Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta

903 views

Published on

Opas henkilöstön edustajille
SAK, STTK, Akava, BSLN ja Siirtolaisinstituutti 2012
Opas antaa vinkkejä siitä, mitä on hyvä ottaa huomioon kannustettaessa maahanmuuttajia liittymään ammattiliittoon. Lisäksi alan asiantuntijat vastaavat yleisiin väitteisiin ja ennakkoluuloihin maahanmuuttajista. Lopussa on tilastotietoja sekä linkkejä maahanmuuttajille tarkoitettuun aineistoon.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
903
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
137
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta

  1. 1. Tietoa ja käytännön vinkkejä henkilöstön edustajilleOppaan ensimmäinen osa antaa vinkkejä siitä, mitä on hyvä ottaa huo-mioon maahanmuuttajien jäsenhankinnassa. Monet maahanmuuttajistatulevat maista, joissa ay-liikkeen asema poikkeaa suomalaisesta. Oppaan toisessa osassa ”Faktaa ja iktiota” esitellään yleisiä käsityk-siä ja ennakkoluuloja maahanmuuttajista. Alan asiantuntijat vastaavatnäihin väitteisiin. Lopusta löytyy tilastoja Suomessa asuvista maahanmuuttajista sekähyödyllisiä linkkejä maahanmuuttajille tarkoitettuun aineistoon.Miksi maahanmuuttajien asiat kuuluvat ammattiliitoille?Suomessa pysyvästi asuvista neljä prosenttia on syntynyt ulkomailla.Suunnilleen saman verran on jo niitä, joiden vanhemmista ainakin toi-nen on syntynyt ulkomailla. Moninaisuus lisääntyy edelleen ja monikult-tuurisuus on arkipäivää yhä useammalla työpaikalla. Euroopan unionin alueella liikkuvuus on vapaata ja ihmiset muutta-vat yhä enemmän maasta toiseen. Työntekijöiden taustat muuttuvat en-tistä moninaisemmiksi. Ammattiliittojen on otettava kasvava monimuo-toisuus huomioon sekä jäsenhankinnassa että edunvalvonnassaan. Tutkimusten mukaan työntekijät saattavat olla ennakkoluuloisia jatuntea epäluottamusta maahanmuuttajia kohtaan. Vastaavasti maahan-muuttajat saattavat eristäytyä kantasuomalaisista. Henkilöstön edus-tajat voivat vaikuttaa työyhteisön asenteisiin. Tämä opas on tarkoitettuheille tueksi ja tiedonlähteeksi. Ammattiliitot edustavat jäseniään riip-pumatta siitä, mistä he ovat kotoisin.Maahanmuuttajat järjestäytyvät muita vähemmänMaahanmuuttajista noin 30 prosenttia kuuluu ammattiliittoon, kun vas-taava luku kaikkien työntekijöiden osalta on Suomessa 70 prosenttia.Jos ammattiliittoon liitytään, se tapahtuu yleensä kaverin tai sukulaisensuosituksesta eikä työpaikan luottamushenkilön kautta. 2
  2. 2. Ulkomaan kansalaiset maanosittain vuonna 2010 Aasia 37 410 Muut EU-maat (27) 61 216 Afrikka 17 787 Oseania 648 Muu Eurooppa Pohjois-Amerikka 42 986 3 103 Etelä-Amerikka 2 727 Maahanmuuttajien alhaiseen järjestäytymisasteeseen on monia syi-tä. SAK:n, STTK:n ja Akavan haastattelututkimuksen perusteella näyttääsiltä, että maahanmuuttajat tietävät ammattiliittojen toiminnasta vähän.Kokemuksia entisen kotimaan ay-liikkeestä ei ole tai ne ovat usein kiel-teisiä. Suurimmassa osassa maailmaa järjestäytymisaste on huomattavas-ti alhaisempi kuin Suomessa. Maahanmuuttajat eivät siksi usein tiedä,miksi pitäisi liittyä ammattiliittoon ja mitä hyötyjä jäsenyydestä on. Am-mattiliittojen esitteitä ei usein ehditä tai jakseta lukea, vaan