Sanna Aitto-oja, Mikko Rautiainen, Mikko Alhainen, Marko Svensberg,           Veli-Matti Väänänen, Petri Nummi, Jarkko Nur...
Riistakosteikko     -opas   Metsästäjäin Keskusjärjestö   Pohjanmaan riistanhoitopiiri        Helsingin yliopisto         ...
Metsästäjäin Keskusjärjestö    	                Pohjanmaan riistanhoitopiiri                                              ...
Sisällysluettelo                                                                                                          ...
en                                                    A   lhain                                                 ko        ...
Mikä on tavoite?                                                   sammaloituneita alueita ei kannata kunnostaa vesilinnui...
Kosteikon                                                                                                                 ...
Erityisesti perustettavien kosteikkojen patorakenteet tulee                                                               ...
Valuma-alue on koko se alue, jolta vedet virtaavat kosteikkoon.                                                           ...
Maapadon ja -penkereen rakentajan muistilista:                                                                            ...
Ennallistettavat suoalueet                      ja kosteikon pohjan muotoilu                                              ...
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Riistakosteikko-opas

1,604 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,604
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Riistakosteikko-opas

  1. 1. Sanna Aitto-oja, Mikko Rautiainen, Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Veli-Matti Väänänen, Petri Nummi, Jarkko NurmiRiistakosteikko -opas Metsästäjäin Keskusjärjestö Riistakosteikko-opas 1
  2. 2. Riistakosteikko -opas Metsästäjäin Keskusjärjestö Pohjanmaan riistanhoitopiiri Helsingin yliopisto Riistakosteikko-opas 3
  3. 3. Metsästäjäin Keskusjärjestö Pohjanmaan riistanhoitopiiri Esipuhe Viimeisten sadan vuoden aikana Euroopan kosteikoista on menetetty noin kaksi kol- masosaa. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen on ollut kosteikkojen kuivatustoimien ymmärrettävänä päämotiivina. Kosteikkojen kuivaamisella on pyritty yleensä saamaan aikaan tuottavaa maatalousmaata. Hyödyt- tömiä kosteikot eivät tosin ennenkään ole olleet, sillä entisajan karjanhoitokulttuurissa kosteikot tuottivat karjalle rehua (niittojärvet). Monet kuivatushankkeista onnistuivat ja entisen niittojärven kortteikon paikalla huojuvat nyt ohrantähkät. Osa hankkeista päättyi huonommin: kunnollista peltomaata ei saatu ja kylän järvi menetettiin. Pikku- hiljaa kosteikko kuivui pajun valtaamaksi, unohdetuksi vesijättömaaksi. Kadonneet kosteikot kimmeltävät kuitenkin usein maaseudun kylissä asuvien muis- toissa ja monin paikoin innostus niiden palauttamiseen on suuri. Etenkin riistanhoitajat ja metsästäjät ovat olleet aktiivisia ja kosteikon kunnostamisen motiivi on usein riis- tanhoidollinen. Metsästäjäin Keskusjärjestön tekemien selvitysten mukaan metsästäjät ovat vuosikymmenten varrella perustaneet ja kunnostaneet noin 1500–2000 kosteikkoa. Viime vuosina kosteikkojen merkitys vesiensuojelun, riistan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on vihdoin saanut ansaitsemaansa laajempaakin huomio- ta ja niiden säilyttämiseksi ja palauttamiseksi on ryhdytty toimiin. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellun riistataloudellisen kosteikko- strategian avulla pyritään riistavesilintujen ja niiden elinympäristöjen suunnitelmalli- seen hoitoon. Vaikka strategian pääpaino on riistalajeissa, yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös pyrkiä yhdistämään erilaisia intressejä – vesiensuojelu, luonnon monimuotoi- suus, maisema, virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta – mahdollisimman hyvin. Tärkeä asia kosteikkostrategian käytännön toteuttamisessa on maanomistajien kuuleminen ja toimivan viranomaisyhteistyöverkoston rakentaminen. Metsästäjien ja maanomis- tajien sujuvan yhteistyön varaan voidaan jatkossa rakentaa mittaviakin kosteikkojen kunnostushankkeita, jotka hyödyttävät koko yhteiskunnan vesiensuojelu- ja monimuo- toisuustavoitteita. Hankkeiden tueksi tarvitaan kuitenkin usein eri tahojen tarjoamia, kohtuuhintaisia ja vähäbyrokraattisia kunnostussuunnittelupalveluita, sillä kosteikon kunnostus on vaativa yhteistyöoperaatio, joka ei saa aiheuttaa haittoja maa- ja metsätaloudelle. Hankkeissa on aina toimittava maanomistajalähtöisesti. Tulevaisuuden tavoitteena tuleekin olla, että kotokosteikkonsa kunnostusta havittelevat maanomistajat, kyläyh- Piirrokset: distykset tai metsästysseurat eivät jää ideansa kanssa yksin, vaan saavat tarvitsemaansa Jari Kostet suunnitteluapua nykyistä helpommin. Suunnittelupalvelujen puute lienee tämän het- ken suurin pullonkaula kosteikkojen kunnostuksessa, sillä laadukkaiden suunnitelmien Kirjoittajat toteuttamiseen löytyisi useita rahoitusmahdollisuuksia. Sanna Aitto-oja Helsingin yliopisto Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa, miksi kosteikot ovat niin arvokkaita elin- Mikko Rautiainen Metsähallitus ympäristöjä ja miten niitä voidaan käytännössä perustaa, kunnostaa ja hoitaa. Opas Mikko Alhainen Metsästäjäin Keskusjärjestö keskittyy hoidon tarpeessa oleviin “arkikosteikkoihin”, joita löytyy lähes jokaisesta Marko Svensberg Metsästäjäin Keskusjärjestö maaseutukylästä Suomesta. Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopisto Oppaan julkaiseminen on ollut mahdollista Maatilatalouden kehittämisrahaston Petri Nummi Helsingin yliopisto (Makera) myöntämän tutkimusmäärärahan turvin. Riista- Jarkko Nurmi Pohjanmaan riistanhoitopiiri kosteikko-opas on osa Pohjanmaan riistanhoitopiirin hallin- noimaa laajempaa kosteikkojen hoidon kehittämishanketta, Ulkoasu: jonka päätavoitteena on jalkauttaa maa- ja metsätalousmi- Mikko Rautiainen nisteriön laatiman kosteikkostrategian tavoitteita käytännön toimiksi maaseudulla. Taitto: Ilkka Eskola Jarkko Nurmi Painopaikka: riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri ISBN 978-952-9593-88-04 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 5
  4. 4. Sisällysluettelo Johdanto Tausta Suomessa on paljon vesiä, mutta ne ovat usein karuja ja Mitä kosteikolla tarkoitetaan? vähätuottoisia. Tämä johtuu siitä, että maaperä on täällä Esipuhe ........................................................................................................................ 5 ohut ja verrattain vähäravinteinen. Tällaiset ominaisuudet Kosteikolla voidaan tarkoittaa melkein minkälaista vesipe- Sisällysluettelo............................................................................................................. 6 ovat ainutlaatuisia, eikä Euroopassa Ruotsia lukuun otta- räistä aluetta tahansa, lähtien ajoittain kuivana olevasta matta ole vastaavia elinympäristöjä. Ihmistoiminnan vuoksi pienestä kausikosteikosta aina laajoihin reheviin merenlah- Johdanto ..................................................................................................................... 7 huomattava osa vesistöistämme on kuitenkin rehevöitynyt, tiin. Yleiskielessä kosteikoilla on tarkoitettu myös lähteiden, ja vesien umpeenkasvu on nopeaa. Kosteikkojen monimuo- lähteikköjen, purojen ja norojen lähiympäristöjä. Tausta ........................................................................................................................... 7 toisuuden säilyminen vaatii jatkuvia hoito- ja kunnostustoi- Riistanhoidossa huomio kohdistuu yleensä sellaisiin Mitä kosteikolla tarkoitetaan? .................................................................................. 7 menpiteitä. kosteikkoalueisiin, jotka ovat jonkin erityisominaisuutensa Kosteikoiden merkitys .......................................................................................... 