Hitaan näivettymisen tie vai voimakas arjen vaikuttaja?

1,265 views

Published on

SAK:n tulevaisuuspuheenvuoro

Millaisia valintoja meidän on tehtävä, jotta SAK:lainen ay-liike on elinvoimainen vielä vuonna 2025? Laajan joukon ajatuksia on analysoitu ja koottu tulevaisuuspuheenvuoroksi

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,265
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
18
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Hitaan näivettymisen tie vai voimakas arjen vaikuttaja?

  1. 1. SISÄLLYS 1. Johdanto 5 2. Toimintaympäristön muutossuunnat 8 Globalisaation seuraava vaihe 8 Väestö vanhenee ja monikulttuuristuu 9 Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys 11 Työmarkkinajärjestelmä muutoksessa 12 Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet 13 Osallistuminen projektiyhteiskunnassa 14 3. SAK:n arvojen ajanmukaistaminen 16 Työ, työn merkitys, oikeus työhön 16 Solidaarisuus–oikeudenmukaisuus 17 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moniarvoisuus 18 Demokratia–osallisuus 20 SAK:n toiminnan perustana ihmisarvo työelämässä 21 4. SAK:n mission kirkastaminen ja roolin selkeyttäminen 22 5. Järjestöllinen uudistaminen ja järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 26 SAK kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana 26 Järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 28 Jäsenten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen 29 6. SAK:n vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat 31 7. Johtopäätöksiä 38 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Liitteet Kirjan ovat toimittaneet Eija Hietanen ja Eija Harjula. SAK:laisen liikkeen kehittäminen Sinisen meren strategiaa soveltaen 43Teksteistä vastaa osaltaan myös SAK:n Tulevaisuushankkeen ohjausryhmä. Konkreettisia toiminnan kehittämisehdotuksia 50 Kannen kuva Pauli Salmi. Prosessikuvaus Tulevaisuushankkeesta 51 Valkealan Painokarelia 2010 ISBN 978-951-714-266-3 3
  2. 2. 1. JOHDANTO Tulevaisuushanke käynnistettiin SAK:n valtuuston 100-vuotisjuhlakokouksessa huhtikuussa 2007. Hanke sai alkunsa keskusteluista SAK:n periaateohjelman uudistamisesta. SAK:n periaatteiden nähtiin olevan edelleen pääosin ajankohtaisia, mutta erityisesti edunvalvontaympäristön muutos talouden kansainvälistymisen ja sopimuspolitiikan muutospaineiden myötä edellyttää SAK:n pe- rustehtävän ja tavoitteiden uudelleen määrittelyä. Jäsenliittojen tiivistyvä yhteistyö ja suuremmat liittokokonaisuudet nostivat keskusteluun keskusjärjestön roolin ja tehtävät. Tiivistyvän yhteis- työn rinnalla oli nähtävissä myös liittojen keskinäistä rajankäyntiä edunvalvonnasta sekä järjestö- ja sopimusrajoista. Myös voimassaolevan periaateohjelman vanhentunut kieliasu ja ilmaisutapa nähtiin perusteena ohjelman uudistamiselle. Periaateohjelman uudistamisen sijaan päätettiin käynnistää laajempi hanke, jossa mietitään, mitä meidän pitäisi tehdä nyt, jotta SAK:lainen ammattiyhdistysliike olisi elinvoimainen vielä vuonna 2025. Tulevaisuushanke päätettiin toteuttaa avoimena ja vaihe vaiheelta etenevänä prosessina, jossa osallistujina ovat SAK:n hallinto, SAK:n ja liittojen aktiiveja, liittojen asiantuntijoita, työelä- män ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita ja tutkijoita sekä muiden kansalaisjärjestöjen asian- tuntijoita. Tavoitteena oli saada keskusteluun mukaan myös nuoria ja vielä tällä hetkellä koulussa olevia, eli tulevia ammattiyhdistysliikkeen jäseniä. Vaiheittain etenevä, avoin ja yhteinen prosessi nähtiin hankkeessa arvokkaana ja hyödyllisenä jo itsessään. Tavoitteeksi asetettiin kuitenkin myös konkreettiset toimenpide-esitykset SAK:n ja SAK:laisen ay-liikkeen uudistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa pyrittiin hahmottamaan toimintaympäristön muutossuuntia. Työtä teh- tiin SAK:n valtuuston työryhmissä, liittojen tulevaisuusfoorumissa, kahdessa selvityksessä ja kah- dessa seminaarissa sekä jäsenliittojen puheenjohtajien haastattelukierroksella. Toisessa vaihees- sa kiteytettiin SAK:n tulevaisuuden kannalta kriittiset kysymykset, ay-liikkeen kipukohdat. Nämä ovat asioita, joissa olisi löydettävä uusia linjoja ja toimintatapoja, jotta SAK:lainen ammattiyhdis- tysliike on elinvoimainen tulevaisuudessakin. Kriittisten kysymysten sisällön avaamiseksi kirjoitet- tiin aineisto ”Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?”. Kolmannessa vaiheessa (viisi aluetilaisuut- ta, neljä teemaseminaaria ja verkkokysely) lähdettiin etsimään ratkaisuja kriittisiin kysymyksiin. Tarkempi kuvaus hankkeen vaiheista, eri tilaisuuksista ja niihin osallistuneista on liitteessä. Kaik- kiaan erilaisiin tilaisuuksiin osallistui n. 1 000 henkeä ja verkkokyselyyn samoin n. 1 000 henkeä.4 5
  3. 3. Tämä raportti on hankkeen neljäs vaihe. Raportin tavoitteena on tiivistää hankkeen myötä nous- Katsoimme peiliin – mitä näimme? seet näkemykset toimintaympäristön muutossuunnista, SAK:n arvojen ja mission ajanmukaista- Seuraavat kuvaukset perustuvat SAK:n valtuuston jäsenten marraskuussa 2007 työstämiin misesta ja SAK:n perustehtävästä sekä koota esitykset ja ideat järjestölliseen uudistumiseen ja SAK:laista ammattiyhdistysliikettä kuvaaviin perususkomuksiin sekä keväällä 2008 tehtyyn laajan järjestäytymisen houkuttelevuuden lisäämiseen. Raportissa tukeudutaan aineistoon, joka on ker- mielikuvatutkimukseen. tynyt lukuisista keskusteluista eri seminaareissa ja tilaisuuksissa, tehdyistä selvityksistä ja verkko- kyselyn tuloksista. SAK on solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjä, edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, pal- kansaajan turvapuskuri, uskottava ja luotettava sopimuskumppani, työelämän asiantuntija ja yh- Lopuksi raportissa piirretään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen vaihtoehtoisia tulevaisuuden- teistyökykyinen toimija. SAK ei kuitenkaan ole nykyaikainen uudistaja, keskustelun avaaja, yksi- kuvia, skenaarioita. Tulevaisuudenkuvat ovat pelkistyksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia polkuja am- löä kunnioittava, työttömien asialla tai nuorille houkutteleva. mattiyhdistysliikkeellä on. Tulevaisuus rakentuu monista osasista, sellaisistakin, joihin emme itse voi vaikuttaa. Vahvasti ristiriitaisia näkemyksiä syntyy luonnehdinnoista toimintatavoiltaan puoluepoliittinen, vahva alueellinen vaikuttaja, työntekijöiden ja toimihenkilöiden liike, sisäisesti yhteistyökykyinen, Esittämällä nämä skenaariot haluamme korostaa, että tänään tehdyillä linjauksilla rakennamme järjestäytymistä edistävä. Tulevaisuudessa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi olla aktiivi- koko ajan tulevaisuuden ammattiyhdistysliikettä. Jos haluamme uudistaa sitä, joudumme myös sempi ja aloitteellisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja uudistaja, kansainvälistä yhteistyötä tekemään tietoisia valintoja ja ratkaisuja. rakentava, vahvemmin työttömän asialla, toimintatavoiltaan vähemmän puoluepoliittinen ja si- säisesti yhtenäisempi. (Pohjana SAK:n valtuuston jäsenten työstämät, liikettä kuvaavat perusus- Tulevaisuushanke on ollut ammattiyhdistysliikkeen oman toiminnan kehittämishanke. Olemme komukset ja valtuutettujen kannanotot niihin, marraskuu 2007.) yrittäneet hahmottaa, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten meidän pitäisi muuttaa omaa toi- mintaamme, jotta olisimme vahvoja varsinaisessa päätehtävässämme, eli palkansaajien ja heidän SAK on iso, vahva ja voimakas. SAK toimii työntekijöiden puolesta ja turvaksi, edustaa työväes- perheidensä (fyysisen, sosiaalisen, henkisen) hyvinvoinnin edistämisessä. Ammattiyhdistysliike töä. Samanaikaisesti se on kaukainen, etäinen ja tavoittamattomissa, liikaa poliittisesti värittynyt, ei ole itsetarkoitus, vaan väline toteuttaa päätehtävää. Hankkeessa emme ole lähtökohtaisesti menneiden vuosien vaikuttaja, vanhahtava ja näkymätön. Suomi ilman ay-liikettä olisi kuitenkin pyrkineet luomaan uutta edunvalvontapolitiikkaa, vaan vahvempaa ammattiyhdistysliikettä. Myös karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työn- edunvalvonnan sisältöön on hankkeen kuluessa syntynyt uusia näkemyksiä, ja ne liittyvät saumat- antajat palkkaisivat aina halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Jotain vastaava kuin ay-lii- tomasti pohdintoihin SAK:laisen liikkeen missiosta (SAK:n ”suuresta tehtävästä”) ja keskusjärjes- ke muodostuisi. (Mielikuvatutkimus helmikuu 2008, mukana suurta yleisöä, myös liittojen jäseniä, tön roolista. sekä erillinen nuorisoryhmä.) Tulevaisuushankkeen loppuraportti on puheenvuoro SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen välttä- mättömän uudistumisen suunnasta. Puhumme raportissa pääasiassa koko SAK:laisesta ammat- Tulevaisuushankkeen alussa peilistä siis katsoi vahva, voimakas, vaikutusvaltainen, luotet- tiyhdistysliikkeestä, sen arvoista, missiosta, visioista. Tuomme keskusteluun ideoita koko liikkeen järjestölliseksi uudistumiseksi. Jäsenliitot tekevät itsenäisesti päätökset oman edunvalvontansa tava, asiantunteva, solidaarinen ja tarpeellinen SAK. Samanaikaisesti SAK nähtiin jäykkänä, suunnasta ja järjestöllisestä toiminnasta. uudistuskyvyttömänä, kaukana palkansaajan arjesta olevana, vanhanaikaisena, keskinäi- sesti epäsolidaarisena, poliittisesti värittyneenä ja sen rooli epäselvänä.6 7
