Oma työ,            yhteiset oikeudet            SAK:n tavoi...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016                      1SAK:N TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2011–2016OMA TYÖ, YHTEISET OIKEUDET ......
2     SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016OMA TYÖ, YHTEISET OIKEUDET       SAK rakentaa inhimillistä, turvallista ja oikeudenmuk...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016        3suushankkeen keskusteluissa arvoja haluttiin painottaa uudelleen ja määri-tellä nii...
4     SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016SAK:n edunvalvonnan ja toiminnan strategiset päämäärätSAK:n toiminta-ajatuksen, arvoje...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       5MUKANA MUUTOKSESSASAK:n toimintaympäristö on muuttunut merkittävällä tavalla edellis...
6     SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016hityksen jatkuessa joka neljännellä asukkaalla on vuonna 2025 maahan-muuttajatausta.Su...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016         7Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat edelleen yksi sopimusyhteiskun-nan peruspi...
8       SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016HYVINVOINTIA RAKENTAVA TYÖELÄMÄTyöelämän ihmisoikeudetSAK:n tavoitteena on inhimilli...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       9viime vuosikymmeninä, vaikka työvaiheiden koneellistumisen myötä niinvoisi olettaa. ...
10    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016haussa perusteetta eriarvoiseen asemaan iän ja terveydentilan tai vammai-suuden takia....
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       11keskinäistä kilpailutusta ja epäluottamusta, jota on yritetty hallita koventu-valla...
12   SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016         • työntekijä voi käyttää osaamistaan työssä, kokea           ammattiylpeyttä j...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016      13Useilla työpaikoilla ei ole riittävää tietoa työntekijöiden mahdollisuuksistaparanta...
14    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016joustot ovat kymmenen viime vuoden aikana lisääntyneet ja samalla työn jamuun elämän t...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016        15VAHVA SOPIMUSYHTEISKUNTASuomalainen sopimusyhteiskunta on kyennyt muuttamaan maail...
16    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       dessa. Tämä normi takaa tasaisen ja ennustettavan ansiokehityk-       sen.     ...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       17       tavalla toteutetaan parhaiten SAK:n tavoitteet oikeudenmukaisesta       ja v...
18    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       Takaisinottovelvollisuuden on koskettava myös määräaikaisissa       työsuhteiss...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016     19Sosiaalista Eurooppaa rakentamassaSAK pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolilla säi...
20    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016TAVOITTEENA TÄYSTYÖLLISYYSTalouspolitiikka kestävän kasvun edistäjänäTalouspolitiikan ...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       21       sen kannattavuutta. Verotuksen on määräydyttävä veronmaksuky-       vyn muka...
22    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       aikaistyöttömistä osallistuu koulutukseen, työhön, työharjoitteluun       tai m...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016        23        Paikallista yhteistyötä työllisyyden hoidossa on tiivistettävä ja lope-   ...
24    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016ulkopuolelle ja lähes 10 000 opiskelijaa keskeyttää ammatillisen koulutuk-sen joka vuo...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016     25       Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välillä on       lisä...
26    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016kohdista. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli työelämälähtöisen uudentiedon tuottaj...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016        27makseta ylityö-, viikonloppu- eikä lomakorvauksia ja ammattityöntekijänpalkka on t...
28    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016sesti Suomessa töissä oleville yhdenvertaiset työehdot voidaan kaksientyömarkkinoiden ...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       29Palvelualojen merkitys Suomen kokonaistyöllisyydestä on ollut jatkuvastikasvussa. A...
30    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016että otetaan huomioon myös työntekijöiden aseman turvaaminen muutok-sissa. Valtion omi...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016        31        tuuta tulevaisuuteen ja nostavat rahoituskustannuksia. Yhtenä uu-        t...
32    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016Ilmastonmuutosta torjuttava kestävällä energiapolitiikallaSuomen energiapolitiikan on ...
SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016       33       Ympäristö- ja energiateknologian kehittämiseen sisältyvät mahdolli-       su...
34    SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016suuksien heikentämiseen. Kilpailuttaminen saattaa myös lisätä harmaatataloutta ja työn...
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Oma työ, yhteiset oikeudet.
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Oma työ, yhteiset oikeudet.

1,793 views

Published on

SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016
Edustajakokouksen kesäkuussa 2011 hyväksymässä tavoiteohjelmassa linjataan SAK:n toimintaa vuoteen 2016.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,793
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
453
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Oma työ, yhteiset oikeudet.

  1. 1.                   Oma työ, yhteiset oikeudet SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 
  2. 2. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 1SAK:N TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2011–2016OMA TYÖ, YHTEISET OIKEUDET .............................................................. 2MUKANA MUUTOKSESSA ......................................................................... 5 HYVINVOINTIA RAKENTAVA TYÖELÄMÄ ................................................ 8 Työelämän ihmisoikeudet ............................................................................ 8 Hyvä työ luo tuottavuutta ja laatua ............................................................. 10 Mielekäs työ lisää hyvinvointia ................................................................... 13 VAHVA SOPIMUSYHTEISKUNTA ............................................................ 15 Yhdessä työn tekijän puolesta ................................................................... 15 Palkkaratkaisujen parannettava ostovoimaa .............................................. 15 Oikeutta laeilla ja sopimuksilla ................................................................... 17 Sosiaalista Eurooppaa rakentamassa ........................................................ 19 TAVOITTEENA TÄYSTYÖLLISYYS .......................................................... 20 Talouspolitiikka kestävän kasvun edistäjänä ............................................. 20 Työvoimapolitiikkaan laatua ja tehoa ......................................................... 21 Kaikille ammatillinen tutkinto ...................................................................... 23 Syrjimätön työelämä on kaikkien oikeus .................................................... 26 Elinkeinopolitiikasta kasvun avaimet .......................................................... 28 TURVAA JA PALVELUJA .......................................................................... 37 Tavoitteena vahvistaa sosiaaliturvaa ja palveluja ...................................... 37 Työurien pidentämiseen kestävä linja ........................................................ 39 Perhevapaat joustaviksi ............................................................................. 40 Terveyseroja kavennettava ........................................................................ 40 SOPIJA, NEUVOTTELIJA, KANSANLIIKE ................................................ 43 Valmiutta oikeuksien puolustamiseen ........................................................ 43 Verkostoja nuorille...................................................................................... 46 Tasa-arvoa käytäntöön .............................................................................. 47 Toimintaa koko maassa ............................................................................. 47 Ay-koulutus tukee edunvalvontaa .............................................................. 49 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ............................................................ 52 Tiedonvälitys muutoksessa ........................................................................ 53 Joustavuutta toimintatapoihin..................................................................... 54 
  3. 3. 2 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016OMA TYÖ, YHTEISET OIKEUDET SAK rakentaa inhimillistä, turvallista ja oikeudenmukaista työelä- mää. Työelämää, jossa työn tekijän osaaminen ja arvo sekä vaiku- tusmahdollisuudet tunnustetaan. SAK rakentaa luottamukseen, yhteistyöhön ja oikeudenmukaisuu- teen perustuvaa sopimusyhteiskuntaa, jossa vahva työlainsäädäntö ja kattavat työehtosopimukset sekä sopimisen pitkäjänteisyys luovat työn tekijöiden uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointiyhteiskunta luo pohjan turvallisuuteen ja luottamukseen. Se perustuu korkeaan työllisyyteen, julkisesti rahoitettuihin ja demo- kraattisesti valvottuihin ja pääosin julkisesti tuotettuihin hyvinvointi- palveluihin sekä sosiaaliturvaan, jossa yhdistyvät ansioihin perustu- va turva ja toimeentulon takaava perusturva. Hyvinvointiyhteiskunta edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä poistaa eriarvoisuutta. SAK:laisella ammattiyhdistysliikkeellä on voimaa, halua ja kykyä toimia yhdessä, rohkeasti ja aloitteellisesti työn ja sen tekijän hyvin- voinnin puolesta.SAK:n toiminta-ajatusSAK on keskusjärjestö, liittojen liitto. SAK:lainen ammattiyhdistysliike onkuitenkin paljon enemmän. Se on liike, jolla on yhteiset arvot ja päämäärät.Toiminta-ajatus kuvaa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen perustehtävää,sen olemassaolon oikeutusta ja toiminnan perustaa. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työn tekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantaminen sekä yh- teiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.Toiminta-ajatuksessa korostetaan työn tekijän laaja-alaisen hyvinvoinnin –fyysisen, sosiaalisen ja henkisen – parantamista. Työn tekijä erikseen kirjoi-tettuna pitää sisällään sekä työntekijät että toimihenkilöt ja myös palkkatyönrajapinnalla työtä tekevät. Toiminta-ajatuksessa on myös haluttu korostaatyön tekijän arjen näkökulmaa. Samalla on haettu tasapainoa liikkeen yh-teiskunnallisen vastuun kanssa. Osallisuus tarkoittaa sekä mahdollisuuksiavaikuttaa että olla yhdenvertainen ja aktiivinen kansalainen niin työelämäs-sä, yhteiskunnassa kuin ay-liikkeessäkin.SAK:n arvotVuonna 1991 hyväksytyssä periaateohjelmassa SAK:n arvoiksi määritel-lään vapaus, solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia ja rauha. Nämä arvotovat SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle tärkeitä edelleenkin. Tulevai-
  4. 4. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 3suushankkeen keskusteluissa arvoja haluttiin painottaa uudelleen ja määri-tellä niitä ajanmukaisemmin. SAK:n arvoiksi kiteytyivät: Ihmisarvo työssäSAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on toimittava niin, että inhimillisyys työ-elämässä kohenee. Se tarkoittaa turvallisuutta – erityisesti jatkuvissa muu-toksissa – kunnollisia töitä ja työsuhteita, riittävää ja oikeudenmukaista toi-meentuloa sekä työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin paranemista. YhdenvertaisuusTyöntekijöiden ja kansalaisten on oltava yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia ih-misten erilaisuudesta huolimatta. Yhdenvertaisuutta pitää edistää niin työ-elämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omassakin toimin-nassa. Heikomman puolellaSAK:lainen ammattiyhdistysliike on erityisesti niiden puolella, jotka ovatvaikeimmassa asemassa erityisesti työelämässä. SAK:lainen ammattiyh-distysliike toimii yhdessä heikomman puolesta. Heikomman puolella koros-taa syrjimättömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuinammattiyhdistysliikkeen omassakin toiminnassa. SAK:laisella ammattiyh-distysliikkeellä on kykyä, halua ja voimaa puuttua työn tekijöiden kokemiinepäkohtiin.SAK:n visio vuodelle 2020Vision hahmottaminen antaa tekemiselle suunnan. Tulevaisuus päättäätästä päivästä: se, millaiseksi näemme tulevaisuuden, ratkaisee, millaisiavalintoja teemme tänään. Vuonna 2020 työelämä on turvallinen, inhimillinen ja oikeudenmu- kainen. Työntekijöillä on turvanaan vahva työlainsäädäntö ja katta- vat työehtosopimukset. Hyvinvointiyhteiskunta on yhdenvertaisuutta edistävä ja eriarvoisuutta poistava. SAK on - voimakas työn ja arjen asioiden vaikuttaja - työelämän kehittämisen paras asiantuntija ja suunnannäyttäjä - vahva ja uskottava sopimuskumppani - vahva ja arvostettu edunvalvontajärjestö ja kansainvälinen toimija - jäsenliittoja ja jäseniä yhdistävä liike - itsenäinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. SAK:n toiminta on kaikilla tasoilla aloitteellista, yhteisöllistä ja roh- keaa. Työn tekijät ovat laajasti järjestäytyneet ammattiliittoihin.
  5. 5. 4 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016SAK:n edunvalvonnan ja toiminnan strategiset päämäärätSAK:n toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision pohjalta nousevat edunvalvon-nan ja toiminnan strategiset päämäärät, jotka toimivat SAK:n tavoit-teenasettelun ja resurssien käytön kehikkona. Hyvinvointia rakentava työelämä Vahva sopimusyhteiskunta Täystyöllisyys Kattava sosiaaliturva ja tasokkaat hyvinvointipalvelut Vahva järjestöllinen toimintakykyKeskusjärjestön tehtävätKeskusjärjestön ja jäsenliittojen työnjako on ollut keskustelun kohteena ko-ko 2000-luvun. Taustalla ovat paitsi edunvalvontaympäristön ja keskusjär-jestön roolin muutos niin myös jäsenliittojen keskinäisen yhteistyön lisään-tyminen ja vähenevät resurssit. Keskusjärjestö: • Luo edellytyksiä jäsenliitoille sopia palkka- ja työehdoista ja koordinoi niitä. • Neuvottelee ja sopii yhteistyössä jäsenliittojen kanssa työehtoja ja työelämää koskevia sopimuksia. • Neuvottelee, vaikuttaa ja sopii kaksi- ja kolmikantaisesti - palkkaperusteisesta sosiaali- ja eläketurvasta - työlainsäädännöstä ja muusta työn tekijöitä koskevasta lainsäädännöstä - toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi, ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi. • Tuottaa tietoa, tutkimusta ja uusia innovaatioita työelämän muutoksista. • Luo edellytyksiä yhteistyössä jäsenliittojen kanssa työpaikkojen edunvalvontatyön ja luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseksi. • Tukee jäsenliittoja järjestäytymisen edistämisessä sekä liittoyhteistyön ja liittorakenteiden kehittämisessä. • Kokoaa jäsenliittoja ja jäseniä yhteisiin toimiin tavoitteiden puolesta. • Vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla. • Vaikuttaa kansainvälisesti ay-oikeuksien ja työn tekijöiden aseman vahvistamiseksi.
