4·2008Parempaan työympäristöön     SAK:n työsuojelulinjauksia 2008                       Marraskuu 2008
Marraskuu 2008   Lisätietoja:                   Tilaukset:                 Apulaisjohtaja Marja Erkkilä   SAK             ...
SAK · Työsuojelulinjauksia              1Parempaan työympäristöönSAK:n työsuojelulinjauksia 2008SISÄLLYSJOHDANTO ............
2      SAK · Työsuojelulinjauksia JOHDANTOSAK:n ensimmäinen työsuojelulinjausasiakirja julkistettiin maaliskuussa2007. Täm...
SAK · Työsuojelulinjauksia      3Työnantajien ja työntekijöiden vastuuTyöelämän muutokset ovat suuri haaste sekä työnantaj...
4     SAK · Työsuojelulinjauksiaret vaikutusmahdollisuudet työpaikan kulttuuriin ja työoloihin yhteistyössähenkilöstön kan...
SAK · Työsuojelulinjauksia     5TERVEELLISEN JA TURVALLISEN TYÖ-PAIKAN VISIOMuuttuva työelämä edellyttää lainsäädännön pit...
6      SAK · Työsuojelulinjauksia    tehtäviä. Työsuojelupäällikkö on kouluttautunut työsuojelutehtäviin, ja    hänellä on...
SAK · Työsuojelulinjauksia      7•   Hyvällä johtamisella, työjärjestelyillä, työn oikealla mitoituksella ja riit-    tävä...
8      SAK · Työsuojelulinjauksia•    Korvaavan työn tai osasairauspäivärahan käytön soveltamisohjeista on     sovittu työ...
SAK · Työsuojelulinjauksia     9KEHITTÄMISEHDOTUKSIA1. Inhimillinen työelämä1.1. Johtaminen, työhyvinvointi ja tuottavuusS...
10      SAK · Työsuojelulinjauksiatyöorganisaatiossa kukaan ei hoida henkilöstöasioita. Lisäksi entistä useam-malla työpai...
SAK · Työsuojelulinjauksia    11•   Työpaikoilla tulee ottaa käyttöön nykyistä laajemmin seurantajärjestel-    miä kuten h...
12      SAK · Työsuojelulinjauksia       työelämän palvelukeskuksia, joiden erityisenä tehtävänä olisi edistää       työpa...
SAK · Työsuojelulinjauksia     13Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Tavoitteenaon vahvistaa yhd...
14    SAK · TyösuojelulinjauksiaTOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA:•    Työpaikkojen työsuojelutarkastusten yhteydess...
SAK · Työsuojelulinjauksia     15tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, kun vastaava luku vuonna 2006 oli33,1. Kansainväli...
16      SAK · Työsuojelulinjauksiatoimii yhden työnantajan lisäksi vähintään yksi itsenäinen työnsuorittaja.Vuokratyövoima...
SAK · Työsuojelulinjauksia     17•   Jokaisella yhteisellä työpaikalla tulee olla yhteisymmärrys ns. yhteisen    työsuojel...
18      SAK · Työsuojelulinjauksia •     Peruskoulussa on aloitettava työturvallisuus- ja terveysasioiden opetus.       My...
SAK · Työsuojelulinjauksia     19Toimintojen puutteellinen yhteensovittaminen ja huono tiedonkulku vaaranta-vat yhteisillä...
20      SAK · Työsuojelulinjauksia•     Pienillä työpaikoilla, joilla ei ole työsuojeluvaltuutettuja, työntekijöiden      ...
SAK · Työsuojelulinjauksia      21 •   Työsuojelutiedon jakamiseksi ensimmäisiä työntekijöitä palkkaaville     työnantajil...
22     SAK · Työsuojelulinjauksiapiiriin. Työterveyslaitoksen arvion mukaan kattavuus on likimain 90 %. Sai-raanhoitopalve...
SAK · Työsuojelulinjauksia    23Vailla palveluja olevat palkansaajat työskentelevät lähinnä pienyrityksissä taiepätyypilli...
24      SAK · Työsuojelulinjauksia•    Työpaikkaselvitysten laadun kehittämiseen on kohdistettava voimavaro-     ja, ja ty...
SAK · Työsuojelulinjauksia     25TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA:  •   Vanhasen hallitus on käynnistänyt terveyden...
26      SAK · Työsuojelulinjauksia •     Työntekijöiden työterveyshuollon varmistamiseksi perustetaan valtakun-       nall...
SAK · Työsuojelulinjauksia     27työhön liittyvästä fyysisestä, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Korvattu-jen amm...
28      SAK · Työsuojelulinjauksialöytyi useita sairastuneita. Tämä osoittaa sen, että ammattitauteja ei löydetä,ellei nii...
SAK · Työsuojelulinjauksia    29     mäisehto on, että työpaikalla on asianmukaiset laitteet ruoan ja juoman     säilyttäm...
30      SAK · Työsuojelulinjauksiaja homevaurioihin, erilaisiin epäpuhtauslähteisiin, puutteellisesti toimivaanilmanvaihto...
SAK · Työsuojelulinjauksia    31     töihin, vaikka sairautta ei ole todettukaan ammattitaudiksi. Lainsäädän-     töä on t...
32      SAK · Työsuojelulinjauksiavointia voidaan parantaa monin keinoin työyhteisöä, yhteistyötä ja toimintata-poja kehit...
SAK · Työsuojelulinjauksia    33 •   Varhainen puuttuminen henkiseen kuormittumiseen edellyttää mielen-     terveyspalvelu...
34      SAK · TyösuojelulinjauksiaTOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA:•     Fyysiselle väkivallalle alttiit työtehtävät on tunni...
SAK · Työsuojelulinjauksia    352.4.5. TyöajatTyöntekijän hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti työajat. Fyysistä ja psyyk...
36     SAK · TyösuojelulinjauksiaTyöntekijöiden hyvinvointia lisää sellaisten työaikajärjestelmien kehittämi-nen, joiden a...
SAK · Työsuojelulinjauksia     37edeltävät valmistelutyöt ja sen jälkeen tehtävät lopetustyöt, erilaiset suunnitte-lutehtä...
38      SAK · TyösuojelulinjauksiaTOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA: •     Työajan merkitystä terveyteen ja jaksamis...
SAK · Työsuojelulinjauksia    39TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA•   Alihankintasopimukseen ja työvoiman vuokrausta koskevaan ...
40      SAK · Työsuojelulinjauksia •     Ammattiliittojen ja työsuojelupiirien välistä yhteistyötä työehtojen val-       v...
Parempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöön
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Parempaan työympäristöön

1,474 views

Published on

SAK:n työsuojelulinjauksia 2008. SAK:n julkaisusarja.

Konkreettisia toimenpide-esityksiä valtakunnan tasolle ja työpaikoille.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,474
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
20
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Parempaan työympäristöön

  1. 1. 4·2008Parempaan työympäristöön SAK:n työsuojelulinjauksia 2008 Marraskuu 2008
  2. 2. Marraskuu 2008 Lisätietoja: Tilaukset: Apulaisjohtaja Marja Erkkilä SAK marja.erkkilä@sak.fi puh. 020 774 000 puh. 020 774 0170 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  3. 3. SAK · Työsuojelulinjauksia 1Parempaan työympäristöönSAK:n työsuojelulinjauksia 2008SISÄLLYSJOHDANTO ...................................................................................... 2 TERVEELLISEN JA TURVALLISEN TYÖPAIKAN VISIO ............... 5 1. Arvot ja johtaminen ..................................................................... 52. Työsuojelun hallinta, työturvallisuus ja yhteistoiminta ............... 53. Työterveyshuolto ........................................................................ 74. Työsuhteet.................................................................................. 8KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ............................................................. 91. Inhimillinen työelämä .................................................................. 9 1.1. Johtaminen, työhyvinvointi ja tuottavuus.......................... 9 1.2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ........................................ 122. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet................................................ 14 2.1. Työturvallisuus ja koulutus ............................................. 14 2.2. Työsuojelun yhteistoiminta............................................. 18 2.3. Työterveyshuolto ........................................................... 21 2.4. Työolosuhteet ................................................................ 26 2.4.1. Työolosuhteet ja työperäiset sairaudet............. 26 2.4.2. Vastuu sisäilman laadusta ............................... 29 2.4.3. Työn henkinen kuormittavuus .......................... 31 2.4.4. Väkivalta ja epäasiallinen kohtelu työssä ......... 33 2.4.5. Työajat ............................................................. 35 2.5. Harmaa talous ............................................................... 383. Lainsäädännön noudattaminen ................................................ 40 3.1. Työsuojelutarkastusten määrä ja vaikuttavuus .............. 40 3.2. Pakkokeinojen käyttö työsuojeluvalvonnassa ................ 41 3.3. Työsuojeluviranomaisten tarkastukset muuttuvassa toimintaympäristössä ............................................................ 42 3.4. Valtakunnalliset toimenpiteet markkinavalvonnan tehostamiseksi ...................................................................... 43 3.5. Työsuojeluvalvonnan tarkastusmaksu ........................... 434. Suomalainen työsuojelupolitiikka.............................................. 44LOPUKSI ........................................................................................ 46 
  4. 4. 2 SAK · Työsuojelulinjauksia JOHDANTOSAK:n ensimmäinen työsuojelulinjausasiakirja julkistettiin maaliskuussa2007. Tämä asiakirja on päivitetty versio edellisestä. Jotkut silloisista toimen-pide-ehdotuksista ovat osittain toteutuneet, ja tässä asiakirjassa esitetään uusiaehdotuksia.SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksi keskeinen arvo on ihmisten oikeuskunnollisiin työsuhteisiin ja työoloihin. Jokaisen työntekijän perusoikeuksiinkuuluu voida työskennellä ilman hengen ja terveyden menettämisen uhkaa.Parhaimmillaan työ antaa mielekkyyden elämälle ja lisää hyvinvointia. Jokai-sella ihmisellä on tarve toteuttaa itseään myös työssä. Useimmat haluavathaasteellisen, mielekkään työn, jossa voi oppia ja saada onnistumisen koke-muksia. Mielekkään työn lisäksi työntekijät arvostavat hyvää työilmapiiriä,työsuhteen pysyvyyttä ja palkkaa.Työelämän monimuotoistuminenTyömarkkinoiden muutokset ovat viime vuosikymmeninä olleet nopeita.Suomalaiset yritykset ja työpaikat ovat joutuneet sopeutumaan yhä kovene-vaan kotimaiseen ja globaaliin kilpailuun. Kehitys on muuttanut työelämänrakenteita ja työn tekemistä. Työelämässä on tapahtunut polarisoitumista, jatyömarkkinoilla työpaikkojen ja työntekijöiden keskuudessa on syntynyt sosi-aalista kastijakoa. Uudenlaiset toimintaprosessit ja toimintaympäristön jatku-vat muutokset ovat tuoneet myös uusia riskejä kuten nanoteknologian pien-hiukkaset, väkivallan ja yksin työskentelyn sekä erilaiset psykososiaalisetkuormitustekijät.Työn muutokset heijastuvat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Muu-tosten mukanaan tuoma työn epävarmuus ja epäsäännöllisyys sekä lisäänty-neet vaatimukset uusien tietojen ja taitojen oppimisesta työn ohessa kuormit-tavat henkisesti ja fyysisesti. Toisaalta muutokset voivat lisätä työn mielek-kyyttä ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä.Joillakin työpaikoilla tekijöitä ei ole riittävästi, jolloin työn laatu kärsii jatyöntekijä väsyy ja sairastuu helposti. Toisilla työpaikoilla työ on itsenäistä jasiihen voi vaikuttaa. Työ voi olla myös osaamiseen nähden liian yksinkertais-ta. Yksitoikkoinen työ ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat suuri kuormi-tustekijä. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on haaste lähes kaikille,koska työ määrittelee yhä useammin ajankäytön.