7 Suomessa soita ja kosteikoita on edelleen Euroopan mit- takia vesilintujen suosiossa. Näitä ovat sekä luonnolliset Kansallinen kosteikkostrategia ja käytännön toimenpiteet .............................. 8 takaavassa paljon jäljellä, vaikka huomattava osa on otettu että keinotekoiset vedet (mm. savenottokuopat) ja pysyväs- muuhun käyttöön. Niitä kuivattiin paljon viljelysmaaksi ja ti tai tilapäisesti veden peittämät alueet, rantaruohikot ja Kohteen valinta .......................................................................................................... 9 metsätalouskäyttöön etenkin 1900-luvun alkupuoliskolla. -luhdat sekä soiden avovesiallikot. Yleensä vesilintukohteet Kuivattaminen väheni 1960-luvun lopulla muun muassa vil- ovat reheväkasvuisia ja kohtalaisen matalia. Mistä sopiva kohde? ............................................................................................. 9 jan ylituotannon johdosta. Lintujen kannalta tärkeitä ovat myös kosteikoihin liit- Mikä on tavoite? ...................................................................................................11 Järven tai kosteikon luonnollinen kehitys kulkee vää- tyvät avoimet rantaniityt, jotka ovat tärkeitä pesimäym- Tietoa suunnittelun pohjaksi ...............................................................................11 jäämättä kohti umpeenkasvua. Pintavalunta sekä joissa, päristöjä ja ruokailualueita. Rantalaidunnuksen loputtua puroissa ja ojissa virtaava vesi tuo jatkuvasti hienojakois- niityt ruovikoituvat ja pensoittuvat. Sulkeutuneilla alueilla Kosteikon perustaminen, kunnostaminen ja hoito .................................................12 ta maa-ainesta valuma-alueilta vesistöihin. Siksi vesialueet linnut eivät havaitse saalistajia ajoissa, ja siksi ne välttävät Hyvän vesilintukohteen ominaisuudet ................................................................12 mataloituvat vähitellen. Valuma-alueen maaperän muok- tällaisia paikkoja. Kosteikon perustaminen ......................................................................................14 kaaminen esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa lisää enti- Kosteikko patoamalla ....................................................................................14 sestään valumaveden mukana vesistöön päätyvää kiinto- Kosteikoiden merkitys Ennallistettavat suoalueet ja kosteikon pohjan muotoilu ..........................20 aine- ja ravinnekuormaa. Kaikki rehevät vedet eivät ole Vesilintujen näkökulmasta kosteikot ovat elintärkeitä. Myös Kosteikko avuksi vesiensuojeluun ................................................................20 kuitenkaan ihmisen aikaansaannosta, vaan Suomessa on monet lokki- ja varpuslinnut pesivät ainoastaan kosteikoil- myös luontaisesti reheviä ja kasvillisuudeltaan monipuolisia la. Suomen uhanalaisista lintulajeista kymmenelle kosteik- Kosteikon kunnostaminen ja hoito .....................................................................26 vesistöjä. ko on tärkein pesimisympäristö. Suurin osa kosteikkojen Ruoppaukset kosteikolla ...............................................................................26 Tässä oppaassa kerrotaan, miten kosteikko peruste- linnustoon vaikuttavista ympäristömuutoksista on selvästi Vesikasvillisuuden niitto ................................................................................26 taan, tai kuinka jo olemassa olevan kosteikon tilaa voidaan havaittavissa, mutta osa lintulajeista taantuu myös ilman Monimuotoisuuden ”hot spot” ....................................................................28 parantaa. Kosteikon perustamisella tarkoitetaan tilannetta, selvää syytä. Muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena Rantakasvillisuuden hoito .............................................................................30 