  6. 6. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 5MUKANA MUUTOKSESSASAK:n toimintaympäristö on muuttunut merkittävällä tavalla edellisen,vuonna 2006 pidetyn edustajakokouksen jälkeen. Muutokset ovat koske-neet niin taloutta, työmarkkinoita kuin ammattiyhdistysliikkeen asemaakin.Talouden globalisaatio laajeni voimakkaasti 2000-luvun ensimmäisellä vuo-sikymmenellä. Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoilta alkoi kuitenkin maail-man laajuinen finanssikriisi, joka muuttui koko taloutta koskevaksi kriisiksija lopulta työllisyyskriisiksi vuonna 2009.Talouskriisi koetteli Suomea ankarasti. Suomen kokonaistuotanto romahtivuonna 2009 noin kahdeksan prosenttia, kun epävarmuus jäädytti inves-tointeja ympäri maailman. Työllisten lukumäärä supistui taantuman johdos-ta noin 100 000 hengellä. Työllisyyden ja tuotannon tason pudotus heikensijulkisen talouden kestävyyttä merkittävästi. Työvoimapolitiikan passiivisuu-den vuoksi erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvoivat lukuihin,joiden korjaaminen vie vuosia. Vaikka Suomen oma rahoitusjärjestelmänäyttäisi selviävän kriisistä vakaana, joudutaan täällä kokemaan muidenylivelkaantuneiden talouksien korjausliikkeen huonot vaikutukset.Euroopassa talouskriisi ja kilpailukyvyn heikkeneminen ovat johtaneet vaa-timuksiin jäsenmaiden talouksien todellisesta koordinoinnista. Vaatimuksettarkoittavat käytännössä palkankorotusten sitomista pelkästään tuottavuu-teen ja vertailumaiden kehitykseen sekä eläkkeelle siirtymisiän yhtenäistä-mistä Eurooppa-tasolla.Globaaleja markkinoita jaetaan uusiksi nopeasti nousevien maiden hyöty-essä halvan työvoiman ja nykyaikaisen teknologian yhdistämisestä. Kiinasaa vahvaa jalansijaa sijoittamalla kehitysmaihin ja hankkimalla sananval-taa niiden luonnonvarojen hyödyntämiseen. Intian ennustetaan nousevanlähivuosikymmenien aikana Kiinaakin voimakkaammaksi tekijäksi.Suomessa valtion velkaantuneisuus jää pitkäksi aikaa aiempaa korkeam-malle tasolle. Myös väestön ikärakenteesta johtuvat paineet hyvinvointipal-veluihin lisäävät haastetta julkisen talouden kestävyydelle ja tasapainotta-miselle. Sosiaaliturvan ja hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen jakehittäminen on seuraavien vuosien haasteellisimpia tehtäviä. Riittävä talo-uskasvu ja työllisyyden parantaminen luovat tälle edellytyksiä.Suomen väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti, kun eläkeläis-ten määrä kasvaa ja suomalaiset elävät yhä pitempään. Lapsia ja eläke-ikäisiä on viime vuonna ollut noin viisikymmentä sataa työikäistä kohden,vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan 70/100. Erityisen voimakkaasti vä-estön vanheneminen vaikuttaa syrjäseuduilla, kun nuorten ja työikäistenmuutto kaupunkeihin mitä todennäköisimmin jatkuu.Maahanmuutto Suomeen on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikanalisääntynyt nopeasti ja ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvanee edelleen.Erityisen vahva muutos on pääkaupunkiseudulla, jossa tämänhetkisen ke-
  7. 7. 6 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016hityksen jatkuessa joka neljännellä asukkaalla on vuonna 2025 maahan-muuttajatausta.Suomessa eriarvoistuminen on kasvussa. Tuloerojen kasvu on ollut 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla nopeaa. Suurituloisimman väestönosan tulotovat kasvaneet muita nopeammin ja samaan aikaan pienituloisten määräon kasvanut. Maahanmuuttajien tulot ovat selvästi muita alhaisemmat, jamyös työttömyys on yleisempää.Myös sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Terveyserot ovat merkittäviä,esimerkiksi työntekijäammateissa työskentelevien miesten keskimääräinenelinikä on 2010-luvulle tultaessa kuusi vuotta lyhyempi kuin ylemmissä toi-mihenkilöammateissa työskentelevien miesten. Koulutuksen eriarvoisuuson pysynyt vahvana. Eniten työnantajien kustantamaa koulutusta saavatne, joilla on jo korkea koulutustaso. Sosiaalinen liikkuvuus koulutuksessa eiole parantunut, vanhempien koulutustausta vaikuttaa vahvasti lasten koulu-tukseen. Ilman erityisiä toimia sosiaalisen eriarvoistumisen riski kasvaaedelleen. Talouskriisi lisäsi suomalaisten taloudellista epävarmuutta ja nostisosiaalisen turvallisuuden yhdeksi tärkeimmistä asioista oman elämän ta-voitteissa. Jos sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistäviä rakenteita sa-manaikaisesti puretaan, saattaa syrjäytettyjen osuus kasvaa selvästi.Työelämän laadullinen kehitys Suomessa on ollut ristiriitaista. Monissa työ-elämän tekijöissä on viimeisten vuosikymmenten aikana menty parempaansuuntaan. Palkansaajien osaamistaso on noussut, ja palkansaajat näkevätentistä useammin työnsä tärkeänä ja merkittävänä. Samalla työn sisällönmerkitys on lisääntynyt ja noussut palkkaa tärkeämmäksi asiaksi valtaosal-le palkansaajista. Myös hyvät sosiaaliset suhteet, turvallisuus, pitkäjäntei-syys ja työn tarjoamat kehittymismahdollisuudet ovat tärkeitä suomalaisille.Näissä kaikissa tekijöissä on kuitenkin havaittavissa myös ongelmia, erityi-sesti työntekijäasemassa olevien kohdalla. Esimerkiksi työntekijäasemassaolevilla naisilla on heikommat kehittymismahdollisuudet työssään kuin mie-hillä. Erot työelämän muutoksesta hyötyvien ja kärsivien välillä ovat kas-vussa.Monen työntekijän hyvinvointia heikentää jatkuva epävarmuus ja huoli työ-paikan säilymisestä tai työn saannista. Työ ei myöskään aina takaa toi-meentuloa, vaikka sitä tehtäisiin säännöllisesti. Entistä useammin työn teki-jä myös siirtyy tai siirretään pois palkkatyöstä itsensä työllistäjäksi. Useinkyseessä on yrittäjäriskiin kuuluvan taloudellisen riskin siirtäminen työn te-kijälle. Nämä asettavat uusia vaatimuksia kehittää kollektiivista neuvottelu-oikeutta, nykyisen sosiaaliturvamallin kattavuutta ja turvan tasoa vastaa-maan muuttunutta työn maailmaa.Suurin osa SAK:laisesta väestä ei saa lainkaan työnantajan kustantamaaammattitaitoa kehittävää koulutusta. Se vaikeuttaa monien päivittäistä työntekemistä. Heikot tai kokonaan puuttuvat mahdollisuudet kehittyä ammatis-sa vaikeuttavat työpaikan vaihtoa ja uuden työn saamista.
  8. 8. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 7Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat edelleen yksi sopimusyhteiskun-nan peruspilareista – vaikka työnantajat pyrkivätkin siirtämään työehdoistasopimista entistä enemmän yritys- tai yksilötasolle. Lisäksi työnantajat ovatkoventaneet vaatimuksia lakko-oikeuden rajoittamiseksi. Myös työmarkki-najärjestelmän perusteita on yritetty murtaa perustamalla nk. keltaisia elityönantajien perustamia ammattiliittoja.SAK seuraa työehtosopimusten kattavuutta ja huolehtii liittojen väliselläkoordinoinnilla siitä, että SAK:laisilla aloilla tehty työ kuuluu lähtökohtaisestiaina jonkin SAK:n jäsenliiton työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.SAK tehostaa yhteistyötä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa si-ten, että kaikille aloille saadaan solmituksi kunnon työehdot sisältävä työeh-tosopimus.SAK edistää liittojen yhteistä tavoitetta, jonka mukaan sopimusrajamuutok-set tehdään yhteisesti sopien. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi SAK toimiijärjestörajaristiriitoja koskevassa sopimuksessa sovitulla tavalla yhteistyös-sä liittojen kanssa tietojen kerääjänä ja välittäjänä sekä tarvittaessa sovitte-lulautakunnan toiminnan järjestäjänä.Keskinäisellä koordinaatiolla, tietojen vaihdolla ja yhteistyöllä vaikutetaansiihen, että liitot eivät tee voimassa olevia työehtosopimuksia alittavia so-pimuksia. Sopimustilannetta seurataan tarkasti.
  9. 9. 8 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016HYVINVOINTIA RAKENTAVA TYÖELÄMÄTyöelämän ihmisoikeudetSAK:n tavoitteena on inhimillinen työelämä. Työelämän ihmisoikeudet to-teutuvat silloin, kun tärkeäksi koettua työtä saa tehdä hyvissä olosuhteissakunnollisin työehdoin. Parhaimmillaan työ on elämänlaatua kohottava teki-jä. Valtaosalle palkansaajista työ ei ole tärkeää pelkästään toimeentulonturvaamisen takia, vaan työ ja työelämään osallistuminen nähdään arvok-kaaksi sinänsä.Työelämän ihmisoikeuksia ovat: - oikeus työhön - oikeus toimeentulon turvaavaan palkkaan - oikeus tasa-arvoiseen kohteluun - oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisiin työoloihin - oikeus ammattitaitoa kehittävään työhön ja vaikutusmahdollisuuksiin työssä - järjestäytymisoikeus ammattiliittoon sekä neuvotteluoikeus ja oikeus lakkoon.Työelämään liittyvät mahdollisuudet ja riskit ovat aiempaa yksilöllisempiä.Toiset ovat turvatuissa työsuhteissa, voivat vaikuttaa työhönsä ja edetäurallaan. Samaan aikaan toiset joutuvat tinkimään ja tyytymään entistä vä-hempään sekä toimeentulon että mahdollisuuksien osalta. Myös sosiaalis-ten rakenteiden (kuten luokka-asema, sukupuoli, etninen tausta) merkityson edelleen iso. Mitä parempi koulutus, asema työssä ja toimeentulo ihmi-sellä on, sitä myönteisempi on hänen käsityksensä työelämän kehittymises-tä. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on toimia kaikkien, sekä hyvässä ettähuonossa työmarkkina-asemassa olevien, työn tekijöiden etujen ajajana.Monilla työpaikoilla työn jatkuva muutos ja siihen liittyvä kuormitus onnoussut työhyvinvoinnin uhaksi. Teknologiset muutokset, markkinalibera-lismin leviäminen, työn uudet organisointitavat, muuttuneet palkitsemisen jakontrolloinnin tavat sekä erityisesti työn epävarmuuden lisääntyminen joh-tavat siihen, että monet kokevat työn muuttuneen aiempaa stressaavam-maksi. Huoli työpaikan säilymisestä tai työn saannista liittyy ennen muutahuoleen toimeentulosta, selviytymiseen arjessa. Työelämän inhimillisyyden lisäämiseksi tarvitaan sekä enemmän et- tä laadullisesti parempia työpaikkoja. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.Henkinen rasittavuus voidaan mieltää nykyajan elämänmenon ilmiöksi,mutta samaan aikaan myös työhön liittyvät fyysiset haittatekijät ovat edel-leen yleisiä. Osalla työpaikoista altistutaan edelleen työn aiheuttamille fysi-kaalisille, kemiallisille ja biologisille haittatekijöille. Vaikka tietoa haittavaiku-tuksista ja keinoja niiden ehkäisemiseksi on entistä enemmän, palkansaajathavaitsevat nyt työympäristössään enemmän fyysisiä haittoja kuin palkan-saajat reilut 30 vuotta aiemmin. Työn fyysinen rasittavuus ei ole vähentynyt