  5. 5. SAK · Työsuojelulinjauksia 3Työnantajien ja työntekijöiden vastuuTyöelämän muutokset ovat suuri haaste sekä työnantajille, työntekijöille ettäviranomaisille. Useilla työpaikoilla on edelleen haasteita työsuojelun perus-asioiden turvaamisessa kuten työturvallisuudessa, työjärjestelyissä, työajoissa,työterveyshuollossa ja työpaikkaruokailussa. Työturvallisuus- ja terveyslain-säädäntö edellyttävät, että työnantaja huolehtii työntekijöidensä hyvinvoinnis-ta sekä terveyden ja toimintakyvyn suojelusta työpaikalla. Lisäksi lainsäädän-nössä painotetaan ennaltaehkäisevää toimintatapaa.Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittisissa linjauksissa ko-rostetaan hyvän johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämi-sessä. Työssä jatkamisesta ikääntyneenäkin on tullut entistä tärkeämpi tavoitesekä työnantajan että koko kansantalouden näkökulmasta. Työnantajien, työ-suojelun ja työterveyshuollon toiminta yhdessä muiden terveyttä edistävien jahyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävien toimien kanssa luo perustan pitkälletyöuralle. Pitkä työura edellyttää hyvien työolojen lisäksi yhteistoiminnallistatoimintakulttuuria työpaikoilla, jotta työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä jakokea arvostusta ja onnistumista. Tarvitaan siis työnantajien sitoutumista yh-teisiin pelinsääntöihin.Työtä tehdessään työntekijän tulee toimia annettujen työturvallisuusohjeidenmukaan. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden perehdyttämisestä jariittävistä suojatoimista. Suuria haasteita työturvallisuuden hallinnassa ovatliialliset tuottavuus- ja tehokkuustavoitteet, pätkätyöt, eri-ikäiset työntekijät,ulkomainen työvoima, vaihtuvat työpaikat ja se, että samalla työpaikalla onyhä useammin eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Työpaikko-jen työsuojelu ei parane, elleivät kaikki työpaikalla sitoudu työturvallisuudenja terveyden edistämiseen sekä korkeaan työsuojelukulttuuriin.Ammattiyhdistysliikkeen rooliSAK:lainen ammattiyhdistysliike on asettanut tavoitteekseen työn laatuasioi-den ja työhyvinvoinnin nostamisen yhä tärkeämmiksi edunvalvontatyössä.SAK:n edustajakokous linjasi kesällä 2006, että työpaikkakohtaista neuvotte-lu- ja sopimismenettelyä on aktiivisesti laajennettava työolojen kehittämiseen,työn organisointiin, uuden tekniikan käyttöönottoon ja sen henkilöstövaiku-tuksiin, työvoiman käyttötapoihin, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksiin sekätyöntekijöiden tarpeet huomioon ottaviin työaikajoustoihin.Työhyvinvointi syntyy työpaikoilla. SAK:lla ja ammattiliitoilla on haasteenatukea työntekijöitä niin, että he ovat aktiivisia kehittäjiä ja hakeutuvat työpai-kan luottamustehtäviin. Työsuojeluvaltuutetuilla ja luottamusmiehillä on suu-
  6. 6. 4 SAK · Työsuojelulinjauksiaret vaikutusmahdollisuudet työpaikan kulttuuriin ja työoloihin yhteistyössähenkilöstön kanssa. Liittojen tulee tukea, auttaa ja kouluttaa heitä parhaallamahdollisella tavalla.Viranomaisten velvollisuudetPerustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.Valtiovallan on lainsäädäntöä kehittämällä ja sen toimeenpanoa tehostamallahuolehdittava, että työntekijöiden asema on riittävän turvattu. Tämä koskeeerityisesti työturvallisuutta ja työterveyttä. Viime vuosina pääosa työturvalli-suuteen ja -terveyteen liittyvästä lainsäädännöstä on uudistettu. Nyt tavoittee-na on saattaa lainsäädäntö toimimaan käytännössä.Haasteena on turvata työsuojelupiireille riittävät ja osaavat voimavarat aikana,jolloin pienet työpaikat lisääntyvät, ulkomaisen ja ulkopuolisen työvoimankäyttö lisääntyy ja ongelmat monimutkaistuvat. Tarvitaan viranomaisten toi-minnan kehittämistä, työsuojelupiirien toimintakäytäntöjen yhtenäistämistäsekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä.Konkreettisia esityksiäTähän asiakirjaan on koottu konkreettisia toimenpide-esityksiä valtakunnantasolle ja työpaikoille. Esitykset auttavat parantamaan työsuojelua erityisestiniissä työpaikoissa, joissa on eniten kehitettävää. Yrityksille ei saa syntyäkilpailuetua työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden kustannuksella. Työ-turvallisuuden laiminlyönnistä on koiduttava riittävän merkittävät seuraamuk-set, koska työsuojelulainsäädännön keskeinen tavoite on hengen, terveyden jatyökyvyn turvaaminen. Asiakirjassa on myös esityksiä lainsäädännön korjaa-miseksi. On kuitenkin muistettava, että kehittynytkään lainsäädäntö ei sinänsäparanna työoloja. Siihen tarvitaan työpaikkatason tekoja.
  7. 7. SAK · Työsuojelulinjauksia 5TERVEELLISEN JA TURVALLISEN TYÖ-PAIKAN VISIOMuuttuva työelämä edellyttää lainsäädännön pitämistä ajan tasalla ja jatku-vaa valmiutta uudistamiseen myös työpaikoilla. Niiden välillä on suuria ero-ja työelämän laadussa ja työntekijöiden kohtelussa. Työpaikoilla ei vielä olekaikilta osin tiedostettu uudistetun lainsäädännön mukanaan tuomia velvoit-teita, joten monilla työpaikoilla tarvitaan konkreettisia toimia tilanteen kor-jaamiseksi. SAK:lla on visio hyvästä työpaikasta. Seuraavissa kappaleissaesitetty visio on kokonaisvaltainen kuvaus siitä, mitä edellytämme hyvältätyöelämältä.1. Arvot ja johtaminen• Turvallisuuskulttuuri on korkealla tasolla. Se koostuu yksilön ja organi- saation arvoista, asenteista ja käyttäytymismalleista. Työpaikan arvot on määritelty yhdessä henkilöstön kanssa. Arvoissa ja strategioissa henki- löstö nähdään osaavana ja luovana voimavarana, jonka hyvinvointi on työpaikan menestyksen avaintekijä. Sosiaalinen vastuu on merkittävä osa yhteiskuntavastuuta. Yhteistoiminta on sujuvaa ja kannustaa yhteis- toiminnalliseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen.• Työpaikalla huolehditaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta. Esimiehet ovat saaneet koulutusta ihmisten johtamiseen ja kohtelevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Työntekijöihin luo- tetaan, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja kehittyä siinä. Tiedonkulku on avointa. Jokaisella on oikeus tietää omaa työtään kos- kevista päätöksistä ja ratkaisuista sekä ottaa kantaa ja vaikuttaa niihin.• Turvallisuusjohtaminen on olennainen osa työpaikan käytännön johta- mista. Se pitää sisällään esimiesten ja henkilöstön kouluttamisen sekä perehdyttämisen työturvallisuus- ja työterveysasioihin.2. Työsuojelun hallinta, työturvallisuus ja yhteistoiminta• Työpaikalla on nimetty työnantajan edustaja, työsuojelupäällikkö, joka aidosti hoitaa työnantajan vastuulla olevia työsuojelusäädösten mukaisia
  8. 8. 6 SAK · Työsuojelulinjauksia tehtäviä. Työsuojelupäällikkö on kouluttautunut työsuojelutehtäviin, ja hänellä on mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen.• Työpaikalla on valittu työntekijöiden edustaja, työsuojeluvaltuutettu, jo- ka on koulutettu tehtäviinsä. Hänelle on varattu riittävästi aikaa tehtävi- ensä hoitamiseksi. Ajankäytössä on huomioitu työtekijöiden ja työsken- telypaikkojen lukumäärä sekä haitta-, vaara- ja kuormitustekijät. Työ- paikalla on pelisäännöt työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ja toimival- tuuksista.• Työpaikan työsuojeluasiamiehet on koulutettu, ja heillä on riittävät toi- mintaedellytykset.• Yli 20 työntekijän työpaikalla on toimiva työsuojelutoimikunta. Kaikki henkilöstöryhmät ovat edustettuina toimikunnassa, ja yhteistoiminta työ- terveyshuollon kanssa on järjestetty.• Työpaikalla on tehty systemaattinen haittojen ja vaarojen selvitys sekä riskien arviointi. Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Ohjelmassa on konkreettiset toimenpide-esitykset, jotka toteutetaan ja joiden vaikuttavuutta seura- taan suunnitelmallisesti ja säännöllisin väliajoin.• Työtapaturmat, vaaratilanteet ja läheltä piti -tapaukset on rekisteröity ja käsitelty yhteisesti. Tarvittavat toimenpiteet vastaavien tilanteiden tor- jumiseksi käynnistetään viipymättä, ja niiden vaikutuksia seurataan.• Työpaikalla on laadittu henkilöstöraportti, jossa seurataan johtamisen, hyvinvoinnin, osaamisen ja tuloksellisuuden kehittymistä.• Työpaikalla noudatetaan lakeja ja sopimuksia. On laadittu tarvittavat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- suunnitelmat. Niiden perusteella kehitetään työpaikkaa.• Työpaikan työsuojeluedustajien henkilö- ja koulutustiedot sekä työter- veyspalvelun tuottaja on ilmoitettu työsuojeluhenkilörekisteriin.• Työt ja työolot on suunniteltu niin, ettei työntekijälle aiheudu terveydel- listä haittaa fysikaalisista, kemiallisista, biologisista tai psykososiaalisis- ta tekijöistä. Todetut haitat on poistettu tai minimoitu. Vakavat ongelmat kuten kosteusvauriot korjataan viivyttelemättä.
  9. 9. SAK · Työsuojelulinjauksia 7• Hyvällä johtamisella, työjärjestelyillä, työn oikealla mitoituksella ja riit- tävällä työntekijämäärällä on huolehdittu siitä, ettei työ aiheuta liiallista fyysistä tai henkistä kuormitusta.• Osatyökykyisten työntekijöiden työjärjestelyt on tehty siten, että työhön osallistuminen ja työssä jatkaminen on mahdollista.• Työpaikalla on käytössä ympäristöjohtamis- ja ympäristötarkastusjärjes- telmä. Työsuojelu- ja ympäristöasiat on sisällytetty yrityksen omiin laa- tujärjestelmiin ja erityisosaamista vaativat asiat työsuojelu- ja yhteistoi- mintaorganisaation tehtäviin.3. Työterveyshuolto• Työterveyshuolto on järjestetty kaikille työntekijöille. Lakisääteiset työ- höntulotarkastukset ja määräaikaiset terveystarkastukset on tehty. Va- paaehtoisen työterveyshuollon osalta kaikki työntekijät saavat saman- tasoisen palvelun ja heitä kohdellaan samanarvoisesti.• Työpaikalla on laadittu työpaikkaselvitys yhdessä työterveyshuollon ja henkilöstön kanssa. Selvityksessä on kuvattu työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat ja -haitat. Kuvaus sisältää sekä fyysisen että psyykkisen kuormituksen arvioinnin. Selvityksen perus- teella on laadittu toimenpide-ehdotukset todettujen vaarojen ja muiden epäkohtien korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi, työympäristön parantami- seksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työ- terveyshuolto käy säännöllisesti työpaikalla seuraamassa työolojen ke- hittymistä ja tekee ennaltaehkäisevää työtä. Työhygieeniset mittaukset on suoritettu asiantuntemuksella.• Työpaikoilla sovitaan yhteisistä pelinsäännöistä, joilla tuetaan työnteki- jöiden työ- ja toimintakykyä. Tapaturma- ja sairauspoissaolotilastoja seurataan säännöllisesti, ja niitä hyödynnetään ennaltaehkäisevässä työs- sä. Varhainen puuttuminen työkyvyssä ilmenneisiin ongelmiin on osa työntekijöiden terveydestä huolehtimista. On laadittu toimivat suunni- telmat ja käytännöt pitkiltä sairauslomilta ja kuntoutuksesta palaavien työhön paluun tukemiseksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpai- kalla on päihdeohjelma ja valmiudet päihdeongelmien käsittelyyn ja en- nalta ehkäisyyn.
  10. 10. 8 SAK · Työsuojelulinjauksia• Korvaavan työn tai osasairauspäivärahan käytön soveltamisohjeista on sovittu työpaikalla yhdessä, jos niiden käytölle nähdään tarvetta ja mah- dollisuuksia.• Työpaikalla on valmiudet ja tahto tehdä työjärjestelyjä osana ammatillis- ta kuntoutusta, jos työntekijällä on uhka tulla työkyvyttömäksi omaan työhönsä.4. Työsuhteet• Työpaikalla noudatetaan lakeja ja alan työehtosopimuksia. Työt tehdään yleensä vakituisissa ja kokopäiväisissä työsuhteissa. Määräaikaiselle ja osa-aikaiselle työlle on lainmukaiset työntekijöiden ja luottamushenki- löiden tiedossa olevat syyt.• Työpaikalla on riittävä henkilöstö ja toimivat työaikajärjestelmät, joissa on otettu huomioon perhe-elämä, sukupuoli ja ikääntyminen. Työpäivi- en pituudet ja työvuorot ovat sellaisia, että ne tukevat terveyden säily- mistä. Vuorojärjestelyissä otetaan huomioon ihmisen fyysisiä ja psyyk- kisiä reaktioita, sopeutumista sekä terveyttä koskeva tutkimustieto. Liian lyhyitä tai liian pitkiä työvuoroja vältetään.• Työstä maksetaan sopimusten mukaista palkkaa ja noudatetaan muuten- kin työehtosopimuksen ehtoja. Myös alihankkija- ja vuokrayritykset noudattavat tilaajan työehtosopimusta. Ehtojen noudattamista valvotaan.• Työpaikan luottamushenkilöt saavat tiedot alihankkijan tai vuokrausyri- tyksen palveluksessa olevista henkilöistä, työn kestosta, työtehtävistä ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.