  4. 4. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT länsimaissa pitäisi lisätä säästämistä ja investointeja. Vielä on näkemättä, kuinka sulavasti talou- den painotusten siirto tapahtuu. Globalisaation seuraava vaihe Muutos tuottaa ongelmia, mutta tilanteessa voi nähdä myös myönteisiä puolia. Tuotannollisten 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen talouselämää ja taloussanastoa hallitsi globalisaatio, ja infrastruktuuria uudistavien investointien lisääntyminen länsimaissa tarjoaa Suomen raskaam- jolla tarkoitetaan rajojen madaltumista sekä pääomien, tavaroiden, ihmisten ja ideoiden vapaam- malle teollisuudelle hyviä vientinäkymiä. Samaan aikaan Aasian kustannuskilpailukyky suhteessa paa liikkuvuutta. Maailmankauppa ja rajat ylittävät investoinnit kasvoivat nopeasti. Vielä nopeam- länsimaihin pienenee koko ajan. Tähän suuntaan vaikuttavat myös ilmasto- ja energiapolitiikan min kasvoivat maailmanlaajuiset pääomaliikkeet, finanssitransaktiot. Talous on yhä verkottuneem- myötä kohoavat kuljetuskustannukset, enää ei kannata rahdata aivan mitä tahansa maailman ää- paa, eikä varastoja ole, vaan tavarat tehdään kysynnän mukaan. Suurimpien yritysten liikevaihto reltä toiselle. ylittää monen valtion budjetin. Toisaalta pieniä ja keskisuuria yrityksiä on yhä enemmän, ja EU suosii pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen tullaan Palvelualojen kasvu jatkunee ja henkilökohtaisten palvelujen määrässä Suomi ottaa kiinni muuta muistamaan kiihkeän kuluttamisen ja teknologiahuuman kautena, joka rahoitettiin länsimaissa pit- Eurooppaa. Tätä kehitystä tukee yleinen tuottavuuden nousu ja väestön asteittainen keskittyminen kälti velkarahalla. kasvukeskuksiin. Globalisaation ensimmäinen vaihe alkoi 1980-luvulla ja päättyi globaaliin finanssikriisiin 2008. Se Valtion velkaantuneisuus jää talouskriisin jäljiltä pitkäksi aikaa korkeammalle tasolle. Työmarkki- oli talouselämän osalta yksisuuntaista anglosaksisen ja markkinavetoisen talousmallin leviämistä nat saattavat kuitenkin sopeutua uskottua nopeammin ja paremmin kuin 1990-luvun laman jäl- koko maailmaan. Kiina ja muut entiset kehitysmaat omaksuivat kapitalismin samalla kun muualla keen. Tämän ansiosta työllisyys tule palautumaan 2010-luvulla kriisiä edeltäneelle tasolle. Vuonna pyrittiin sopeutumaan kovenevaan kilpailuun. 2020 työllisyysasteen on mahdollisuus saavuttaa korkea, n. 75 prosentin taso. Työllisyyden para- neminen mahdollistaa julkisen talouden vakauttamisen, vaikka sen ohella joudutaan tiivistämään 2010- ja 2020-luvuilla globalisaatiossa siirrytään asteittain seuraavaan vaiheeseen. Yksisuuntai- kuntarakenteita sekä pidättäytymään hyvinvointiyhteiskunnan etujen ja palvelujen parantamises- sen globalisaation tilalle tulee monikasvoisempi globalisaatio, jossa mm. aasialainen versio kapita- ta useiksi vuosiksi. Jos työllisyys ei parane ja talous kohene, paineet hyvinvointivaltion ylläpitämi- lismista tulee haastamaan anglosaksisen mallin. Globalisaation ensimmäisen vaiheen lopettanut seen kovenevat. finanssikriisi osoitti, että markkinat eivät olleet täydellisiä eikä länsimaissa ollut kyetty löytämään oikeanlaisia sääntöjä markkinoiden epäonnistumisten rajoittamiseksi. Aasialaisessa kapitalismin Väestö vanhenee ja monikulttuuristuu versiossa valtion rooli voidaan nähdä huomattavasti vahvempana kuin anglosaksisessa. Länsi- mainen demokratia ei ole kaikille ihanne, johon tulisi pyrkiä. Jo nyt pohditaan, voiko kiinalainen Suomen väkiluku kasvaa, mutta pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden seurauksena päätöksentekojärjestelmä olla länsimaista tehokkaampi ratkomaan esim. ilmastonmuutoksen on- väes­ ö vanhenee. Samalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti: kun lapsia ja eläke- t gelmia. ikäisiä viime vuosina on ollut noin viisikymmentä sataa työikäistä kohden, vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan 70/100. Erityisen voimakkaasti väestön vanheneminen vaikuttaa syrjäseuduilla, Globalisaation seuraava vaihe ei siis välttämättä sisällä demokratian ystäville vain pelkkiä hyviä koska nuorten ja työikäisten muutto kaupunkeihin mitä todennäköisimmin jatkuu. uutisia, olkoonkin että globalisaation ensimmäisen vaiheen nähtiin sisältävän demokratiaa kaven- tavia puolia. Väestön vanheneminen lisää työssä jaksamista edistävien ratkaisujen tarvetta samaan aikaan, kun huoltosuhteen muutos korostaa entisestään työn tuottavuuden merkitystä. Elinkeinorakenteessa Suomi globalisaation seuraavassa vaiheessa väestön ikääntyminen nostaa hyvinvointipalveluiden kysyntää. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli Suomea ankarasti. Vaikka oma ra- Maahanmuutto Suomeen on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti, hoitusjärjestelmämme näyttäisi selviävän kriisistä vakaana, joudumme vastaanottamaan muiden ja ulkomaalaisten osuus väestöstä tullee edelleen kasvamaan selvästi nykyistä vajaata kolmea ylivelkaantuneiden talouksien korjausliikkeen huonot vaikutukset. Näyttää selvältä että maail- prosenttia suuremmaksi. Erityisen vahva muutos on pääkaupunkiseudulla, jossa tämänhetkisen mantalouden painopiste siirtyy Aasiaan entistä selvemmin, kun ylivelkaantunut länsi, lähinnä Yh- kehityksen jatkuessa joka neljännellä asukkaalla on vuonna 2025 maahanmuuttajatausta. dysvallat, ei voi jatkaa entisenlaista kulutustasoaan. Aasiassa tullaan kasvattamaan kulutusta, ja8 9
  5. 5. Lisääntyvä maahanmuutto luo uutta pohjaa niin talouskasvulle kuin kulttuuriselle rikastumiselle. meentulo erilaisissa elämäntilanteissa, työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen vaikeus sekä sosiaali- Samalla se aiheuttaa myös kustannuksia ja kulttuurisia yhteentörmäyksiä, mikä saattaa Suomessa- turvalainsäädännön ja byrokratian monimutkaisuus. kin lisätä ulkomaalaisvastaista ajattelua ja vahvistaa tätä hyväksikäyttävien poliittisten suuntaus- ten suosiota. Riskinä on etnisesti määrittyvän ”halpatyöväestön” vakiintuminen Suomen työmark- kinoille. Tämä vaikeuttaisi kaikkien työntekijöiden edunvalvontaa. Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt, eikä näköpiirissä ole Eriarvoistumisen riski kasvaa tämän kehityksen päättyminen tai suunnan kääntyminen. Suomalaiset työpaikat ovat yhä useam- Tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti verraten edelleen pienet, mutta niiden kasvu on ollut min osa kansainvälistä konsernia, ja suomalaiset työntekijät ovat entistä useammin tekemisissä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla nopeaa. Suurituloisimman väestönosan tulot ovat kasvaneet muiden maiden työntekijöiden kanssa. Tämä kulttuurien kohtaaminen tuo muutospaineita työ- muita nopeammin ja samaan aikaan pienituloisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajien tulot paikkojen arkikäytännöille. Ylikansallisessa verkostotaloudessa työyhteisöjen tavat ja käytännöt ovat selvästi muita alhaisemmat ja työttömyys on yleisempää. muotoutuvat kotimaisen perinteen ja työehtosäädösten sekä muualta rantautuneiden toiminta- tapojen yhteisvaikutuksessa. Tuloerojen rinnalla on vahvistunut myös muu sosiaalinen eriarvoisuus. Terveyserot ovat merkittä- viä, esimerkiksi työntekijäammateissa työskentelevien miesten keskimääräinen elinikä on 2010-lu- Palkansaajien kannalta työelämän kansainvälistyminen sinänsä ei ole hyvä tai huono asia, sillä vulle tultaessa kuusi vuotta lyhyempi kuin ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevien työpaikkojen toiminnot vaihtelevat työelämän laatuasteikolla suuresti. Tärkeintä on huomata työ- miesten. Koulutuksen sosiaalinen eriarvoisuus on pysynyt vahvana. Eniten ammatillista koulutusta elämän kasvava monimuotoisuus ja kehityksen ristiriitaisuus. Työelämän arjen näkökulmasta sekä saavat ne, joilla on jo korkea koulutustaso. Sosiaalinen liikkuvuus ei ole koulutuksessa edistynyt; hyviksi että huonoiksi luokiteltavien työpaikkojen määrää kasvaa. Tämä tarkoittaa työntekijöiden putkimiehen poika menee edelleen todennäköisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja eriarvoistumisen lisääntymistä ja siten työntekijöiden keskinäisen solidaarisuuden