  10. 10. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 9viime vuosikymmeninä, vaikka työvaiheiden koneellistumisen myötä niinvoisi olettaa. Myöskään työtapaturmien määrässä ei ole nähtävissä merkit-tävää vähenemistä. Liki viikoittain kuolee työntekijä työtapaturmassa, javuosittain noin 9000 työntekijää joutuu yli kuukauden sairauslomalle työta-paturman vuoksi. Naisten ja miesten fyysiset riskit työssä eroavat jonkin verran toisis- taan. Suurin syy tähän on naisten ja miesten erilainen työnjako. Vä- kivallan tai sen uhan kokeminen työpaikalla on ollut kasvussa. Noin 100 000 työntekijää joutuu vuosittain kokemaan työssään väkival- taa. Erityisesti naiset kokevat väkivallan uhkaa työssä entistä ylei- semmin. Väkivallaton työelämä on jokaisen työntekijän perusoikeus. Työme- netelmiä pitää jatkuvasti kehittää siten, ettei työ kuluta ihmistä koh- tuuttomasti. Työsuojelutoimintaa ja -valvontaa sekä työterveystoimintaa on te- hostettava. Kaikilla työpaikoilla on valittava työsuojeluvaltuutettu, ja heidän toimintaedellytyksiään on parannettava. Työsuojelusta vas- tuullisille työnantajan edustajille pitää laatia lakisääteiset pätevyys- vaatimukset ja koulutuskriteerit, joita on mahdollista myös valvoa. Työsuojeluviranomaisille on taattava riittävät resurssit ja toiminta- edellytykset valvonnan laadun ja vaikuttavuuden nostamiseksi. Työ- suojeluviranomaisen on oltava ILO:n kansainvälisten sopimusten ja EU:n sitoumusten mukaisesti riippumaton. Työsuojeluvalvonta on organisoitava siten, että se on vaikuttavaa ja että sen resurssit on varmistettu ja riippumattomuus turvattu. Työ- terveyshuoltolain valvonta on nostettava samalle tasolle muun työ- suojelulainsäädännön valvonnan kanssa. Työterveyshuollon tehtävänä on oltava työperäisten sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn ohella työntekijöiden työkyvyn ja terveyden edistäminen. Työnantajien on kehitettävä työoloja ja työyhteisöjen toimivuutta työterveyshuollon asiantuntemusta hyväksi käyttäen.Työtä eriarvoisuuden poistamiseksi työelämästä on jatkettava määrätietoi-sesti. Kaikkein tyypillisin eriarvoisen kohtelun muoto on suosikkijärjestelmäeli niin sanotun pärstäkertoimen käyttö. Toiseksi tyypillisintä työelämäneriarvoisuudelle on työsuhteiden tilapäisyys tai osa-aikaisuus. Eriarvoistavakohtelu näkyy yleisimmin työvuoroissa, tiedon saannissa, työtoverien jaesimiesten asenteissa, palkkauksessa ja työuralla etenemisessä. Myösammattiyhdistysaktiivit joutuvat kokemaan henkilökohtaista epäasiallistapainostusta, jopa kostotoimia.Syrjintää sukupuolen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen pe-rusteella esiintyy edelleen. Samoin ihmisiä asetetaan työelämässä ja työn-
  11. 11. 10 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016haussa perusteetta eriarvoiseen asemaan iän ja terveydentilan tai vammai-suuden takia. Rasisimia, seksismiä ja homofobiaa ei tule hyväksyä missäänoloissa. Jokaisella tulee olla oikeus olla avoimesti oma itsensä niin työelä-mässä kuin ammattiyhdistystoiminnassa vailla pelkoa eriarvoistavasta koh-telusta. Ihmisryhmien mahdollisuuksien tasa-arvoa pitää tukea tarvittaessapositiivisen diskriminaation keinoin. Työpaikoilla on aktiivisesti edistettävä tasa-arvoa ja yhdenvertai- suutta. Työnantajat eivät saa paeta vastuutaan tasa-arvon toteutta- misessa. Resursseja syrjintään ja eriarvoistavaan kohteluun puut- tumiseen on lisättävä kaikilla tasoilla. Ay-liikkeen, työnantajien ja vi- ranomaisten on tehtävä yhteistyötä asennekasvatuksessa ja väärin- käytöksiin puuttumisessa.Hyvä työ luo tuottavuutta ja laatuaTyöntekijöiden hyvinvointi ja sen parantaminen on hyvä keino kehittäämyös tuottavuutta. Vain hyvinvoiva ihminen kykenee ja haluaa antaa paras-ta osaamistaan työssään.Tuottavuudella tarkoitetaan usein vain määrällistä tuotoksen ja panoksenvälistä suhdetta. Tuottavuudella on kuitenkin myös laadullinen puoli, jossakeskeistä on ihmisen osaaminen ja luovuus. Tuottavuuden parantaminennostaa elintasoamme, mutta se ei saa tapahtua miten ja mihin hintaan ta-hansa. Tuottavuutta on parannettava lähtökohtaisesti muilla tavoilla kuin henkilöstömäärää supistamalla tai lisäämällä työn määrää. Tuotta- vuus kasvaa työskentelytapoja ja -olosuhteita kehittämällä. Lähtö- kohtana on oltava, että syntynyt tuotos on entistä laadukkaampaa ja että myös työn tehnyt ihminen voi hyvin ja saa työstään sekä talou- dellista että henkistä palkkiota.Työntekijän mahdollisuudet käyttää ammattitaitoaan ja kehittyä työssä ovattärkeitä työmotivaation kannalta. Ajanmukainen ammattitaito myös paran-taa olennaisesti työllistyvyyttä; työntekijän mahdollisuuksia siirtyä työstätoiseen sekä organisaation sisällä että työpaikasta toiseen. Työntekijöidenvaikutusmahdollisuuksien lisääminen työssä on käytännöllinen keino am-mattitaidon kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Työntekijöidenvaikutusmahdollisuuksissa on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenenvuoden aikana vain vähän myönteistä kehitystä. Työn asettamat vaatimuk-set ovat kasvaneet enemmän kuin ihmisten mahdollisuudet vastata lisään-tyneisiin vaatimuksiin.Kilpailua ja yksilöllisyyttä korostavat liikkeenjohto-opit murentavat suoma-laisen kolmikantaista sopimista korostavan työyhteiskunnan vahvinta pe-rustaa: yhteistyökykyä ja luottamusta. ”Kvartaalikapitalismin” leviäminen onmerkinnyt toiminnallista lyhytjänteisyyttä, työyhteisöjen ja työntekijöiden
  12. 12. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 11keskinäistä kilpailutusta ja epäluottamusta, jota on yritetty hallita koventu-valla kontrollilla.Työpaikoilla pitää panostaa yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistami-seen. Sitä kautta työn tuottavuuden parantamiselle syntyvät siihen tarvitta-vat olosuhteet. Työpaikkaesimerkit kertovat hyvien käytäntöjen ja tuotta-vuuden kasvun välisestä suhteesta: kun työnantajat ja työntekijät käsittele-vät asioita jatkuvassa ja avoimessa yhteistoiminnassa, ja henkilöstön edus-tajille jaetaan kaikki oleellinen tieto keskustelujen pohjaksi, osapuolten väli-nen luottamus syvenee. Tällöin uusien, entistä parempien toimintamallienja ideoiden esittäminen on luontevaa. Yhteistyötä ja luottamusta korostavil-la työyhteisöillä on muita paremmat edellytykset selviytyä myös ennakoi-mattomista vaikeuksista.Taloudessa muodikkaiden kilpailuoppien soveltaminen sopii erityisen huo-nosti julkiselle sektorille, jossa kiire ja tunne henkilöstön riittämättömyydes-tä, epävarmuus tulevaisuudesta, tiedon saannin niukkuus ja avoimuudenpuute ovat ajankohtaisia ongelmia. Viime vuosien aikana valtion tuotta-vuusohjelman nimissä tehdyt henkilöstövähennykset, alueellistamispäätök-set ja muut epävarmuutta kasvattaneet ratkaisut ovat ajaneet myös valtiontyösuhteissa työskentelevät ahdinkoon. Työpaikoilla on systemaattisesti kehitettävä henkilöstön ja työnanta- jan välistä yhteistyötä työn organisointiin, työturvallisuuteen ja am- mattitaidon kehittämiseen liittyvissä asioissa. Tasa-arvoista työnja- koa miesten ja naisten välillä on edistettävä työpaikoilla sekä toimi- alojen sisällä ja välillä. Tavoitteena on yhteistoiminnallisen kulttuurin luominen jokaiselle työpaikalle. Myös luottamushenkilöiden aloitteel- lisuutta yhteistoiminnallisen kulttuurin luomisessa on tuettava. Tuot- tavuus ja tuloksellisuus työssä paranevat vuorovaikutusta, luotta- musta ja vastavuoroisuutta vahvistamalla.Hyvä johtaminen on avaintekijä työntekijöiden hyvinvoinnin, työn tuottavuu-den ja kilpailukyvyn kannalta. Se on kilpailuvaltti myös yritykselle. Johtami-sen uudistamisessa on luovuttava valvonnan näkökulmasta ja työnsä par-haimmat asiantuntijat – työntekijät – on vapautettava kehittämään ja teke-mään omaa työtään. Yritysten tulevaisuus on entistä voimakkaammin riip-puvainen henkilöstön sitoutumisesta, luovuudesta ja aloitteellisuudesta.Edes vahva osaaminen sellaisenaan ei ole näihin verrattavissa oleva kilpai-luetu kansainvälistyvässä kilpailussa. Hyvän työn tunnusmerkkejä ovat: • työllä tulee toimeen, työpaikalla on oikeudenmukainen palkkapolitiikka ja palkitseminen • työsuhdeturva on korkea, muutostilanteet turvallisia ja muutoksista tiedotetaan hyvin • työ on hyödyllistä, tuloksellista ja tuottavaa • työntekijän arvokkuus säilyy, ihmistä ei nöyryytetä tai muuten kiusata • työntekijää kohdellaan tasapuolisesti
  13. 13. 12 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 • työntekijä voi käyttää osaamistaan työssä, kokea ammattiylpeyttä ja tuntea onnistumisen elämyksiä • työntekijällä on kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia • työstä saa oikeudenmukaista palautetta, ilmapiiri on avoin ja turvallinen • työpaikalla toimitaan solidaarisesti, erilaisuus hyväksyen • työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta huolehditaan, työkuormitus on kohtuullinen • työ ja yksityiselämä ovat hyvin sovitettavissa yhteen • työntekijä pitää työtään mielekkäänä eikä koe olevansa vain ”koneen osa” • työntekijä kokee olevansa luotettu ja voi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.Mitä paremmin tunnusmerkit toteutuvat, sitä inhimillisempi, laadukkaampi,tuottavampi/tuloksekkaampi ja kilpailukykyisempi työorganisaatio on. Suh-teellisen korkeiden kustannusten, ikääntyvän työvoiman ja pitkien etäisyyk-sien Suomi ei voi menestyä muuten kuin nostamalla maamme työkulttuurintasoa. Tähän pääseminen edellyttää aktiivista työelämän kehittämistoimin-taa, jossa yhdistyvät työelämän laadun ja tuloksellisuuden parantaminen.Työssä oppiminen osaksi työpaikkojen arkeaJokainen työntekijä oppii työssään uusia asioita. Työnantajan tukema kou-lutus jakaantuu kuitenkin epätasaisesti. Omaa osaamistaan pääsevät päi-vittämään ja uudistamaan useimmiten ylemmät toimihenkilöt ja johtajat.Työntekijät osallistuvat työnantajan kustantamaan koulutukseen harvem-min, ja osaamisesta huolehtiminen jää liian usein omalle vastuulle. Tämälisää osaamiseroja sekä heikentää yritysten ja työyhteisöjen kykyä luodauutta ja sopeutua muutoksiin. Koko henkilöstön osaamista on kehitettävä työpaikoilla systemaatti- sesti. Työtekijöiden, mukaan lukien pätkä- ja silpputyötä tekevien, mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen on parannettava työ- ehtosopimuksissa. Koulutusrahaston tehtäviä on laajennettava, jotta voidaan tukea eri- tyisesti vähän koulutettujen sekä muuta kuin vakituista kokoaikatyö- tä tekevien osaamisen parantamista. Jokaiselle työntekijälle pitää kertyä työsuhteen ajalta koulutusoikeutta, jonka voi käyttää työsuh- teen aikana tai sen päättymisen jälkeen ammattitaidon kehittämi- seen. Yritysten on varauduttava taloudellisesti hyvinä aikoina taantumaan keräämällä taseeseen erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvarausta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vähentämistä.
