kymmenen vuoden kuluessaajanmukaistettu. Suuri haaste on kuitenkin siinä, kuinka työpaikoilla työsuo-jeluvaltuutetut, työsuojelupäälliköt ja esimiehet tuntevat työsuojelua ja työ-terveyshuoltoa koskevan lainsäädännön sekä pystyvät konkreettisesti tältäpohjalta edistämään työpaikoilla turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä. Tässätarvitaan yhteistä koulutusta työpaikkojen toimijoille.Toimenpide-ehdotuksia:• Työpaikkojen työturvallisuutta ja työterveyttä valvoville työsuojeluviranomaisille säädetään nykyistä laajemmat oikeudet saada ja vaatia lisäselvitystä henkilöstömäärän mitoituksesta. Työsuojeluviranomaiselle säädetään selkeä oikeus puuttua epäkohtiin ja työsuojeluvalvonnalle taataan riittävät voimavarat. Työsuojelutarkastuksien määrää lisätään sekä laatua parannetaan• Työturvallisuusrikosten rikoslain rangaistusmaksimi nostetaan 1 vuodesta 3 vuoteen. Uudistuksella lisätään rangaistusäännöksen ennalta estävyyttä ja pidennetään vanhentumisaikaa, jotta usein hankalien työturvallisuusrikosten selvittämiseen voidaan panostaa ajallisesti nykyistä enemmän.• Kehitetään työturvallisuusrikosten vahingonkorvausmenettelyä ja rikoksella hankitun hyödyn (ns. konfiskaatio) menettämistä vahingonkärsineen aseman parantamiseksi ja työturvallisuusrikoksilla tavoitellun taloudellisen edun ulosmittaamiseksi.• Henkilöstön määrään liittyvät vähäistä suuremmat muutokset käsitellään jo valmisteluvaiheessa myös työsuojelun yhteistoimintamenettelyssä. Käsittelyssä käytetään apuna työterveyshuollon asiantuntemusta, jotta pystytään selvittämään toimien vaikutus jäljellä olevien työntekijöiden työkykyyn.Työnantajien kannustaminen työllistämiseenja työhyvinvoinnin parantamiseenTyöeläkevakuutuksessa keskisuuret yritykset ovat osittain ja suuret yrityk-set kokonaan vastuussa työkyvyttömyyseläkkeiden rahoittamisesta senmukaan, paljonko yrityksen työntekijöistä on edellisten vuosien aikana jää-nyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on edistänyt yritysten kiinnostusta työsuo-jeluun, työterveyshuoltoon, ammatilliseen kuntoutukseen ja siten työkyvyt-tömyyden ehkäisyyn.Toimenpide-ehdotuksia:• Kannustetaan työnantajia kehittämään työpaikan työsuojelua ja työhyvinvointia muuttamalla sosiaalivakuutusmaksujen määräytymisperusteita. Työttömyysvakuutuksessa tällainen aiheuttamisperiaate tarkoittaisi sitä korkeampia maksuja, mitä enemmän yritys irtisanoo. Selvitetään, pitäisikö nykyisen yrityksen palkkasumman mukaisen kaksiportaisen työttömyysvakuutusmaksun asemesta siirtyä perimään irtisanomishistoriaan sidottua maksua.