vaikeutumista. opettajan tytär yliopistoon. Ilman erityisiä toimia sosiaalisen eriarvoistumisen riski kasvaa edel- leen. Ne työntekijät, jotka ovat työpaikan menestymiselle avainhenkilöitä, tulevat hyötymään työehto- jen kasvavasta paikallisuudesta ja ratkaisujen yksilöllistymisestä. Heidän mahdollisuutensa vaatia Suomalainen sosiaaliturva koostuu rinnakkain esiintyvistä ansio- ja perusturvasta sekä kattavis- erilaisia etuja kasvavat. ta hyvinvointipalveluista. Julkinen valta takaa kaikille laadukkaan toimeentuloturvan ja palve­ut, l jotka ra­ oitetaan yhteisesti verovaroin ja sosiaaliturvamaksuin. Suomalainen sosiaalipolitiikka h Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien paraneminen on myönteinen asia. Mutta seurauksena ei pyri pelkästään vähimmäistoimeentulon turvaamiseen, vaan sen tavoitteena on kohtuullisen voi olla se, että työnantajat alkavat arvioida entistä tarkemmin, ketkä ovat sellaisia työntekijöitä, elintason takaaminen koko väestölle sekä koko väestön vakuuttaminen keskeisten sosiaalisten ja joille kannattaa tarjota erilaisia aineellisia ja aineettomia etuja. Ne, jotka eivät valikoidu joukkoon, taloudellisten riskien varalta. ovat näiden lisääntyneiden mahdollisuuksien ulkopuolella. Organisaation näkökulmasta tehdään jakoja tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin työntekijöihin, ja työsuhde-edut laajassa mielessä (työsuh- Pohjoismaisen mallin pyrkimys tasa-arvoon sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen turvallisuuteen deturva, aineellinen ja aineeton palkitseminen, työtehtävien mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet on ajankohtaista tulevaisuudessa. Hyvinvointimalliin kohdistuu paineita kustannus- ja poliittisista jne.) seuraavat tätä jakoa. Kyse on työvoiman voimistuvasta yksilöllistymisestä ja markkinaehtois- syistä. Kansalaisten kannatus on vahva, mutta muutokset turvan tasossa ja palveluiden laajuudes- tumisesta. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä toimimaan siten, että toiminta on kaikkien jäsen- sa saattavat tapahtua pikkuhiljaa, jos palveluiden laatua heikennetään kustannussyistä. ten mielestä hyödyllistä. Myös järjestelmän toimivuuteen kohdistuu muutospaineita. Hyvinvointiyhteiskunnan perusra- Työsuhteen turvallisuus tulee jatkossakin olemaan tärkeä asia, joskin yritysten halu ja mahdol- kenne, laajat julkiset palvelut ja syyperusteinen perus- ja ansioturva, on edelleen toimiva, mutta lisuus vastata tähän tarpeeseen oletettavasti heikkenee. Perinteiset työehdot, kuten palkka ja se kaipaa päivitystä vastaamaan paremmin uusia sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Nykyinen so- työajat tulevat olemaan jatkossakin hyvin tärkeitä palkansaajille, mutta niiden suhteellinen pai- siaaliturva on monimutkainen ja monilta osin vanhentunut kokonaisuus, joka tarvitsee jatkuvaa noarvo työelämän laadun indikaattoreina tulee pienenemään. Jo nyt on nähtävissä, kuinka alle päivittämistä. Polttavimmiksi ongelmiksi ovat nousseet järjestelmän kyky turvata kansalaisten toi- 30-vuotiaat korostavat vanhempia palkansaajia useammin työelämän elämyksellisyyttä eli sen psykologista ja sosiaalista tyydyttävyyttä. 10 11
  6. 6. Työmarkkinajärjestelmä muutoksessa On epävarmaa, missä määrin paikallinen sopiminen tulevaisuudessa lisääntyy. Todennäköisesti paikallinen sopiminen etenee aaltoliikkeenä. Joissakin tilanteissa ja toimialoilla sen merkitys on Keskitetyn tulopolitiikan aika näyttää entisenlaisenaan olevan ohi. Elinkeinoelämän keskusliitto suurempi, toisaalla ja toisenlaisessa tilanteessa se puolestaan vähenee. Työnantajat ovat vaati- on sanoutunut siitä irti, eikä työntekijäpuolen halukkuus yksin riitä aikaansaamaan tulopoliittisia neet paikallisen sopimisen lisäämistä, erityisesti työehtosopimuksesta poikkeavaa sopimista. kokonaisratkaisuja. Alakohtaiset valtakunnalliset työehtosopimukset luovat edelleen työehdois- Myös työntekijäpuolella on haluja edistää paikallista sopimista, tosin eri syistä kuin työnantaja. ta sopimisen perustan, vaikka työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovatkin esittäneet työehtosopimus- Sopiminen nähdään mahdollisuutena vaikuttaa työn organisointiin ja sisällön kysymyksiin. Paikalli- ten yleissitovuuden poistamista. Lisäksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovat esittäneet muitakin sen sopimisen lisääminen saattaisi myös lisätä työntekijöiden aktiivisuutta ammattiyhdistystoimin- lainsäädännön heikennyksiä (kuten työsuhdeturvan heikentämistä) sekä lakko-oikeuden rajoit- taan. Paikallinen sopiminen on tulevina vuosina työmarkkinajärjestelmän kehittämisen asialistalla tamista, lakkosakkojen korottamista ja lakkojen aiheuttamien vahingonkorvausten määräämistä. edelleen. Työmarkkinajärjestelmän perusteita saatetaan pyrkiä murtamaan esimerkiksi perustamalla nk. keltaisia ammattiliittoja (työnantajan perustama ammattiliitto). Lakkotilanteissa saatetaan käyttää Se, onko työpaikoilla toimivaa luottamusmiesjärjestelmää ja koulutettuja luottamusmiehiä, on (ulkoimaista) vuokratyövoimaa. tulevan kehityksen näkökulmasta tärkeä kysymys. Erityisesti pienissä yrityksissä, joiden määrä todennäköisesti kasvaa, saattaa olla vaikeuksia löytää luottamusmiehiä. Kolmikantainen neuvotteluperinne toimii vielä 2010-luvun alkaessa, mutta siihen kohdistuu eri- tyisesti poliittisia paineita. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmassa tullaan ot- tamaan kantaa kolmikantaiseen sopimiseen. Tällä linjauksella on keskeinen osa suomalaisen työ- Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet markkinamallin tulevaisuutta muokattaessa. Vaalirahakeskustelu ja siihen liittyvät yksittäisten poliitikkojen sotkut ovat viime aikoina lisänneet kansan epäluottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Todennäköisesti äänestämättä jättävien Työnantajapuolen koordinaatio palkka- ja muissa työehtokysymyksissä on toiminut ainakin hei- määrä lisääntyy entisestään. Nuoret eivät keksi syytä äänestää ja varttuneemmilla henkilöillä on kentyneen talouden oloissa. Niukkuutta jaettaessa on helppo olla tiukkana, mutta korkeasuh- syystä tai toisesta mennyt usko politiikkaan tai poliitikkoihin. Populistiset ja ns. tiukan moraalin danteen oloissa palkkojen ja työehtojen kontrollointi keskitetysti voi olla työnantajajärjestöille liikkeet saavat tulevaisuudessa lisää jalansijaa. Eläkeläiset ovat tulevina vuosina merkittävä poliit- mahdoton urakka. Yksittäisten ammattiliittojen halu lähteä mukaan yhteisiin tai koordinoituihin tinen voima, kun aktiiviset suuret ikäluokat ajavat heidän asioitaan. Sen sijaan työntekijäamma- ratkaisuihin on tuolloin keskeinen kysymys. teissa työskentelevien miesten poliittisen aktiivisuuden heikkeneminen jatkunee edelleen. Työn hankintatapojen muuttuminen ja työnantajien työehtoshoppailu tuovat rauhattomuutta työ- Hallituskoalitioissa on siirrytty selvästi parlamentaariseen suuntaan, jolloin vaalien voittajapuolue markkinoille. Todennäköisesti työn ulkoistaminen alihankkijoille, itsensä työllistäjille ja vuokratyö- pitkälti määrittää agendan perusteet ja tätä kautta todennäköisesti myös tulevat hallituskumppa- yrityksiin jatkuu. Myös eurooppalainen kehitys tukee tätä, koska Euroopan unionin työllisyysstra- ninsa. Tämä hitsannee jatkossa hallituspuolueita yhteen, kun vaikeitakin ratkaisuja tehdään pitkäl- tegian yksi kulmakivi on itsensä työllistäminen eri muodoissa. EU:n ajama työmarkkinamalli suosii ti jo hallituksen ohjelmaa laadittaessa. nykymuodossaan elinkeinojen oikeuksia. Työntekijät ovat osa koneistoa, jolla taataan kilpailukyky. Suomalaista politiikkaa on vuosikymmenet leimannut vahva konsensushenkisyys. On mahdollista, Yksi keskeinen politiikkalohko eli sosiaalipolitiikka on kansallisen päätöksenteon varassa. Suo- että blokkipolitiikka selkiyttää valintoja. Ennen vaaleja muodostetut koalitiot voivat tehdä yhteisiä malainen työmarkkinajärjestelmä toimii jatkossakin kohtuullisesti, mutta vaarana on, että sen ohjelmia ja tarjota äänestäjille etukäteen vaihtoehtoja, jotka kannustaisivat äänestämään. ulkopuolelle jää yhä useampi. Kokoaikaista ja toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta pyritään murtamaan siten, että yhä useampi työsuhteen tunnusmerkistön täyttävä työ teetetään toimeksi- Poliittista toimintaympäristöä leimaa vahvasti median vaikutus yleisen mielipiteen muodostuk- antona tai muuna ei-työsuhteisena työnä, ellei ammattiliitto puutu asiaan. Myös erilaiset, sinänsä seen. Vaikka tiedotusvälineitä ei voi suoraan syyttää omistajiensa tai ilmoittajiensa äänitorviksi, lailliset työn teettämismuodot kuten vuokratyö sekä toimeksianto- ja freelancer-sopimukset li- vaikuttaa vallalla oleva arvoympäristö – tai sen tietoinen vastustaminen – median linjauksiin, aihe- sääntyvät jossain määrin. Työmarkkina- ja sopimusjärjestelmälle tämä tuo lisää haasteita. Järjes- piirien valintoihin ja näkökulmiin. Tiedotusvälineiden omistuspohja näyttää edelleen keskittyvän. töjen on päätettävä, miten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta järjestetään ja miten uusiin työn- tekomuotoihin on suhtauduttava. Myös yritystoiminnan kansainvälistyminen muuttaa kansallisten liittojen edunvalvontaa.12 13