  11. 11. SAK · Työsuojelulinjauksia 9KEHITTÄMISEHDOTUKSIA1. Inhimillinen työelämä1.1. Johtaminen, työhyvinvointi ja tuottavuusSuomen tulevaisuuden menestymisen yksi kulmakivi on työelämän laadulli-nen kehittäminen. Suomessa työntekijä on ollut jo useita vuosia maailmankärkiluokkaa työn tuottavuudessa. On tärkeää huomata, että tuottavuus ja työ-hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja niitä on kehitettävä samanaikaisesti.Suomi ei voi koskaan kilpailla maailmanmarkkinoilla halvoilla hinnoilla. Joaivan Suomen lähialueilla työn hinta on selkeästi alle Suomen palkkatason.Maamme menestymisen kilpailussa mahdollistaa on työn laadun, tuottavuu-den ja tuloksellisuuden parantaminen. Tuottavuuden suotuisa kehittyminenedellyttää hyvinvoinnin lisäämistä työssä.Työelämän laadun kehittämisen painopisteen tulee olla työyhteisöjen toimin-tatapojen ja työjärjestelyjen kehittämisessä. Suurimmat haasteet liittyvät esi-miesten asenteiden ja johtamiskykyjen kehittämiseen, työntekijöiden vaiku-tusmahdollisuuksien lisäämiseen ja yhteistoiminnan parantamiseen. Tavoit-teena on yhteistoiminnallisen, oikeudenmukaisuuteen ja luottamukseen perus-tuvan toimintakulttuurin luominen jokaiselle työpaikalle.Tutkimukset ovat osoittaneet, että huono työn hallinta on terveysriski, jokalisää mm. mielenterveysongelmien ja sydäntautien riskiä. Työn hallinta riip-puu pitkälti siitä, miten työn tekeminen on organisoitu. Keskeisiä tekijöitätyöntekijän kannalta ovat ajan hallinta, riittävä ja monipuolinen osaaminen,koulutusmahdollisuudet, osaamisen ylläpitäminen muutostilanteissa, sopivatyön määrä, työn monipuolisuus, mahdollisuus käyttää taitojaan, tietojaan jaosaamistaan työssä, vaikutusmahdollisuudet työhön sekä osallistumismahdol-lisuudet omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. SAK:n vuonna 2008 teke-män työolobarometrin mukaan hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhönja työtapoihin ovat yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin ja vähäi-sempään sairaana työskentelyyn.Hyvä työympäristö ja työsuojelu tukevat terveyttä, turvallisuutta ja työkykyäsekä luovat perustan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvulle. Työelämänlaadun kehittämiselle on suuri haaste, että monessa pienessä ja keskisuuressa
  12. 12. 10 SAK · Työsuojelulinjauksiatyöorganisaatiossa kukaan ei hoida henkilöstöasioita. Lisäksi entistä useam-malla työpaikalla työskentelee usean työnantajan palveluksessa olevia työnte-kijöitä. Oma haasteensa ovat määräaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät sekävuokratyötä tekevät.Kunta- ja palvelurakennemuutos sekä valtion tuottavuusohjelma ja alueellis-tamishankkeet aiheuttavat suuria organisaatiomuutoksia. On syntymässä kun-taliitoksia, kuntien uudenlaisia yhteistyömuotoja ja uusia kuntayhtymiä. Val-tion tuottavuusohjelma supistaa henkilöstömäärää huomattavasti. Julkista pal-velutuotantoa liikelaitostetaan ja yhtiöitetään. Muutokset koskettavat satojatuhansia työntekijöitä. Niitä on arvioitava kriittisesti. Hyvin toimiva ja riittä-västi resursoitu julkinen sektori on myös yksityisen sektorin etu.Myös yksityisissä yrityksissä tapahtuu paljon muutoksia tuotannon ja palvelu-jen ulkoistamisen ja alihankinnan kautta. Organisaatiomuutoksiin liittyvätterveys- ja jaksamisnäkökulmat tulee huomioida ennakoivasti jo muutostensuunnitteluvaiheessa.Työelämän kehittäminen on otettava yhdeksi innovaatiopolitiikan osa-alueeksi. Suomessa on jo pitkään panostettu suuria summia tekniseen kehit-tämistyöhön (Tekes, Sitra), mutta työorganisaatioiden toimivuuteen ja siihenliittyvään työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämiseen (Tykes, Kesto, Veto,Noste, Työsuojelurahasto) on käytetty suhteellisen vähän rahaa. Julkisin va-roin tuetun teknisen kehittämistyön rinnalla olisi entistä voimakkaammin pa-nostettava työelämän laadullisiin tekijöihin.Tällä hetkellä Työterveyslaitos tekee ansiokasta tutkimus- ja kehitystyötä sekätuottaa palveluja työpaikoille. Työterveyslaitokselle tulee jatkossakin turvatariittävät resurssit ja itsenäisyys.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Työyhteisöjen henkilöstö- ja työmäärä sovitetaan yhteen niin, että hy- vinvoinnin ja jaksamisen edellytykset otetaan huomioon eikä yli- ja ali- kuormitusta esiinny. Organisaatiomuutosten henkilöstövaikutukset selvi- tetään yhteisesti työsuojelun valvontalain mukaisesti. • Henkilöstön työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen huomioidaan organisaation arvoissa ja strategioissa. Silloin henkilöstön hyvinvoinnis- ta huolehtiminen on luonteva ja selkeä osa organisaation tuloksellista toimintaa.
  13. 13. SAK · Työsuojelulinjauksia 11• Työpaikoilla tulee ottaa käyttöön nykyistä laajemmin seurantajärjestel- miä kuten henkilöstöraportteja ja ilmapiirimittareita, joilla voidaan seu- rata henkilöstön hyvinvointia järjestelmällisesti ja pitkäkestoisesti. Eri- tyisesti pienille työpaikoille soveltuvia seurantamenetelmiä tulee kehit- tää, jotta voidaan arvioida ja kehittää johtamista työyhteisöissä sekä seu- rata työntekijöiden hyvinvointia.• Ikääntyvät ja osatyökykyiset työntekijät on otettava huomioon johtami- sessa ja työjärjestelyissä. Työtä tulee muokata kunkin työntekijän kyky- jen mukaisesti eikä mitoittaa vain huippusuorittajien mukaan.• Kunta- ja palvelurakennemuutokset sekä valtion tuottavuusohjelma ja alueellistamishankkeet koskettavat suurta määrää julkisen sektorin hen- kilöstöä. Palvelurakennetta kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon sekä henkilöstön että palveluiden käyttäjien mielipiteet. Sama koskee myös valtion tuottavuusohjelmaa. Muutosten perustelut on kyettävä esittämään luotettavasti ja läpinäkyvästi. Muutoksia tulee käsitellä myös työsuojelun yhteistoiminta-asioina.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA:• Vanhasen II hallitus on käynnistänyt 1) työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman, 2) terveyden edistämisen politiikkaohjelman sekä 3) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman. Ne ovat laajoja, poikkihallinnollisia kokonaisuuksia, joilla kaikilla on enemmän tai vähemmän vaikutusta työelämään. Politiikkaohjelmiin liittyvä asioi- den valmistelu on edennyt osittain kolmikantapohjalta. On tärkeää, että työelämän kehittämistä koskevissa kysymyksissä kolmikantaisuudesta pidetään kiinni.• Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoimaministeriö ovat yhdisty- neet työvoima- ja elinkeinoministeriöksi. On tärkeää, että uuden minis- teriön sisällä turvataan riittävät voimavarat teknologian kehittämisen ohella myös työelämän laadullisten asioiden kehittämiseen.• Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä valtion aluehallintoa organi- soidaan uudelleen. Se ei saa heikentää työsuojelupiirien toimintaedelly- tyksiä. Alueiden kehittämisvastuuta ollaan siirtämässä osittain maakunti- en liitoille. Työelämän kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että esi- merkiksi koulutuksen osalta toteutetaan myös valtakunnallista ohjausta. Jäljelle jääviin valtion alueellisiin hallintoyksiköihin tulisi muodostaa
  14. 14. 12 SAK · Työsuojelulinjauksia työelämän palvelukeskuksia, joiden erityisenä tehtävänä olisi edistää työpaikoilla (varsinkin mikro- ja pk-yrityksissä) henkilöstön johtamista, osaamista, työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta. Lähtökohtana on oltava, että kehittämisapua annetaan ja markkinoidaan aktiivisesti kaikil- le kiinnostuneille työpaikoille. On tärkeää saada alueellisia palveluja myös konkreettisissa työolojen parantamishankkeissa. TE-keskuksiin tu- leville yritysneuvojille tulee taata riittävä työelämän osaaminen. Työter- veyslaitoksen alueyksiköiden palveluja tulee hyödyntää tässäkin toimin- tamallissa. Erityistä tarvetta on kehittää pienille yrityksille sopivia käy- täntöjä, jotka edistävät hyvinvointia työssä. • Suomalaisen työelämän laadun kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulok- set tulee saattaa työpaikoille tiedoksi ja työpaikkoja hyödyntävään muo- toon nykyistä paremmin.1.2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusTyöelämässä esiintyy monenlaista syrjintää. Työntekijöitä voidaan syrjiä su-kupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautuneisuuden, vakaumuksen,mielipiteen, ay-toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan tai vamman takia.Työntekijät voidaan asettaa eriarvoiseen asemaan pelkästään sen takia, että heovat määrä- tai osa-aikaisessa työsuhteessa.Työntekijöiden tasapuolista kohtelua sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuudenedistämistä ja syrjinnän kieltäviä säännöksiä on työsopimuslaissa (55/2001),miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (608/1986) sekä yh-denvertaisuuslaissa (21/2004).Tasa-arvolaissa on säädetty vähimmäissisältö tasa-arvosuunnitelmalle. Suun-nitelma tulee laatia yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Sen tulee sisältääselvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, palkkakartoitus sekä toimenpiteet jaarvio edellisen suunnitelman toteutumisesta. Tasa-arvosuunnitelma on laadit-tava omana erillisenä asiakirjanaan, mutta se voidaan sisällyttää osaksi työ-suojelun toimintaohjelmaa.Syrjintäasioita käsitteleviä viranomaisia ovat syrjintäperusteesta riippuen työ-suojeluviranomaiset, tasa-arvovaltuutettu, tasa-arvolautakunta, vähemmistö-valtuutettu ja syrjintälautakunta. Työntekijän kannalta järjestelmä on mutki-kas ja vaikeuttaa syrjintäepäilyn selvittämistä. Lainsäädännön valvontaa ontehostettava.
  15. 15. SAK · Työsuojelulinjauksia 13Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Tavoitteenaon vahvistaa yhdenvertaisuuden suojaa siten, että lainsäädäntö kattaisi entistäselkeämmin kaikki syrjintäperusteet, soveltuisi yhdenmukaisemmin kaikkiinelämänalueisiin sekä asettaisi eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlais-ten oikeuskeinojen ja seuraamusten piiriin. Lisäksi on tarkoitus tarkistaa syr-jintäasioita nykyisin hoitavien viranomaisten asemaa, tehtäviä ja toimival-tuuksia. Lähtökohtana on, ettei nykyisen lainsäädännön mukaista suojan tasoaheikennetä eikä nykyisiin lakeihin kirjattuja seuranta-, valvonta- ja edistämis-velvoitteita ja niihin liittyviä toimivaltuuksia kavenneta vaan pyritään vahvis-tamaan.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Tasa-arvosuunnitelmat tulee laatia vähintään 30 työntekijän työpaikoilla välittömästi. Tasa-arvonäkökulma tulee sisällyttää myös työsuojelun toimintaohjelmaan, riskien arviointiin ja työpaikkaselvitykseen. Se tar- koittaa, että ohjelmien ja selvitysten taustalle tehtävät tilastot ja kyselyt tulee tehdä sukupuolen mukaan eriteltyinä. • Työnantajan tulee kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille. Työnantajan tulee ennaltaehkäistä sukupuoleen pe- rustuvaa syrjintää. Syrjinnäksi katsotaan myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella. Nämä näkökulmat tulee huomioida työ- suojelun toimintaohjelmassa ja vaarojen arvioinnissa. • Maahan muuttaville työntekijöille on taattava oikeudenmukainen ja ta- savertainen kohtelu työhönotossa ja työpaikoilla. Työnantajien tulee huolehtia maahanmuuttajien riittävästä perehdytyksestä ja koulutuksesta. • Työpaikoilla tulee kiinnittää huomiota myös muihin syrjintäperusteisiin esimerkiksi laatimalla yhdenvertaisuussuunnitelma tai ottamalla eri pe- rusteet huomioon työsuojelun toimintaohjelmassa. • Suunnitelmat tulee toteuttaa käytännössä ja varmistaa, että työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti.