toivotaanhenkilökohtaisempaa lähestymistä. Ay-jäsenyyteen saattaa liittyä myös pelkoja. Monissa maissa ammat-tiliitot ovat hyvin politisoituneita, niiden jäseniä vainotaan tai liitot ovatkorruptoituneita. Puolella maailman työntekijöistä ei ole oikeutta jär-jestäytyä ja neuvotella työehdoistaan kollektiivisesti. Tämän vuoksimuualta kotoisin olevia lähestyttäessä on hyödyllistä tuoda esille järjes-täytymisen tavanomaisuus sekä oikeus neuvotella työsuhteen ehdoistatyönantajan kanssa. 3
  3. 3. I – Käytännön vinkkejä keskusteluihin työpaikallaMikä on ammattiliittojen tärkein tehtävä?Ammattiliitot neuvottelevat työnantajajärjestöjen kanssa työehtosopi-mukset, jotka ovat lainsäädäntöä parempitasoiset. Esimerkiksi vähim-mäispalkka määräytyy yleensä työehtosopimuksen mukaan. Valtaosaantyöntekijöistä sovelletaan jotakin työehtosopimusta. Suomessa ammattiliitot myös vaikuttavat kaikkeen työelämää koske-vaan lainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan. Ay-liikkeen ponnistusten tulok-sia ovat esimerkiksi – ansiosidonnainen työttömyysturva (50–70 % palkasta), – vuosiloma, – äitiys- ja muut perhevapaat, – työeläke.Jos työntekijälle tulee ongelmia työnantajankanssa, ammattiliitto antaa neuvoja ja tukea.Tarvittaessa liitto hoitaa asiaa vaikka tuomiois-tuimeen asti. Kannattaa muistuttaa, että nykyinen hyvätilanne voi jatkua vain, jos järjestäytymisastepysyy korkeana. Suomalaisen ay-liikkeen ase-maa voi olla vaikea ymmärtää, jos tulee maas-ta, jossa ammattiliitot ovat heikkoja.Miksi pitäisi liittyä jäseneksi?Ammattiliiton jäsenyys lisää työsuhteen turvallisuutta ja takaa parem-mat ehdot. Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimukset. Liiton jäse-nenä työntekijä saa neuvontaa kaikissa työsuhdeasioissa. Jos työpaikallatulee ongelmia, luottamushenkilö ja liitto ajavat jäsenen asiaa. Oikeusapuon ilmaista, mutta edellyttää yleensä muutaman kuukauden jäsenyyttä. Tärkein jäsenetu on työehtosopimus. Liitot voivat neuvotella omallealalleen hyviä työehtosopimuksia vain, jos niillä on riittävästi jäseniä. 4
  4. 4. Hyvä tietää Suurimmat ulkomaalais- ryhmät Suomessa kielen mukaan 2010 Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomes- sa ovat kansalaisuuden mukaan viro- Äidinkeli Henkilöä laiset ja venäläiset. Seuraavina tulevat venäjä 54 559 Ruotsin, Somalian ja Kiinan kansalaiset. viro 28 493 somali 12 985 Virossa ja Venäjällä ay-liikkeen jäsen- englanti 12 855 määrät ovat pudonneet paljon, Virossa arabia 10 415 jo alle kymmeneen prosenttiin. Ay-liike kurdi 8 032 ei yleensä neuvottele alakohtaisista työ- kiina 7 546 ehtosopimuksista. Jos sopimuksia solmi- albania 7 113 taan, ne sovitaan työpaikkakohtaisesti. thai 5 722 Jäseneksi liittymistä jarruttaa osit- vietnam 5 637 tain vanha Neuvostoliiton aikainen ima- saksa 5 447 go. Entistä enemmän vaikuttavat kuiten- turkki 5 374 persia 5 020 kin pelko siitä, että jäsenyydestä on hait- espanja 4 594 taa, ja tunne, että ay-liikkeellä ei ole vai- ranska 2 972 kutusvaltaa. puola 2 883 Venäjällä ay-aktiiveja painostavat se- unkari 1 947 kä viranomaiset että työnantajat. Lailli- bengali 1 792 nen lakkoilu on tehty käytännössä mah- bosnia 1 775 dottomaksi. romania 1 702 Virossa ja