  22. 22. 20 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi• Myös erilaisiin yritysten saamiin tukiin voitaisiin asettaa ehdoksi laadukas työyhteisö eli se että, yritys täyttää lakisääteiset velvoitteensa.Yhteistoiminnan parantaminen työpaikoillaTyön mielekkyyttä lisää keskeisesti, jos työntekijällä on vaikutusmahdolli-suuksia omaan työhönsä. Työpaikkojen yhteistoimintaa ja toimintakulttuuriaon kehitettävä siten, että työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä. Sa-moin on tärkeätä lisätä henkilöstön edustajien mahdollisuuksia osallistuahenkilöstön mitoituksen määrittämiseen ja töiden jakautumiseen työpaikal-la.Työpaikoilla on kehitettävä johtamista, viestintä- ja keskustelukulttuuria,hyödynnettävä olemassa olevaa tietoa psykososiaalisista kuormitustekijöis-tä ja niiden vaikutuksesta sairaslomiin ja työkyvyttömyyteen.Toimenpide-ehdotuksia:• Esimiehille taataan riittävästi tukea ja koulutusta tehtäviinsä. Esimiestyöhön siirtyville annetaan oikeus esimiestyön perusvalmennukseen. Tällaisen ”esimieskortin” suorittaminen antaisi perusvalmiudet esimiestehtäviin.• Työpaikoilla on tehtävä riskien arviointi ja niiden vaatimat korjaustoimenpiteet. Työpaikkojen työterveys-, työturvallisuus-, työhyvinvointi- ja jaksamisasioiden hoitaminen edellyttää, että työpaikalla on tunnistettu, ymmärretty, yhdessä todettu ja kirjattu työpaikan työkykyä ja terveyttä uhkaavat vaarat ja tekijät. Työsuojeluviranomaisten on osaltaan huolehdittava valvonnan toteutumisesta• Työnantajien on järjestettävä kaikille työntekijöille mahdollisuus terveelliseen työpaikkaruokailuun. Tavoitteena on oltava savuton työpaikka ja työpaikoilla on tuettava alkoholin riskikäytön tunnistamista.• Perustetaan työelämän kehittämisen tietopankki, missä olisi asiantuntemusta auttaa yrityksiä ja muita työyhteisöjä työkyvyn ylläpitoon vaikuttavissa asioissa. Organisaation tehtävänä olisi aktiivisesti tarjota erilaisia toimintamalleja ja arviointipalveluja toiminnan vaikuttavuudesta. Lähtökohtana olisi oltava, että jokaiselle työpaikalle tarjotaan käytännönläheistä neuvontaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisestä. Vastuu asiasta kuuluu Työ- ja elinkeinoministeriölle.• Otetaan käyttöön lakisääteinen henkilöstötilinpäätös suurilla ja keskisuurilla työpaikoilla. Normaalin tilinpäätös- sekä tulos- ja taselaskelmien oheen liitetään henkilöstötilinpäätösosio, josta saadaan luotettavaa taloudellisiin laskelmiin perustuvaa tietoaineistoa työpaikan toimintapolitiikan vaikutuksista esimerkiksi henkilöstön osaamispääomaan, työhyvinvointiin, vaihtuvuuteen, rekrytointikustannuksiin, koulutuskustannuksiin.
  23. 23. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 21• Otetaan käyttöön työpaikkojen vapaaehtoinen laatuluokitus. ”Kunnon työpaikan” luokittelussa voisi olla mukana esimerkiksi seuraavia tunnuslukuja: henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot, koulutuspanostukset, keskimääräinen eläköitymisikä, työtapaturmien määrä.• Otetaan käyttöön kansallisesti erityisesti pienten työpaikkojen tueksi suunnattu aluetyösuojeluvaltuutettu -järjestelmä niillä työpaikoilla, joilla ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua.• Työntekijän irtisanominen pitkän sairausloman aikana tai sen jälkeen on tehtävä nykyistä vaikeammaksi.4.3. Ikääntyviä työikäisiä koskevat erityistoimetIkääntyneiden työikäisten eläkkeelle siirtymisikää voidaan myöhentää eh-käisemällä työkyvyttömyyttä ja työttömyyttä sekä edistämällä toimintakykyä.Lisäksi ikääntyviä, työkykyisiä työntekijöitä on kannustettava ja motivoitavaerityistoimin jatkamaan pitempään työelämässä.Suomessa on monia työpaikkoja, joissa ikääntyvien työkykyä ja työhyvin-vointia on parannettu määrätietoisin toimin ja on myös saatu erinomaisiatuloksia aikaan. Nämä hyvät käytännöt on nyt saatava käyttöön Suomenjokaisella työpaikalla. ABLOY ABLOYn tehtailla on otettu käyttöön ikäohjelma, jossa tavoitteena on edistää henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja, nostaa keskimääräistä eläköitymisikää sekä varmistaa hiljaisen tiedon siirtyminen. Näi- hin tavoitteisiin pääsemiseksi yli 55-vuotiaiden työkykyä tuetaan esimerkiksi kun- toarvion ja siihen liittyvän yksilöllisen suunnitelman ja seurannan sekä maksut- tomien hierontojen avulla. Yli 58-vuotiaille kertyy ylimääräisiä ikävapaita siten, että 58-vuotiailla vapaita kuusi päivää vuodessa ja yli 64 -vuotiailla 20 päivää vuodessa. ABLOYn keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on ikäohjelman avulla noussut kolmella vuodella ja on nyt 63,5 vuotta.Toimenpide- ehdotuksia:• Jokaisella työpaikalla tehdään ikäohjelma, jonka tavoitteena on myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Ikääntyvät työntekijät huomioidaan johtamisessa ja esimestyössä, työterveyden ylläpidossa ja työaikojen joustoissa. Ikääntyville työntekijöille, esimerkiksi yli 56-vuotiaille kohdennetaan erityistoimia. Työehtosopimuksissa sovitaan paikallisesti sovittavaksi yrityskohtaisesta ikäohjelmasta, jossa on mukana ainakin seuraavat kohdat: o Ikääntyville työntekijöille säädetään oikeus ylimääräisiin vapaisiin ja lisätään mahdollisuuksia joustaviin työaikajärjestelyihin ja osa- aikatyöhön.