  7. 7. Vallallaan oleva tietoyhteiskunnan murros on muuttanut tiedonhankintatapojen lisäksi myös Järjestörakenteiden hidas muutos tiedonvälityksen vastuukysymyksiä. Etenkin nuoremman polven on helpompi luottaa internetin Ammattiliittojen yhteistyön tiivistämistä on perusteltu mm. tehokkuudella ja sillä, että liittofuusiot kautta välittyviin ”aitoihin”, eli välikädettömiin tietolähteisiin. Mediakritiikin tulisi kuitenkin olla estävät keskinäisen jäsenkilpailun. Työttömyyskassojen ja liittojen yhdistyminen ei kuitenkaan ole suurimmillaan, kun välistä on poistunut riippumattomien tiedonvälityksen ammattilaisten, toimit- edennyt odotetusti. Vaikka suurissa liittokokonaisuuksissa on selviä tehokkuusetuja, ammatillisen tajien, ammattikunta. Taistelussa tiedon valtavirrasta erottumiseen käytetään kyseenalaisiakin identiteetin vahvistuminen ja tunnetason kokemukset yhteenkuuluvuudesta saattavat olla vai- keinoja. Populismi, tuotesijoittelu ym. ovat hätähuutoja oman sanoman esille saamisen puolesta. keampia saavuttaa suurissa liittokokonaisuuksissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että liittojen yhdis- Myös järjestömaailma joutuu miettimään, mitkä ovat sen keinot saada sanansa kuuluviin. tyminen on hidasta ja rajariidat jatkuvat. Osallistuminen projektiyhteiskunnassa Myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistyminen on tulevien vuosien keskusteluissa väistämät- tä mukana. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden asema työelämässä samankaltaistuu edelleen. SAK:laista ay-liikettä voidaan kuvata ns. vanhan, suljetun liikkeen piirteillä. Järjestötoiminnan toi- Samanaikaisesti uusia rajoja saattaa syntyä esimerkiksi toimialojen välille. Työmarkkinapolitiikan mintatavat ja -muodot ovat hierarkkisia, ammattiyhdistysliikkeen kytkös valtioon läheinen ja de- muutokset yhdistettynä jäsenistöltä tuleviin tehokkuusvaatimuksiin lisäävät paineita keskusjärjes- mokratia edustuksellista. Toiminta perustuu elämänmittaiseen sitoutumiseen ja työ tähtää laajoi- tökentän uudelleenjärjestelyihin. On myös mahdollista, että eri keskusjärjestöihin kuuluvia liittoja hin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Liikettä ohjaa vahva oikeudenmukaisuuden eetos yhdistyy. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja tarve saada rajat ylittäviä työehtosopimuksia tai sekä voimakas yhtenäiskulttuuri. SAK:laisen liikkeen aktiivit ovat ainakin näennäisesti sisäisesti puitesopimuksia voi vaikuttaa siihen, että saattaa syntyä ylikansallisia ammattiliittoja. hyvin samanmielisiä ja yhtenäisiä – ihmisillä on tuttu ja turvallinen olotila, he jakavat yhteiset ar- vot. Samanaikaisesti lähes kaikki ulkoapäin tuleva koetaan uhaksi, tarvetta muutokselle tai uuden oppimiselle ei tunnisteta eikä tunnusteta. Asioita hoidetaan, niin kuin niitä on hoidettu jo useiden vuosikymmenien ajan. Järjestöpolitiikan tutkijat ovat nimenneet nyt järjestötoiminnan vallankahvassa olevat henkilöt viimeisiksi vahvan sitoutumisen, ns. järjestösukupolven edustajiksi, joille ylläkuvattu toimintamalli on luonteva ja toimiva. Nykymuotoiset toimintatavat eivät puhuttele tai houkuttele nuorempien sukupolvien edustajia. He odottavat toiminnalta elämyksellisyyttä, projektiluonteisuutta, nopeita tuloksia sekä selvää henkilökohtaista hyötyä. Aktivismin keskiössä on ihminen itse ja kiinnostuksen kohteena on konk- reettinen toiminta, ei esimerkiksi yhdistysten hallintoon osallistuminen. Sukupolvea kutsutaankin projektisukupolveksi, jonka edustajat ovat valmiita sitoutumaan ja toimimaan sellaisen asian tai hankkeen puolesta, jonka he kokevat henkilökohtaisesti hyödylliseksi. Osallistumisen pitää olla helppoa, mielekästä ja vaikuttavaa. Järjestötoiminnan kannalta tarkasteltuna postmoderni yhteiskunta luo hauraita, yhteen päämää- rään keskittyviä yhteisöjä, joiden elinkaari on suhteellisen lyhyt. Yhteisöt tarvitsevat toimintansa ylläpitämiseksi spektaakkeleita, jotka vetoavat ihmisten tunteisiin. Voidaan puhua myös kevytakti- vismista, jossa toiminta ei kiinnity vakiintuneisiin rakenteisiin, vaan arjen valintoihin, omaa elämää lähellä oleviin, konkreettisesti koettavissa oleviin asioihin.14 15
  8. 8. 3. SAK:N ARVOJEN AJANMUKAISTAMINEN Ihmisten suhde työhön on väljentynyt ja välineellistynyt. Työ ei ole enää itsestään selvästi elä- män keskiössä, itsensä kehittämiselle on monia muitakin väyliä. Samanaikaisesti odotukset työlle ”SAK:n toiminta perustuu vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon, demokratian ja rauhan ihantei- ovat kasvaneet; työn odotetaan olevan mielenkiintoista ja mielekästä, ammatillinen identiteetti ja siin kaikkea riistoa ja sortoa vastaan”. SAK:n vuonna 1991 hyväksytyn periaateohjelman arvot ovat ammattiylpeys korostuvat. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työaikoihin ja työn rytmittämi- tärkeitä edelleenkin. Tulevaisuushankkeessa on pohdittu, mitä nämä arvot tänä päivänä tarkoitta- seen lisäävät työmotivaatiota. Työn pitäisi olla inhimillistä, ”ihmisen kokoista”. Työn pitää niveltyä vat. Olennaista arvoista keskusteltaessa on se, miten SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimijat luontevasti muuhun elämän kokonaisuuteen. Työelämältä odotetaan kuitenkin ennen kaikkea tur- yhteisiin arvoihin sitoutuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima on perustunut yhteisiin vallisuutta. arvoihin ja niiden taustalla olevaan yhteiseen näkemykseen yhteiskunnan lainalaisuuksista ja ke- hityksestä. Näyttää ajoittain siltä, että tulkitsemme näitä arvoja eri tavoin. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä vastaamaan ihmisten monitahoisiin odotuksiin. Ammatti- identiteettiin liittyvät kysymykset pitää huomioida entistä paremmin. Myös liittorakenteiden mah- On tärkeää pyrkiä tunnistamaan todelliset toimintaa ohjaavat arvot ja niihin liittyvät ristiriidat. dollisesti tiivistyessä on tärkeää huolehtia siitä, että panostus ammatillisiin kysymyksiin vahvistuu. Julkilausuttujen arvojen lisäksi on SAK:n linjauksiin ja toimintaan vaikuttavia, julkilausumattomia Edunvalvontapolitiikassa on kyettävä ottamaan huomioon työelämän moninaistuminen. Työelä- arvoja, jotka saattavat olla osittain ristiriidassa julkilausuttujen arvojen kanssa. Tämä näkyy sa- män muutosten ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen pitää panostaa entistä enem- nojen ja tekojen ristiriitana, joka vähentää uskottavuutta ja turhauttaa toimijoita. Ammattiyhdis- män. tysliikkeen toiminta on edunvalvontakeskeistä, ja niin sen tulee ollakin. Se on kuitenkin johtanut pragmaattisuuden korostamiseen, jolloin konkreettiset teot saattavat olla tai näyttävät olevan ris- Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitä tiriidassa arvojen ja ihanteiden kanssa. näkökulmasta, että väljempi suhde työhön saattaa tarkoittaa väljempää suhdetta ammattiyhdis- tysliikkeeseen. Arvoristiriitoja ei sinänsä pidä karttaa tai pelätä. Arvoristiriidat toimivat parhaimmillaan kehityk- sen moottorina. Niiden kautta saattaa syntyä kuvaa niistä ”heikoista signaaleista”, jotka uudistus- Solidaarisuus–oikeudenmukaisuus kykyisen liikkeen on kuultava. ”Solidaarisuus on heikomman auttamista, yhteistä vastuuta ja keskinäistä avunantoa taloudel- lisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisessa. Solidaarisuutemme ulottuu alistettuihin ja Työ, työn merkitys, oikeus työhön syrjittyihin kaikkialla maailmassa.” (SAK:n periaateohjelma) ”Työ luo perustan aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille ja sen kehitykselle. Työssään jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Siitä syntyvät myös mahdollisuudet itsensä toteuttami- Solidaarisuus on heikomman puolella olemista. Käytännössä se saattaa tarkoittaa omista eduista seen. Siksi oikeus työhön on kansalaisoikeus.” (SAK:n periaateohjelma) luopumista toisen hyväksi. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa solidaarisuus on vii- me vuosina liitetty solidaariseen palkkapolitiikkaan tai kansainväliseen solidaarisuuteen. Kansain- SAK on työn liike. Hyvinvointi syntyy työstä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta rakentuu palkka- välinen toiminta on globaalissa maailmassa entistä tärkeämpää, huonot työehdot jossakin päin työyhteiskunnan ajatukselle. Työelämä ei kuitenkaan enää perustu vain kokoaikaisten, toistaiseksi maailmaa saattavat johtaa työpaikkojen katoamiseen tai työehtojen heikentymiseen Suomessa. voimassa olevien työsuhteiden varaan, vaan työsuhteet ovat sirpaloituneet ja työsuhteen ja yrittä- Kansainvälinen solidaarisuustoiminta, eli työelämän räikeiden epäkohtien korjaaminen sekä työ- jyyden raja on hämärtynyt. Työn hankintaympäristö ja -tavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Uusien ehtojen ja ay-oikeuksien parantaminen myös maailmalla on suomalaisen ay-liikkeen asia. ilmiöiden tunnistaminen ja hallinta on ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeää, jotta liike voi toimia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Tulevaisuushankkeen keskusteluissa solidaarisuus sanana ei juuri noussut esiin. Solidaarisuus näh- dään enemmänkin kansainvälisenä solidaarisuutena. Sosiaalisen eriarvoisuuden riskin kasvaessa ”Vahva, jäsenistään huolehtiva liike. Nykyajan työelämä on hyvin hauras. Irtisanominen on help- solidaarisuutta on peräänkuulutettava myös kotimaisena kysymyksenä. Tulevaisuushankkeessa poa, ihmisten turvallisuudentunne ja vakaus puuttuu. Ammattiliitolla tulee olla suurempi merkitys solidaarisuuteen liitetyistä kysymyksistä keskusteltiin oikeudenmukaisuuden kautta. ihmisen jokapäiväisen elämän turvaamisessa. Jäsenten tulee tuntea vahvan ammattiliikkeen tuki ja turva.” (verkkokysely)16 17
  9. 9. ”Tasa-arvon ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta toimiva liike. Ay-liike, joka olisi arvojoh- Maahanmuuttajien järjestäytyminen ja yhdenvertainen kohtelu työpaikoilla ja ay-liikkeessä näh- taja sekä vaikuttava toimija. Joka tekisi aloitteita oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon lisäämisek- tiin tärkeäksi. Maahanmuuttajien työskentely on arkipäivää jo monilla aloilla. Kysymys on ihmisar- si niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleensä… ” (verkkokysely) vosta ja oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo/yhdenvertaisuus ovat SAK:laisille tärkeimmät arvot tulevaisuus- ”Monipuolinen liike. Ay-liike, joka ottaa osaa keskusteluun monella tasolla. Järjestää tapahtumia, hankkeen keskustelujen perusteella. Oikeudenmukaisuus on kuitenkin suhteellinen käsite, se jotka kokoavat erilaisia ihmisiä yhteen ja näin muodostaa monikulttuurista maailmaa. Aivan niin merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille. Oikeudenmukainen palkkaus voi olla oikeudenmukaista kuin tähänkin asti huolehtii jäsentensä työelämään liittyvistä ongelmakohdista. Ymmärtää ottaa suhteessa työn vaativuuteen tai suhteessa koulutukseen. Voimme myös arvioida oikeudenmu- huomioon erilaisten ikäryhmien ja kulttuurien tarpeet osana kokonaisuutta.” (verkkokysely) kaisuutta lähtökohtien, mahdollisuuksien tai lopputulosten mukaan. Oikeudenmukaisuus on aina koet­tua oikeudenmukaisuutta, ja oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy vain siten, että sen sisäl- Poliittinen moniarvoisuus keskustelutti paljon, ja siitä myös vallitsee eniten ristiriitaisia näkemyk- tö on yhdessä määritelty. siä. Se on kysymys, johon on helppo tarttua ja kaikilla on siitä mielipide, puolesta tai vastaan. SAK:n juuret ovat poliittisessa työväenliikkeessä, eikä sitä pidä yrittää pestä pois. Kysymys on siis tässäkin ”Oikeudenmukaisuus on ay-toiminnan perusta nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisillä pitää olla tunne, yhdenvertaisuudesta. Vasemmistopuolueiden toiminta ay-liikkeessä on oikeutettua. SAK:n ja liit- että he ovat määrittämässä sitä oikeudenmukaisuutta, joka ay-liikkeessä vallitsee.” (verkkokysely) tojen on kuitenkin huolehdittava, että muiden ryhmien toiminnalle ei ole asetettu kynnyksiä. SAK:lle oikeudenmukaisuus on sitä, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti asemasta tai ”Moniarvoinen, jäsenistöä kuunteleva ay-liike. Ay-liikkeen tulee kunnioittaa jäsenistönsä mielipi- taustasta riippumatta. Oikeudenmukaisuus on heikomman puolella olemista ja (perusteettoman) teitä yhteiskunnallisesta katsontakannasta huolimatta, sillä meistä hyvin moni ei kuulu esimerkiksi eriarvoisuuden poistamista. SAK:n on työn liike, oikeudenmukaisuus tarkoittaa erilaisten työn perinteisiin ns. työväenpuolueisiin. Ay-liike ei saa olla sisäänpäin lämpiävä, jossa liittojen hallinnos- teon muotojen oikeudenmukaista kohtelua, tavoitteena täytyy erityisesti olla työelämässä hei- sa on edustettuna yksinomaan vasemmistopuolueiden edustajia. Kaiken perusta pitää olla ay-liike, koimmassa asemassa olevien puolustaminen. SAK on yhteiskunnallinen liike, ja yhteiskunnallisen joka on jäsenistönsä näköinen ja jos ei ole niin sen pitää sallia kehittyä sellaiseksi….” (verkkokysely) oikeudenmukaisuuden edistäminen on SAK:n asialistalla edelleen. Hankkeen kuluessa toisteltiin: ”politiikka pois ay-liikkeestä”. Tällä tarkoitettiin poliittista ryhmä- toimintaa. Yhteiskunnallista vaikuttamista, siis poliittista vaikuttamista, sen sijaan haluttiin lisätä. ”Oikeudenmukaisuuden on oltava tavoitteista ensimmäinen, ahneutta ei saa hyväksyä missään muodossa. (verkkokysely) Työväestön arvomaailmassa on korostunut yhdenmukaisuuden arvostus. Kuva suomalaisesta työ- väestöstä ja työelämästä ei ole enää yhdenmukainen, SAK:n jäsenistön taustat, asema työelä- mässä ja arvot poikkeavat toisistaan yhä enemmän. Ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämässään yksilöllisemmältä pohjalta kuin aikaisemmin yhtenäiskulttuurin aikana. Erilaisuuden hyväksymisen Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moniarvoisuus ja suvaitsevaisuuden tulee näkyä yhdenvertaisuutta edistävän liikkeen omissa arvoissa. ”Tasa-arvo toteuttaa kaikkien ihmisten yhtäläisen mahdollisuuden kehittää itseään yksilönä ja Yhdenmukaisuuden paine on näkynyt myös liikkeen toiminnassa. Tiukka jako meihin ja teihin, yhteisön jäsenenä riippumatta sukupuolesta, iästä, äidinkielestä, rodusta, kansalaisuudesta, po- oikeaoppisiin ja vääräoppisiin on ylläpitänyt ennakkoluuloja. Moniarvoisen keskustelun edistämi- liittisesta tai muusta mielipiteestä, maailmankatsomuksesta, ruumiillisista tai henkisistä kyvyistä nen on uudistuskykyisen liikkeen elinehto. Tällaisten ristiriitojen kautta saatamme löytää nopeas- tai yhteiskunnallisesta asemasta.” (SAK:n periaateohjelma) ti muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä esiin nousevia uusia ilmiöitä ja voimme vaikuttaa niihin nopeammin ja tehokkaammin. Reipas keskustelu ei vähennä yhtenäisyyttä, vaan se viime Tasa-arvo on SAK:n perusarvo. Tulevaisuushankkeessa puhuttiin yhdenvertaisuudesta, jolla on kädessä vahvistaa yhteisyyttä. voitu paremmin kuvata tasa-arvon erilaisia ulottuvuuksia. Yhdenvertaisuuteen liitettiin erityises- ti kysymykset monikulttuurisuudesta, poliittisesta moniarvoisuudesta, ay-liikkeen hallintoelinten ”Avoin liike antaa erilaisten äänenpainojen ja näkemysten näkyä ja kuulua liikkeen sisällä.” (verk- monimuotoisuudesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja suvaitsevaisuuden lisäämisestä niin työelä- kokysely) mässä kuin ammattiyhdistysliikkeen omassa toiminnassa.18 19
  10. 10. Tulevaisuushankkeen keskustelujen perusteella mielikuva SAK:sta on yksioikoinen, oli puhe suku- pohdittiin, voidaanko samanaikaisesti tavoitella jatkuvaa taloudellista kasvua ja täystyöllisyyttä puolesta, iästä, etnisestä taustasta tai poliittisista mielipiteistä. Tämän kuvan oikaiseminen parem- sekä huomioida ympäristön kestävä kehitys. Tämä ristiriita ei herättänyt intohimoja. Yhtäältä min totuutta vastaavaksi edellyttää tekoja. Naisten, nuorten ja maahanmuuttajien todellinen lisää- nähtiin, ettei todellista ristiriita talouskasvun ja työllisyyden edistämisen ja ympäristön suojelun minen hallinnossa on yksi askel. Moniarvoisuuden edistäminen on erityisen tärkeää SAK:laisessa välillä ole. Monilla SAK:laisilla toimialoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen edistäjänä (rai- ammattiyhdistysliikkeessä, jonka jäsenistö on tutkimusten mukaan ennakkoluuloisinta esimerkiksi de- ja joukkoliikenne). Monien vastaajien mielestä ympäristökysymykset on huomioitu oman alan suhteessa maahanmuuttajiin. tuotannossa hyvin. Toisaalta korostettiin, että ammattiyhdistysliike on ensisijaisesti työn liike, ei ympäristöliike. Myöskään energiapolitiikka ja kysymys ydinvoimasta eivät puhututtaneet tulevai- suushankkeeseen osallistuneita. Mitä moniarvoisempi liike on, sitä avoimempi ja helpommin lähestyttävä se on. Tästä huolimatta ammattiyhdistysliike joutuu ottamaan ympäristöasiat tavoitteen asettelussaan huomioon. Ammattiyhdistysliike on yhteiskunnallinen liike, emme voi sulkea silmiämme tavoit- teidemme pidemmän aikavälin vaikutuksista. Demokratia–osallisuus ”Demokratiassa