  14. 14. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 13Useilla työpaikoilla ei ole riittävää tietoa työntekijöiden mahdollisuuksistaparantaa osaamistaan. Vakiintuneet yhteydet koulutuksen järjestäjiin puut-tuvat, eikä työpaikalle ole kehittynyt oppimista ja uudistumista tukevaa toi-mintakulttuuria. Työntekijälähtöisen innovaatio- ja kehittämistoiminnanmahdollisuuksia ei osata hyödyntää. Osaamiseen liittyviä mahdollisuuksiaei ole varaa enää laiminlyödä. Työpaikkojen toimintatapojen ja yhteistoi-minnan on uudistuttava. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä nykyistälaajemmin henkilöstökoulutusta. Työpaikan henkilöstöllä on oltava lakiin ja työehtosopimukseen pe- rustuva oikeus valita työpaikoille osaamisvaltuutetut. Osaamisval- tuutettu edistää työpaikan suunnitelmallista, koko henkilöstön osaamisen kehittämistä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittä- minen on keskeinen osaamisvaltuutetun tehtävä. Hän toimii linkkinä työntekijöiden, työnantajan, koulutuksen järjestäjien ja koulutusta rahoittavien viranomaisten välillä. Osaamisvaltuutettu tiedottaa kou- lutusmahdollisuuksista ja kannustaa hakeutumaan koulutukseen. Työsuojeluvaltuutettujen tapaan osaamisvaltuutetuille on turvattava oikeus käyttää työaikaa tehtäviensä hoitamiseen.Mielekäs työ lisää hyvinvointiaTyö on yleensä hyväksi niin ihmisen fyysiselle, psyykkiselle kuin sosiaali-sellekin hyvinvoinnille. Palkkatyön lähtökohta on toimeentulon turvaaminen,mutta työltä on lupa odottaa enemmän. Työ on keskeinen elämää rytmittä-vä ja hyvinvointia tuottava elämän osa-alue. On huolehdittava, että työ-olosuhteet ovat turvalliset eivätkä vaaranna terveyttä ja hyvinvointia. Työs-sä on tärkeää, että ihminen saa käyttää taitojaan ja kokee työnsä hyödylli-seksi ja mielekkääksi. Työkyvyn heikentyessä työn on joustettava työnteki-jän voimavarojen ja edellytysten mukaan.Haastava, mutta hallittavissa oleva työ tarjoaa elämyksiä, joita tämän päi-vän ja tulevaisuuden työntekijät kaipaavat. Mitä nuoremmasta työntekijästäon kyse, sitä voimakkaammin tämä toive näkyy. Onnistumisen elämykset jaammatillisen identiteetin vahvistuminen eivät synny monotonisista ja osaa-mista väheksyvistä työtehtävistä.Palkansaajien enemmistön mielestä työ ei kuitenkaan saa hallita koko elä-mää. Ihmisillä on halu ja oikeus pitää työ ja muu elämä tasapainossa kes-kenään. Osana tähän kuuluu työajan hallinta. Merkittävä osa työtyytyväi-syydestä syntyy siitä, että työntekijä saa itse vaikuttaa omiin työaikoihinsa.Siten työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet työn ja vapaa-ajan erotta-miseen, joka on käynyt entistä vaikeammaksi.Suurin osa palkansaajista haluaa tehdä kokoaikatyötä. Suomi on työaika-joustojen yleisyydessä EU:n kärkimaa, mutta liian usein se on merkinnyttavalliselle palkansaajalle vaikeuksia sovitella yhteen työtä ja yksityiselä-mää. Tuotannollisista tarpeista ja ihmisen tarpeista lähtevien joustovaati-musten pitäisi olla tasapainossa. Miesten ja naisten mahdollisuudet sovittaayhteen työ- ja perhe-elämä ovat pysyvä ongelma. Etenkin naisilla työaika-
  15. 15. 14 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016joustot ovat kymmenen viime vuoden aikana lisääntyneet ja samalla työn jamuun elämän tasapainon koetaan heikentyneen. Muissa Pohjoismaissakehitys on päinvastainen; työntekijät kokevat tilanteen helpottuneen. Työaikojen on tuettava terveyttä ja niiden on joustettava ihmisen elämäntilanteen mukaan. Lakisääteinen työaikapankkijärjestelmä lisää työntekijöiden oikeutta vaikuttaa nykyistä enemmän työajan käyttöön. Lomapankkijärjes- telmää on kehitettävä niin, että esimerkiksi lyhyitä määräaikaisia työsuhteita tekevillä työntekijöillä on mahdollisuus pitää ansaitse- mansa lomapäivät palkallisina vapaapäivinä työsuhteen aikana. Työntekijän oma-aloitteisia mahdollisuuksia siirtyä osa-aikatyöhön on parannettava. Työaikalakia on muutettava siten, että työntekijä voi siirtyä osa-aikatyöhön sosiaalisista tai terveydellisistä syistä ny- kyistä helpommin ja hänellä on halutessaan oikeus palata takaisin kokoaikatyöhön. Osa-aikalisäjärjestelmää on uudistettava helpotta- maan nuorten työllistymistä ja tukemaan ikääntyneiden työssä jak- samista.Mikäli puheet tulevasta työvoimapulasta edes jossain määrin toteutuvat,osa palkansaajista voi saada parannusta työehtoihinsa työvoiman kysyn-nän ja tarjonnan muuttumisen kautta. Yritykselle elintärkeät avaintyöntekijätpystyvät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin aiempaa enemmän. Tämäsinänsä positiivinen asia voi merkitä työntekijöiden keskinäisen eriarvoi-suuden lisääntymistä. Työntekijöille on taattava yhdenvertaiset oikeudet. Erityistä huomio- ta pitää kiinnittää niihin, jotka kokevat joutuneensa häviäjän rooliin työelämän viimeaikaisessa muutoskehityksessä. Työsuhteen vä- himmäisehdot on määriteltävä työehtosopimuksissa.Hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisen kannalta kulttuuri on merkittä-vä osa ihmisen perusoikeuksia. Kulttuurilla ja taiteella on myös merkittäviävaikutuksia ihmisten kokemuksiin hyvinvoinnista ja terveydestä. Kun työs-säkin elämyksellisyydellä on entistä suurempi merkitys, voi kulttuuri sen erimuodoissa olla tekijä, joka tuo elämyksellisyyden elementtejä työhön. Sa-malla se voi sopivalla tavalla olla yhdistävä linkki työn ja vapaa-ajan välillä.Tulevaisuuden tärkeä menestystekijä on luova pääoma. Henkilöstökoulutusta ja aikuisten ammatillista koulutusta on kehitet- tävä luovuutta tukevaan suuntaan.
  16. 16. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 15VAHVA SOPIMUSYHTEISKUNTASuomalainen sopimusyhteiskunta on kyennyt muuttamaan maailmaa jamuuttumaan maailman mukana. Kolmikantaisesta yhteistyön perinteestä jasopimisen kulttuurista on syytä huolehtia edelleen.Suomessa, kuten muissakin eurooppalaisissa demokratioissa työntekijöilleon turvattu neuvottelu-, sopimus- ja työtaisteluoikeudet. Sitovat työehtoso-pimukset takaavat työntekijöiden palkat ja muut vähimmäistyöehdot. Järjes-töjen jäsenmaksun verovähennysoikeus turvaa osaltaan palkansaajien,työnantajien ja maataloustuottajien kollektiivisen edunvalvonnan järjestämi-sen. Näitä suomalaisen sopimusyhteiskunnan kulmakiviä ei saa päästäämurenemaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa on säilytettävä sopimusjär-jestelmää arvostava ilmapiiri.Yhdessä työn tekijän puolestaSAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee työ- ja virkaehtosopimuksia, joillaturvataan työntekijöille työn vähimmäisehdot. Sopimustoiminnalla turvataanammatillisia, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia sekä kehitetään työelä-mää.SAK:lainen sopimuspolitiikka perustuu kollektiivisuuden periaatteeseen, yh-teiseen toimintaan. Mikään liitto ei jää yksin, vaan SAK ja sen liitot tukevattoinen toisiaan sopimustoiminnassa. Yhteisellä sopimuspolitiikallaan SAK ja liitot ajavat yhdessä asetet- tuja tavoitteita. SAK pyrkii solmimaan keskitettyjä kaksi- tai kolmi- kantaisia sopimusratkaisuja, joilla taataan paras mahdollinen neu- votteluasema suhteessa työnantajiin. Toisaalta SAK koordinoi voi- makkaasti yhdessä jäsenliittojensa kanssa sopimustoimintaa silloin, kun keskitettyjä sopimusratkaisuja ei tehdä.Sopimuksiin pyritään neuvotellen. Mikäli neuvotteluratkaisua ei synny, SAKja liitot ovat valmiita erilaisiin järjestöllisiin painostustoimiin sopimuksen ai-kaansaamiseksi. Työtaisteluoikeus on työntekijöiden perusoikeus. Tätä oi-keutta SAK:lainen ay-liike käyttää vastuullisesti.Palkkaratkaisujen parannettava ostovoimaaSAK:n ja sen liittojen palkkapoliittinen tavoite on vakaa, ostovoimaa paran-tava palkkakehitys. Palkkaratkaisuissa on otettava huomioon se, että alantuottavuudesta saatu lisäarvo kohdistuu myös palkansaajien hyväksi. Palkkapolitiikan kulmakivenä on pidettävä niin sanottua palkkanor- mia. Sopimuskorotuksiin ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen muutoksiin käytettävä jakovara määritellään inflaatiotavoitteen ja työn tuottavuuden keskimääräisen kasvun summana kansantalou-
  17. 17. 16 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 dessa. Tämä normi takaa tasaisen ja ennustettavan ansiokehityk- sen. SAK:laisen palkkapolitiikan perusajatuksena on solidaarisuus. Sa- masta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Nais- ten ja miesten välistä palkkaeroa on kavennettava aiempaa ri- peämmin, ja samapalkkaisuustavoite on otettava huomioon kaikilla sopimustasoilla.SAK:lainen ammattiyhdistysliike toimii tehokkaasti myös matalimpien palk-kojen korottamisen puolesta. Näiden alojen palkkakehityksen on saavutet-tava nopeammin palkansaajien keskiansioita. Vuoteen 2016 mennessä kaikkiin SAK:laisiin työehtosopimuksiin on sovittava alimmaksi taulukkopalkaksi 1800 euroa kuukaudessa. Tämä tavoite taataan parhaiten suosimalla palkkaratkaisuissa eu- romääräisiä palkankorotuksia prosentuaalisten palkkaratkaisujen si- jaan.Paikallisten erien osuutta palkankorotuksissa ei saa kasvattaa suhteetto-man suureksi. Vain yleiskorotuksilla taataan se, että taulukkopalkat eivätjää jälkeen tosiasiallisesta palkkakehityksestä. Palkankorotusten liukumi-nen paikallisiin eriin rapauttaa työehtosopimuksilla sovittavat palkkamäärä-ykset. Palkankorotusten painopistettä ei pidä siirtää paikallisiin eriin yleis- korotusten kustannuksella. Työehtosopimusten yhteydessä sovitta- vat paikalliset erät on sisällytettävä taulukkopalkkoihin.Palkkajärjestelmien kehittämisessä on otettava entistä enemmän huomioonoikeudenmukaisuustekijät. Tulospalkasta on sovittava pelisäännöt. Kaikkia tuloksiin ja voittoon sidottuja palkanosia on jaettava oikeudenmukaisesti koko henkilös- tölle eikä vain johtajille tai esimiestasolle. Koko henkilöstöä koskevia henkilöstörahastojen käyttöönottoa on edistettävä niin yksityis- kuin julkisellakin sektorilla. Yrityksissä ja yhteisössä on myös kerättävä erityistä koulutus- ja kehittämisrahas- toa, jota voidaan käyttää henkilöstön kouluttamiseen sekä välttä- mään työsuhteen päättämisiä.SAK toimii palkkapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi eri keinoilla: 1. SAK tekee keskitetyn, työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen välisen sopimuksen, jossa sovitaan solidaarisesta palkkakehitykses- tä ja työelämän kehittämisestä. Sopimuksessa otetaan huomioon sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen vaikutus ostovoimaan. Tällä
  18. 18. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 17 tavalla toteutetaan parhaiten SAK:n tavoitteet oikeudenmukaisesta ja vakaasta tulonjaosta yhteiskunnassa. 2. SAK solmii työmarkkinajärjestöjen yhteisen sopimuksen. Sopi- muksella luodaan palkka- ja laatukehys. Palkkakehyksellä määritel- lään taso, jolla työntekijöiden kannalta oikeudenmukainen tulonjako ja yhteiskunnan talouskehityksen vakaus pystytään ottamaan huo- mioon parhaalla mahdollisella tavalla. Kehyksessä sovitaan myös työelämän laadullisista parannuksista. 3. SAK tukee liittoja liittokierroksella myös koordinaatiokeskuksena tai muilla liittojen määrittelemillä tavoilla ostovoiman turvaavien palkka- ja sopimusratkaisujen saavuttamiseksi.SAK arvioi toimintasuunnitelman yhteydessä seuraavan vuoden sopimus-poliittisen toimintamallin. Sopimuspoliittisen toiminnan tukemiseksi SAKanalysoi toteutuneita sopimusratkaisuja ja selvittää seuraavan/seuraavienvuosien sopimustoiminnan haasteet. Samalla SAK seuraa alimpien työeh-tosopimuspalkkojen korottamistavoitteen toteutumista.Oikeutta laeilla ja sopimuksillaSAK ja sen liitot ovat aloitteellisia työelämän laadun parantamisessa. Pät-kätyöntekijöiden oikeudet ovat parantuneet SAK:n ja liittojen aktiivisuudenja vaikutusvallan ansiosta. Työntekijälähtöiset ja jaksamista edistävät työ-aikaratkaisut lisääntyvät työehtosopimuksissa. Muutkin työelämän laatuaparantavat yhteiset sopimustavoitteet voidaan saada tiukalla koordinaatiollaläpi työehtosopimuksiin. SAK:n ja liittojen tiivis yhteinen vaikuttaminen pää-töksentekijöihin auttaa tavoitteiden saavuttamista.Työsopimuslakiin on tehtävä merkittäviä muutoksia työntekijöiden oikeuksi-en parantamiseksi Nämä liittyvät erityisesti työvoiman käyttötapoihin, joissatyönantajat liian helposti pystyvät kiertämään työntekijöiden perusoikeuksia. Työsuhteeseen liittyviä velvoitteita on täsmennettävä. Lailla on es- tettävä se, että mm. yrittäjä-, alihankinta-, konsultti- tai muita näihin verrattavia sopimuksia hyväksikäyttäen työnantaja voi kiertää työ- suhdevelvoitteita, vaikka työ tehdään työsuhteeseen rinnastettavalla tavalla. Vuokratyöntekijöiden työsuhteissa pitää noudattaa samoja tai pa- rempia ehtoja kuin käyttäjäyrityksen oman henkilöstön työsuhteissa. Vuokratyöntekijöille on taattava vakituinen työsuhde vuokratyönan- tajaan ja oikeus takuupalkkaan toimeksiantojen väliseltä ajalta. Vuokratyöntekijöillä ei voi korvata vakinaista henkilöstöä. Määräaikaisten työntekijöiden asemaa on selkiytettävä tilanteessa, jossa yrityksellä on tarjolla työsopimuslaissa tarkoitettua lisätyötä.