Venäjällä on valtion, ammat- italia 1 698 muut kielet 35 827 tiliittojen ja työnantajajärjestöjen välistä kolmikantayhteistyötä, mutta tulokset Yhteensä 224 388 ovat olleet yleensä heikkoja. Lähde: TilastokeskusMaahanmuuttajalle on hyvä korostaa, että Suomessa on tavanomaistakuulua ammattiliittoon. Siitä ei seuraa painostusta. Liittojen yhteydessä toimii työttömyyskassa, josta työtön kassan jä-sen saa ansioihin sidottua työttömyyspäivärahaa edellyttäen, että hänon Suomen sosiaaliturvan piirissä. Kannattaa nostaa esille, että ilmantyöttömyyskassan jäsenyyttä saatava peruspäiväraha on selvästi ansio-sidonnaista päivärahaa pienempi. Ammattiliitot antavat jäsenilleen myös muita erilaisia etuja, kutenalennuksia vakuutusmaksuista, edullisia lomamahdollisuuksia sekä lii-ton lehden. Yhteiskunta tukee ammattiliiton jäsenyyttä verohelpotuk-sin. Jäsenmaksun saa vähentää verotuksessa. 5
  5. 5. Ovatko ammattiliitot poliittisia?Useissa maissa ammattiliitot ovat suoraan kytköksissä tiettyyn puoluee-seen. Suomessa näin ei ole, vaan ammattiliittoon liitytään oman työn taikoulutuksen mukaisesti. Liitot ja keskusjärjestöt toki haluavat vaikuttaamyös poliittisiin päätöksiin ja ovat yhteydessä eri puolueisiin jäsentensäetujen edistämiseksi.Mikä on työehtosopimuksen ja työsopimuksen ero?Miten palkka määräytyy?On hyvä kertoa maahanmuuttajille työehtosopimuksen ja työsopimuk-sen välisistä eroista ja selittää, miten palkka ja muut työsuhteen ehdot(esim. työaika ja vuosiloma) määräytyvät. Työehtosopimuksissa määritellään monia eri vähimmäisehtoja, jotkakoskevat mm. palkkaa, työaikoja ja lomia. Suomessa ei ole lakisääteistävähimmäispalkkaa niin kuin monissa muissa maissa, vaan se määritel-lään alakohtaisesti työehtosopimuksissa. Työehtosopimusten määritte-lemiä palkkatasoja on noudatettava kaikkiin alan työntekijöihin. Yksit-täisen työntekijän ei tarvitse osallistua työehtosopimusneuvotteluihin,vaan ne käydään ammattiliiton ja työnantajajärjestön kesken. Monien selvitysten mukaan maahanmuuttajat jäävät usein vaille la-kisääteisiä ylityökorvauksia ja muita palkanlisiä. Kannattaa kertoa, että 6
  6. 6. kirjallinen palkkalaskelma on Suomessa pakollinen. Samoin on hyvämainita, että työntekijä voi keskustella asiasta luottamuksellisesti hen-kilöstön edustajan kanssa. Työsopimuksessa puolestaan sovitaan työntekijäkohtaisista ehdois-ta. Yleensä työsopimuksessa määritellään työntekijään sovellettavatyöehtosopimus, henkilökohtaiset työtehtävät, palkka ja erilaiset työ-paikkakohtaiset edut. Työntekijän kannattaa aina tehdä työsopimus kir-jallisesti, vaikka suullinenkin työsopimus on sitova. Jos työsopimus ontehty suullisesti, työntekijällä on kuitenkin aina oikeus saada kirjallinenselvitys työsuhteen ehdoista.Liittoon liittymistä kannattaa markkinoidaHyvin usein työntekijä ei ole liittynyt ammattiliittoon sen vuoksi etteikukaan ole ottanut asiaa esille. Kerro maahanmuuttajalle ammattiosas-ton ja ammattiliiton toiminnasta ja pyydä häntä mukaan!Maahanmuuttajalle kannattaa selventää: – miten liittoon liitytään, – miten liitosta erotaan ja miten sitä voi vaihtaa sekä – miten jäsendemokratia toimii ammattiliitossa.Ammattiliiton toiminnassa maahanmuuttaja voi tutustua myös suoma-laisiin tapoihin ja ihmisiin. Kanssakäyminen on paras tapa poistaa en-nakkoluuloja.Miten työnantaja suhtautuu asiaan?Noin 70 % työntekijöistä on jäsenenä alansaammattiliitossa. Työnantaja perii yleen-sä jäsenmaksun suoraan palkasta. Jäsenmaksun voi maksaa myös itse.Siinä tapauksessa työnantaja ei saatietää jäsenyydestä. Jäsenyyttäei Suomessa kuitenkaan tar-vitse peitellä. Yleensä myöstyöpaikan esimiehet kuuluvatoman alansa liittoon. 7