  16. 16. 14 SAK · TyösuojelulinjauksiaTOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA:• Työpaikkojen työsuojelutarkastusten yhteydessä tulisi tarkastaa työpaikan tasa-arvosuunnitelma ja kannustaa työpaikkoja tasa-arvosuunnitteluun. Se edellyttää työsuojelutarkastajien kouluttamista ja perehdyttämistä tasa- arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin. Jatkossa työsuojelupiirien roolia tasa- arvolain valvonnassa tulee selkiyttää. Samoin tulee luoda toimiva menet- tely työsuojelupiirin ja tasa-arvovaltuutetun välille, jotta todetut puutteet työpaikalla tulevat nykyistä paremmin tasa-arvoviranomaisten tietoon.• Osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä on edistettävä lainsäädän- nöllisesti ja työoloja kehitettävä vastaamaan heidän tarpeitaan ja kykyjään.• Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoite on ulotettava myös yksi- tyissektorille. Työmarkkinaosapuolten on varmistettava, ettei työehtoso- pimuksissa ole syrjiviä määräyksiä.• Ammattijärjestöille on saatava kanneoikeus, jotta ammattiliitto voi nostaa kanteen siinä tapauksessa, että työpaikalla rikotaan tasa-arvo- ja yhdenver- taisuuslainsäädäntöä.• Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun edistämiseksi ja syrjintätapausten valvonnan ja käsittelyn tehostamiseksi tulee vahvistaa työsuojelupiirien roolia sekä yhtenäistää valvontamenettelyä ja syrjintäasioiden käsittelyä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää syrjinnän ehkäisemiseen ja sanktiointiin yritysten organisaatiomuutosten yhteydessä.2. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet2.1. Työturvallisuus ja koulutusTyöpaikkatapaturmia sattuu Suomessa tapaturmavakuutuslaitoksen tilastojenmukaan enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Korvattujen tapa-turmien taajuus vaihtelee huomattavasti ammateittain ja toimialoittain. Kai-kista työtapaturmista miesten osuus on ollut kaksi kolmasosaa. Naisten osuu-den suhteellinen kasvu on kuitenkin jatkunut vuosia ja jatkuu edelleen.Työtapaturmien määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien. Tapaturmavakuu-tusten liiton ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 korvattiin 33,9 työpaikka-
  17. 17. SAK · Työsuojelulinjauksia 15tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, kun vastaava luku vuonna 2006 oli33,1. Kansainvälisten tasoluokitusten mukaan tason pitäisi olla alle 15, josaiotaan olla lähellä huipputasoa. Vuonna 2006 vakuutuslaitokset korvasivat138 194 työtapaturmaa ja ammattitautia. Korvatuista vahingoista 115 000sattui työpaikalla ja 18 300 työmatkalla. Lisäksi maksettiin korvauksia vajaas-ta 5 000 ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä. Työpaikkakuolemia onvuosittain 40–50. Tapaturmavaaralliset alat (rakentaminen, kuljetus, metalli jamekaaninen metsäteollisuus) ovat viime vuosikymmeninä pysyneet samoina.Valtion talousarvioesityksessä hallitus on asettanut tavoitteeksi vähentää työ-tapaturmia ja ammattitautien syntymistä 40 prosentilla.Työsuojeluviranomaisten tekemien tarkastusten määrä ja niihin käytetty aikaovat laskeneet, vaikka tapaturma- ja ammattitautitilastojen mukaan työsuoje-lua ja työsuojelun valvontaa on tarvetta tehostaa. Kun vielä vuonna 1998 työ-paikkatarkastuksia tehtiin 26 415, vuonna 2006 niitä tehtiin vain 17 514. Sa-maan aikaan tarkastuksiin käytetty aika on vähentynyt 60 594 tunnista 38 969tuntiin. Myös ennakkovalvontalausuntojen ja koulutuksen määrä on merkittä-västi laskenut.Tapaturma on äkillinen ja odottamaton tapahtuma, johon liittyy erilaisia syitäja seurauksia. Uudet, tapaturmia selittävät mallit osoittavat työn organisoinninvaikutukset onnettomuuksien syntyyn. Tapaturmat johtuvat ennen kaikkeatyöolosuhteista ja heikosta työturvallisuudesta. Tutkimukset osoittavat, ettätapaturma-alttius on muita suurempaa mm. pitkissä työvuoroissa, vuokra- japätkätyössä sekä erityisesti nuorilla työntekijöillä.Vaarojen ja riskien selvittäminen ja arviointi on edelleen puutteellista tai ko-konaan tekemättä monilla työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tekemän tutki-muksen mukaan työsuojelupäälliköt ilmoittavat riskien arvioinnin tehdyksireilussa puolessa yrityksistä. Erityisesti pienillä työpaikoilla riskien arviointion tekemättä.Suomen lainsäädännössä ei ole Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksenmukaista työnantajan velvollisuutta kirjata ja raportoida vaara- ja läheltä piti-tilanteita, vaikka kirjaamalla tilanteet ylös saataisiin ennalta ehkäisevästi tie-toa työpaikan vaaratekijöistä. Työpaikoilla, joissa aidosti pyritään paranta-maan työturvallisuutta, läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen on otettu osaksityöturvallisuuden hallintaa.Tilastojen mukaan kuolemaan johtaneissa tapaturmissa yhteisten työpaikkojenosuus on viime vuosina kasvanut. Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työpaik-kaa, jossa toimii vähintään kahden työnantajan työntekijöitä tai työpaikalla
  18. 18. 16 SAK · Työsuojelulinjauksiatoimii yhden työnantajan lisäksi vähintään yksi itsenäinen työnsuorittaja.Vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt, mikä voi näkyä tapaturmien vinou-tumana tilastoinnissa. Se tulee huomioida tapaturmakehitystä tutkittaessa.Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetunlain (44/2006) mukaan ns. yhteisellä työsuojeluvaltuutetulla on yhteisellä työ-paikalla itsenäinen ja laaja oikeus selvittää yhteisen työpaikan työsuojeluasi-oita kaikkien yhteisen työpaikan työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjienosalta. Työnantajakohtaisten työsuojeluvaltuutettujen asema säilyi entisellään.Työturvallisuus- ja työterveysasiat tulee saada eri koulutustahojen opetussisäl-töihin. On käynnistettävä työturvallisuus- ja työterveystiedon kokemusten-vaihtofoorumit, joissa kehitetään opetusmateriaalien tuottamista ja niiden si-sältöjä eri koulutustasoille sekä sovelletaan ja havainnollistetaan niitä uusillealoille. Opettajien taitoja ja tietoja opettaa työturvallisuus- ja työterveysasioitaon tarpeen edistää.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Turvallisuusjohtamisen tulee olla osa yritysten ja työpaikkojen käytän- nön toimintaa. Työturvallisuus- ja työterveysasiat tulee sisällyttää henki- löstön koulutukseen ja perehdyttämiseen. • Työnantajan tulee tehdä systemaattinen vaarojen ja riskien arviointi yh- teistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa kuten työturvallisuus- laki (738/2002) edellyttää. Tarvittaessa on käytettävä muitakin asiantun- tijoita. Arviointitulokset tarvittavine toimenpiteineen kirjataan, pidetään ajan tasalla ja käsitellään yhteistoiminnassa. • Kaikille työpaikoille tulee laatia työsuojelun toimintaohjelma, johon on liitetty työpaikkaselvitys. Ohjelma tulee laatia yhdessä työterveyshuollon ja henkilöstön kanssa. Toimenpiteet tulee konkretisoida: Mitä ne tarkoit- tavat käytännössä? Miten johto ja henkilöstö noudattavat niitä? Miten organisaation ja työyhteisöjen toimintaa tulisi muuttaa enemmän tavoit- teiden mukaisiksi? • Vaaratilanteet ja läheltä piti -tapaukset tulee rekisteröidä ja käsitellä työ- paikalla yhteisesti. Tarvittavat toimenpiteet vastaavien tilanteiden torju- miseksi käynnistetään viipymättä ja niiden vaikutuksia seurataan.
  19. 19. SAK · Työsuojelulinjauksia 17• Jokaisella yhteisellä työpaikalla tulee olla yhteisymmärrys ns. yhteisen työsuojeluvaltuutetun asemasta ja toimivaltuuksista. Se tarkoittaa asiasta tiedottamista työpaikalla sekä oikeuksien kuten ajankäytön, tiedonsaan- nin, koulutuksen ja korvausten määrittelyn suorittamista yhteisen työpai- kan työsuojeluvaatimusten mukaisesti.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA:• On käynnistettävä työsuojeluviranomaisten toimintaa koskeva perusteel- linen interventiotutkimus työsuojelun perusvelvoitteen toteutumisen sel- vittämiseksi ja kehittämiseksi.• Työturvallisuuslaki edellyttää vain tietyiltä osin kirjallista vaarojen ja riskien arviointia. Lakiin tulee sisällyttää työpaikan kaikkien vaarojen arvioinnin ja sen perusteella tehtävien toimenpiteiden dokumentointi kir- jallisesti. Läheltä piti -tilanteiden ja vaaratilanteiden kirjaaminen tulee saada työpaikkoja velvoittavaksi.• Vaarojen ja haittojen selvittämiseksi on tuotettava käytännönläheisiä, helposti työpaikoilla sovellettavia toimintatapoja, erityisesti pienille työ- paikoille. Työterveyshuoltoa on käytettävä nykyistä enemmän asiantun- tijana vaarojen ja haittojen tunnistamisessa. Työterveyshuollon osaamis- ta työturvallisuusasioissa on lisättävä.• Työturvallisuuskorttijärjestelmä tulee ottaa käyttöön teollisuusalojen li- säksi muillakin aloilla niin, että järjestelmässä on varmistettu työturvalli- suusosaaminen esimies- ja työntekijätasolla sekä alihankintaketjussa.• Yhteisten työpaikkojen ns. yhteisten työsuojeluvaltuutettujen asema ja oikeudet tulee kirjata keskusjärjestö- ja liittotason sopimuksiin. Viran- omaistoiminnassa tulee huolehtia yhteisten työpaikkojen lainsäädäntö- uudistusten toteutumisesta käytännössä sekä tiedotuksellisin että valvon- nallisin toimenpitein.• Vakuutusmaksujärjestelmää tulee kehittää palkitsemaan tuloksellista ta- paturmien torjuntaa myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tulisi selvittää työnantajan työtapaturmavakuutusmaksujen sitomista myös muun muassa suoritettuun riskien arviointiin, työsuojelutoimijoiden kou- luttamiseen työpaikalla ja laatujärjestelmiin.
  20. 20. 18 SAK · Työsuojelulinjauksia • Peruskoulussa on aloitettava työturvallisuus- ja terveysasioiden opetus. Myös ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa tulee ke- hittää työterveys- ja turvallisuusasioiden opetusta. Sosiaali- ja terveys- ministeriön on valmisteltava yhteistyössä opetusministeriön ja muiden tahojen kanssa toimintaohjelma työturvallisuus- ja työterveysasioiden opetuksen sisällön kehittämiseen. Koulutuksen kehittämisen tueksi on luotava eri ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen, elinkeinoelämän jär- jestöjen, tutkimuslaitosten sekä koulutus- ja tiedotusorganisaatioiden yh- teistyöverkostoja. • Johtamis- ja esimieskoulutukseen sisällytetään työturvallisuus- ja työter- veysasiat. Ne ovat osa henkilöstöjohtamisen valmiuksia.2.2. Työsuojelun yhteistoimintaJokaisella työpaikalla, jossa on vähintään 10 työntekijää, tulee valita työsuoje-luvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustamaan työntekijöitä työsuojelunyhteistoiminta-asioissa. Työnantajan tulee huolehtia, että lain velvoite täyte-tään. Myös pienemmillä työpaikoilla työntekijöillä on halutessaan oikeus vali-ta työsuojeluvaltuutettu. Käytännössä työpaikoilla ei kuitenkaan aina ole työ-suojeluvaltuutettua. Erityisesti pienillä työpaikoilla valtuutettujen valinnansaattaa estää työpaikan ja työnantajan asenne työntekijöiden järjestäytymistäkohtaan.Työntekijöiden lailliseen oikeuteen valita työsuojeluvaltuutettu on kiinnitettä-vä huomiota valvonnassa. Velvollisuus valita työsuojeluvaltuutettu tulisi laki-sääteisesti ulottaa koskemaan myös alle 10 hengen työpaikkoja. Valintarajanalentaminen kymmenestä työntekijästä viiteen työntekijään toisi työsuojelu-valtuutetun yli 16 000 työpaikalle (v. 2003).Työsuojelutoiminnan kannalta on oleellista, että henkilöstön edustajalla ontodelliset mahdollisuudet hoitaa lainsäädännön ja sopimusten mukaisia tehtä-viä. Perehtyminen työympäristöön, työyhteisön tilaan ja säännöksiin, osallis-tuminen työpaikan kehittämiseen ja olosuhteiden arviointiin sekä tavoitteidenasettamiseen edellyttävät riittävästi aikaa ja riittävän monipuolista koulutusta.Yhteisen työpaikan ns. yhteisen työsuojeluvaltuutetun tosiasialliset toiminta-mahdollisuudet edellyttävät, että työsuojeluvaltuutetun ajankäytössä otetaanhuomioon kaikkien muidenkin työnantajien työntekijöiden ja työpaikalla työtäsuorittavien yrittäjien lukumäärä sekä näihin töihin sisältyvät vaaratekijät.
  21. 21. SAK · Työsuojelulinjauksia 19Toimintojen puutteellinen yhteensovittaminen ja huono tiedonkulku vaaranta-vat yhteisillä työpaikoilla turvallisuuden.Useilla aloilla työehtosopimuksissa on sovittu työsuojeluvaltuutettujen lisäksityösuojeluasiamies- ja/tai työsuojeluyhteyshenkilöjärjestelmästä. Järjestelmämahdollistaa mm. työsuojeluparikäytännön, josta on saatu hyviä kokemuksia.Menettely on aiheellista saada valtakunnalliseksi joko lakisääteisesti tai työ-ehtosopimusten kautta.Työpaikan työsuojelutoiminnassa työnantajan edustajalla on tärkeä osuus yh-teistoiminnan käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Työnantajalta ei kuitenkaan lain-säädännön mukaan edellytetä työsuojeluosaamista. EU:n työympäristön puite-laki ja kansainvälinen käytäntö huomioon ottaen tämän kaltainen velvoitepitäisi sisältyä myös Suomen työsuojelulainsäädäntöön.Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojelu- ja työterveys-huoltotehtävissä toimivien tiedot ns. työsuojeluhenkilörekisteriin. Rekisteriäylläpitää työturvallisuuskeskus (TTK), ja siitä vastaa sosiaali- ja terveysminis-teriö. Valtion työsuojeluhenkilöiden rekisteriä ylläpitää Valtiokonttori. Tiedottulee ilmoittaa mm. työnantajasta, työpaikasta, toimialasta, työterveyshuolto-palvelun tuottajasta, työsuojelupäälliköstä sekä työsuojeluvaltuutetuista. Il-moitettavia tietoja ovat henkilötietojen ja yhteystietojen lisäksi myös työsuo-jelukoulutustiedot ja mahdollisen ammattiliiton jäsenyys. Ammattiliittojenjäsenyystietoa tarvitsevat ammattiliitot tarjotessaan liittokohtaista työsuojelu-koulutusta jäsenilleen. Kyseistä rekisteriä käytetään työsuojelukoulutuksen ja-tietouden välittämiseen.Rekisteriin tulee ilmoittaa myös alle 10 työntekijän työpaikan työsuojeluval-tuutettu, jos sellainen on valittu. Rekisterin tiedot ovat tällä hetkellä hyvinpuutteellisia. Jos rekisterin tiedot olisivat ajan tasalla ja kattavat, voitaisiinrekisteriä käyttää nykyistä laajemmin mm. työsuojeluosaamisen kehittämiseentyöpaikoilla koulutustarjontaa markkinoimalla.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Työsuojeluvaltuutettu tulee vapauttaa säännöllisistä työtehtävistään työ- suojelutehtävien hoitamisen vaatimaksi ajaksi. Työsuojelun valvontalain mukaan yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöoikeuden li- sääntyminen on todettava jokaisella työpaikalla Työpaikoilla tulee sopia, miten ajankäyttötarve todetaan.