  19. 19. 18 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 Takaisinottovelvollisuuden on koskettava myös määräaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä.Työehtosopimukset ovat edelleen keskeinen työsuhteen ehtoja määrittäväsäännöstö. Sopimusten osapuolten tasavertaisen aseman takaamiseksityöntekijäpuolen oikeuksia on lisättävä. Tämä tarkoittaa niin sopimisen peli-sääntöjen täsmennystä kuin työntekijöiden edustajien aseman turvaamista. Paikallinen sopiminen ja sen oikeudenmukaisuus osana työehdoista sopimista edellyttävät toimivia pelisääntöjä osapuolten kesken. Lainsäädäntöön on saatava säännökset, joissa määritellään paikal- lisen sopimisen muodot, osalliset, vaikutukset ja oikeusturvakeinot. Työnantajien tulkintaetuoikeutta työehdoista on siirrettävä paikalli- sella tasolla luottamusmiehille. Paikallisten sopimusten osalta työ- rauhavelvollisuus alkaa vasta paikallisen sopimuksen solmimisella. Valtakunnallisten työehtosopimusten soveltamisalan pitää määräy- tyä sekä työnantajan että työntekijöiden edustettavuuden mukaan eikä vain työnantajan järjestäytymisen mukaan. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä muiden henkilös- tön edustajatehtävissä toimivien ehdokas-, irtisanomis- ja jäl- kisuojaa on parannettava nykyisestä muun muassa niin, että riitau- tettu henkilöstön edustajan irtisanominen voi astua voimaan vasta lainvoimaisella oikeuden päätöksellä. Myös henkilöstön varaedusta- jille on kaikilla aloilla saatava samantyyppinen suoja.Työntekijöiden aseman suojaamiseksi tarvitaan monia keinoja. Yhdenver-taisuuden parantaminen sekä ylipäätään työntekijöiden perusoikeuksienkunnioittaminen täytyy olla työelämän kehittämisen kulmakiviä. Työtaisteluoikeus on säilytettävä keskeisenä työntekijöiden ihmisoi- keutena ja demokraattisen yhteiskunnan peruspilarina niin kansalli- sesti kuin EU:ssakin. Neuvottelu- ja työtaisteluoikeuksia on kunnioi- tettava suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhtä lailla Euroopan unionissa kuten Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää. EU:ssa on perussopimuksiin liitettävä sosiaalisen edistyksen pöytäkirja, jos- sa todetaan työelämän perusoikeuksien menevän sisämarkkinava- pauksien edelle. Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä on sekä parannettava viranomaisten tiedonsaanti- ja valvontaoikeuksia että lisättävä sanktioita. Työnantajilla on oltava velvollisuus tehdä työ- paikalle yhdenvertaisuussuunnitelma. Myös tasa-arvosuunnitelmien laatimista työpaikoilla on edistettävä tehokkain viranomaistoimin ja työmarkkinajärjestöjen yhteisin kehittämishankkein.
  20. 20. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 19Sosiaalista Eurooppaa rakentamassaSAK pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolilla säilyy vahva asema sosi-aalisen Euroopan rakentamisessa. SAK tukee Euroopan ammatillista yh-teisjärjestöä (EAY) tämän tavoitteen saavuttamisessa. SAK osallistuu myösvahvasti yhteisen eurooppalaisen ay-liikkeen työhön, jotta näkemyksemmesosiaalisesta vuoropuhelusta etenee niin EU:ssa kuin sen jäsenvaltioissa-kin.Talouskriisi ja sen useissa Euroopan maissa aiheuttama julkisen taloudenepätasapaino on nostattanut vaatimuksia aiempaa keskitetymmän Euroop-palaisen talousjärjestelmän luomisesta. Euroopan unionin komissio haluaakoordinoida Euroopan palkkakehitystä ja eläkekeskustelua. Käytännössäse tarkoittaa palkankorotusten tason sitomista pelkästään tuottavuuteen jaeläkkeelle siirtymisiän yhtenäistämistä Eurooppa-tasolla.Samaan aikaan käydään myös ay-liikkeen sisällä voimakasta keskusteluasiitä, pitäisikö vähimmäispalkoista säätää lailla vai jätetäänkö sopiminentyömarkkinaosapuolten välille. Ay-liike jakaantuu asiassa kahtia, pohjois-maat kannattavat voimakkaasti – Irlannin ja Kreikan varoittavien esimerkki-en myötä – sitä, että palkoista sovitaan edelleen vain työehtosopimuksissa.Monissa maissa, erityisesti heikon järjestäytymisen EU-maissa halutaanturvata palkkataso laeilla.Mikäli talouskasvu ei jatku tai kestävyysvaje aiheuttaa velkakriisin, voi EU-tasolla löytyä poliittista tahtoa puuttua työmarkkinoiden toimintaan enem-män kuin se nyt haluaa tai pystyy. Samalla sillä saattaa olla mielenkiintoarajoittaa eri toimin ay-liikkeen työtaisteluoikeuksia työmarkkinahäiriöidenminimoimiseksi. EU-tasolla on kunnioitettava kolmikantaista työmarkkina-asioiden valmistelua ja ay-liike on otettava mukaan etsimään talouskriisin ja kestävyysvajeen luomien ongelmien ratkaisua. Myös ay-liike kantaa vastuunsa eikä omilla toimillaan lisää talouden epävakautta, vaan pyrkii tasapainoiseen ja ennustettavaan sopimustoimintaan. Tämä edellyttää myös työnantajilta vastaavaa sitoutumista. Pohjoismailla on yhteinen näkemys sopimuksiin perustuvasta palk- kajärjestelmästä. Pohjoismaisen ay-liikkeen on koordinoitava voi- makkaasti yhteisiä näkemyksiään, jotta pohjoismainen sopimusjär- jestelmä voidaan turvata. Pohjoismaiden vahva sopimisen kulttuuri on säilytettävä. Se on EU- tasolla esimerkkinä hyvin hallinnassa olevasta sopimusjärjestelmäs- tä.
  21. 21. 20 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016TAVOITTEENA TÄYSTYÖLLISYYSTalouspolitiikka kestävän kasvun edistäjänäTalouspolitiikan on tuettava vakaata ja kestävää taloudellista kasvua sekätyöllisyyttä. Maailmantalouden painopisteen siirtyminen uusiin maihin, il-mastonmuutoksen aiheuttamat muutostarpeet sekä EU:n tuleva kehitysasettavat talouspolitiikalle reunaehtoja, joihin on löydyttävä kestävät ratkai-sut.Suomen menestys on perustunut korkeaan osaamiseen, teknologian hy-väksikäyttöön, riittäviin investointeihin, tehokkuuteen, innovaatioihin ja hy-vään tuottavuuteen. Myös tulevaa kasvua on rakennettava tälle pohjalle.Yksityisen ja julkisen sektorin toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Ta-louskasvu perustuu laadukkaille julkisille palveluille ja infrastruktuurille.Kestävä talouskasvu tarkoittaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisestikestävää kasvua. Suomi on pitkien etäisyyksien pohjoinen maa, joka elääpaljolti viennistä. Tämän vuoksi kulutamme paljon energiaa ja luonnonvaro-ja. Ympäristönsuojelun ja talouskasvun yhdistämisessä olemme kuitenkinonnistuneet suhteellisen hyvin, vaikka paljon onkin vielä tehtävää. Suomion johtavia maita esimerkiksi energiatehokkuudessa ja uusiutuvien energia-lähteiden hyödyntämisessä.Kansainvälinen talous- ja työllisyyskriisi jätti jälkensä myös Suomen talou-teen ja työmarkkinoille. Kokonaistuotannon palautuminen taantumaa edeltä-neelle tasolle vie muutamia vuosia ripeänkin talouskasvun vallitessa. Työlli-syyden kohoaminen kriisiä edeltäneelle tasolle voi viedä vieläkin kauemmin.Lähitulevaisuuden merkittävin talouspoliittinen ongelma koskee sitä, mitenyhdistetään samanaikaisesti tarve ylläpitää voimakasta talouskasvua sii-hen, että julkisen talouden kestävyyttä määrätietoisesti parannetaan. Ikära-kenteen muutoksesta seuraavan kestävyysvajeen mittaluokasta on ole-massa toisistaan poikkeavia arvioita. Kuntatalouden on oltava kunnossa,jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Kuntarakenne on edelleen liian ha-jaantunut ja monen kunnan menokehitys kestämättömällä uralla. Kuntienyhdistämistä toimiviksi kokonaisuuksiksi on jatkettava kuntatalouden saat-tamiseksi kestävälle pohjalle ja palveluiden turvaamiseksi. Julkista taloutta voidaan tasapainottaa vain korkeamman työlli- syysasteen oloissa. Nuorten työllisyyttä on lisättävä tarjoamalla kai- kille koulutuspaikka ja nopeuttamalla opintoja. Parhaassa työiässä olevien työllisyyttä voidaan parantaa torjumalla työttömyyttä ja ikääntyvien työllisyyttä nostaa esimerkiksi räätälöimällä työtehtäviä ja työelämää kunkin työkyvyn mukaisiksi. Verotusta on uudistettava 2010-luvun tarpeisiin siten, että hyvin- vointipalvelujen riittävä rahoitus turvataan. Uudistuksen pitää edis- tää työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä parantaa työn tekemi-
  22. 22. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 21 sen kannattavuutta. Verotuksen on määräydyttävä veronmaksuky- vyn mukaan. Ansiotulojen verotuksessa tarvitaan edelleen progres- siota. Yritysverotuksen on oltava kilpailukykyistä, mutta Suomen ei pidä olla aggressiivinen verokilpailija. Pääomatulojen verotukseen on tuotava progressio ja listaamattomien yritysten osinkoverotuksen verottomuus poistettava. Välillisen verotuksen haitalliset tulonjako- vaikutukset on hyvitettävä pienipalkkaisille palkansaajille. Energia- veroja ei pidä korottaa.Valtion on huolehdittava kasvun edellytyksistä laaja-alaisesti. Joillakin aloil-la tarvitaan suurempaa elinkeinopoliittista aloitteellisuutta, esimerkiksi val-tio-omistajuuden kautta, mutta sen rinnalla ei saa laiminlyödä yleisestäkasvuympäristöstä huolehtimista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettäkustannuskehitys, sääntely, kilpailupolitiikka ja verotus pyritään pitämäänmahdollisimman ennustettavana. Teollisten investointien lisäämiseksi koh-tuuhintaisen energian saatavuudesta on huolehdittava. Talouspolitiikan päätavoitteena on oltava täystyöllisyyden saavut- taminen. Talouskasvun ja hyvän työllisyyden avulla voidaan turvata julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Ta- louspolitiikan avulla on varmistettava se, että Suomi on palkansaajil- le hyvä paikka elää ja että yritysten toimintaedellytykset on turvattu.Työvoimapolitiikkaan laatua ja tehoaViimeisten vuosikymmenten aikana työttömäksi jääneistä vain noin puoleton palannut avoimille työmarkkinoille. Työttömyys nousee taantumassa no-peasti, mutta alenee nousukaudella huomattavasti hitaammin. Osin tämäjohtuu siitä, että uudet työpaikat syntyvät eri aloille kuin mistä työ hävisi.Työn teettämisen tapojen muuttuessa työttömyysjaksot vuorottelevat työnkanssa. Toisaalta pitkistä työsuhteista irtisanotut näyttävät ajautuvan epä-varmemmalle työuralle.Muutosturvan toimintamalli syntyi SAK:n työn tuloksena vuonna 2005. Mallioli ensimmäinen vastaus siihen, että työntekijöiden siirtyminen työstä työ-hön voidaan turvata rakennemuutostilanteissa. Malli on osoittanut tarpeelli-suutensa ja se on toiminut erityisesti isoissa irtisanomistilanteissa. Nykyäänmyös lomautetut voivat päästä muutosturvan piiriin. Muutosturvallisuutta onolennaisesti parantanut myös koulutuksen aikaisten etuuksien parantaminen. Kaikille työttömille työnhakijoille on tarjottava työllistymispalveluja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäännistä. Työl- listymispalveluja, kuten koulutusta, palkkatuettua työtä ja työharjoit- telua on lisättävä huomattavasti ja palveluihin pääsyä on nopeutet- tava työttömyyden pitkittymisen estämiseksi. Tavoitteena on, että vähintään 30 prosenttia työttömistä ja vähintään 50 prosenttia pitkä-
  23. 23. 22 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 aikaistyöttömistä osallistuu koulutukseen, työhön, työharjoitteluun tai muuhun palveluun. Muutosturvan piiriin pääsyn ehtoja on helpotettava ja yksinkertais- tettava. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä ja irtisanomistilan- teissa työntekijöiden pitää päästä muutosturvan piiriin samoin eh- doin. Työnantajan vastuuta muutostilanteiden hoidosta on lisättävä. Työvoimapoliittisen koulutuksen hankintaan on asetettava laatukri- teerit. Työllisyysmäärärahat on sidottava osittain työllisyystilanteeseen. Jos työvoimapolitiikan resurssit seuraisivat työllisyystilannetta, työ- voimapolitiikka vakauttaisi suhdanteita ja estäisi nykyistä tehok- kaammin työttömyyden kasvun ja pitkittymisen.Koulutusta, tukityötä ja työharjoittelua käytetään toisinaan kontrollikeinonatyöttömyysturvan saamiseksi tai työttömyystilastojen siivoamiseksi ilmankunnollista suunnitelmaa siitä, miten työttömän työnhakijan työhön paluutaparhaiten tuettaisiin. Tällainen aktiivitoimien väärinkäyttö myös synnyttääpoliittisesti värittynyttä puhetta tempputyöllistämisestä. Aktiivitoimien on ol-tava mielekkäitä, ja samalla on lopetettava työttömien syyllistäminen ja nöy-ryyttäminen. Työllistymissuunnitelmien laatua on parannettava. Suunnitelmassa on sovittava täsmällisesti, miten työhön paluuta tuetaan. Työllisty- missuunnitelman on sidottava sekä työnhakijaa että viranomaisia. Työttömän työnhakijan oikeusturvaa on parannettava. Työttömällä työnhakijalla on oltava mahdollisuus kieltäytyä täysin epätarkoituk- senmukaisesta koulutuksesta, työharjoittelusta tai palkkatuetusta työstä. On arvioitava uudelleen, millaisissa tilanteissa työtön työnhakija voi- si menettää oikeutensa työttömyysturvaan eli saada karenssin. Ka- renssin kesto pitäisi porrastaa työstä kieltäytymistä tai eroamista koskevissa tilanteissa työsuhteen laadun ja keston mukaan.Paikallisin voimin tehokkaaseen työnvälitykseenSuomessa työllisyystoimien hallinto ja ohjaus on varsin hajanaista. Työvoi-mapolitiikan toimista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, joka ohjaa valtionaluehallinnon kautta työ- ja elinkeinotoimistoja. TE-toimistoilla on noin 200toimipistettä koko maassa. Kunnilla on oma roolinsa kuntalaisten työllisty-misen tukemisessa. Kela ja työttömyyskassat vastaavat työttömyysturvanmaksatuksesta. Lisäksi Suomessa on 39 työvoiman palvelukeskusta, jotkatarjoavat työttömille työhön paluuta tukevia palveluja työ- ja elinkeinotoimis-tojen, kunnan ja Kelan yhteistyönä.