  7. 7. II – Faktaa ja fiktiota1. Suurin osa maahanmuuttajista on elintasopakolaisia, jotka eivät edes halua työskennellä. Hanna Kautto, viestintäpäällikkö, Maahanmuuttovirasto”Suomesta ei voi saada oleskelulupaa pelkän köyhyyden tai kotimaan ma-talan elintason perusteella. Jotta turvapaikanhakijalle voidaan myöntäälupa asettua asumaan Suomeen, häneen on kohdistuttava kotimaassa vai-noa tai muuta vaaraa. Lisäksi on hyvä muistaa, että vain pienellä osalla EU- ja ETA-maidenulkopuolelta Suomeen muuttaneista on turvapaikanhakija- tai pakolais-tausta. Esimerkiksi vuonna 2010 Suomesta sai oleskeluluvan 1 784 turva-paikanhakijaa ja 634 kiintiöpakolaista. Samana vuonna myönnettiin oles-kelulupa 16 322 ulkomaalaiselle, joista lähes kaikki muuttivat Suomeentyön, opiskelun tai perheen takia.”2. Maahanmuuttajien sosiaaliedut ovat korkeampia kuin suomalaisten ja he saavat ne ”automaattisesti”. Ritva Viljanen, kansliapäällikkö, sisäasianministeriö”Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu pääsääntöisesti maassa asu-miseen, ja Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä on oikeus asuinkun-tansa järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Kelan myöntämiinsosiaaliturvaetuuksiin. Edellytyksenä sosiaaliturvaan kuulumiselle on,että muutto Suomeen katsotaan vakinaiseksi eli henkilö asuu ja pääasial-lisesti jatkuvasti oleskelee Suomessa. Tällöin oikeus sosiaalietuuksiin mää-räytyy samoin perustein kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla henkilöilläkansalaisuudesta riippumatta. Maahanmuuttajille ei ole luotu muita kor-keampia tai automaattisesti myönnettäviä etuuksia. Asumisperusteisen sosiaaliturvan lisäksi Suomessa on viimesijaisena jatarveharkintaisena välttämättömän toimeentulon turvaamisen keinonatoimeentulotuki. Sitä myöntää se kunta, jossa henkilö vakinaisesti tai tila-päisesti oleskelee. Oikeus saada toimeentulotukea koskee kaikkia Suomes-sa olevia. Toimeentulotukea voidaan myöntää myös kunnassa vakinaisesti 8
  8. 8. tai tilapäisesti oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilölle, mutta ei kuiten-kaan automaattisesti tai suotuisimmin edellytyksin kuin kunnan muille-kaan asukkaille. Turvapaikanhakijat saavat vastaanottorahaa, joka on määrältään toi-meentulotukea olennaisesti pienempi.”3. Maahanmuuttajat vievät suomalaisten työpaikat. Matti Sarvimäki, erikoistutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus”Taloustieteilijät ajattelevat tyypillisesti, että maahanmuutto hyödyttääosaa kantaväestöstä ja haittaa toisia. Empiiristen tulosten mukaan häviä-jiä on kuitenkin yllättävän vähän. Tämä viittaa siihen, että maahanmuut-tajat pikemminkin täydentävät kuin korvaavat kantaväestön työpanosta.Näin ollen on epätodennäköistä, että maahanmuuttajat olisivat