  24. 24. 22 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi o Ikääntyvien vuorotyötä tekevien yksilöllinen palautumistarve huomioi- daan työaikajärjestelyissä. Ikääntyvien työvuorosuunnittelussa on li- sättävä joustavuutta ja vuorojen välille on jätettävä riittävästi aikaa palautumiseen. Ikääntyvien työntekijöiden yötyötä ja peräkkäisten yövuorojen määrää on perusteltua vähentää. o Ikääntyvien työntekijöiden räätälöityjä työterveystarkastuksia tehdään säännöllisesti, esimerkiksi 1-3 vuoden välein ammatista ja työtehtä- västä riippumatta. o kuntotestit FINNAIR TEKNIIKKA Finnairin lentokonehuollossa käynnistyi vuonna 2001 tutkimushanke nopeasti eteenpäin kiertävästä työvuorojärjestelmästä. Tavoitteena oli kokeilla yli 45- vuotiaille nykyistä paremmin sopivan vuorojärjestelmää sekä selvittää, miten tämä vaikuttaa ikääntyvien vuorotyöntekijöiden toimintakykyyn ja yleiseen hy- vinvointiin. Respect vuorotyömallissa on seuraava idea: 1. päivä aamuvuoro, 2. päivä iltavuoro, 3. päivä vapaa, 4. päivä yövuoro, jonka jälkeen kaksi va- paapäivää. Tutkimuksen mukaan työvuorojärjestelmällä oli positiivisia vaiku- tuksia vuorotyötä tekevien yleiseen terveystilaan, sosiaaliseen elämään, työssä jaksamiseen sekä perhe-elämään.• Työnantajien maksamaa omavastuuosuutta työttömyysturvan lisäpäivistä nostetaan tuntuvasti ja sen maksaminen aikaistetaan tapahtuvaksi heti työttömyyden alussa. Tehokas omavastuu ylittäisi lisäpäivistä koituvat kustannukset.• Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisia voidaan harkita vähennettäväksi myös irtisanomisjärjestystä koskevien sääntöjen avulla, kuten Ruotsissa ja Norjassa on tehty. Ensiksi palkatut irtisanotaan viimeiseksi -tyyppiset järjestelyt suojaavat erityisesti ikääntyneitä työntekijöitä, joiden on todetusti vaikeampaa löytää uutta työtä. IRTISANOMISJÄRJESTYS Työvoiman vähentämisjärjestystä on ajettu lakeihin ja sopimuksiin siksi, että se rajoittaa työnantajan mielivaltaa irtisanomistilanteissa. ”Ensimmäisenä sisään, viimeisenä ulos” on neutraali ja objektiivinen sääntö, joka estää työnantajaa syr- jimästä ketään esimerkiksi iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai ay-jäsenyyden vuoksi. Työsuhteen kestoon perustuvia sääntöjä irtisanomisjärjestyksestä on erimuo- toisina käytössä mm. Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Ruotsissa. Ne eivät ole johtaneet nuorten aseman heikkenemiseen ja ikääntyneiden työlli- syys on Suomea korkeampi. Nuorisotyöttömyys on mainituissa maissa Suomea alhaisempi.