ihmisillä on yhtäläiset vapaudet, oikeudet ja vastuut sekä edellytykset niiden SAK:n toiminnan perustana ihmisarvo työelämässä käyttämiseen niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Demokratiassa päätökset perustuvat ihmisten samanlaisiin vaikutusmahdollisuuksiin.” (SAK:n periaateohjelma) Monet edellä kuvatuista asioista liittyvät kysymykseen ihmisarvosta. Onko työelämässä enää ih- misellä arvoa, vai onko talouden kaiken ylikäyvä mahti alistanut jo ihmisarvon? Ihmisarvo työelä- Tulevaisuushankkeessa demokratiasta ja osallisuudesta keskusteltiin pääasiassa liikkeen sisäise- mässä korostaa oikeudenmukaista kohtelua työssä, oikeudenmukaista palkkaa, kunnollista (mie- nä kysymyksenä. Hankkeessa keskusteltiin siitä, miten voisimme lisätä vaikutusmahdollisuuksia lekästä) työtä ja toimeentuloa, osallistumisen oikeuksien takaamista (myös maailmanlaajuisesti), ja aktiivisuutta omassa liikkeessämme. Toki osallisuus ja demokratia on huomattavasti laajempi erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. kysymys, koska osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet työelämässä ja yhteiskunnassa yleensäkin ovat perusarvoja. Työ: Työelämän turvallisuus, riittävä toimeentulo, työn mielekkyys ja inhimillisyys edunvalvontapolitiikan keskiössä. Osallisuus on aktiivinen käsite, osallisuus edellyttää tekoja, osallistumisen aktiivista mahdollis- Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuus asemasta ja taustasta riippumatta (ts. sosiaalinen tamista. Hankkeessa osallisuutta lähestyttiin käytännöllisesti: Millaisilla keinoilla lisäämme ihmis- oikeudenmukaisuus). Eriarvoisuuden poistaminen, oikeudenmukaisuus ten vaikutusmahdollisuuksia? Kysymys on myös vallasta; jos haluamme lisätä jäsenten vaikutus- työelämässä ja yhteiskunnassa, erilaisten työn teon muotojen mahdollisuuksia, on meidän myös aidosti kuunneltava ja annettava tilaa erilaisillekin mielipiteille. oikeudenmukainen kohtelu. Ammattiyhdistysliikkeen on oltava demokraattinen, avoin, osallistava ja kuunteleva. Osallisuuden Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuus sukupuolesta, iästä, työsuhteen muodosta, etnisestä lisääminen ammattiyhdistysliikkeen sisällä edellyttää vastuun ottoa ja vastuun antoa. taustasta, poliittisesta mielipiteestä riippumatta niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ay-liikkeen omassa toiminnassakin. Yhdenvertaisuus on ”Avoin, keskusteleva ja tasa-arvoinen liike. Avoimuudella päätöksenteon läpinäkyvyyteen ja jokai- samanarvoisuutta erilaisuudesta huolimatta. sella mahdollisuus osallistua, myös ne, jotka kritisoivat päätöksiä osallistumatta itse päätöksen- Moniarvoisuus: Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus työelämässä ja ay-liikkeen tekoon. Laajaa, useissa ryhmissä keskustelua ennen päätöksiä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus omassa toiminnassa. osallistua päätöksentekoon sukupuoleen, ikään tai rotuun katsomatta. Nykyaika ja netti antavat Osallisuus: Vaikutusmahdollisuudet työelämässä, yhteiskunnassa ja omassa tähän mahdollisuuden….” (verkkokeskustelu) liikkeessä. Ay-oikeuksien toimivuus. Ammattiyhdistysliike osallistaa, kuulee ja kuuntelee. Ympäristö–kestävä kehitys Ympäristökysymykset eivät juuri nousseet keskusteluun tulevaisuushankkeen tilaisuuksissa. Ym- päristön kestävyys toki nostettiin esiin ja korostettiin sen huomioimisen tärkeyttä. Aineistossa20 21
  11. 11. 4. SAK:N MISSION KIRKASTAMINEN JA näkökulmasta. Missiossa pitäisi pystyä kertomaan, miksi jäsenen kannattaa maksaa jäsenmaksun- sa. Tavoitteena on löytää tasapaino liikkeen yhteiskunnallisen vastuun ja jäsenten työehtojen ja ROOLIN SELKEYTTÄMINEN arjen asioiden parantamisen välillä. SAK on keskusjärjestö, eli liittojen liitto. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on kuitenkin paljon enemmän. Se on liike, jolla on yhteiset arvot ja päämäärät. SAK:n periaateohjelman arvojen, mis- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen mission voisi tiivistää seuraavasti: sion ja vision tulisi ohjata koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Keskusjärjestön roolin ja tehtävien määrittely ja rajaaminen sekä suhde liittojen toimintaan on samanaikaisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työntekijöiden (taloudellisen, sosiaali- selkeästi täsmennettävä. sen ja henkisen) hyvinvoinnin ja osallisuuden parantaminen. Edunvalvonnan ja toiminnan tavoitteet nousevat jäsenten työstä ja arjesta. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen ”suuri tehtävä”, missio SAK:n ja SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutusta on ajoittain perätty liikkeen Suomi ja SAK vuonna 2025: Turvallinen ja oikeudenmukainen työelämä, keskusteleva, ulkopuolelta. Tulevaisuushankkeessa keskusteltiin erityisesti keskusjärjestön tehtävästä, roolista ja asiantunteva ja uudistava ammattiyhdistysliike merkityksestä jäsenliitoille. Tärkeä on myös kysymys siitä, mikä on koko SAK:laisen ammattiyhdistys­ liikkeen ”suuri tehtävä”, missio. Miksi tämä liike on olemassa ja miksi sen tulee säilyä elinvoimaisena Visiot Suomesta ja SAK:sta vuonna 2011 tulevaisuudessakin? Nämä kysymykset liittyvät niihin arvoihin, joille järjestö toimintansa perustaa. Suomi on tasa-arvoinen, demokraattinen ja vauras hyvinvointiyhteiskunta. Sen kulmakiviä ovat täystyöllisyys, kunnolliset työsuhteet sekä oikeudenmukaisuus työelämässä, palkkauksessa ja tu- ”SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lonjaossa. Maamme kilpailukykyä ja menestystä tulee vahva demokraattisen yhteistyön malli ja lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, talou- tuloksellinen kolmikantayhteistyö. SAK on uudistuskykyinen työntekijöiden ja toimihenkilöiden dellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauk- keskusjärjestö sekä arvostettu yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikan suunnannäyttäjä. (SAK:n sia.” (SAK:n periaateohjelma) edustajakokouksen 2007 hyväksymä strategia) SAK on ottanut itsellensä kunniakkaan ja laajan tehtävän. Periaateohjelman luonnehdinta sopii Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on usein saavutettujen etujen puolustamista, ja niin tulee olla- tähänkin päivään. Ammattiyhdistysliike lunastaa olemassaolon oikeutuksen vain, jos sen toimin- kin. Samanaikaisesti meillä on oltava kuva siitä, mitä haluamme saavuttaa ja millaista työelämää ta ja teot näkyvät palkansaajien ja heidän perheidensä arkielämässä: turvatummat työpaikat ja haluamme rakentaa. Joskus – ainakin teoriassa – saattaa kuitenkin olla niin, että jotkut saavutetuis- toimeentulo, inhimilliset työolot ja työajat, taitavat ja lähellä olevat luottamushenkilöt, toimivat ta eduista on sellaisia, jotka estävät unelman toteuttamista. Ammattiyhdistysliikkeellä täytyy olla hyvinvointipalvelut. Ammattiyhdistysliike ajaa jäsentensä elämässä välittömästi näkyviä etuja, rohkeutta uudelleenarviointiinkin. mutta meillä voi olla rooli myös välillisemmin näkyvissä hyvinvointietujen ajamisessa (esimerkiksi mahdollisuus kehittää itseään). SAK:n visiossa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä vuonna 2025 korostuvat työelämän turvallisuus, työelämän monimuotoisuuden huomioiminen, työelämän kansainvälistyminen, ympä- Ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutus on vahva. Se on näkynyt esimerkiksi säännölli- ristön kestokyvyn huomioiminen jne. sessä työmarkkinailmastotutkimuksessa. Tulevaisuushankkeen teettämässä mielikuvatutkimuk- sessa kuvailtiin, millainen Suomi olisi, jos ay-liikettä ei olisi ollut. Suomi olisi karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työnantajat palkkaisivat aina Jotta kykenemme toteuttamaan visiomme, SAK:n tulisi tarkkailla uusia ilmiöitä ja olla aktii- halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä löytyy hyvin konk- visempi ja rohkeampi, sen olemassaolon ja kannanottojen pitäisi näkyä arjessa. SAK:n tulisi reettisista asioista. olla asiantunteva, yhteiskunnan omatunto työelämään liittyvissä kysymyksissä. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi myös tehdä töitä sisäisen eheyden ja solidaarisuuden vah- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen missiota pitäisi tiivistää ja määritellä, mikä työssämme on vistamiseksi. olennaisinta. Tämä on tarpeen paitsi resurssien käytön kannalta myös sanomamme tiivistämisen22 23