laajamit-taisesti vieneet suomalaisten työpaikkoja.”4. Maahanmuuttajat työskentelevät mielellään pimeästi, eivätkä he usein maksa veroja. Kaarina Myyri-Partanen, johtaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto”Maahanmuuttajat haluavat tehdä töitä, maksaa veronsa ja olla tasaver-taisia yhteiskunnan jäseniä. Maahanmuuttajilla on usein vaikeuksia saa-da töitä ja osa heistä tuntee huonosti Suomen työlainsäädäntöä ja omiaoikeuksiaan. Näin ollen maahanmuuttajia on joskus helppo käyttää hy-väksi: heillä teetetään pimeää työtä, ylipitkää päivää ja alipalkalla. Apuatai neuvoja he eivät aina pyydä, koska he saattavat pelätä tai heillä on en-nakkoluuloja esimerkiksi viranomaisia kohtaan”.5. Maahanmuuttajat polkevat suomalaisten palkkoja. Reija Lilja, tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos”Suomessa palkkojen määräytymiseen vaikuttavat keskeisesti kattavatyleissitovat työehtosopimukset, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä maa-hanmuuttoasemasta riippumatta. Väite ei tässä suhteessa pidä paikkaan-sa. Kansainväliset tutkimukset maista, joissa Suomen kaltaisia yleissitoviatyöehtosopimuksia ei ole käytössä, eivät myöskään anna tukea tälle väit- 9
  9. 9. teelle. Maahanmuuttajilla ei ole havaittu olevan kielteisiä vaikutuksia ko-timaisten työntekijöiden palkkatasoon tai työllisyyteen.”6. Maahanmuuttajia ei kiinnosta liittyä ammattiliittoihin. Eve Kyntäjä, maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK”SAK:n, STTK:n ja Akavan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajilla ei oleaina käsitystä ay-liikkeen tarkoituksesta ja tehtävistä. Heiltä puuttuu tie-to siitä, mitä ammattiliitot tekevät, mitä hyötyjä jäsenyys tuo tullessaanja miten järjestäytyminen käytännössä tapahtuu. Joissakin maissa ay-liik-keen jäsenyys on ollut jopa vaarallista tai sillä on ollut huono kaiku, kutenentisessä Neuvostoliitossa. Jotkut maahanmuuttajat eivät liity ammattiliittoon sen vuoksi, ettei”kukaan ole ehdottanut” tai koska jäsenmaksua pidetään korkeana. Taus-talla on myös pelkoa, että ammattiliiton jäsenyys saattaa aiheuttaa ongel-mia työnantajan kanssa tai että liittyminen edellyttää puolueen jäsenyyt-tä. Joitakin ay-liike ei vain yksikertaisesti kiinnosta.”7. Maahanmuuttajien kulttuuriin kuuluu väheksyä naisia. Anne Alitolppa-Niitamo, monikulttuurisuusasioiden päällikkö, Väestöliitto”Ei ole olemassa yhtä ’maahanmuuttajakulttuuria’, vaan maahanmuutta-jat edustavat hyvin laajaa kirjoa erilaisia taustoja, näkemyksiä ja toimin-tatapoja. On kuitenkin totta, että joissakin yhteiskunnissa lainsäädäntö eitakaa naisille yhtä laajoja oikeuksia kuin miehille. Eri maissa myös käsitystasa-arvosta voi olla hyvin erilainen kuin Pohjoismaissa: esimerkiksi pe-rinteisessä roolissa kotia ja lapsia hoitava nainen ei monissa kulttuureissakoe väheksymistä, sillä hänellä voi olla paljon valtaa juuri perheeseen jakotiin liittyvissä asioissa. Suhtautuminen toiseen sukupuoleen selittyy siis osin yhteiskuntajärjes-telmällä, se on osin kulttuurisidonnaista, mutta se liittyy aina myös kunkinyksilön henkilökohtaiseen tapaan kohdata toinen ihminen. Kenelläkään eiole oikeutusta kulttuuritaustaansa vedoten polkea naisten ja miesten välis-tä tasa-arvoa eikä kohdella esimerkiksi työpaikallaan naisia väheksyvästi.Kenenkään oikeudesta tasa-arvoon ei saa myöskään tinkiä Suomessa sentakia, että hän ei ole saanut kokea tasa-arvoista kohtelua lähtömaassaan.” 10