  24. 24. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 23 Paikallista yhteistyötä työllisyyden hoidossa on tiivistettävä ja lope- tettava viranomaisten keskinäinen pallottelu siitä, kuka vastaa vai- keasti työllistyvien asiakkaiden palveluista. Työvoiman palvelukes- kuksille on luotava pysyvä toimintamalli ja taattava rahoitus koko maahan. Niillä on oltava kokonaisvaltainen vastuu kaikkien työ- markkinatukea saavien työttömien palveluista.Kaikkien työpanosta tarvitaanSuomen työmarkkinoilla tarvitaan kaikkien työpanosta. On järkevämpääniin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta saada osatyökykyiset ja vaikeastityöllistyvät pysyvämmin mukaan työmarkkinoille. On luotava pitkään työt-töminä ja toistuvasti työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneille työ-voimapolitiikan perälautamalli, joka takaisi pysyvämmän työllistymisen.Sosiaaliset yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 1400 vajaakuntoista janoin 1000 pitkäaikaistyötöntä. Määrä on aivan liian pieni ja kertoo, ettäpelkkä sosiaalisille yrityksille maksettava palkkatuki ei riitä laajaan työllis-tämiseen. Kolmannen sektorin yhdistykset ja järjestöt ovat jatkossakin kes-keisiä työllistäjiä. Järjestöjen tekemällä työllä on ollut iso merkitys pitää pit-kään työttömänä olleet kiinni työn syrjässä ja estää heidän syrjäytymisensäyhteiskunnasta. Tätä työtä on tuettava myös jatkossa. Yritysten on myöskannettava vastuunsa osatyökykyisten työllistymisestä. Suuret työnantajat on velvoitettava työllistämään osatyökykyisiä tie- tyn osan työvoimastaan.Kaikille ammatillinen tutkintoSuomessa on laadukas ja kattava koulutusjärjestelmä peruskouluista kor-kea-asteen koulutukseen. Maailman huippua olevan peruskoulun jälkeensuomalaisilla nuorilla on erinomaiset mahdollisuudet jatkaa opintojaan am-matillisessa koulutuksessa tai lukioissa ja edelleen ammattikorkeakouluissatai yliopistoissa. Myös aikuisten koulutukseen osallistuminen on Suomessaaktiivista.Suomi tarvitsee menestyäkseen korkeaa osaamista jatkossakin. Työmark-kinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammat-tilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee jalaskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttu-vat. Muodollisen, tutkintoperusteisen koulutusjärjestelmämme kyky vastatatulevaisuuden haasteisiin on rajallinen. Tarvitaan laajempia muutosta tuke-via järjestelyjä, joissa työmarkkinaosapuolilla on vastuuta mm. koulutukses-ta työmarkkinoille siirtymistä tukevassa toiminnassa sekä koulutus- jaosaamistarpeiden ennakoinnissa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa am-matillisesta koulutuksesta hankitaan aikuisena, joko henkilöstökoulutukse-na tai muuna ammatillisena aikuiskoulutuksena.Suomessa on edelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu amma-tillinen koulutus. Nuoria peruskoulun päättäviä jää ammatillisen koulutuksen
  25. 25. 24 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016ulkopuolelle ja lähes 10 000 opiskelijaa keskeyttää ammatillisen koulutuk-sen joka vuosi. Peruskoulua on kehitettävä niin, että koko ikäluokalle tarjotaan val- miudet siirtyä toisen asteen koulutukseen. Kaikille peruskoulunsa päättäville on varmistettava opiskelu-, työ-, harjoittelu- tai työpajapaikka. Koulutustakuu on saatava toimimaan myös käytännössä niin, että kaikilla peruskoulun päättävillä on mahdollisuus jatkaa opintojaan. Yhtenä vaihtoehtona on säätää kai- kille peruskoulun päättäville oppioikeus koskemaan toisen asteen koulutusta, ja näin varmistaa viranomaisten vastuu järjestää koulu- tuspaikka kaikille nuorille. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä on vähennettävä lisäämäl- lä opetusta, ohjausta ja tukitoimia. 2010-luvun aikana jokaiselle työikäiselle on taattava mahdollisuus suorittaa vähintään ammatillinen tutkinto. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää niin nuorten kuin aikuistenkin koulutuksessa uusia toimia ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta on poistettava opiskelijamaksut ja siten taattava koulutuksen maksuttomuus myös heille. Oppilaitoksil- le luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia. Esimerkiksi lisärahoitusta voitaisiin suunnata työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan.Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiinAmmatillista tutkintojärjestelmää on kehitettävä työelämän tarpeista lähtien.Ammatillisessa peruskoulutuksessa on tarjottava valmiudet työelämässäselviytymiseen ja kelpoisuus jatko-opintoihin. Tämä tarkoittaa ammattialanhallinnan ohella myös yleisimpiä valmiuksia kuten sosiaalisia taitoja, oppi-maan oppimisen taitoja, kielitaitoa, tietoyhteiskuntataitoja sekä työelämä-osaamista. Ammatillisen peruskoulutuksen laajuudesta on jatkossakin pidettävä kiinni. Samalla on lisättävä joustavuutta tutkinnon suorittamistavois- sa esimerkiksi yhdistämällä oppilaitosmuotoista koulutusta ja oppi- sopimuskoulutusta. Työssä oppimista lisäämällä ja helpottamalla opintoalan vaihtamista voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä. Työelämävalmiuksien opetusta on lisättävä kaikessa koulutuksessa. Koulutukseen on sisällytettävä myös työelämän sopimuskäytäntöjen ja työlainsäädännön opetusta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa työelämävalmiuksia parantamalla edistetään nuorten työssäoppi- misjaksojen suorittamista ja työelämään kiinnittymistä.
  26. 26. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 25 Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välillä on lisättävä. Toisen asteen koulutus on koottava yhtenäisiksi kokonai- suuksiksi esimerkiksi kuntayhtymien alaisuuteen. Samalla voidaan madaltaa keinotekoisia raja-aitoja eri koulumuotojen välillä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää on uudistettava si- ten, että rahoitus kannustaa huolehtimaan koko ikäluokan koulutuk- sesta sekä siitä, että mahdollisimman moni myös suorittaa tutkinnon ja työllistyy valmistumisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen on osaltaan murrettava vanhakantaisia sukupuolijakoja miesten ja naisten ammatteihin.Työelämän näkökulmasta koulutusjärjestelmä on edelleen monimutkainen.Koulutuksen kentässä on valtava määrä toimijoita, erilaisia koulutuksen jär-jestämismuotoja ja tutkintoja. Neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat nekin edel-leen hajallaan oppilaitoksissa ja työhallinnossa. Työpaikkojen ja kansalaisten osaamista koskevat neuvonta- ja oh- jauspalvelut on koottavan yhteen, myös sähköisesti, ja palvelujen saatavuus on turvattava koko maassa. Aikuisten ammatillista koulutusta on tehostettava tarjoamalla koulu- tusta joustavasti ympäri vuoden. Aiemmin opitun tunnistaminen ja opintojen henkilökohtaistaminen on saatettava osaksi kaikkea koulutusta. Opetushallinnon pitää valmistella yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa menettelytavat aiemmin opitun tunnistamiseksi ja hyväksymiseksi sekä opintojen yhteensovittamiseksi. Opintoaikojen lyhentämiseksi ja opiskelijoiden motivaation parantamiseksi koulutuksen järjestäjiä kannustetaan tä- hän työhön. Myös ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä on uudistettava näistä lähtökohdista. Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä valinnan mah- dollisuuksia ammattialan sisällä ja yli koulutusalojen. Tutkinnon osi- en joustava yhdistäminen palvelee työelämän tarpeita ja voi luoda kokonaan uudenlaista osaamista työelämän tarpeisiin. Opistoasteen tutkinnon suorittaneille on kehitettävä oppisopimus- tyyppinen koulutusmalli, joka mahdollistaa tutkinnon päivittämisen ja laajentamisen ammattikorkeakoulututkinnoksi.Opintoihin siirtymistä nopeutettavaSuomen menestys perustuu huippuosaamiseen läpi koulutusjärjestelmän.Suomi tarvitsee myös jatkossa kattavan korkeakouluverkon niin, että maa-kunnissa on tarjolla laadukasta ja kilpailukyistä korkeakoulujen toimintaa.Korkeakouluverkon rakenteellista uudistamista on jatkettava näistä lähtö-
  27. 27. 26 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016kohdista. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli työelämälähtöisen uudentiedon tuottajana. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys-ja innovaatiotoimintaan on saatava riittävä rahoitus. Siirtymistä korkea-asteen opintoihin toisen asteen koulutuksen jäl- keen on nopeutettava uudistamalla opiskelijavalintoja. Erityisesti yli- opistoissa tarvitaan toimia, joilla opiskelijoiden valmistumista tavoi- teajassa lisätään, esimerkiksi helpottamalla mahdollisuuksia vaihtaa koulutusohjelmaa kandidaattitutkinnon jälkeen. Opintojen ohjausta korkea-asteella on lisättävä. Korkea-asteen opintotukijärjestelmää on uudistettava tukemaan päätoimista opiskelua ja tavoiteajassa valmistumista. Toisen asteen opintotukea on parannettava erityisesti itsenäisesti asuvien opiskeli- joiden osalta.Syrjimätön työelämä on kaikkien oikeusSuomalaisella yhteiskunnalla on oltava valmiudet huolehtia maahanmuutta-jien hyvästä kotouttamisesta ja työllistymisestä. SAK:lle yhteiskunnallinenoikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä periaatteita. Kaikilletyöntekijöille kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kansalaisuudesta jaetnisestä taustasta riippumatta. Muukalaisvihalle tai vastakkainasettelulle eisaa antaa tilaa Suomessa. Rasismia ei voi hyväksyä missään muodossa. Työyhteisöissä on edistettävä monikulttuurista asenneilmastoa ja karsittava ennakkoluuloja. Kansainvälistyvä työelämä on mahdolli- suus suomalaiselle yhteiskunnalle, ei uhka.Hallittu maahanmuutto perustuu työvoiman tarpeeseenSuomessa asuu vähän ulkomaalaisia. Vuoden 2009 lopussa Suomessa olinoin 155 000 ulkomaan kansalaista. Maahanmuuttajista on työikäisiä noin80 prosenttia, mutta heidän työttömyysasteensa on lähes kolminkertainenkantaväestöön verrattuna. Suomen työmarkkinoilla työskentelee maassapysyvästi asuvia ulkomaalaisia noin 65 000 ja suunnilleen saman verrantilapäisiä ulkomaalaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöi-den tarkasta määrästä, sijoittautumisesta työmarkkinoille ja osaamisensa eiole täsmällistä tietoa, koska tilastointi on hajanaista ja puutteellista. Se hanka-loittaa huomattavasti ulkomaamaisen työvoiman tarvearvion tekemistä.Useimmilla aloilla on Suomessa riittävästi työvoimaa tarjolla. SAK:n jäsen-liittojen kokemusten mukaan monilla aloilla ulkomaalaisen työvoiman palk-kaaminen kertoo useammin huonoista työehdoista ja työvoimakustannuk-sista säästämisestä kuin aidosta työvoimapulasta.Ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvaessa joillekin SAK:laisille aloil-le on syntynyt kahdet työmarkkinat. Ongelmia esiintyy esimerkiksi raken-nus- ja teknologiateollisuudessa, maataloudessa sekä puutarha-, majoitus-,siivous- ja ravitsemisaloilla. Ulkomaalaisille työntekijöille ei esimerkiksi
  28. 28. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 27makseta ylityö-, viikonloppu- eikä lomakorvauksia ja ammattityöntekijänpalkka on tyypillisesti työehtosopimusten minimin mukainen. Eniten ongel-mia on työpaikoilla, joiden työntekijät ovat Suomessa tilapäisesti ja joissatyö on pilkottu alihankintaketjuihin. Ulkomaisen työvoiman palkkaamiseenliittyy väärinkäytöksiä ja jopa ihmiskaupan piirteitä. Suomessa on myös pa-perittomia ihmisiä, joista ei tiedetä juuri mitään. Työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä niin kauan, kun työlli- syystilanne on huono ja työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta ei ole kunnossa. Satavuusharkinta turvaa suomen työmarkkinoilla jo ole- vien työllisyyttä ja varmistaa kolmansista maista rekrytoitavien työn- tekijöiden työehtojen asiallisuuden. Maahanmuuton ja työvoiman liikkuvuuden tilastointia on parannet- tava, erityisesti tilapäisesti työskentelevien EU-kansalaisten tilas- tointia on täsmennettävä. Kaikkeen Suomessa tehtävään työhön on sovellettava suomalaisia lakeja ja työehtosopimuksia. Yritysten ja työnvälittäjien vastuuta on lisättävä. Työn tilaajan ja pääurakoitsijan on vastattava alihankkijoi- den palveluksessa olevien työntekijöiden sekä vuokratyöntekijöiden palkoista, eläkkeistä ja sosiaaliturvamaksuista. Laittomiin työnväli- tysmaksuihin on puututtava. Ulkomaalaisia palkkaavien työnantajien valvontaa on tehostettava ja lisättävä tarvittaessa sanktioita. Viranomaisvalvonnan henkilökuntaa ja voimavaroja on lisättävä se- kä valtuuksia laajennettava. Erityisesti lisäresursseja tarvitaan ul- komaisten työntekijöiden työsuhteen ehtojen valvontaan ulkomaa- laistarkastajille, tilaajavastuutarkastajille sekä veroviranomaisille, ra- javartiolaitokselle ja poliisille.Työ ja kielitaito helpottavat kotoutumistaUlkomaalaisten kotoutumiseen tarvitaan voimavaroja. Myös maahan muut-taneilla työntekijöillä pitää olla oikeus kotouttamispalveluihin. Suomen tairuotsin kielen oppiminen ja työnteko sekä yhteydet paikalliseen väestöönedistävät parhaiten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien työllisyyttä on parannettava ja mahdollisuuksia kielikoulutukseen on lisättävä. Ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaavien työnantajien on osallistutta- va kieliopetuksen ja perehdyttämisen aiheuttamiin kustannuksiin.SAK:n jäsenliitoissa on tehty viime vuosina paljon työtä Suomessa tilapäi-sesti työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden auttamiseksi. Näitätyöntekijöitä on Suomessa suhteellisen paljon. Turvaamalla myös tilapäi-