jossa kohde rakennetaan alueelle, jolla ei ole koskaan ollut sekä sorsien sulkimisalueena kosteikot ovat välttämättömiä. Vesikasvillisuuden poisto ruoppaamalla ......................................................33 kosteikkoa tai jolle kuivattu kosteikko halutaan palauttaa. Kosteikot ovat tärkeitä vesilintujen poikastuotantoalu- Kunnostamisella tarkoitetaan olemassa olevan kosteikon eita. Riistaväki onkin ollut keskeisessä asemassa kosteik- Kosteikon ajoittainen kuivatus ja vedenpinnan vaihtelu ...........................33 tilan parantamista tai säilyttämistä erilaisin toimenpitein. koympäristöjen ylläpitäjänä ja luojana. Metsästäjät ovat Lietteen poisto ...............................................................................................34 Parhaaseen tulokseen päästään kun kosteikkoa perus- tehneet valtavasti työtä perustaessaan ja hoitaessaan vesi- Pienpetopyyntiä ja varisjahtia .......................................................................36 tettaessa tehdään etukäteen laadukas suunnitel- lintukohteita eri puolilla Suomea. o Svensberg ma, jossa huomioidaan kohteen erityispiirteet M ark Kosteikoilla on myös vesiensuojelullista Tuki- ja lupa-asiat ........................................................................................................40 ja tulevat hoitotarpeet. Aika-ajoin toistetta- merkitystä, sillä ne sitovat valuma-alueelta Rahoitusta kosteikkojen kunnostamiseen ja perustamiseen .............................40 villa hoitotoimilla voidaan viivyttää kostei- kulkeutuvia ravinteita ja kiintoainetta, Tarvittavat luvat ....................................................................................................40 kon luonnollista umpeenkasvua. Kostei- jotka muuten päätyisivät kuormittamaan kon jatkuva hoito on paljon edullisem- alapuolisia vesistöjä. Jotta kosteikko toi- Metsästys kosteikoilla ................................................................................................42 paa kuin huonoon kuntoon päästetyn misi vesiensuojelunäkökulmasta tehok- Metsästyksen suunnittelu ....................................................................................42 alueen laajamittainen kunnostaminen. kaasti, on sen oltava riittävän suuri suh- Houkutteluruokinta ..............................................................................................44 Metsästyksen eettiset säännöt .............................................................................46 Rakennepiirrokset ......................................................................................................47 Munkin rakenne ...................................................................................................47 Patorakenteet .......................................................................................................48 KaNu loukku .........................................................................................................54 Yhteystietoja ..............................................................................................................56 Veli-Matti Väänänen Marko Svensberg Kosteikoita ovat matalat vesikasvillisuuden valtaamat vesialueet aina pelto-ojista laajoihin lintujärviin.6 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 7
  5. 5. en A lhain ko ik M Kohteen valinta nopeasti suuria vesimassoja. Kun valuma-alueelle raken- netaan kosteikkoja, ne varastoivat vettä tulva-aikoina ja tasaavat näin virtaamia. Mistä sopiva kohde? Kosteikon paikkaa valitessa on pyrittävä huomioimaan, että kosteikko ei häiritse maa- ja metsätaloutta. Kohteita ei Potentiaalisia kosteikkokohteita löytyy kaikkialta. Alueensa tulisi myöskään suunnitella luonnonarvoiltaan merkittäville hyvin tuntevat maanomistajat ja metsästysseurojen jäsenet paikoille. Kosteikoiden perustamiseen saatavat voimavarat ovat avainasemassa kohteiden etsimisessä. Vanhoja