  10. 10. 8. Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että jokainen saa toimia oman kulttuurinsa edellyttämällä tavalla piittaamatta ihmisoikeuksista tai muista ihmisistä. Vesa Puuronen, yliopiston lehtori, Itä-Suomen yliopisto”Monikulttuurisuuden tarkoitusta ei ole yleisesti määritelty väitteessä esi-tetyllä tavalla. Väite on monikulttuurisuuden vastustajien tekemä yksin-kertaistus. Jos monikulttuurisuus tarkoittasi sitä, mitä väitteessä esitetään,monikulttuurisuuden puitteissa olisivat hyväksyttäviä esimerkiksi tyttöjenympärileikkaukset, kunniamurhat, tyttöjen ja naisten koulunkäyntimah-dollisuuksien rajoittaminen, kidutus, teloitukset, vapaan liikkuvuuden jamielipidevapauden rajoitukset ja monet muut ihmisoikeusrikkomukset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan monikulttuurisuuden katsotaan yleisestitarkoittavan sitä, että jokainen ihminen saa toimia kulttuurinsa edellyt-tämällä tavalla, mutta ihmisoikeuksia kunnioittaen. Ihmisoikeuksilla tar-koitetaan muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistuksessa, lasten oikeuksienyleissopimuksessa sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleis-sopimuksessa mainittuja oikeuksia. Monikulttuurisuutta ei voi käyttää ih-misoikeusrikkomusten perusteluna.” Suomen ulkomaalaisväestö 1980–2010 Henkilöä260 000240 000 Ulkomaan kansalaiset220 000 Ulkomailla syntyneet200 000 Vieraskieliset180 000 U160 000140 000120 000100 000 U 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Läh 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 11
  11. 11. 9. Maahanmuuton kustannukset Suomen kansantaloudelle ovat suuret ja sen kustantavat tavalliset veronmaksajat. Jaakko Kiander, johtaja, Ilmarinen”Maahanmuutto hyödyttää Suomen kansantaloutta siten, että se kasvat-taa nuorten ja työikäisten lukumäärää, mikä osaltaan lisää työvoimantarjontaa ja kansantalouden tuotantomahdollisuuksia. Jos maahanmuut-tajat ovat saaneet koulutuksen lähtömaissaan, Suomen kansantaloussäästää lisäksi koulutuskustannuksissa. Kaikki ne maahanmuuttajat, jotka onnistuvat työllistymään, hyödyttä-vät työpanoksellaan Suomen kansantaloutta ja julkista taloutta. Vastaavas-ti työttömäksi jäävät maahanmuuttajat heikentävät osaltaan huoltosuh-detta ja aiheuttavat kustannuksia julkiselle taloudelle. Maahanmuuttajientyöttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Lisäk-si kielitaidottomien maahanmuuttajien kotouttaminen nielee resursseja. Hyödyistä ja kustannuksista ei ole olemassa tarkkoja ajankohtaisia ti-lastotietoja. Tiedetään kuitenkin, että maahanmuuttajien työllisyysasteon kantaväestöä pienempi ja että maahanmuuttajat saavat toimeentu-lo- ja asumistukea useammin. Tilannetta tasapainottaa kuitenkin se, ettämaahanmuuttajaväestön ikärakenne on kantaväestöä edullisempi, minkävuoksi eläke- ja terveydenhoitomenot jäävät suhteellisen pieniksi. Maahanmuutto on haitallista suomalaisten työntekijöiden kannal-ta silloin, kun maahanmuuttajat tekevät töitä laittomasti. Tällöin verotjäävät maksamatta ja työehtoja poljetaan, mikä osaltaan heikentää myöslaillisesti työskentelevien työntekijöiden asemaa. Voidaan sanoa, että maahanmuutto aiheuttaa kustannuksia Suomenjulkiselle taloudelle ja tavallisille veronmaksajille. Toisaalta maahan-muuttajat myös tekevät töitä ja kasvattavat verotuloja. Hyödyt ja kustan-nukset ovat todennäköisesti lähellä toisiaan.”10. On parempi lähettää rahaa hätää kärsiviin maihin kuin ottaa pakolaisia Suomeen. Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa”Tukemalla globaalin köyhyyden vähentämistä, ihmisoikeuksien toteutu-mista ja rauhaa Suomi voi olla mukana luomassa maailmaa, jossa kenen-kään ei ole pakko lähteä kodistaan. Aktiivinen kehityspolitiikka tarjoaakinkestävimmän ja edullisimman keinon vähentää pakolaisuutta. 12
  12. 12. Silti on ihmisiä, jotka joutuvat etsimään turvapaikkaa kon liktien,luonnonkatastro ien ja itseen tai omaan väestöryhmään kohdistuvan vai-non vuoksi – myös Suomesta. Siksi tarvitaan myös inhimillistä pakolais- jaturvapaikkapolitiikkaa. Ihmisten vapaampi liikkuvuus voi edistää hyvinvointia sekä lähtö- ettätulomaissa. Maahanmuuttajat tuovat innovatiivista pääomaa suomalai-seen liike-elämään ja kulttuuriinkin. Kehitysmaille maasta muuttajien ra-halähetykset tuovat jopa puolitoista kertaa kehitysapua vastaavat tulot”.11. Maahanmuuttajien korkeat työttömyysluvut johtuvat huonosta suomen kielen taidosta ja heikosta koulutustasosta. Ismo Söderling, johtaja, Siirtolaisuusinstituutti”Maahanmuuttajien työttömyyden yhteistarkastelu ei ole toimiva tapa lä-hestyä asiaa. Jos tarkastellaan maahanmuuttajien työttömyysasteita kan-salaisuuden mukaan, havaitaan että korkeimmat työttömyysluvut (61 %)ovat Afganistanista ja Irakista tulleilla. Kysymyksessä ovat siis lähinnä pa-kolaiset ja turvapaikanhakijat. Alhaisin työttömyysaste on Saksasta ja In-tiasta tulleilla (7 %). Kyseessä ovat ilmeisemmin korkeasti koulutetut tie-totyöläiset tai vastaavat. Maahanmuuttajien korkeita työttömyyslukuja selvitettäessä on poh-dittava, miksi erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutta- 13
  13. 13. minen on epäonnistunut. Tältä osin uusi, syyskuussa voimaan tullut ko-touttamislaki on tärkeiden haasteiden edessä. Tiivistäen: osalla maahanmuuttajista korkeat työttömyysluvut oletet-tavasti ainakin osittain johtuvat huonosta kielitaidosta ja heikosta kou-lutustasosta. Peruskysymys kuitenkin on, miten pystymme kehittämäänkotouttamista siten, että tilanne kohentuu. Pallo on suomalaisilla – ei niin-kään maahanmuuttajilla.”12. Suomalainen kotouttamispolitiikka on epäonnistunutta ja passivoivaa. Leena Pellilä, vs. maahanmuuttoasioiden johtaja, Helsingin kaupunki”Maahanmuuttajien taustat, tarpeet ja muuttosyyt vaihtelevat. Erilaisis-sa elämäntilanteissa tarvitaan erilaisia palveluita. Kotouttamispolitiikkakoostuu mm. koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja asuntopolitiikasta. Kotoutta-mispolitiikkaa tulee arvioida suhteessa näiden palveluiden toimivuuteen.”13. Maahanmuuttajien tulee noudattaa Suomen lakeja ja toimia maassa maan tavalla” Tuomas Martikainen, tutkija, Helsingin yliopisto”Suomen lainsäädäntö koskee tasaveroisesti kaikkia maassa asuvia, jotenkyseessä