  22. 22. 20 SAK · Työsuojelulinjauksia• Pienillä työpaikoilla, joilla ei ole työsuojeluvaltuutettuja, työntekijöiden on voitava tehdä työhön ja työoloihin liittyviä ehdotuksia.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA:• Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusaikaa tulee lisätä keskusjärjestö- sopimuksissa kahdeksaan tuntiin neljän viikon aikana. Työsuojelun val- vontalain 34 § 2 momentin vähimmäisvapautusaikaa tulee lisätä ja ulot- taa koskemaan kaikkien työpaikkojen työsuojeluvaltuutettuja.• Työsuojeluvaltuutetun valintaraja tulee alentaa viiden työntekijän työ- paikkoihin.• Varavaltuutetun koulutuksesta tulee huolehtia. Lainsäädäntöä ja koulu- tuskäytäntöjä tulee tältä osin selkiyttää. Myös muun henkilöstön pereh- dyttäminen ja osaamisen ylläpito työturvallisuusasioissa tulee selvittää.• Yhteisten työpaikkojen pääasiallista määräysvaltaa käyttävien työnanta- jien työsuojeluvaltuutettujen eli ns. yhteisten työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttömäärää tulee lisätä nykyisestään työsuojelun valvontalain muutoksen mukaisesti sekä keskusjärjestösopimuksissa että työehtoso- pimuksissa. Työsuojeluvaltuutettujen oikeuksia ja työsuojeluyhteistyön velvoitteita tulee ulottaa yhteisten vaarojen työpaikoille, joita voivat olla mm. kauppakeskukset.• Työsuojeluasiamiesten, työsuojeluyhteyshenkilöiden ja muiden työsuo- jeluvaltuutettua vastaavissa tehtävissä toimivien henkilöstöedustajien asema ja toimivaltuudet tulee sisällyttää lainsäädäntöön tai työehtosopi- muksiin.• Työsuojelusta vastaavan työnantajan edustajan pätevyysedellytyksistä tulee säätää lainsäädännössä. Pätevyysvaatimukset ja koulutuskriteerit tulee vahvistaa niin, että viranomainen voi niitä valvoa. Työnantajan edustajalla on oltava riittävä toimivalta ja taloudelliset resurssit työsuoje- luasioissa työpaikalla.• Tulisi selvittää, onko valvontalain yhteistoimintavelvoitteen rikkominen sanktioitava.
  23. 23. SAK · Työsuojelulinjauksia 21 • Työsuojelutiedon jakamiseksi ensimmäisiä työntekijöitä palkkaaville työnantajille tulisi kehittää valtakunnallinen järjestelmä, jossa heille väli- tetään tietoa työsuojeluasioista perusvelvoitteineen. • Työsuojeluhenkilörekisterin tietokanta saatetaan ajan tasalle ja luodaan ilmoitus- ja valvontakäytäntö, jolla varmistetaan tietojen ilmoittamisvel- vollisuuden toteutuminen työpaikoilla. Tulee selvittää mahdollisuus il- moitusvelvollisuuden laiminlyöntimaksun käyttöönottoon. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuus käyttää työsuojeluhenkilörekisteriä yhdessä Pa- tentti- ja rekisterihallituksen yritystietokantarekisterin kanssa.2.3. TyöterveyshuoltoTyöterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.Työterveyshuoltolain tarkoitus ja ensisijainen tehtävä on edistää työhön liitty-vien sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä, työn ja työympäristön ter-veellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyätyöuran eri vaiheissa sekä työyhteisön toimintaa.Työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuollon keskeisin toimenpide, jonkaperusteella määräytyy valtaosa työterveyshuollon muusta sisällöstä. Työpaik-kaselvityksessä tunnistetaan ja arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhtei-söstä aiheutuvat terveysvaarat. Työterveyshuollon antama palaute havaituistaterveyttä ja turvallisuutta uhkaavista tekijöistä on tärkeää. Työnantaja vastaasiitä, että työpaikkaselvitys on tehty ja se on työntekijöiden nähtävillä. Lisäksityönantaja vastaa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Työpaikkaselvi-tyksen perusteella arvioidaan myös terveystarkastusten tarpeellisuus.Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) on säädetty myös työterveyshuollon yh-teistoiminnasta eli siitä, että valmistellessaan tarpeellisia päätöksiä työterve-yshuollon toteuttamiseksi työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöi-den tai heidän edustajiensa kanssa. Tässä yhteistyössä työterveyshuollonedustajilla on asiantuntijarooli. Laissa on nimenomaisesti todettu, että työnte-kijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyshuollontoiminnan kehittämiseksi.Edellä todetun ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voihalutessaan järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitopalveluja. Kelan tilas-tojen mukaan vuonna 2005 työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöidenosuus oli 83,9 % palkansaajista ja heistä 91 % kuului sairaanhoitopalvelujen
  24. 24. 22 SAK · Työsuojelulinjauksiapiiriin. Työterveyslaitoksen arvion mukaan kattavuus on likimain 90 %. Sai-raanhoitopalvelujen sisältö ja laajuus vaihtelevat huomattavasti. SAK:n omantyöolobarometrin 2008 mukaan 91 % työntekijöistä tiesi olevansa järjestetyntyöterveyshuollon piirissä. Kuitenkin alle 20 työntekijän työpaikoilla viiden-nes ei tiennyt olevansa järjestetyn työterveyshuollon piirissä.SAK:n työolobarometrin 2008 mukaan pienillä työpaikoilla on tehty vähem-män työpaikkaselvityksiä kuin isoille työpaikoille. Lisäksi työhön liittyvääohjausta ja neuvontaa annetaan pienten työpaikkojen työntekijöille vähemmänkuin isojen työpaikkojen työntekijöille. Se kertoo pienillä työpaikoilla olevantarvetta kehittää työterveyshuoltoa.Työterveyspalvelujen ulkoistaminen ja yksityisten palvelujen osuus on lisään-tynyt jatkuvasti. Eri työterveyshuoltoyksiköiden tuottamien palvelujen tarjon-ta, määrä ja laatu sekä resurssit vaihtelevat suuresti alueittain ja paikkakunnit-tain. Kelan korvaushakemusten perusteella yksityiset lääkärikeskukset tuotti-vat työterveyspalvelut 524 000 työntekijälle vuonna 2005. Kunnalliset terve-yskeskukset tuottivat myös palvelut liki puolelle miljoonalle työntekijälle.Hakemuksen tehneistä työpaikoista 51,6 % oli lääkärikeskusten asiakkaita ja38,6 % terveyskeskusten asiakkaita.Kolmas merkittävä palveluiden tuottajaryhmä on yritysten omat työterveys-huoltoyksiköt. On tärkeää, että jatkossakin on sekä yksityisiä että kunnallisiapalvelujen tuottajia. PARAS-hanke muuttaa kunnallista palvelutuotantoa, jaon tärkeää turvata kunnallisen työterveyshuollon säilyminen. Myös uutta ter-veydenhuoltolakia laadittaessa on huomioitava työterveyshuollon asema.Lakisääteisessä ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa terveydenhoitajattekevät valtaosan terveystarkastuksista. Vuonna 2005 terveystarkastuksia teh-tiin 54,6 sataa työntekijää kohti. Niistä 33,5 oli terveydenhoitajan tekemiä.Sen sijaan sairaanhoitokäynneistä yli puolet (166 käyntiä sataa työntekijääkohden) suuntautui lääkärille. Työterveyshuollon toiminnan sairaanhoitopai-notteisuutta kuvastaa se, että lääkärin tekemiä terveystarkastuksia oli 240 000ja sairasvastaanottokäyntejä lääkärillä 2 920 000 (Kela 2005). Muiden asian-tuntijoiden käyttö työterveyshuollossa on vähäistä. Huolestuttavaa on, etteityöterveyshuollon psykologien, työhygieenikoiden eikä työfysioterapeuttienkäyttö ole lisääntynyt, vaikka laki edellyttää moniammatillista toimintaa.Työterveyshuollon saatavuudessa ja laadussa on suuria eroja työantajastariippuen. Työterveyshuoltolain mukaan ennalta ehkäisevä työterveyshuoltotulee järjestää kaikille työntekijöille. Kuitenkin maassamme on laskutavastariippuen noin 200 000–350 000 palkansaajaa vailla työterveyshuoltopalveluja.
  25. 25. SAK · Työsuojelulinjauksia 23Vailla palveluja olevat palkansaajat työskentelevät lähinnä pienyrityksissä taiepätyypillisissä työsuhteissa. Suomessa ulkomaalaisen työnantajan palveluk-sessa olevat työntekijät ovat pääsääntöisesti lakisääteisen ja vapaaehtoisentyöterveyshuollon ulkopuolella, koska Kela korvaa osan kustannuksista vainSuomessa oleville työnantajille.Valtioneuvoston ”Työterveys 2015 – työterveyshuollon kehittämislinjat”-periaatepäätöksessä (STM julkaisuja 2004:3) on otettu huomioon sosiaali- jaterveyspolitiikan ja työelämän kehittämistavoitteet sekä eläkepolitiikan uudis-tukset, jotka ovat tuoneet työterveyshuollolle lukuisia uusia tehtäviä ja haas-teita. Tärkeimmät strategiset linjaukset työterveyshuollon kehittämisessä vuo-teen 2015 ovat 1) työelämän laadun parantaminen, 2) terveyden ja työkyvynylläpitäminen ja edistäminen sekä 3) kattavien ja laadukkaiden työterveys-huoltopalveluiden turvaaminen. Kymmenen keskeistä kehittämislinjaa, jotkatukevat työterveyshuoltolain toimeenpanoa, ovat: lainsäädäntö, työterveys-huollon sisältö, työterveyshuollon palvelujärjestelmä, rahoitus- ja korvausjär-jestelmä, henkilöstövoimavarat, työterveyshuollon etiikka, yhteistyö, tiedon-hallintajärjestelmät, työterveyshuollon tutkimus- ja kehitystyö sekä seurantaja valvonta.Lyhyissä työsuhteissa työntekijälle ei usein järjestetä työterveyshuoltoa lain-kaan tai sen käyttömahdollisuudesta ei informoida riittävästi. Epätyypillisissätyösuhteissa ja muuttuvissa olosuhteissa (esim. liikkuva työ ja komennusmie-het) työskentelevien työntekijöiden työterveyshuollossa on ongelmana, ettäheidän kohdallaan järjestelmällinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto eitoteudu eikä esimerkiksi lakisääteisistä tarkastuksista huolehdita tai arvioidaoikea-aikaisesti mahdollista kuntoutustarvetta. Liikkuvan työn lisääntyessämyös yhteisillä työpaikoilla toimivien työntekijöiden työterveyshuollon jär-jestämisvelvollisuuden viranomaisvalvonta on hankalaa ilman työntekijäkoh-taista todistetta järjestetystä työterveyshuollosta.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Jokaisella työpaikalla on laadittava työterveyshuollon työpaikkaselvitys työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Selvityksen tulee sisältää eh- dotuksia työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi, havait- tujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimin- takyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työsuojelussa on hyödynnettä- vä työterveyshuollon asiantuntijuutta.
  26. 26. 24 SAK · Työsuojelulinjauksia• Työpaikkaselvitysten laadun kehittämiseen on kohdistettava voimavaro- ja, ja työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten toteuttamista on seurat- tava. Työterveyshuollon on toimittava työpaikalla hyvän työterveyshuol- tokäytännön mukaisesti.• Työaikojen kuormittavuuden arvioinnissa tulee ottaa käyttöön käytän- nönläheisiä työkaluja. Työterveyshuollon tulee arvioida myös työajan terveydelliset vaikutukset.• Yhteisillä työpaikoilla on huolehdittava työterveyshuollon toimivuudesta ja lakisääteisten terveystarkastusten tekemisestä kaikille työpaikalla työskenteleville• Lakisääteiset työhöntulotarkastukset ja määräaikaiset terveystarkastukset on toteutettava, ja niiden valvontaa on tehostettava – myös vuokra- ja pätkätyöläisten osalta. Ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa Suo- messa työskentelevän työntekijän yhdenvertainen kohtelu työterveys- huollossa tulee selvittää.• Pitkien sairauslomien, määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai kun- toutuksen jälkeen työhön palaavia on tuettava tarpeeksi. Masennuksen ja muiden mielenterveyssairauksien hoidon, sairauspoissaolokäytäntöjen ja työhön paluun malleja on kehitettävä aktiivisesti.• Työntekijälle tulee järjestää sopivaa osa-aikatyötä työterveyshuollon asi- antuntemusta käyttäen, jos hänelle on myönnetty osatyökyvyttömyyselä- ke joko määräajaksi tai toistaiseksi.• Työterveyshuollon roolia terveyserojen kaventamisessa on vahvistettava. Terveyttä edistävät toimet on aloitettava niistä työntekijäammateista, joissa elintapojen ja työn riskitekijät kasautuvat.• Työpaikalla tulee olla valmiuksia päihdeongelmien käsittelyyn ja ennalta ehkäisyyn sekä toimiva päihdeohjelma, joka sisältää hoitoonohjaussuun- nitelman. Apuna voidaan käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta.