  25. 25. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 23• Selvitetään mahdollisuudet palkkavakuutuksen toteuttamisesta. Esimerkiksi työttömyysvakuutuksen kautta voitaisiin irtisanomistilanteissa korvata osa uuden ja vanhan palkan välisestä erotuksesta tiettyyn euromääräiseen kattoon asti enintään esimerkiksi neljän vuoden ajan.• Ikääntyville ja raskasta fyysistä työtä tekeville otetaan työehtosopimuksissa käyttöön työtehtävien mitoitukseen/työmäärään ”alennetut” asteikot. Esimerkiksi Tanskassa jätekuskeilla on urakkapalkkauksessa matalammat työmitoitusedellytykset samalla palkalla. PALKKAVAKUUTUS Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa on otettu käyttöön erityisiä palkkava- kuutusjärjestelmiä. Palkkavakuutuksen ideana on korvata palkkatulojen mene- tystä työntekijöille, jotka ottavat irtisanomisen jälkeen vastaan matalammin pal- katun työn. Päätavoite on helpottaa muutoksiin sopeutumista ja nopeuttaa suur- ten irtisanomisten jälkeistä uudelleen työllistymistä. Yhdysvalloissa järjestelmä koskee vain vähintään 50-vuotiaita työntekijöitä.• Pidennetään sairausvakuutuksen päivärahakautta luomalla tietyin edellytyksin jatko-oikeus koko- tai osasairauspäivärahoihin. Ruotsissa sairauspäivärahakautta on voitu pidentää määräajoin jopa siten, että työkyvyttömyyseläkkeet on korvattu pääosin sairausvakuutusetuuksilla.Eläkeratkaisuilla tuetaan työssä jatkamistaEläkeuudistuksessa 2005 tuli voimaan useita työssä jatkamista tukeviamuutoksia. Näitä positiivisia elementtejä tulee lisätä ja vahvistaa.Toimenpide-ehdotuksia:• Eläkeuudistuksessa karttumaprosentit porrastettiin iän mukaan ja siten, että 63 vuoden jälkeisestä työskentelystä karttuu eläkettä 4,5 %. Tätä eläkkeiden kannustekarttumaa voitaisiin kehittää siten, että se motivoisi nykyistä varhemmin työssä jatkamiseen. Kun karttuma nyt on 53 vuoden täyttämisen jälkeen 1,9 prosenttia, olisi perusteltua nostaa se esimerkiksi 57 vuodesta lähtien 2,5 prosenttiin.• Työntekijän työeläkemaksu vähennetään nykyisin eläkkeen perusteena olevasta palkasta, ja se leikkaa eläkettä. Työssä jatkamisen kannustamiseksi voitaisiin luopua maksun vähentämisestä tietyn iän, esimerkiksi 57 vuoden täyttämisen jälkeen.• Ostoeläkkeiden ja työnantajan aloitteesta järjestettyjen ryhmäeläkevakuutusten verotuen ehtona on nykyään, että eläke alkaa aikaisintaan 62 vuoden iässä. On perustelua, että verotukea pienennetään ja sen ehdoksi asetetaan, että nämä eläkkeet voivat alkaa aikaisintaan 63 vuoden iässä
  26. 26. 24 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi• Joustava vanhuuseläkeikä yhdessä eläkkeen laskusäännön ja iän mukaisten karttumien kanssa on lisännyt ikääntyvien halukkuutta jatkaa työntekoa 63 vuoden täyttämisen jälkeen. Joustavan vanhuuseläkeikää voitaisiin laajentaa siten, että sen yläikäraja nostettaisiin 70 vuoteen.4.4. Osatyökykyisiä koskevat toimetKeskeinen ongelma on, että työnantajat eivät ole kovin halukkaita palk-kaamaan osatyökykyisiä ihmisiä töihin. Kuitenkin on kymmeniä tuhansiaosatyökykyisiä, jotka olisivat halukkaita palaamaan työelämään. On myössuuri joukko osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla ei ole työtä, vaan heelävät pelkän osaeläkkeen varassa.Toimenpide-ehdotuksia:• Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville taataan oikeus osa-aikatyöhön. Työnanatajat velvoitetaan palkkaamaan osatyökykyisiä työntekijöitä ja kuntoutujia. Nykyisin voidaan myöntää tukea sekä osatyökykyisten palkkaukseen että työolosuhteiden muuttamiseen. Toimintaa tehostaisi suuremmille yrityksille säädetty velvoite osatyökyisten työllistämiseen. Velvoite määriteltäisiin suhteessa yrityksen kokonaistyöntekijämäärään. Ellei yritys täyttäisi tätä velvoitetta, sen tulisi maksaa maksu rahastoon, joka puolestaan tukisi kansalaisjärjestöjen osatyökykyisille ja kuntoutujille tarjoamaa kuntoutus- ja työtoimintaa.• Lisätään eläkkeellä olevien mahdollisuuksia tilapäiseen työntekoon esimerkiksi sijaistajapankkien kautta. Nykyinen verotus kannustaa eläkkeensaajaa tekemään töitä.• Välityömarkkinoiden avulla helpotetaan osatyökykyisten ja työttömien työllistymistä.