kart- kannattaa kohdistaa parhaisiin ja helposti toteutettaviin toja tutkimalla voidaan saada selville, missä kosteikot ovat kohteisiin. aiemmin sijainneet ja minkälaisia ne ovat olleet. Useimmilla Kosteikon perustamisessa ja kunnostamisessa toimitaan ojitetuilla alueilla on ennen ollut kosteikoita, ja melkoinen aina maanomistajan ehdoilla. Yksityismailla tehtävät toimet osa pelloistamme lienee laskettuja järviä. Entiset savenot- perustuvat maanomistukseen. Ilman kaikkien alueen maan- tokuopatkin saadaan helposti kunnostettua kosteikoiksi. omistajien lupaa kosteikkoa ei voi perustaa tai kunnostaa. Kohdealueen kartan avulla päästään alkuun silloinkin, Siksi yksityishenkilöt ovat avainasemassa kosteikkojen säily- kun ollaan perustamassa kosteikkoa alueel- misessä. Kosteikkojen le, jolla sitä ei ole aikaisemmin ollut. Kartan perustamisen ja kun- avulla voidaan tarkastella maaston muotoja nostuksen tulisi olla ja korkeussuhteita. Uudelle kosteikolle sopi- houkuttelevaa tavalla Veli-Matti Väänänen va paikka voi löytyä esimerkiksi kosteasta tai toisella. Metsästä- ojanotkosta. Tällaiselle alueelle kosteikko on vien maanomistajien helppo perustaa patoamalla, jolloin myös kus- näkökulmasta riistan- tannukset jäävät pieniksi. hoito ja metsästysmah- Maastossa kosteikolle sopivat paikat näyt- dollisuuksien parane- Vesilinnuille kosteikot ovat tär- tävät yleensä reheviltä ja laaja-alaisilta. Myös minen ovat usein tär- kein elinympäristö. Kosteikoilla sellaiset maa-alueet, joiden kuivatus ei ole keimpiä motiiveja. on merkitystä myös maisemalle, kunnolla onnistunut, saattavat olla poten- pintavesien laadulle sekä luonnon tiaalisia kunnostuskohteita. Tällöin saattaa monimuotoisuudelle. kk Metsästäjäorganisaation riittää, että puretaan alueen kuivattamista M i o Alh varten tehdyt rakenteet. Peruskartta on hyvä apu aine n kosteikkohanke aloitti Valuma-alueiden yläosissa kevättulvat kosteikkokohteiden riistataloudellisen ovat pienentyneet ja lyhentyneet soiden ja etsimisessä sekä sopivan teessa valuma-alueen kokoon ja kuormitukseen. Oikein kosteikkostrategian metsien ojittamisen seurauksena. Vesi virtaa kohteen valinnassa. suunnitelluilla kosteikoilla on päästy erinomaisiin tuloksiin käytännön toteuttamisen nopeasti ojien kautta suurempiin uomiin ja Maanmittauslaitoksen ja parhaimmillaan kiintoaine- ja kokonaisfosforikuormasta aiheuttaa ongelmia alueilla, joille kerääntyy lupa nro 159/MML/10. on saatu vähennettyä 60–70 % ja typestä yli 30 %. l Metsästäjäorganisaatiossa käynnistettiin Kan- Vesiensuojelun ja riistataloudellisen hyödyn ohella sallisen riistataloudellisen kosteikkostrategian kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ne luovat käytännön toteuttamisen aloittava hanke vuonna Millainen kadonnut kosteikko kannattaa kunnostaa vesilinnuille? monille lajeille sopivan elinympäristöjen mosaiikin. Useat 2008. Pohjanmaan riistanhoitopiirin koordinoima uhanalaiset eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia kosteikois- kaksivuotinen hanke sai rahoituksen Maatilatalo- l Vesilinnuille kannattaa kunnostaa ensisijaisesti kasvil- amalla. Patoamalla voi joskus päästä kohtuullisiin tulok- ta ja suurimmat uhat koskevat lajeja, jotka eivät kykene uden kehittämisrahastosta (Makera). Hankkeen lisuudeltaan reheviä kohteita, joilta löytyy mm. runsaasti siin suhteellisen karuillakin kohteilla varsinkin, jos kos- siirtymään uusille alueille elinympäristön tuhoutuessa. tavoitteena oli kehittää kosteikkojen hoitoon ja kaislaa, ruokoa, saroja ja kortetta. Karuista rahkasamma- teikko on mahdollista ajoittain laskea tyhjäksi tai alueel- Arvokkaiden elinympäristöjen lisäksi kosteikot luovat vaih- kunnostamiseen liittyviä työkaluja, tuottaa uut- leen valtaamista alueista ei yleensä saa hyviä vesilintue- le voidaan ohjata runsasravinteisia valumavesiä. telua laajemman tason maisemakokonaisuuteen ja ovat ilo ta tietoa kosteikkojen