  27. 27. SAK · Työsuojelulinjauksia 25TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA: • Vanhasen hallitus on käynnistänyt terveyden edistämisen politiikka- ohjelman. Sen painopisteeksi on otettava työterveyshuollon katta- vuuden ja laadun parantaminen. Se edellyttää muun muassa terveys- keskusten vastuulla olevan työterveyshuollon voimavarojen ja osaa- misen parantamista. • Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätös työterveyshuollon kehit- tämislinjoista (Työterveys 2015). Sosiaali- ja terveysministeriössä on varattava siihen tarvittavat resurssit ja taattava määrärahat. • Työterveyshuollon palveluja ja Kelan korvauskäytäntöä on kehitettä- vä erityisesti määräaikaista, osa-aikaista ja/tai vuokratyötä tekevien työntekijöiden osalta siten, että myös heille taataan asianmukainen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. • Työsuojelun ja työterveyden moniammatillisuutta tulee hyödyntää työpaikkatasolla. Työhygieenikoiden, fysioterapeuttien, ergonomisti- en ja työterveyspsykologien tulee voida toimia työterveyshuollon tiimissä. Rajat ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden välillä tulee poistaa. Lisäksi työterveyshuollossa tarvitaan työsuojeluasiantunte- musta. • Moniammatillisuuden tulee näkyä paremmin työterveyslaitoksen työterveyshuollon henkilöstön koulutuksessa. Työterveyshuollon koulutukseen tulee kytkeä selkeämmin työsuojeluosaamista ja työ- elämän lainsäädännön tuntemusta. • Työterveyslaitoksen moniammatilliset alueelliset palvelut tulee saat- taa paremmin työpaikkojen käyttöön unohtamatta pienyrityksiä ja it- senäisiä yrittäjiä. Sitä varten toimintaan tulee ohjata julkisia varoja. • Työterveyshuollon asiantuntemusta mielenterveyssairauksien tunnis- tamisessa on lisättävä. Työpaikan, työterveyshuollon ja psykiatrista hoitoa antavien yksiköiden välistä yhteistyötä on parannettava työssä jaksamisen ja masennuspotilaiden työhön paluun tukemiseksi. • Työterveyshuollon palvelujärjestelmään tulee luoda laatukriteerit, jotta työnantajat voivat varmistaa työterveysyksikön toiminnan päte- vyyden.
  28. 28. 26 SAK · Työsuojelulinjauksia • Työntekijöiden työterveyshuollon varmistamiseksi perustetaan valtakun- nallinen työterveyskorttijärjestelmä, jossa jokaisella työntekijällä on yk- silöity ja henkilökohtainen työterveyskortti järjestetyn työterveyshuolto- palvelun ja suoritettujen lakisääteisten ja määräaikaisten terveystarkas- tusten toteamiseksi. Työterveyskortti tulee järjestää rakennusalalla sovi- tun mallin mukaisesti. • Työsuojeluviranomaisten tulee valvoa tehokkaammin, että työnantaja edellyttää työterveyshuollon toimivan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Työterveyshuolto tulee toteuttaa täysipainoisesti myös epä- tyypillisissä työsuhteissa, vuokratyössä, osa-aikatyössä ja määräaikaisis- sa työsuhteissa. • Vuonna 2007 voimaan tulleen osasairauspäivärahan toimivuutta seura- taan. • Asbestille ja muille syöpävaarallisille aineille tai kroonisia haittoja aihe- uttaville tekijöille työuransa aikana altistuneiden työttömien ja työkyvyt- tömyyseläkeläisten terveyden seuranta ja tarvittavat tutkimukset tulee to- teuttaa ammattitautilain mukaisesti työnantajan tai työpaikan puuttumi- sesta huolimatta.2.4. Työolosuhteet2.4.1. Työolosuhteet ja työperäiset sairaudetTyöolotutkimuksen mukaan SAK:laisten alojen työ on yksitoikkoisempaa jaruumiillisesti raskaampaa kuin muiden palkansaajien. Työn yksitoikkoisuus jaraskaus näkyy mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksina sekä mielenterveydellisinäongelmina, jotka ovat suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyt.Useimmat tuki- ja liikuntaelinsairaudet syntyvät hitaasti vuosien kuluessa.Puutteellinen ergonomia, kiire, työn haitallinen kuormitus ja henkilöstön vir-heellinen mitoitus suhteessa työmäärään lisäävät sekä tuki- ja liikuntaelinsai-rauksia että mielenterveysongelmia. Työympäristö ja työilmapiiri vaikuttavatmyös ihmisten elämäntapoihin, jotka heijastuvat sitten monien muidenkinsairauksien ilmaantumiseen.Kaikkia työperäisiä sairauksia ei luokitella ammattitaudeiksi. Useat sairaudetjäävät korvaamatta vakuutusjärjestelmän piiristä. Sairaus luokitellaan korvat-tavaksi ammattitaudiksi, jos sen voidaan todeta aiheutuneen pääasiallisesti
  29. 29. SAK · Työsuojelulinjauksia 27työhön liittyvästä fyysisestä, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Korvattu-jen ammattitautien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut4900 ja 5900 välillä. Vuonna 2005 ammattitauteja oli noin 5300, mikä tarkoit-taa noin 24 ammattitautitapausta 10 000 työntekijää kohden.Korvattuja ammattitauteja voidaan pitää tutkijoiden mielestä kuitenkin vainjäävuoren huippuna (TTL). Työterveyslaitoksen julkaisujen mukaan ammatti-tautidiagnosoinnissa on huomattavia alueellisia eroja ja lääkäreiden valmiuk-sissa ja ilmoitusmenettelyissä on puutteita. Ammattitautien tilastoinnissa onvuoden 2003 tilastouudistuksen jälkeen esiintynyt ongelmia sekä tietojen laa-dussa että niiden saatavuudessa vakuutuslaitoksilta työterveyslaitokselle. Siksityöterveyslaitoksen ammattitauteja koskeva tilastojulkaisu on vuodelta 2002ja seuraavat tilastot vuodelta 2005.Vuonna 2005 viisi tavallisinta ammattitautiryhmää olivat meluvammat, rasi-tusvammat, ihotaudit, asbestin aiheuttamat sairaudet ja hengitystieallergiat.Työn on arvioitu aiheuttaneen 1990-luvun alkupuolella Suomessa vuosittainnoin 500 syöpätapausta (Autio ja Kauppinen). Uudemmassa arviossa päädy-tään liki samaan lukuun. Sen mukaan noin 2 prosenttia kaikista syövistä (26000 vuonna 2004) johtuisi työperäisestä altistumisesta. Kansainvälisesti onarvioitu, että kaikista syöpäsairauksista jopa 8 prosenttia on työoloihin liitty-viä syöpiä. Työikäisen väestön seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että astmaansairastuvien kohdalla 29 prosentilla miehistä ja 17 prosentilla naisista syynäoli ainakin osittain työ (TTL). Asbesti on edelleen suuri ammattitauteja aihe-uttava tekijä, sillä aika altistumisesta sairastumiseen voi kestää jopa 40 vuotta.Kemikaalit eivät ole hävinneet työpaikoilta. Yrityksissä otetaan käyttöön uu-sia kemikaaleja, joiden vaikutuksia terveyteen ei tunneta. Edelleen käytetäänmyös vanhoja, haitalliseksi tunnettuja kemikaaleja. Vuonna 2006 valmistuiselvitys kemikaaleista työelämässä sekä kemikaaliohjelma vaarallisista kemi-kaaleista. EU:n kemikaalilainsäädäntö on muuttunut ja REACH-asetus ontullut voimaan. Lisäksi EU on hyväksynyt asetuksen maailmanlaajuista yh-denmukaisesta kemikaalien merkintäjärjestelmästä (GHS), joka vaikuttaamm. kemikaalien pakkausmerkintöihin ja varoituslauseisiin. Tämä kaikki li-sää tarvetta työterveyshuollon henkilöstön koulutukseen, yrityksiin kohdistu-vaan neuvontaan, valvontaan ja kemikaalien hallintaan.Fysikaalisten tekijöiden kuten melun aiheuttamat ammattitaudit ovat vähenty-neet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin työpaikoilla tarvitaanedelleen toimia melun alentamiseksi. Tärinän aiheuttamat ammattitaudit näyt-tivät jo hävinneen, kunnes niitä ruvettiin tutkimaan, ja jo pienellä otoksella
  30. 30. 28 SAK · Työsuojelulinjauksialöytyi useita sairastuneita. Tämä osoittaa sen, että ammattitauteja ei löydetä,ellei niitä osata etsiä.Biologisista tekijöistä on viime aikoina kiinnitetty erityisesti huomiota neu-lanpistotapaturmien kautta tarttuviin infektioihin. Myös kosteusvaurioihinliittyvä oireilu on saanut huomiota.Kansainvälisesti uutena riskitekijänä pidetään nanoteknologiaan liittyviäpienhiukkasia, joiden terveydellisiä vaikutuksia ei vielä tunneta. Nanotekno-logian myötä esimerkiksi ennen vaarattomat kemikaalit voivat muuttua ter-veydelle haitalliseksi.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Työtä suunniteltaessa tai muutettaessa on otettava huomioon terveysvai- kutukset. Niiden arvioinnissa on käytettävä hyväksi työterveyshuollon asiantuntemusta. Työterveyshuollon asiantuntemus on tarpeen myös työyhteisön muutostilanteissa, jolloin psyykkinen kuormitus lisääntyy. • Kemikaalien haittoja ja vaaroja tulee torjua tehokkaasti. Kemiallista al- tistumista on seurattava ja arvioitava jatkuvasti esimerkiksi työhygieeni- siä mittauksia tai biomonitorointia hyväksi käyttäen. Arviointia varten työnantajalla tulee olla riittävät tiedot 1) työpaikalla esiintyvistä kemial- lisista tekijöistä, 2) kemiallisten tekijöiden vaaraominaisuuksista ja ter- veysvaikutuksista, 3) altistumisen luonteesta ja määrästä, 4) altisteisiin liittyvistä raja-arvoista ja 5) kemikaalitapaturmien ja -onnettomuuksien mahdollisuudesta. Työpaikalla on oltava kauppanimen mukainen luettelo kaikista käytettävistä kemikaaleista sekä tiedotteet vaarallisten kemikaa- lien käyttöturvallisuudesta. • Riskien arviointi on laadittava sellaisessa muodossa, että se on helposti päivitettävissä ja työntekijöiden saatavilla. • Tuki- ja liikuntaelimistön haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnin ja hallin- nan on oltava osa työpaikan riskien arviointia ja turvallisuuden hallintaa. Ergonomisia toimenpiteitä on toteutettava osana vaara- ja haittatekijöi- den ehkäisyä. • Kaikille työntekijöille olisi taattava mahdollisuus kohtuuhintaisen henki- löstöravintolan tai muun laadukkaan ruokapalvelun käyttöön. Vähim-
  31. 31. SAK · Työsuojelulinjauksia 29 mäisehto on, että työpaikalla on asianmukaiset laitteet ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten. Säännöllinen ja monipuolinen ruo- kailu edistää terveyttä ja estää ennenaikaista työkyvyttömyyttä.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA: • Vuonna 2006 valmistunut kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma tulee toteuttaa kokonaisuudessaan niin, että vaikutukset näkyvät myös työpaikkatasolla. • Kemiallisten aineiden haittojen torjunta pidetään työsuojeluviranomaisen yhtenä painopistealueena. GHS- ja REACH-säännösten soveltamisesta ja tulkinnasta on järjestettävä riittävästi koulutusta. • Työhygieenisten asiantuntijoiden saatavuudesta ja mittauspalvelujen käytännön järjestämisestä sekä kustannuksista on tehtävä kolmikantainen selvitys. • Työstä aiheutuvien tuki- ja liikuntaelinongelmien ennalta ehkäisemiseksi tulee selvittää mahdollisuus säätää kansallisesti enimmäisnostorajoituk- sia taakkojen nostoille. • Tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä uudistettaessa tulee huomioida työelämän muuttuneet olosuhteet vakiintuneiden korvauskäytäntöjen ohella. Työn aiheuttamat psyykkiset sairaudet tulee sisällyttää korvatta- vien sairauksien piiriin. • Työterveyslaitoksen ammattitautien diagnosointi- ja tutkimustoiminta tulee säilyttää jatkossakin itsenäisenä palveluna niin, että jokainen am- mattitautiepäilyn alainen työntekijä saa oikeudenmukaisen ja ammattitai- toisen palvelun ja sairaus todetaan riippumattomasti lääketieteellisin pe- rustein. 2.4.2. Vastuu sisäilman laadustaSisäilman epäpuhtaudet ovat vakava kansanterveydellinen ongelma, jonkaperussyynä on usein kiinteistön tai rakennuksen puutteellinen ylläpito. Useinmyös huono rakentaminen seurauksineen aiheuttaa vakavia terveyshaittoja.Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät erilaisina oireina jasairauksina. Työpaikan sisäilman laatuongelmat liittyvät rakenteiden kosteus-
  32. 32. 30 SAK · Työsuojelulinjauksiaja homevaurioihin, erilaisiin epäpuhtauslähteisiin, puutteellisesti toimivaanilmanvaihtoon tai epätyydyttäviin lämpöoloihin. Kosteus- ja homevaurioidenkorjaustoimien määrittäminen vaatii aina rakennusteknistä asiantuntemusta jakokemusta korjausrakentamisesta.Voimassa oleva työsuojelulainsäädäntö ei velvoita suoraan kiinteistön omista-jia ja vuokranantajia. Työpaikat toimivat yhä useammin vuokratiloissa, taitoimitilat omistaa jokin muu taho kuin työnantaja. Työtilojen terveellisyyttäkoskevia viranomaispäätöksiä voidaan kuitenkin työsuojelulainsäädännönmukaan kohdistaa ainoastaan työnantajaan. Myös työnantajan rajalliset val-tuudet suorittaa tarvittavia korjaustoimenpiteitä toisen omistajan toimitiloissasaattavat olla ongelma.Sairaalarakennusten kosteusvaurioiden ja niistä johtuvien työperäisten saira-uksien yleisyydestä on tehty selvitys vuonna 2004. Professori Reijulan rapor-tissa on annettu ohjeet ongelmien korjaamiseksi, mutta toimenpiteisiin ei oleryhdytty. Ongelma kärjistyy niiden työssään kosteusvauriomikrobeille sairas-tuneiden työntekijöiden kohdalla, jotka eivät saa mitään korvauksia tai toi-meentuloa, jos altistumista ei todeta ammattitaudiksi.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Työpaikalla todetut kosteusvauriot korjataan.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA: • Kiinteistöjen omistajien vastuuta työpaikkoina käytettävien tilojen tur- vallisuudesta ja terveellisyydestä tulee lisätä. Kiinteistön omistajat ja vuokranantajat tulee saattaa työsuojelulainsäädännön velvoitteiden pii- riin siltä osin, kun ne vuokraavat tai muutoin luovuttavat kiinteistö-, lii- ke- ja muita tiloja työtiloiksi. • Koko maan julkisten kiinteistöjen kuten sairaalarakennusten sisäilmaon- gelmat tulee korjata nopeasti huolehtimalla kiinteistöjen peruskorjauksis- ta. Siihen tulee varata resursseja valtiovallan taholta. • Työntekijöiden toimeentulo on turvattava tilanteissa, joissa työntekijä on sairastunut tai saa oireita työpaikan sisäilman takia eikä pysty palaamaan