  29. 29. 28 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016sesti Suomessa töissä oleville yhdenvertaiset työehdot voidaan kaksientyömarkkinoiden leviämistä Suomeen hillitä.Elinkeinopolitiikasta kasvun avaimetHyvinvointivaltiota ei voida ylläpitää ilman työpaikkoja, ja työpaikkoja ei oleilman menestyvää elinkeinotoimintaa. Toimiva hyvinvointivaltio puolestaantukee talouskasvua ja työllisyyttä esimerkiksi sosiaalisten turvaverkkojen,koulutuksen ja terveydenhuoltojärjestelmän kautta.SAK:laisten työntekijöiden työllisyys ja toimeentulo riippuvat ratkaisevasti sii-tä, miten suomalainen työ pärjää. Vaikuttaminen siihen, että suomalainen te-ollisuus ja palvelut menestyvät on tärkeä osa ay-liikkeen edunvalvontatyötä.SAK:n tavoitteena on työpaikkojen ja investointien lisääminen Suomessa.Teollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on monia muita maita mer-kittävämpi. Metsäteollisuuden työpaikkojen vähentymien ja myös muussateollisuudessa tapahtuneet muutokset ovat voineet antaa vääränlaisen ku-van, mille pohjalle Suomen pärjääminen globalisaatiossa tulevaisuudessaperustuu.Suomen tulevaisuuden kasvu koostuu uudistumiskykyisestä teollisesta sek-torista, kasvavasta palvelusektorista ja molempia tukevista luovista aloista.Raja-aidat teollisuuden ja palveluiden välillä ovat hämärtyneet: monet yri-tykset tuottavat sekä tavaroita että palveluita. Palveluiden kehittämiseentarvitaan lisää panoksia. Teollisen tuotannon tulevaisuus on korkean jalos-tusasteen ja osaamisen tuotteissa.Monella alalla menestys perustuu nykyään teknisen taidon lisäksi tarpeidentunnistamiseen. Näin luodaan uusia, innovatiivisia ja kuluttajien mieltymyk-siin vastaavia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkkeinä mainittakoonkasvava kiinnostus ympäristöteknologiaan ja digitalisoitumisen myötä li-sääntyvä tietointensiivisten palveluiden kysyntä. Kotimainen tekninenosaaminen ja insinööritaito ovat ensiluokkaisia. Niitä on kehitettävä entises-tään markkinoiden kysyntää vastaaviksi.Luonnonvarojen hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia uusien yritys-ten ja työpaikkojen luomiseen. Kaivosteollisuuden uusi nousu on siitä erin-omainen esimerkki. Kaivostoimintaan on lähivuosina mahdollista luoda tu-hansia uusia työpaikkoja. Työpaikat ovat syntymässä erityisesti rakenne-muutoksista kärsiville Itä- ja Pohjois-Suomen alueille. Valtiovallan toimenpi-teitä tarvitaan muun muassa rautatieyhteyksien ja muun infran rakentami-seksi. Alalle tarvitaan lisää kotimaista omistusta, jotta kaivostoiminnastasaatu hyöty saadaan mahdollisimman hyvin jäämään kotimaahan. Uusinatoimijoina voivat olla sekä yksityiset yritykset että valtio. Riittävän kotimai-sen omistuksen varmistaminen on tärkeää myös huoltovarmuuden ja oma-varaisuuden näkökulmasta.
  30. 30. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 29Palvelualojen merkitys Suomen kokonaistyöllisyydestä on ollut jatkuvastikasvussa. Alan kehittymisen varmistamiseksi on huolehdittava siitä, ettätutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksia suunnataan riittävästi palve-lualojen työllisyyden, tuottavuuden sekä vientimahdollisuuksien parantami-seksi. Matkailualalla on edelleen suuria mahdollisuuksia sekä kotimaisenettä ulkomaisen kysynnän lisäämiseen. Alan kehittymistä on tuettava pitä-mällä huolta osaavien työntekijöiden kouluttamisesta, alan toimintaedelly-tyksistä sekä riittävästä markkinoinnista ulkomaille. Tarvittavat toimenpiteeton koottava matkailustrategiaksi.Taide- ja kulttuurialat ovat työvaltaisia aloja. Lähes viisi prosenttia työssä-käyvistä suomalaisista työskentelee kulttuurialoilla. Valtiovallan on huoleh-dittava kulttuuripalveluiden riittävästä rahoituksesta ja saatavuudesta, silläkulttuurilla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille, luovuudelle ja taloudenkasvulle. Kulttuurivientiä on edistettävä. Yleisradion rahoitus on turvattavakestävällä tavalla, jotta sananvapaus ja laadukas monipuolinen tiedonväli-tys voidaan turvata. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on luotava mahdollisuuksia uusille yrityksille ja kasvualoille. Tavoitteena on oltava investointien lisää- minen Suomessa. On tuettava uusien innovaatioiden hyödyntämis- tä, varmistettava ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman koulutus, huolehdittava yritysten rahoituksesta ja rakennettava tarvittava inf- rastruktuuri.Innovaatiota ja kasvuyrityksiäKehitys-, tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävä taso on turvattava. Ta-voitteena on oltava rahoituksen nostaminen vähintään neljään prosenttiinbruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää riittävää julkista panostusta. Inno-vaatiopolitiikkaa on uudistettava niin, että se tukee entistä paremmin talo-uskasvua ja työllisyyttä. Työpaikkojen innovaatiotoiminta on tähän mennes-sä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Työntekijöiden nykyistä parempi mu-kaan ottaminen työpaikan ja yrityksen kehittämiseen voi tuoda suuriakinuusia mahdollisuuksia esimerkiksi tuottavuuden parantamiseen.Elinkeinopolitiikan tavoitteena on oltava uusien kasvuhakuisten yritystensaaminen maahan ja investointien houkutteleminen. Samalla on huolehdit-tava jo olemassa olevien yritysten riskirahoituksesta. Yritysten rahoitus- janeuvontaverkostoa on selkeytettävä. Finnveran ja Teollisuussijoituksentoimintaedellytykset on turvattava. Suomalaisen vientiteollisuuden rahoituk-selliset kilpailuedellytykset on pidettävä samalla tasolla kuin muissa kilpaili-jamaissa. Yrityksille tarjottavien vientitakuiden saatavuus ja ehdot on pidet-tävä kilpailukykyisinä. Myös viennin jälleenrahoituksen ehtoja on parannet-tava. Näillä keinoilla voidaan tukea viennin kasvua ja pitää yllä työllisyyttä.Kolmikantaista yhteistyötä alueellisen elinkeinopolitiikan valmistelussa, seu-rannassa ja toteuttamisessa on lisättävä.Valtion omistajapolitiikan on oltava kasvua ja työllisyyttä tukevaa. Aktiivisel-la omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinorakenteen uudistumista siten,
  31. 31. 30 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016että otetaan huomioon myös työntekijöiden aseman turvaaminen muutok-sissa. Valtion omistajapolitiikalla on tavoiteltava yhteiskunnallisesti kestä-vää tulosta. Omistajapolitiikalle on luotava pelisäännöt, joissa strategiset,elinkeinopoliittiset ja työllisyyspoliittiset näkökohdat ovat keskeisessä ase-massa. Menestyvät valtionyhtiöt tuottavat valtiolle merkittäviä osinkotuottojavuosittain. Valtion on oltava tarvittaessa valmis lisäämään omistamistaan,jos omistajapolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen sitä edellyttää. Kestävän talouskasvun ja korkean työllisyyden ylläpitämiseksi on pidettävä huolta teollisuuden toimintaedellytyksistä ja käytettävä luonnonvaroja innovatiivisella ja kestävällä tavalla. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävästä tasosta on huolehdit- tava ja työntekijät on otettava paremmin mukaan innovaatiotoimin- taan. Valtion omistajapolitiikan on oltava kasvua ja työllisyyttä tuke- vaa.Pitkäjänteiseen liikennepolitiikkaanSuomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa tarvitaan toimiva liikenneverkkoasukkaille, palveluille ja teollisuudelle. Hyvä ja toimiva liikennejärjestelmäon tuotannontekijä sekä keskeinen edellytys suomalaisen kilpailukyvyn jatyöllisyyden ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Logistisen järjestelmän toimi-vuus edellyttää nykytasoa selvästi korkeampia riittäviä infra-investointeja japitkäjänteistä liikennepolitiikkaa. Valtion on järkevää tukea sellaisia liiken-neinvestointeja, jotka mahdollistavat liikenteellisesti tehokkaasti hoidettujenasuinalueiden rakentamisen. Erityisenä painopisteenä liikennepolitiikassaon oltava joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen.Junaliikenteen osuutta on kasvatettava jo ilmastopoliittisistakin syistä. Rai-deliikenteellä on ekologisuuden lisäksi merkitystä yhdyskuntarakenteen tii-vistämisessä sekä teollisuuden kuljetusten perustana. Raideliikenteen ohel-la tarvitaan myös riittäviä panostuksia maantieverkoston kunnon ylläpitoonsekä uusiin investointeihin. Keskeisen valtatieverkoston tasoa on nostetta-va. Turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantaviin investointeihin tarvi-taan lisää resursseja. Liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä on parannettava. Liikenneverkon toiminnasta on pidettävä huolta uusilla investoinneilla ja pitkäjäntei- sellä väylien kunnon ylläpidolla. Tämä edellyttää riittävää budjettira- hoitusta, yli vaalikauden menevää tarkastelua ja suunnitelmallista väyläpolitiikkaa. Liikennehankkeiden rahoitusmalleja on uudistettava siten, että in- vestointeja voidaan tehdä valtiontalouden kannalta mahdollisimman edullisesti. Valtion budjettimenettelyä on kehitettävä joustavammak- si esimerkiksi siten, että investoinnit jaksotetaan joustavasti niiden taloudelliselle pitoajalle. Liikennehankkeiden rahoituksessa on otet- tu käyttöön elinkaarihankkeita, jotka monesti siirtävät rahoitusvas-
  32. 32. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 31 tuuta tulevaisuuteen ja nostavat rahoituskustannuksia. Yhtenä uu- tena rahoitusvaihtoehtona on valtion perustama infrarahoitusyhtiö, joka voi hankkia rahoitusta väyläinvestointeihin yksityisiä toimijoita edullisemmin.Suomalaisen merenkulun tulevaisuuden turvaaminen edellyttää, että tuki javerotus ovat samalla tasolla kuin muissa kilpailijamaissa. Merenkulun toi-mintaedellytyksiä uhkaavat myös Itämerelle kaavaillut muita tiukemmat rik-kipäästörajat. Näillä rajoituksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia myös vientite-ollisuuden työllisyyteen, ellei muita Itämerta käyttäviä maita saada si-toumuksiin mukaan. Kansainvälisen sopimuksen soveltamiselle on EU:ssavarmistettava Suomen kannalta kohtuulliset ja oikeudenmukaiset ehdot. Talvimerenkulun häiriötön toiminta on turvattava ja suomalaisten jäänmurtajien ja monitoimimurtajien toimintaedellytykset varmistet- tava. Tarvitaan myös uusia jäänmurtajatilauksia kotimaasta.Lisää vuokra-asuntojaAsuntopolitiikkaan tarvitaan entistä enemmän pitkäjänteisyyttä. Asuntojentarjonta on saatava vastaamaan kysyntää. Suhdannevaihtelut heijastuvatnyt siten, että vuosittainen asuntotuotanto vaihtelee paljon. Tämä johtaahintojen nousuun, hintakuplaan ja ennen pitkää hintakuplan puhkeamisenmyötä asuntomarkkinoiden romahtamiseen. Asuntotuotantoa voidaan va-kauttaa rakentamalla riittävästi vuokra-asuntoja.Asuntopolitiikassa on pyrittävä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossaotetaan huomioon asuntojen ja työpaikkojen sijainti sekä joukkoliikenteen japalveluiden tehokas järjestäminen sekä erilaisten asukasryhmien tarpeet.Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kunnat eivät ole pys-tyneet tarjoamaan riittävästi uusia tontteja asuntorakentamisen tarpeeseen.Kyse ei ole pelkästään rakentamiskelpoisen maan puutteesta, vaan myössiitä, että kasvukunnilla ei ole varaa vastata asuntojen rakentamiseen liitty-vistä palvelurakentamisen velvoitteista. Myös kunnallistekniikan rakentami-nen, rahoitusongelmat ja kaavoitukseen liittyvät ristiriidat ja valitukset hidas-tavat asuntojen tarjonnan kasvattamista. Asuntopolitiikan painopiste on pidettävä asuntojen tarjonnan lisää- misessä. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi tarvitaan lisää kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja kasvukeskuksissa, työpaikkojen läheisyydessä. Vapaarahoitteinen tuotanto ei riitä vuokra-asuntojen riittävään tuotantoon eikä varsinkaan kohtuuhin- taisten vuokra-asuntojen tarjontaan kasvukeskuksissa. Siksi sosiaa- lista asuntotuotantoa tarvitaan yhä ja erityisesti kasvavilla seuduilla. Vuokra-asuntotuotannon lisäämisen ohella on pidettävä huolta siitä, että asumistukea parannetaan kustannusten nousua vastaavasti ja erityisesti siten, että myös pieniä palkkatuloja saavat pääsevät asumistuen piiriin.