  12. 12. SAK:n rooli, tehtävät ja vaikutuskanavat yksittäisen ihmisten asioita. Näiden kahden painotuksen välillä on tasapainoiltavaa. Jälkimmäinen on liittojen toiminta-aluetta, mutta myös keskusjärjestön visiossa ja imagossa tulee näkyä työpaik- ”SAK on yhteiskunnallinen etu-, painostus- ja kansalaisjärjestö. Työmarkkinajärjestönä SAK pyrkii kojen arjen näkökulma. tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien, mutta on tarvittaessa valmis eriasteisiin painos- tus- ja työtaistelutoimiin. Yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä se vaikuttaa poliittiseen päätök- Keskusjärjestön ja liittojen tulisi määritellä täsmällisesti kunkin tahon rooli yhteisen mission to- sentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää SAK:n ja sen jäsen- teuttamisessa. Keskinäinen kilpailu, epäluottamus ja järjestö- ja sopimusrajariidat syövät koko liik- liittojen ja jäsenistön yhteistyön jatkuvaa voimistamista.” (SAK:n periaateohjelma) keen voimavaroja ja uskottavuutta. ”Muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä SAK takaa jäsenliitoilleen mahdollisuuden huolehtia jäsentensä sopimuspohjaisista vähimmäistyöehdoista, perusoikeudet ja turvan työelämässä, palkkaperusteisen sosiaaliturvan sekä vaikutusväylän työelämän ja yh- teiskunnan kehittämiseen.” (SAK:n toiminta-ajatuksesta, hyväksytty edustajakokouksessa 2007) Keskusjärjestön tehtävät ovat muutoksessa, koska sopimusjärjestelmän on muuttunut. Aiemmin TUPOjen kautta vahva asema on murtunut, ja keskustelu keskusjärjestön roolista ja työnjaosta liittojen kanssa on ollut vilkasta. Rooli tulee määritellä uudessa tilanteessa. SAK on liittojen liitto. Liitot ovat SAK:n omistajia, keskusjärjestöä ei ole olemassa ilman liittoja ja niiden tukea. Liittojen tulisi vahvemmin ilmaista näkemyksensä keskusjärjestön roolista. Tulevai- suushankkeessa käytyjen keskustelujen (erityisesti valtuustossa, liittopuheenjohtajien haastatte- luissa ja liittojen hallinnoissa) pohjalta näyttää siltä, että liitoilla on erilaisia näkemyksiä asiasta. Jotkut näkevät keskusjärjestön liittoja palvelevana asiantuntijaorganisaationa, toiset taas korosta- vat sitä, että keskusjärjestön tulee toimia liittojen näkemyksiä kokoavana, tulkitsevana ja yhteen sovittavana etujärjestönä. Keskusjärjestö ei ole liittojen ulkopuolella eikä liittojen vastapuoli. Olennaista keskusjärjestön roolin ja tehtävien kannalta on se, onko keskusjärjestö tulevaisuudes- sakin työmarkkina- tai kolmikantasopimuksia tekevä osapuoli ja mukana yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Vaikka tulopoliittisia kokonaisratkaisuja ei tulevaisuudessa tehtäisi, myös kol- mikantasopimisen työnjako on liittojen kanssa selkeästi sovittava. On yhdessä päätettävä, missä asioissa keskusjärjestöllä on liittojen mandaatti sopia asioista. Sosiaalivakuutusasiat ja työelämän lainsäädäntö ovat kuuluneet kolmikantasopimiseen. Hanka- lammin sovittava kokonaisuus keskusjärjestöjen ja liittojen työnjaossa on yhteiskuntavaikutta- misen, lobbaamisen, kohteena olevat asiat, kuten verotus, elinkeinopolitiikka, sosiaaliturva (ml. palvelut), koska liitoilla on näissä asioissa erilaisia painotuksia. Jatkuvien keskustelujen kohteena ovat myös järjestötoimintaan, järjestäytymisen edistämiseen ja ay-koulutukseen liittyvä asiat. Keskusjärjestön rooli painottuu työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi kuitenkin näkyä työpaikoilla ja lunastaa paikkansa myös hoitamalla24 25
  13. 13. 5. JÄRJESTÖLLINEN UUDISTUMINEN, vaikeaselkoista. Viesti jää ihmisille epäselväksi ja vieraaksi. Lisäksi koettiin, että SAK:n liittojen väliset jännitteet ja ristiriidat heikentävät kuvaa entisestään. JÄRJESTÄYTYMISEN HOUKUTTELEVUUDEN LISÄÄMINEN SAK:lta odotetaan selkeää, tavallisen kansalaisen ymmärrykselle tarkoitettua tietoa ja viestintää. SAK:lta odotetaan myös jalkautumista ihmisten keskuuteen, oppilaitoksia unohtamatta. Sen tulisi SAK:lle sanana ja terminä annetaan useita eri merkityksiä. Toisinaan SAK edustaa koko ay-liikettä, jakaa tietoa ay-liikkeestä yleensä, ajankohtaisista asioista sekä jäsenyyden eduista. SAK:n pitää toisinaan sillä viitataan keskusjärjestöön ja sen työntekijöihin. Vaikka Tulevaisuushankkeen tavoit- jatkossakin keskittyä työntekijöiden etujen valvontaan, mutta uudistaa toimintatapojaan niin, että teena on ollut pohtia koko SAK:laisen ay-liikkeen haasteita, nousee aineistoista selkeitä epäjoh- toiminnassa on enemmän rohkeutta ja aktiivisuutta. donmukaisuuksia juuri järjestöllistä uudistumista ja järjestäytymistä käsittelevissä kohdissa. Mitä ohuempi side tai suhde SAK:laiseen ay-liikkeeseen on, sitä useammin viitataan SAK:hon riippu- SAK:n perustehtävänä nähdään edelleenkin työntekijöiden edunvalvonta ja oikeuksien puolus- matta siitä, kohdistetaanko toive konkreettisesti ammattiliitolle vai keskusjärjestölle. SAK on siis taminen. Ihanteellinen ay-liike rakentaa perusturvallisuutta ja jatkuvuutta, jonka myötä toteutuu ihmisten puheessa yleiskäsite ammattiyhdistysliikkeelle maassamme. tasa-arvo työelämässä ja SAK:n liitot ovat keskenään tasavertaisia ja yhtä arvostettuja. SAK:lainen ay-liike on visionääri, joka aistii työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, pitää huolta SAK:laisen ay-liikkeen järjestöllistä uudistumista koskevat haasteet näkyvät parhaiten alueilla teh- myös nuorista ja työttömistä sekä kehittää työhyvinvointia. Liike ei ”hylkää” jäseniään tehtaan tävässä työssä. Kahdeksalla ammattiliitolla on aluetoimistoverkosto, minkä lisäksi keskusjärjestön portille; siltä odotetaan, että työntekijöiden arkipäivän asiat ja arjessa selviäminen ovat tärkeä osa alueorganisaatio koostuu viidestä toiminta-alueesta, joilla sijaitsee 13 toimipistettä. Ammattiliitto- ay-liikkeen toimintaa ja tavoitteita. jen henkilöjäsenet organisoituvat ammattiosastoiksi, jotka puolestaan voivat olla jäseninä SAK:n paikallisjärjestöissä. SAK:n paikallisjärjestöt edustavat keskusjärjestöä paikallistasolla. Ne ovat SAK:n pitäisi myös olla keskustelunavaaja, joka ei kunnostaudu olemalla hiljaa. Nuoria ja maahan- osa SAK:ta ja niillä on virallinen asema SAK:n organisaatiossa. muuttajia pidetään sekä haasteena että mahdollisuutena – etenkään nuoria ei kiinnosta kunniakas menneisyys vaan haastava tulevaisuus. Tarvitaan tahtoa ja tilaa nuorten tulla mukaan. Vanhojen Ammattiosastoja on maassamme noin 3 000 ja SAK:n paikallisjärjestöjä yhteensä noin 110. Alu- ”jäärien” on siirryttävä hallitusti taustalle ja houkuteltava nuoret mukaan sekä annettava kaikki eilla toimii rinnakkain siis sekä ammattiliittojen että SAK:n paikallistason organisaatioita, joissa tuki ja tieto ay-tehtävissä. monessa tapauksessa toimii ja vaikuttaa samat henkilöt ja joiden tekemä työ on, jos ei aivan pääl- lekkäistä, niin ainakin hyvin limittäistä. Ihanteellinen ammattiyhdistysliike on läheinen ja helposti lähestyttävä. Se jalkautuu kentälle tu- tustumaan konkreettisesti työntekijöiden arkipäivään ja kuuntelemaan heidän toiveitaan ja odo- Seuraavat johtopäätökset perustuvat mielikuvatutkimuksen, SAK:n henkilöstön työpajatyösken- tuksiaan. Ihmiseltä ihmisille tiedottaminen on tehokasta ja henkilökohtaisten kohtaamisten kautta telyn, liittojen puheenjohtajien haastattelukierroksen, aluekierroksen sekä verkkokyselyn aineis- liike muuttuu läheiseksi, tutuksi ja kiinnostavaksi. Toiminta on aktiivista, ennakoivaa ja nopealiik- toista nousseisiin näkemyksiin. keistä, asioihin puututaan ja reagoidaan nopeasti. Toiminnan tulisi olla epäpoliittista, mutta yhteis- kunnallisissa asioissa ay-liikkeen pitää olla mukana suurena vaikuttajana. SAK kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana SAK:n tulisi keskusjärjestönä hakea kumppanuuksia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. SAK:n Tulevaisuushankkeen selvityksissä ja keskusteluissa SAK ja SAK:lainen ammattiyhdistysliike miel- pitäi­ i sietää ja kestää myös erilaisuutta ja erilaisia mielipiteitä. Nykyisellään SAK on liian konsensus­ s lettiin isoksi, vahvaksi ja tunnetuksi, mutta samalla kömpelöksi, etäiseksi ja työelämästä vieraan- hakuinen. SAK:n pitäisi pärjätäkseen olla myös moderni, luotettava ja osaava (sopimus)kumppani, tuneeksi, työntekijöiden saavutettuja etuja puolustavaksi tahoksi. SAK:lainen ay-liike ei ole pys- joka elää ajan hengessä mukana, on aloitteellinen, askeleen edellä kulkeva keskustelunavaaja. Li­ tynyt vastaamaan nyky-yhteiskunnan muutoksiin ja tarpeisiin. SAK keskusjärjestönä ei ole esillä säk­ i tulisi nykyistä enemmän kuunnella heikkoja ja olla paremmin näkyvillä ja saatavilla paikallis­ s mediassa läheskään niin usein ja aktiivisesti kuin ennen. Silloin kun SAK näkyy mediassa, on puhe tasolla, lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan.26 27