  33. 33. SAK · Työsuojelulinjauksia 31 töihin, vaikka sairautta ei ole todettukaan ammattitaudiksi. Lainsäädän- töä on tältä osin muutettava.2.4.3. Työn henkinen kuormittavuusTyön aiheuttama pitkäkestoinen stressi ja henkinen kuormitus näyttävät ole-van yhteydessä moniin työperäisiin terveyshaittoihin. Työssä jaksamisesta ontullut myös kansainvälisesti tärkeä kehittämisen kohde. WHO pitää työperäis-tä stressiä suurena terveysriskinä ja seurauksia huomattavana kansantaloudel-lisena menetyksenä kaikkialla maailmassa.Työn henkisen kuormittavuuden on todettu lisääntyneen erityisesti 90-luvunalun jälkeen. Stressiä ja henkistä kuormittavuutta aiheuttavat monet tekijättyössä, esimerkiksi tehokkuuden ylikorostaminen, henkilöstövajaus suhteessatyömäärään, huonot työjärjestelyt, alikuormitus, ylityöt sekä työpaikan epä-varmuus ja epäoikeudenmukainen kohtelu (Dublinin säätiön tutkimukset, Ti-lastokeskus, TTL, OSHA).Työn stressitekijät aiheuttavat sekä fyysistä että psyykkistä sairastavuutta.Suurimpina terveydellisinä seurauksina voidaan pitää sydän- ja verisuonitau-teja, verenpainetta, aikuisiän diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekämielenterveyden ongelmia. Lievempiä oireita ovat esimerkiksi unihäiriöt,vatsaoireet ja väsymys. Myös tapaturmariski kasvaa stressin seurauksena.Tällä hetkellä masennuksesta puhutaan kansantautina. Masennuksen aiheut-tamien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on puolitoistakertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Masennukseen perustuvien sairauspäivärahojen kus-tannukset olivat 115 miljoonaa euroa vuonna 2006 (Kela) ja työkyvyttömyys-eläkkeiden kustannukset 413 miljoonaa vuonna 2007. Alkaneista sairauspäi-värahakausista 9,2 % johtui masennuksesta ja muista mielialahäiriöistä. Vas-taavasti korvatuista sairauspäivistä 16,2 % johtui vuonna 2006 samoista syis-tä. Masennuksen nouseminen merkittäväksi sairauspoissaolojen ja työkyvyt-tömyyseläkkeiden aiheuttajaksi on saanut sosiaali- ja terveysministeriönkäynnistämään Masto-hankkeen, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ma-sennuksen syntymistä sekä tehostaa hoitoa ja kuntoutusta erityisesti työikäi-sen väestön keskuudessa.Työelämässä sekä työyhteisöihin että työntekijöihin kohdistuu paineita, jotkanäkyvät koko yhteisön tai yksilöiden pahana olona ja stressinä. Ongelmanratkaisuksi nähdään usein vain yksilön hoitaminen. Liian harvoin pyritäänehkäisemään haitallista työperäistä kuormitusta. Työntekijän henkistä hyvin-
  34. 34. 32 SAK · Työsuojelulinjauksiavointia voidaan parantaa monin keinoin työyhteisöä, yhteistyötä ja toimintata-poja kehittämällä sekä huomioimalla myös työn ulkopuolisen elämän tärkeys.TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Riskien arvioinnissa, työpaikkaselvityksissä ja työsuojelussa tulee ottaa paremmin huomioon työn haitallisen kuormituksen ehkäisy. Työpaik- kaselvityksiin on sisällytettävä myös psyykkistä ja sosiaalista kuormitus- ta aiheuttavat seikat. • Työnantajan tulee käyttää nykyistä enemmän työterveyshuollon asian- tuntemusta työntekijän ja koko työyhteisön henkisen hyvinvoinnin tu- kemiseen. Henkilöstön on oltava organisaation tärkein voimavara, ja sen hyvinvoinnin tulee olla itsestäänselvyys. • Työpaikalla on sovellettava keskusjärjestöjen hyväksymän työperäistä stressiä koskevan suosituksen toimenpide-ehdotuksia. • Kaikilla työntekijöillä tulee olla riittävät mahdollisuudet osallistua työ- yhteisön toimintaan ja kehittää työtään. Työyhteisön kehittäminen onnis- tuu vain, kun johto on sitoutunut siihen. • Työsuojeluyhteistoiminnan ja työterveyshuollon on tehtävä kiinteästi yh- teistyötä.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA: • Työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat työperäistä stressiä koskevan so- pimuksen EU:ssa vuonna 2004. Sen pohjalta työmarkkinajärjestöt ovat antaneet työperäistä stressiä koskevan suosituksen marraskuussa 2007. Siinä luetellaan erilaisia toimenpiteitä, joita työpaikalla voidaan tehdä, kun havaitaan työperäisen stressin aiheuttama ongelma. Suositus pitäisi ottaa osaksi työehtosopimuksia. • Masto-hankkeen pohjalta syntyvät hyvät käytännöt, joilla tuetaan työn- tekijöiden jaksamista, hoitoa ja kuntoutusta on otettava työpaikoilla ja työterveyshuolloissa käyttöön siltä osin, kun ne koskevat työpaikkoja.
  35. 35. SAK · Työsuojelulinjauksia 33 • Varhainen puuttuminen henkiseen kuormittumiseen edellyttää mielen- terveyspalvelujen saatavuutta ja työterveyshuollon henkilöstön osaamis- ta. Se puolestaan edellyttää mielenterveyspoliittisia päätöksiä ja toimen- piteitä, joissa otetaan huomioon työelämän aiheuttamat riskitekijät.2.4.4. Väkivalta ja epäasiallinen kohtelu työssäVäkivalta ja sen uhka sekä turvattomuuden tunteen kokeminen työssä ovatlisääntyneet huomattavasti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Työhönliittyvää väkivaltaa tai sen uhkaa kokee Suomessa vuosittain arvioiden mu-kaan yli 150 000 ihmistä eli noin 5 prosenttia työntekijöistä (Tilastokeskus).Lisääntynyt väkivallan uhka näyttää kohdistuvan erityisesti naisvaltaisillepalvelu- ja sosiaalialoille. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen mu-kaan vuonna 2003 sattui vakuutuslaitosten korvaamia väkivaltatapauksia mel-kein 1500. Lähes kaikki tapaukset sattuivat työpaikalla.Jo pelkkä väkivallan uhka on terveysriski. On tärkeää, että työterveyshuoltohuomioi sen terveysrakastuksissa. Fyysiselle väkivallalle ja sen uhkalle altis-tavat erityisesti yksin työskentely, yötyö, työskentely asiakkaitten kanssa sekärahan käsittely. Väkivallan uhkaa voidaan vähentää työn organisoinnilla, tek-nisillä varusteilla, hälytysjärjestelmillä sekä henkilöstön koulutuksella.Epäasiallinen kohtelu (häirintä, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä) on lisään-tynyt 1990-luvun loppupuolelta lähtien, ja se kohdistuu enemmän naisiin kuinmiehiin. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteena on Tilastokeskuksen jaTyöterveyslaitoksen tuoreiden tutkimusten mukaan noin 5 prosenttia työssä-käyvistä. Kolme vuotta aiemmin epäasiallista kohtelua sanoo kokeneensa 11prosenttia työntekijöistä. Eniten häirintää ja epäasiallista kohtelua koetaanrahoituksessa, koulutuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ammattiryh-mistä henkisen väkivallan kohteena kokivat eniten olevansa palvelu-, myynti-ja hoitotyöntekijät sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyötä tekevät (Työ ja terve-ys -tutkimus TTL 2006).Häirinnälle ja työpaikkakiusaamiselle altistavat esimerkiksi kiire, stressi,puutteellinen johtaminen ja työyhteisön tuki sekä henkilöstön vähyys ja työnepävarmuus.Työturvallisuus- ja tasa-arvolakeihin sisältyvät häirintää koskevat pykälät,mikä on helpottanut asiaan puuttumista työpaikalla. Työturvallisuuslaissasäädetään myös yksintyöskentelystä ja väkivallasta.
  36. 36. 34 SAK · TyösuojelulinjauksiaTOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA:• Fyysiselle väkivallalle alttiit työtehtävät on tunnistettava, ja työntekijöil- le on tehtävä kirjallinen turvallisuusohjeisto, joka perustuu väkivaltaris- kien arviointiin, selvittämiseen ja ennakointiin. Kartoituksissa on tarpeen käyttää hyväksi työpaikan työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön ja tarvit- taessa myös ulkopuolisen asiantuntijoiden osaamista. Työnantajan on annettava työntekijöille tiedot heidän turvallisuuteensa ja terveyteensä vaikuttavista asioista. Väkivallan uhkaan liittyvät asiat on käsiteltävä yh- teistyössä henkilöstön edustajien kanssa.• Työnantajan on säännöllisin väliajoin järjestettävä kaikille työntekijöil- leen koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteisiin liittyvistä toimintatavoista sellaisilla työpaikoilla, joilla uhka on olemassa. Väkivalta- tai uhkatilan- teen jälkeen joillakin työntekijöillä voi olla tarvetta saada tukea koke- muksesta toipumiseen. Työterveyshuollon kanssa on sovittava, miten tarvittava tuki järjestetään.• Kaikki väkivaltatilanteet tulee kirjata ylös, vaikka niistä ei olisi aiheu- tunutkaan fyysistä vammaa. Lääkärin toteama psyykkinen vamma ja sii- tä aiheutuva sairauspoissaolo on ilmoitettava vakuutuslaitokselle kuten työtapaturmat.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA:• SAK edellyttää, että valmisteilla olevat väkivaltaa ja sen uhkaa sekä yk- sin työskentelyä koskevat asetukset yksityiskohtaisemmista velvoitteista uhkien vähentämiseksi tulee saada voimaan kaikilla aloilla.• On kehitettävä seurantajärjestelmä, joka tilastoi vuosittain työpaikkavä- kivallan, koska on tärkeää seurata väkivaltaan liittyvien työtapaturmien kehitystä. Sitä varten ESAW-työpaikkatapaturmien luokitusjärjestel- mään tulee luoda väkivaltatapaturmille oma alaluokka tai koodi. Myös poliisin RIKI-järjestelmässä voisi olla rakenne, joka erottaisi työssä ta- pahtuneet väkivaltarikokset muista rikoksista.
  37. 37. SAK · Työsuojelulinjauksia 352.4.5. TyöajatTyöntekijän hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti työajat. Fyysistä ja psyyk-kistä hyvinvointia heikentävät mm. vuorotyö, epäsäännöllinen työaika, liianpitkä tai lyhyt työaika sekä työn tekeminen epämiellyttävään vuorokaudenai-kaan. Sen sijaan palkansaajan hyvinvointia edistää yleensä mahdollisuus sää-dellä työaikojaan itse eli yksilöllinen työaikajousto. Mahdollisuudella vaikut-taa työaikaan on positiivisia vaikutuksia myös työelämän ulkopuolisiin sosi-aalisiin suhteisiin, esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.Yhä suurempi osa palkansaajista on työssä, jossa päivittäinen työaika vaihte-lee. Joka neljäs palkansaaja joutuu joustamaan työajoissa joko päivittäin taiviikoittain työtehtävien tai esimiesten vaatimuksesta. Lisäksi kolmannes työl-lisistä tekee viikonlopputyötä vähintään kerran kuukaudessa. Osuudet ovatkäytännössä samat miehillä ja naisilla. Työntekijäasemassa olevista joka nel-jäs tekee yötyötä vähintään kerran kuukaudessa. Yötyö koskettaa laajemminmiehiä kuin naisia. (Työ ja terveys -tutkimus TTL 2006)Palkansaajat joustavat työn ehdoilla enemmän kuin työ joustaa palkansaajienehdoilla. Tasaveroisempi suhde on ehdoton päämäärä. Työaika-autonomia onjakautunut henkilöstöryhmittäin epädemokraattisesti. Työntekijäasemassaolevista palkansaajista vain joka viides pystyy säätelemään työpäivänsä pi-tuutta tyydyttävissä määrin. Esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä vastaavaaetua nauttii yli puolet. Työaika-autonomia on myös sukupuolisidonnainenilmiö. Yleisesti ottaen miehillä on työssään autonomiaa, myös työaika-autonomiaa, enemmän kuin naisilla. Olisikin tärkeää, että työpaikoille kyettäi-siin rakentamaan sellaisia työaikajärjestelmiä, joissa palkansaajat saisivatmahdollisuuksien mukaan nykyistä enemmän päätösvaltaa töihin tulo- ja läh-töajoissa. Liukuvan työajan käyttö on positiivista paitsi palkansaajille myöstyönantajille.Kun vajaata työpäivää tekevä ei saa yhdestä työstä riittävää elantoa, hän jou-tuu toimimaan yhtä aikaa useassa työssä. Siitä seuraa monia hankaluuksia.Osa-aikaisten kutsuminen työhön esimerkiksi puhelimella ilman kunnollistatyöaikamäärittelyä on käytännössä yleistä. Joskus myös työpäivä lopetetaankesken vastoin sitä, mitä työntekijän kanssa on aiemmin sovittu.Työaikalakia ei sovelleta koulutukseen tai harjoitteluun liittyvän ei-työsuhteiseen työn suorittamiseen. Käytännössä tämä on johtanut siihen, ettätyöharjoittelijoilla teetetään huomattavan pitkiä työpäiviä ja ns. epämukaviatyövuoroja (juhlapyhät, yövuorot).