on siltä osin itsestäänselvyys. Lainsäädäntö ja sen tulkinta kui-tenkin muuttuvat yhteiskunnan mukana, eikä ole olemassa yhtä oikeaa,pysyvää tapaa toimia. Osalla maahanmuuttajista on erilaisia käsityksiäesimerkiksi perheoikeudesta. Nämä erot voivat johtua henkilön kulttuu-risesta ja uskonnollisesta taustasta. Myös muun väestön parissa vallitseeerilaisia käsityksiä oikeudenmukaisuudesta, ja sitä varten maassa on oi-keuslaitos ja eduskunta, jotta lainsäädäntöä voidaan tulkita ja uudistaa. On epäselvää mikä on ”maan tapa”, etenkin kun abstraktit arvot kään-netään käytäntöön. Suomessa vallitsee nykyisellään jopa vastakkaisia nä-kemyksiä useissa arvokysymyksissä. Sen sijaan on kohtuullista olettaa,että niin maahanmuuttajat kuin muutkin kansalaiset sietävät tiettyynrajaan asti erilaisia käsityksiä ja toimintatapoja. Uuden oppiminen viekuitenkin aikansa. Missä sietämisen tai suvaitsevaisuuden raja kulkee, onvaikea tarkkaan määritellä, ja siksi tarvitaan keskustelua sekä ihmistenarjen että koko yhteiskunnan tasolla.” 14
  14. 14. III – Tilastoja ja linkkejä Maahanmuuttovirastosta saa tietoa Suomessa asuvien maahanmuuttajien määristä ja kansallisuuksista: www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=2762 Selkeää tietoa (myös PDF) Suomen työelämän säännöistä suomeksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi: www.mol.fi/finnwork Käytännön tietoa maahanmuuttajille 15 kielellä: www.infopankki.fi Esitteitä maahanmuuttajille: www.intermin.fi -> kotou aminen -> etoa maahanmuu ajille Tietoa maahan- ja maastamuutosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: www.suomi.fi Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen esite Ay-liikkeen ABC suomeksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi sekä muuta tietoa aihepiiristä: www.sak.fi, www.s k.fi, www.akava.fi Monien liittojen verkkosivuilta löytyy maahanmuuttajille suunnattua tietoa eri kielillä. Suomessa on paljon myös lähetettyjä työntekijöitä, jotka työskentelevät maassa tilapäisesti. Heille tulee maksaa palkkaa suomalaisten yleissitovien työehtosopimusten mukaan. Tarkempaa tietoa lähetettyjen työsuhteen keskeisistä ehdoista (mm. opas ulkomaalaisten työskentelystä Suomessa): www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/0111_lahetetyt_tyontekijat/index.jsp Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Maahanmuuttajat eivät aina ole tietoisia tästä. Lisätietoa Opetushallituksen sivuilta: www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen Vuokratyöhön sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin työsuhteisiin, mutta vuokratyössä on kuitenkin joitakin erityispiirteitä, joiden takia säännösten soveltaminen on joskus hankalaa. Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: www.tem.fi/files/29902/vuokratyoopas.pdf Tietoa Suomeen muuttavien sosiaaliturvasta: www.kela.fi -> Maasta- ja maahanmuu o -> Muu o Suomeen 15
  15. 15. TekijätEve Kyntäjä (SAK), Pirkko Nikula (STTK), Liisa Folkersma (Akava) Tiina Ristikari (Siirtolaisuusinstituutti, Tampereen yliopisto)Kansikuva: Samuli Siirala. Valokuvat: Stock.XCHNG – http://sxc.hu/ Ulkoasu & taitto: Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration 16

×