  27. 27. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 25Liite 1Eläkkeelle siirtymisikä ja työuran pituusEläkeikä on monitahoinen käsite. Eläkelakien mukainen eläkeikä on optimi-tavoite, johon asti yhteiskunta odottaa työntekijöiden jatkavan työskentely-ään. Kaikki eivät kuitenkaan pysty jatkamaan työntekoa lakien määrää-mään vanhuuseläkeikään asti. Niin Suomessa kuin vertailumaissakin laki-sääteisen eläkeiän ja todellisen, keskimääräisen työelämästä vetäytymisiänero on huomattava.Keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän kuvaamisessa on perinteisesti käy-tetty kahdenlaisia tunnuslukuja. Eläkkeelle siirtymisen aritmeettinen kes-kiarvoikä sisältää kaikki, myös nuorena, hyvin lyhyen työhistorian jälkeeneläkkeelle joutuneet.Eläkkeelle siirtymisen mediaani taas on keskimmäinen siten, että puoleteläkkeelle siirtyneistä on tätä ikää nuorempia ja puolet taas vanhempia.Nämä perinteiset tunnusluvut soveltuvat huonosti eläkkeelle siirtymisiänmuutoksen mittaamiseen erityisesti tilanteessa, jossa ikäluokkien koot vaih-televat.Eläketurvakeskuksessa on kehitetty uusi tunnusluku, eläkkeelle siirty-misiän odote, joka lasketaan eläkkeiden alkavuuksien avulla sekä 25- että50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestöneläkkeellesiirtymisikää ja eläkkeelle siirtymisiässä tapahtuvaa muutosta.Odotteen laskemista erikseen 50 vuotta täyttäneille on perusteltu sillä, ettäeläkepolitiikan muutokset vaikuttavat selvimmin 50 vuotta täyttäneillä.Vuonna 2008 eläkkeelle siirtymisiän odote oli 25-vuotiailla työeläkevakuute-tuilla 59,4 vuotta, ja 50-vuotiailla 61,4 vuotta. Molemmat odotteet ovatnousseet ennakoidusti eli yli puoli vuotta vuodesta 2002, jolloin suuren elä-keuudistuksen sisällöstä päätettiin.Työurien pidentymistä eläkkeelle siirtymisiän odote mittaa kuitenkin epä-tyydyttävästi. Onkin välttämätöntä, että eläkkeelle siirtymisodotteen rinnallakäytetään myös muita mittareita.Eläketurvakeskus esitteli syyskuussa 2009 koko työuran pituutta mittaavanmenetelmän, jossa lasketaan, kuinka paljon elinkaaren aikana on työvoi-maan kuuluvia vuosia ja erityisesti työllistä aikaa sekä työelämän ulkopuo-lista aikaa. Suomessa tällaista mittaria on tehnyt tunnetuksi johtava tutkijaHelka Hytti (ks. esim. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2009).
  28. 28. 26 SAK:n esitykset työurien pidentämiseksiLiite 2Yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta
  29. 29. SAK:n esitykset työurien pidentämiseksi 27Liite 3Työryhmien kokoonpanotEläkeneuvotteluryhmäJukka Rantala Pj.Lasse Laatunen EKKaija Kallinen SAKMarkku Salomaa STTKJarmo Pätäri AkavaasiantuntijatMatti Vuoria VarmaHarri Sailas IlmarinenLasse Heiniö Eläke-FenniaEläkeneuvotteluryhmä toimii yhteistyössä valtiovallan kanssa:Terttu Savolainen STMRaimo Sailas VMTyöelämäryhmäJukka Ahtela EK, pj.Kari Kaukinen EKJorma Palola KTOili Marttila KiTLeena Lappalainen VTMLLauri Lyly SAKMatti Huutola SAKLeila Kostiainen STTKMinna Helle AkavaJyrki Hollmen EK, sihteeriSaana Siekkinen SAK, sihteeriMinisteriöiden yhteyshenkilöt:Pirjo Harjunen TEMHarri Skog OPMLeo Suomaa STM

×