  38. 38. 36 SAK · TyösuojelulinjauksiaTyöntekijöiden hyvinvointia lisää sellaisten työaikajärjestelmien kehittämi-nen, joiden avulla voi halutessaan säästää työaikaa ja ottaa sen myöhemminvapaana. On kuitenkin huolehdittava, etteivät järjestelmät heikennä työnteki-jöiden ansiotasoa. Lisääntynyt työaika-autonomia auttaa työntekijöitä jaksa-maan ja elpymään. Parempi mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on suomalais-ten palkansaajien tärkein työaikatoive.Vuoro- ja jaksotyötä tekee joka viides palkansaaja, työntekijäasemassa olevis-ta peräti joka kolmas. Yleisintä vuoro- ja jaksotyö on majoitus-, ravitsemus- jakuljetusaloilla. On ensiarvoisen tärkeää pyrkiä laatimaan työvuorot siten, ettävuorotyöstä koituvat haitat ovat mahdollisimman pienet. Työterveyslaitoksenvuorotyön kehittämishankkeissa on havaittu, että kolmivuorotyön nopea kier-to (kahden aamun, kahden illan, kahden yön järjestelmä) on parantanut työn-tekijöiden koettua terveydentilaa ja helpottanut työn ja yksityiselämän välistäyhteensovittamista. Sillä on olut myös positiivisia vaikutuksia tuotantoon,sillä työntekijät kokivat myös työsuorituksensa parantuneen. Myönteisimminmuutoksen ovat kokeneet ikääntyneet työntekijät.Huomattavan suuri osa palkansaajista kärsii työn puutteesta eli liian lyhyestätyöajasta. Erityisesti se ilmenee palvelualoilla vastentahtoisena osa-aikatyönä,mutta muillakin aloilla myös vajaana vuosityöaikana määräaikaisten työsuh-teiden takia. Niillä aloilla, joilla ongelmana on päivittäisen työajan tai jaksos-sa määräytyvän työajan lyhyys, olisi rikastettava työnkuvia. Se mahdollistaisiosaamisen hyödyntämisen monipuolisemmin. Tarvittaessa henkilöstöä tulisimyös kouluttaa uusiin työtehtäviin. Niin on mahdollista järjestellä lisää työ-tunteja niitä tarvitseville. Lisäksi on kehitettävä TES-järjestelmää joustavam-maksi, siten että voidaan yhdistää eri työehtosopimuksien piiriin kuuluviatyötehtäviä. Monipuolisemmat työtehtävät ja osaaminen ovat perusteena pa-remmalle palkalle.Työvuorojen suunnittelussa olisi otettava nykyistä paremmin huomioon ih-misten toiveet. Lisätyön tarjoamisvelvoite osa-aikaisille on askel hyväänsuuntaan. Siinäkin on kuitenkin otettava huomioon työntekijän toiveet lisätun-tien sijoittumiselle. Ei voida pitää hyväksyttävänä menettelyä, jossa lisätunnittarjotaan tarkoituksellisesti hankaliin ajankohtiin, esimerkiksi rikkomalla ko-konainen päivä muutaman tunnin työrupeamiin, joiden väliin jää palkattomiajaksoja.Työaikojen noudattamisessa on yleisesti ongelmia. Valtion ja kuntien viras-toissa, korkeakouluissa ja erilaisissa joustavissa työmuodoissa tehdään satojentyötuntien edestä palkatonta lisä- ja ylityötä. Myös monilla yksityisillä aloillatehdään palkatonta ylityötä eri tavoin (esimerkiksi työvuoroa tai aukioloa
  39. 39. SAK · Työsuojelulinjauksia 37edeltävät valmistelutyöt ja sen jälkeen tehtävät lopetustyöt, erilaiset suunnitte-lutehtävät työajan ulkopuolella ja työpuhelut vapaa-ajalla). Jos tällaisia tehtä-viä ei voida välttää, ne on huomioitava osaksi työaikaa. Silloin ne on myöskorvattava yhdessä sovitulla tavalla (rahalla, ajalla tai esimerkiksi lisääntyväl-lä työaika-autonomialla).TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA: • Liukuvan työajan käyttöä ja työajan säästömahdollisuuksia olisi edis- tettävä. Kertyneet tunnit olisi mahdollisuuksien mukaan korvattava tarvittaessa pidempinä vapaajaksoina. Kehittämistyössä on varmistet- tava, ettei työntekijöiden ansiotaso alene ja etteivät järjestelyt vaa- ranna terveyttä ja työssä jaksamista. • Kolmivuorotyötä käyttävillä työpaikoilla olisi edistettävä ns. nopean kierron käyttöä (kaksi aamu-, kaksi ilta- ja kaksi yövuoroa). • Jaksotyötä teetettäessä on huomioitava päivittäisen työvuoron kesto siten, ettei työntekijä kuormitu liikaa. • Osa-aikaisille työntekijöille olisi rakennettava laajempia toimenkuvia ja annettava tarvittaessa lisäkoulutusta. Se ei saa kuitenkaan johtaa työn yksikkökustannusten (tuntipalkkojen) alenemiseen. • Lisätyöt tarjottaessa tulisi rakentaa työrupeamia, jotka palvelevat mahdollisuuksien mukaan työntekijän työajalle asettamia vaatimuk- sia. Työrupeamien tarkoituksellista silppuamista on vältettävä. • Työajat ovat monipuolistuneet. Sillä on sekä myönteisiä että kieltei- siä vaikutuksia ihmisten elämän laatuun. Työaikojen räätälöinnin pi- täisi tapahtua nykyistä enemmän ihmisten tarpeiden pohjalta. On ke- hitettävä toimivat työaikajärjestelmät, jotka huomioivat ihmisten yk- silölliset, esimerkiksi perhe-elämän ja ikääntymisen, mukanaan tuo- mat tarpeet. • Työnantajan tulee valvoa työaikojen noudattamista nykyistä tehok- kaammin, eikä palkatonta ylityötä tule sallia.
  40. 40. 38 SAK · TyösuojelulinjauksiaTOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA: • Työajan merkitystä terveyteen ja jaksamiseen tulee tutkia tehokkaam- min. Tutkimustieto tulee saattaa työpaikkojen käyttöön. • Työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön sekä luottamusmiesten kou- lutukseen tulee lisätä työajan terveydelliset vaikutukset ja haittojen en- nalta ehkäisy. • Työaikojen joustomahdollisuutta työntekijöiden aloitteesta on parannet- tava mahdollistamalla osa-aikatyö ja lyhennetyt työviikot. • Tulee selvittää mahdollisuudet työaikalain ulottamisesta myös työssäop- pijoihin ja työharjoittelijoihin, etteivät he olisi työaikajärjestelyissä täy- sin eriarvoisessa asemassa työsuhteisiin työntekijöihin nähden. • Pätkätyöntekijöiden asemaa on parannettava. Vastentahtoisen osa- aikatyön ja laittomien määräaikaisuuksien ehkäisemiseksi tulee selvittää mahdollisuuksia korottaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja näissä ti- lanteissa.2.5. Harmaa talousHarmaaseen talouteen ja yleissitovien työehtosopimusten noudattamatta jät-tämiseen liittyy usein myös työsuojelun laiminlyöntejä ja työsuojelurikoksia.Työehtosopimusten mukaisten palkkojen maksamisessa on edelleen liian pal-jon väärinkäytöksiä. Työnantajat käyttävät usein hyväkseen työehtosopimuk-sien palkkausmääräysten alarajoja. Työntekijä saatetaan ottaa harjoittelijaksi,jolloin vältytään työehtosopimuksen täysimittaiselta palkkahinnoittelulta.Työsuhteiden ongelmaksi on muodostunut toisaalta pätkätyön teettäminen jatoisaalta puutteellinen irtisanomissuoja. Runsaasti ongelmia on myös vuokra-työvoiman ja ulkomaalaisen työvoiman käytössä. Puutteellinen työsuhdeturvaja epävarmuus tulevaisuudesta ovat työntekijöiden kannalta erittäin kuormit-tavia epäkohtia myös työsuojelumielessä. Erityisesti julkisella sektorilla ontaipumus käyttää paljon määräaikaisia työsuhteita, vaikka se muutoin toimiilakien ja normien mukaan. Monilla työaloilla osa-aikaiset työsuhteet muodos-tavat jopa pääosan työntekijöiden palkkausmuodoista. Vuokratyössä käyte-tään yleensä vain määräaikaisia työsuhteita.
  41. 41. SAK · Työsuojelulinjauksia 39TOIMENPITEET TYÖPAIKKATASOLLA• Alihankintasopimukseen ja työvoiman vuokrausta koskevaan sopimuk- seen on liitettävä ehto, jossa alihankkija tai vuokrausyritys sitoutuu nou- dattamaan tilaajan työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.• Työpaikan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle on ilmoitettava alihankkijan tai vuokrayrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden nimet, työn arvioitu kesto, työtehtävät ja sovellettava työehtosopimus.TOIMENPITEET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA• Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvää työsuojelu- viranomaisten, veroviranomaisten ja muiden viranomaisten yhteistyötä tulee parantaa. Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle valvontayksi- kölle on myös jatkossa turvattava riittävät voimavarat sekä harmaan ta- louden että pimeän työvoiman torjunnassa. Työturvallisuusrikosten tut- kinta tulee keskittää talousrikosyksiköihin.• Poliisin ja työsuojelupiirien tietoon tulleiden työsuojelurikkomusten tut- kimiseksi ja työsuojelullisen vakavuuden arvioimiseksi on tehtävä perus- teellinen selvitys, jota voidaan jatkossa hyödyntää työsuojeluongelmien ehkäisyssä. Rikoksella saadun taloudellisen hyödyn menettämissäännök- siä ja käytäntöjä tulee tiukentaa.• Työsuojelupiirien ja SAK:n liittojen yhteistyötä ulkopuolisen työvoiman ja erityisesti ulkomaalaisen työvoiman valvonnassa on tehostettava.• On selvitettävä, miten alipalkan maksaminen voitaisiin nykyistä tehok- kaammin ja kattavammin sanktioida.• Tilaajan vastuuseen on kuuluttava, että tilaaja valvoo ja seuraa aliura- koitsijoiden ja vuokrausyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden, työsuhteiden ehtoja sekä vastaa palkoista.• Ammattiliitoille on saatava kanneoikeus tilanteissa, joissa rikotaan työn- tekijän lakisääteisiä oikeuksia. Kanneoikeudet ovat erityisen tarpeellisia ulkomaisen työvoiman suojelemiseksi väärinkäytöksiltä.
  42. 42. 40 SAK · Työsuojelulinjauksia • Ammattiliittojen ja työsuojelupiirien välistä yhteistyötä työehtojen val- vonnassa on kehitettävä. Käytännössä valvontaongelmat kohdistuvat usein työpaikkoihin, joissa ei ole luottamushenkilöitä. Siksi myös liitoil- la tulee olla mahdollisuus saada käyttöönsä eri rekistereihin tallennettuja työntekijätietoja. • Vuokratyönantajien on ryhdyttävä noudattamaan työsopimuslain sään- nöksiä, joiden mukaan kokoaikainen ja vakituinen työsopimus on pää- sääntö ja määräaikainen voidaan tehdä vain perustellusta syystä. • Sekä vuokratyöntekijöiden että käyttäjäyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhdeturvaa on parannettava niin, että vuokratyönteki- jöillä ei voida korvata käyttäjäyrityksen työntekijöitä. Vuokratyönteki- jöille on taattava vakituinen työsuhde joko työsopimuslain muutoksella tai säätämällä vuokratyöstä erillislaki. Lisäksi vuokratyöalalle on luotava takuupalkkajärjestelmä niitä aikoja varten, jolloin vuokratyönantajalla ei ole tarjota työntekijälle työtä. • Työsopimuslakiin tulee lisätä määräaikaisen työntekijän takaisinottovel- vollisuus tilanteessa, jossa työnantaja tarvitsee uutta työvoimaa yrityk- seen. Työnantajalle on myös säädettävä velvollisuus tarjota määräaikai- selle vakituista työtä, jos se määräaikaisen työsuhteen kestäessä tarvitsee vakituista työvoimaa ja työnantajalla on tarjota työtä määräaikaisen työn päätyttyä. • Osa-aikatyön määrää on vähennettävä tukemalla sellaisia järjestelyjä, joilla osa-aikainen työntekijä saa lisätyötä. Työsopimuslain mukainen li- sätyön tarjoamisvelvollisuuden näyttötaakka on siirrettävä yksiselittei- sesti työnantajalle.3. Lainsäädännön noudattaminen3.1. Työsuojelutarkastusten määrä ja vaikuttavuusTyösuojeluviranomaisten suorittamien tarkastusten määrä on viime vuosinalaskenut. Niiden lukumäärä on kansainvälisten kriteereiden mukaan alhainen.Vuonna 2006 tarkastettiin noin 12 000 työpaikkaa, ja kaikkiaan tarkastuksiatehtiin 17 514. Työpaikkojen lisääntyessä tarkastusvälit ovat koko ajan kasva-neet. Joillakin työpaikoilla ne ovat pidentyneet jopa yli 30 vuoteen. Moni työ-

×