  33. 33. 32 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016Ilmastonmuutosta torjuttava kestävällä energiapolitiikallaSuomen energiapolitiikan on perustuttava monipuolisiin tuotantotapoihin jauusiutuvien energialähteiden kasvuun sekä saastuttavan ja vanhentuvaanteknologiaan perustuvan perusvoiman korvaamiseen päästöttömällä ja mo-dernilla perusvoimalla. Suomessa on myös edistettävä energiansäästönmahdollistavia ratkaisuja. Kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saa-tavuus on turvattava. Uusiutuvan energian tukimuotojen on oltava kustan-nustehokkaita ja tukien toimivuutta on arvioitava säännöllisesti. Energian-tuotannossa lähtökohtana on oltava se, että energia luo uutta kasvua eikäole verorahojen käyttökohde.Ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut ympäristöpoliittiset tavoitteet edel-lyttävät kestävää tuotantoa ja kulutusta kaikilla sektoreilla. Tämä ei merkit-se toimintojen alasajoa millään sektorilla, sillä energiatehokkuuteen japäästöjen vähentämiseen on useimmilla aloilla jo panostettu. Kasvihuone-kaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan mahdollisimman laajaa kansain-välistä sopimusta, jotta kaikki yritykset eri maissa ovat esimerkiksi energia-valtaisessa teollisuudessa samalla viivalla. Suomen on ajettava mahdolli-simman laajaa sopimusta ja varmistettava maamme erityispiirteiden huo-mioon ottaminen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa.Suomen on lisättävä uusiutuvan energian tuotantoa EU-tavoitteiden saavut-tamiseksi. Energiapolitiikan ratkaisujen on oltava johdonmukaisia ja tuetta-va toisiaan.Suomessa osaamista ilmastonmuutosta hillitsevien investointitavaroiden japalvelujen tuottamisessa löytyy monilla aloilla. Yrityksillä pitää olla rohkeut-ta erikoistua voimakkaammin ympäristöteknologiaan. Valtion on suunnatta-va yritystukia siten, että energia-, ilmasto- ja ympäristöteknologian uudetmahdollisuudet saadaan hyödynnettyä ja uusia työpaikkoja luotua. Puura-kentamista on lisättävä kestävän kehityksen edistämiseksi.Työntekijöiden osaaminen on otettava käyttöön työpaikkojen ympäristöasi-oissa. Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että työntekijöillä on paremmatmahdollisuudet seurata työpaikan ympäristöasioita ja vaikuttaa niihin. Tämävoidaan tehdä esimerkiksi niin, että työpaikkojen ympäristönsuojelun yh-teistoiminta yhdistetään työsuojelutoimintaan. Kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa on ohjattava aktiivisesti suuntaan, joka luo Suomessa uusia työpaikkoja ja mahdollistaa vanhojen työpaikkojen ja toimialojen toimintaedellytykset tulevai- suudessakin. Lisäksi on tärkeää, että yritykset ottavat ilmastomuu- toksen torjunnan tosissaan ja mukauttavat toimintojaan ja suuntaa- vat tuotteitaan politiikan mukaisesti. Ilmastopolitiikan työllisyys- ja tulonjakovaikutukset on otettava nykyistä paremmin mukaan pää- töksentekoon. Kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saata- vuus on turvattava.
  34. 34. SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016 33 Ympäristö- ja energiateknologian kehittämiseen sisältyvät mahdolli- suudet on hyödynnettävä kaikilla aloilla, ja Suomesta on tehtävä johtava ilmasto- ja energiateknologian tuottaja. Tutkimusrahoitusta ympäristö- ja energiateknologiaan on lisättävä. Ympäristötukien kestävyys on tutkittava myös työllisyysnäkökulmasta.Työntekijät yritysvastuun ytimeenKeskustelu yritystoiminnan etiikasta on viime vuosina ollut vilkasta. Uudeksivaltavirraksi on noussut näkemys, jonka mukaan yrityksiltä voidaan vaatiamuutakin kuin voiton tuottamista ja lakien noudattamista. Puhutaan yritys-vastuusta tai yritysten yhteiskuntavastuusta, joilla tarkoitetaan vastuun kan-tamista liiketoiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja yritykseneri sidosryhmiin, mm. ammattiyhdistysliikkeeseen.Yritysvastuun haastavimmat kysymykset liittyvät usein liiketoiminnan kan-sainvälistymiseen. Suomalaiselta ja Suomessa tuotteitaan myyvältä yrityk-seltä edellytetään yhä painokkaammin vastuullista toimintaa myös tuotan-toketjunsa muissa osissa. Erityisesti huomio kohdistuu ns. halpatuotanto-maihin, joissa työntekijöiden asema on usein heikko. Yritysten odotetaannoudattavan esimerkiksi työnelämän perusoikeuksia ja muita ihmisoikeuk-sia silloinkin, kun toimintamaan säädökset eivät siihen pakota.Suomessa lainsäädäntö ja työehtosopimukset kattavat suuren osan asiois-ta, joista muualla puhutaan yritysvastuuna. Vastuun rajoista keskustellaansilti meilläkin. Vastuulliset yritykset erottuvat hyvinä työnantajina, jotka pa-nostavat henkilöstönsä hyvinvointiin ja osaamiseen. Samalla ne tiedostavatsidoksensa koko ympäröivään yhteiskuntaan ja hoitavat kiertelemättä esi-merkiksi veronmaksuun ja ympäristönsuojeluun liittyvät velvoitteensa. Edel-läkävijäyrityksille vastuullisuus voi olla myös kilpailuetu. Yhteistyössä kan-salaisjärjestöjen (Finnwatch, SASK) kanssa SAK seuraa suomalaisten yri-tysten toimintaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Työntekijöiden on oltava mukana kun yritysten vastuita määritel- lään. Yritysten yksipuolisten vastuujulistusten sijaan tarvitaan aitoa vuoropuhelua, sopimuksia ja joskus myös uutta lainsäädäntöä. Kansainvälisen ay-liikkeen osana SAK edistää työntekijöiden pe- rusoikeuksia ja sopimuskäytäntöjen luomista globaalissa taloudes- sa. SAK huomioi omissa hankinnoissaan eettiset näkökohdat.Reilu kilpailu on kaikkien etuKuluttajien etu on toimivat markkinat, joilla kilpailu varmistaa sen, että tuot-teiden ja palveluiden hintoja ei pidetä keinotekoisesti liian korkeana. Kilpai-lun on oltava reilua myös yritysten näkökulmasta. Tätä varten tarvitaan te-hokasta harmaan talouden ehkäisyä.Liian usein kilpailutustilanteissa katsotaan pelkästään hintaa. Koska palve-luiden hinnasta valtaosa on henkilöstökuluja, kilpailuttaminen lisää painettapalkkojen ja muiden työehtojen sekä työntekijöiden kouluttautumismahdolli-
  35. 35. 34 SAK:n tavoiteohjelma 2011–2016suuksien heikentämiseen. Kilpailuttaminen saattaa myös lisätä harmaatataloutta ja työntekijöille kohtuutonta työkuormaa. Kilpailulainsäädännössäon otettava huomioon pienten yritysten mahdollisuudet kilpailuun niissä ti-lanteissa, kun markkinoita hallitsee yksi tai muutama iso toimija,Yksityisten palveluntuottajien käyttäminen julkisissa palveluissa on lisään-tynyt. Julkisten palvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttaminen ei saa olla au-tomaattinen valinta. Kilpailuttamisen aiheuttamat kustannukset on otettavahuomioon päätöksenteossa. On tärkeää, että päätökset palvelujen tuotta-misesta ja hankinnoista säilyvät kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä.Julkisen sektorin palveluhankinnoissa on nykyistä enemmän otettava käyt-töön lakiin jo nykyisin sisältyvät sosiaaliset kriteerit, joilla voidaan turvatase, että kilpailua ei käydä työntekijöiden työsuhteen ehdoilla. Henkilöstöntyöehdot on turvattava julkisen sektorin yhtiöittämis-, ulkoistamis- ja yksi-tyistämistilanteissa.Monilla aloilla on tarpeen arvioida palveluiden kilpailuttamisen tarkoituk-senmukaisuutta ja hyödyllisyyttä palveluiden käyttäjien ja yhteiskunnan ko-konaisedun näkökulmasta. Kilpailun laajentamisesta ei saa tulla automaat-tia, jossa hyödyt menevät vain palveluita tuottaville yrityksille.EU on tehnyt päätöksen yleisiä taloudellisia etuja koskevista palveluista(SGEI), joita ovat esimerkiksi asuminen, energiantuotanto, liikenneyhteydetja terveydenhuolto. Julkisen sektorin on turvattava näiden palvelujen riittävätarjonta kaikissa oloissa. EU:n perustamissopimus mahdollistaa valtiontuenmyöntämisen näille palveluille siitäkin huolimatta, että se vääristäisi kilpai-lua. Edellytyksenä on kuitenkin, että tuki on välttämätön ja oikeasuhtainen.Jokainen jäsenmaa määrittelee itse omat SGEI-palvelunsa sekä niiden jär-jestämistavan. EU-päätöstä on Suomessa tulkittava riittävän laajasti ja huolehditta- va siitä, että julkisia palveluita järjestettäessä käytetään laajasti mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen myös ilman kilpailua. Rehdin ja reilun kilpailun toteutumiseksi on turvattava riittävät re- surssit kilpailuvirastolle suorittaa tutkimusta ja seurantaa. Selkeät kilpailurikkomukset on kriminalisoitava ja vakaviin rikkomuksiin syyl- listyneet asetettava liiketoimintakieltoon. Julkisten palvelujen kilpailutuksessa on keskeinen painoarvo annet- tava sosiaalisille kriteereille, joista tärkeimpiä ovat palvelujen saata- vuus ja laatu sekä työehtojen noudattaminen.Harmaa talous aisoihinEduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan Suomenvaltio menetti vuonna 2008 harmaan talouden vuoksi 4,5–5,5 miljardia eu-roa verotuloja. Veromenetyksiä tulee sekä ansiotulosta että pääomatulosta,mutta suhteellisesti eniten pääomatulosta. Kansainvälistyvässä taloudessa

×