  14. 14. Kaiken kaikkiaan ihmiset on saatava tietoiseksi siitä, että SAK:lainen ay-liike todella on heitä var- Koska nykynuoret eivät tiedä ay-maailmasta, tulisi ay-liikkeen panostaa vahvasti työmarkkinatie- ten. Työpaikoille on siis luotava aito me-henki sekä tunne siitä, että minusta huolehditaan liitossa. dotukseen ja läsnäoloon oppilaitoksissa. Jäsenkato oppilaitosten ja työelämän välillä on osoitta- nut, että myös oppilasjäsenten jälkihuolto on tärkeää. Henkilökohtainen kontakti on aina paras ja tehokkain, joten liittojen ja keskusjärjestön Jäseneksi liittyminen pitää tehdä helpoksi (netti) ja jäsenyys ei saa rasittaa liikaa kukkaroa. Jäse- nyydeltä edellytetään konkreettista hyötyä, SAK:laisen ay-liikkeen on siis pystyttävä parantamaan tulisi nykyistä paremmin näkyä työpaikoilla ja ihmisten arjessa. jäsenetujaan. Jäsenyys ammattiliitossa pitäisi pystyä tuotteistamaan niin, että se olisi oikeasti houkutteleva ja haluttava/tavoittelemisen arvoinen asia. Jäsenedut eivät nykyään tunnu eduilta. Järjestäytymistä pitäisi myös pystyä virtaviivaistamaan, nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan. SAK:n nykyrooli nähdään kahdenlaisena. Toisaalta sen pitäisi profiloitua entistä vahvemmin arvo- liikkeenä, mutta sillä on myös institutionaalinen rooli, jolloin se ei voi olla ihan mitä tahansa tekevä Myös työpaikkatason jäsenhankintatyössä on parantamisen varaa. Hankkeen aineiston pohjalta ja sanova liike. Arvoliikkeeltä odotetaan vahvaa yhteiskunnallista missiota, rohkeutta ottaa kantaa voidaan sanoa, että tässä asiassa eletään osittain valheellisessa tilassa, jossa kuvitellaan asian vaikeisiinkin asioihin ja riittävästi asiantuntemusta kantaa myös vastuu avauksista. SAK:n pitäisi olevan kunnossa. Luottamusmiesverkosto on ohentunut, pieniä työpaikkoja on valtavasti, eikä puhua arjen asioista, ihmisten kielellä. Sen pitäisi viedä keskustelu ihmisten tasolle, puhua jaksa- olemassa olevat aktiivit halua/osaa tehdä jäsenhankintatyötä. Uusi työntekijä pitäisi saada kiinni misesta, hyvästä arjesta, solidaarisuudesta ja ympäristöstä. SAK:n tulisi olla rohkea ja aktiivinen heti, kun työsuhde alkaa. Yleistäen voisi arvioida, että pienemmille, ammattikuntapohjaisille liitoil- avausten tekijä ja uudistaja sekä vahva keskustelija ja kommentoija. Institutionaalinen rooli tuo le uusien jäsenten tavoittaminen on helpompaa kuin isoille. Ammattikuntaisuus ja ammatti-iden- mukanaan vastuun sanoista ja teoista. titeetti puhuttelevat nuoria enemmän kuin ay-jäsenyys sinänsä. Tämä nousi vahvasti esiin myös Tulevaisuushankkeen ohjausryhmän Englantiin suuntautuneella opintomatkalla. Järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen Keskusjärjestön ja liittojen työnjaosta on keskusteltu vuosia järjestäytymisen edistämiseen liitty- Jäsenten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen vässä työssä. Järjestäytyminen ja jäsenhankinta ovat liittojen toimialaan kuuluvia asioita. SAK:n SAK:laiselta ay-liikkeeltä odotetaan uusia tapoja tiedottaa, uudenlaisia tapahtumia ja tempauksia rooliin kuuluu järjestäytymisen merkitystä avaavien kampanjoiden toteuttaminen, sateenvarjotoi- sekä elämyksellistä toimintaa. Järjestötoiminnan kehitysehdotuksissa nousi esiin myös konkreet- minnan organisointi liittojen perustyölle sekä ay-liikkeen näkyväksi tekeminen, imagon kirkastami- tisia edunvalvonnallisia toiminnan kohteita, esim. verotuksen ja palkkauksen oikeudenmukaisuus. nen ja koko ay-toiminnan yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen. SAK:lla on siis hyvin kaksinainen rooli, ja siihen kohdistuvat odotukset tukevat tätä näkemystä. Mielikuvatutkimuksen haastatteluissa pidettiin suurimpana syynä järjestäytymättömyyteen kor- Jäsenten uskoa vaikutusmahdollisuuksiin tulisi vahvistaa. SAK:n pitäisi ottaa avoimin mielin vas- keaa jäsenmaksua. Toisaalta osallistujat eivät oikein tienneet, mitä vastinetta jäsenmaksulla saa. taan uusia ideoita ja ajatuksia. Paikallinen sopiminen voi olla myös mahdollisuus lisätä jäsenten Tämä on varsin tyypillinen ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Jäsenyydeltä odotetaan konkreettista vas- vaikutusmahdollisuuksia ja aitoa osallistumista, edellyttäen, että osapuolet ovat aidosti tasaver- tinetta, ja vastine pitää olla ihmisten tiedossa ennen liittymistä. Mielikuvatutkimuksen osallistujat taisia ja keskustelu/neuvottelu avointa. näkivät viestinnässä ja markkinoinnissa suuria puutteita: jäsenetuja markkinoidaan huonosti, in- formaatio ei kulje, tietämättömyys asioista on suurta. Monella osallistujalla oli käsitys, ettei liitto Edelleen aineiston mukaan SAK:laisen ay-liikkeen organisaatiorakenne on vanhanaikainen, jäykkä, kuitenkaan auttaisi tai hoitaisi hänen asioitaan, joten miksi siis liittyä. Olipa yksi järjestäytymättö- vaikeaselkoinen, hahmoton ja aikansa elänyt. Osallistuminen vaatii elämänmittaista sitoutumista myyden syy sekin, että palkankorotuksen saa ilman liittoakin. Osallistujat myös näkivät, etteivät toisten asioista huolehtimiseen. Jäsenten ääni pitäisi saada kuulumaan tarvittaessa jopa sääntö- he tarvitse ay-liikettä – he siis uskoivat pärjäävänsä itsekseen. Ay-liike ylipäänsä on ihmisten elä- muutoksen avulla niin, että nykyistä laajempi nettipohjainen osallistuminen ja kahdensuuntainen mässä taka-alalla, ja sen merkitys ja tärkeys konkretisoituvat vasta, jos työpaikalla tulee erimieli- viestintä olisivat mahdollisia. syyksiä tai työttömyys osuu omalle kohdalle. Liikkeen tärkein arvo ja merkitys onkin turvallisuus.28 29
  15. 15. Toimintaa pitäisi muuttaa myös niin, että se mahdollistaisi projektiluonteisen osallistumisen nyky- muotoisen toiminnan rinnalla. Nuoret ovat valmiita ottamaan kantaa ja osallistumaan toimintaan 6. SAK:LAISEN AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN itselleen tärkeän asian puolesta. Tämä vastaisi myös yhteiskunnan yleistä kehitystä. Kokoaikaiset VAIHTOEHTOISET TULEVAISUUDENKUVAT ja elämänmittaiset työsuhteet ovat muuttuneet sirpaleisiksi, ihmisillä on aikaisempaa enemmän vapaa-aikaa, mutta vapaa-ajasta kilpailevat lukuisat eri tahot. Jotta ay-liikkeen toiminta houkutte- Seuraavassa esitämme vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle. lisi, pitäisi sen olla sanomaltaan selkeää, ihmisten arjen tarpeista kumpuavaa, nopeatempoista ja Niiden taustalla on tulevaisuushankkeen ohjausryhmän arvioita ammattiyhdistysliikkeen toimin- ”elämyksellistä”. tastrategioista Suomessa ja maailmalla sekä historiassa että tällä hetkellä. Ne ovat kuitenkin kar- keita pelkistyksiä. Esittämällä nämä skenaariot haluamme osoittaa, että teemme jatkuvasti valin- Liittojen toiminnan kulmakivi ovat ammattiosastot, joiden toiminnan tilaa, osaamiskapasiteettia toja ja ratkaisuja, joilla rakennamme tulevaisuuden ammattiyhdistysliikettä. ja resursseja on selvitetty useissa liitoissa. Jo yksistään paikallinen sopiminen ja paikallistason edunvalvonnan lisääntyminen merkitsevät työtä ja vastuuta juuri ammattiosastoille, mutta onko Hitaan näivettymisen tie niillä nykyisellään siihen valmiuksia? Kyse on myös vallasta. Halutaanko siitä luopua ja jakaa myös muille? Jäsenyys: Jäsenpohja on rakenteellisesti nykyisen kaltainen, ja se perustuu nykyiseen elinkeino- ja koulutusrakenteeseen. Jäsenmäärä supistuu hiljalleen ja jäsenistön keski-ikä nousee. Eläke- läisten määrä jäsenistössä kasvaa suhteellisesti. Ammattiyhdistysjäsenyyden vetovoima hiipuu, jäsenmäärän kasvu lähestyy nollaa. Vetovoima on vähäinen erityisesti uusissa ryhmissä, nuorissa, maahanmuuttajissa ja pätkätyöntekijöissä. Jäsenen rooli: Jäsenet odottavat, että jäsenmaksua vastaan saa palvelua ja liittojen palkolliset tekevät hommat. Jäsenistö on pääosin katsomossa, osa suurta yleisöä. Harvojen aktiivien joukko muodostaa ay-eliitin, jonka motivaatiota tuetaan palkkioilla tai muilla eduilla (asemaa, matkoja). Työehdoista sopiminen: Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja vaaditaan takaisin, sen nähdään pelas- tavan palkansaajat muutoksissa. Paikallinen sopiminen lisääntyy. Liitot sopivat valtakunnalliset työehtosopimukset, jotka toimivat perälautana paikalliselle sopimiselle. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Ammattiyhdistysliikkeen muodollinen asema ja kolmi- kantaisen sopimisen rakenteet säilyvät. Edustajia on mukana lukuisissa hallituksen asettamissa työryhmissä. Tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kuitenkin vähenevät. Ammattiyhdistysliikkeen mielipiteitä kuullaan kohteliaasti, mutta poliitikot tekevät ratkaisut lähinnä elinkeinoelämää kuun- nellen. 1990-luvulla lanseerattu työnjako-oppi vaikuttaa taustalla, mutta ammattiyhdistysliikettä ei haluta syrjäyttää muodollisesti. Muodollinen vallan status quo hyödyttää sekä poliitikkoja että ammattiyhdistysliikkeen johtajia. Suhde EU-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Ay-diplomatia on tärkeää edel- leen. Nykyiset kansainväliset organisaatiot säilyvät ja yhteistyön muodot ovat vakiintuneita. Kan- sainvälisen vaikuttamisen ja yhteistyön sisällöt kuitenkin muuttuvat hitaasti ja agenda vaikeutuu EU:n laajentumisen myötä.30 31

×