kunnostamisen mahdolli- linympäristöjä, koska sellaisella alueella ei ole tarpeeksi Kaivaminen soveltuu kunnostusmenetelmäksi erityi- ihmissilmällekin. Ne toimivat myös vesivarastoina, kalojen suuksista, selvittää nykyisten rahoitusmuotojen ravintoa ja suojaa linnuille. sesti rehevimmille kohteille. Karuilla rahkasammaleen ja rapujen elinympäristöinä ja tulvahuippujen tasoittajina. kehittämistarpeita ja valmistella valtakunnallinen Kunnostaminen on usein edullisinta toteuttaa pato- valtaamilla alueilla kaivamiseen ei kannata ryhtyä. kosteikkoluonnon hoitohanke. Kansallinen kosteikkostrategia ja käytännön toimenpiteet Metsästäjäorganisaation kosteikkohanke Suomen riistataloudellisen kosteikkostrategian laatiminen koostui seuraavista osioista: käynnistyi vuonna 2007. Kosteikkostrategia on osa maa- l riistanhoitopiirikohtaiset kosteikkojen ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategiaa. Sitä on kunnostustarpeiden esiselvitykset ollut valmistelemassa laaja joukko asiantuntijoita tutkimus- (kosteikkokartoitus) laitoksista ja järjestöistä. l valtakunnallisen esiselvitysraportin Veli-Matti Väänänen Riistavesilintujen ja niiden tärkeimpien elinympäris- laatiminen töjen lisäksi kosteikkostrategiassa käsitellään biologista l kosteikkojen hoito-oppaan tekeminen Jarkko Nurmi monimuotoisuutta ja kosteikkojen roolia vesiensuojelussa. l tutkimushanke maatalouden ympäristötuki- Lisäksi esitellään tärkeäksi katsottuja peruslinjoja, joiden kosteikon perustaneiden viljelijöiden avulla Suomessa toteutetaan vesilintukantojen ja niiden motiiveista ja kokemuksista elinympäristöjen suunnitelmallista hoitoa. Kosteikkostra- l valtakunnallisen kosteikkojen kunnostus- Umpeenkasvanut rehevä kosteikko olisi mahdollista kunnos- Rehevää kosteikkoa kuvaa avovesilampareissa esiintyvät tegian avulla siis yhdistetään samaan hoitosuunnitelmaan hankeen suunnittelu ja valmistelu (Life+) taa vesilinnuille sopivaksi nostamalla vedenpintaa ja tarvitta- kelluslehtiset ja uposkasvit, jotka tarjoavat elinympäristöä kosteikkoelinympäristöjen ja vesilintukantojen hoito. essa ruoppaamalla syvempiä avovesialueita. poikueiden tarvitsemille vesiselkärangattomille.8 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 9
  6. 6. Mikä on tavoite? sammaloituneita alueita ei kannata kunnostaa vesilinnuille, koska tällaisille paikoille ei kehity helposti vesilintujen suo- Kohdetta valitessa tulee pohtia, mihin tarkoitukseen kos- simaa rehevää kasvillisuutta ja rikasta vesihyönteislajistoa teikkoa perustetaan tai kunnostetaan. Kun kosteikosta poikueiden ravinnoksi. Vesilinnuille liian karuja suoalueita halutaan linnuille sopiva elinympäristö, kunnostus lähtee voi kunnostaa vaikkapa riekkoelinympäristöiksi. nimenomaan linnuston tarpeista. Monesti sama kohde ei voi toimia yhtä aikaa parhaana mahdollisena lintukosteik- kona ja vastata virkistyskäytön tarpeisiin kalastusvetenä Lisätietoja kosteikkojen suunnittelusta ja toteu- tai uintipaikkana. Toisaalta monivaikutteisen kosteikon tuksesta, sekä linkkejä eri yhteistyötahojen sivuille perustamisella voidaan pyrkiä palvelemaan useampaa eri löytyy mm. www.riista.fi -sivuilta. tarkoitusta. Kaikki kosteikot edistävät vesiensuojelua, lisäävät luon- non monimuotoisuutta ja ovat siten hyödyksi monessa mie- Kosteikkojen suunnittelussa hyvä apu on muun lessä. Usein kosteikoista käytetään erilaisia nimityksiä, joilla muassa TEHO -hankkeessa tehty Käytännön kuvataan niiden perustamisen tärkeintä päämäärää. Samal- kosteikkosuunnittelu -opas. Aiemmin julkaistuja la kosteikolla kuitenkin voidaan – ja tulisikin – huomioida kosteikko-oppaita ja ohjeita on ladattavissa inter- mahdollisimman monta intressiä. netissä. Linkkejä oppaisiin löytyy mm. Kun kosteikko halutaan perustaa parantamaan vesien- www.riista.fi  riistanhoito  riistakosteikko. suojelua, sopivaa sijoituspaikkaa kannattaa etsiä esimer- kiksi ennestään veden vaivaamalta alueelta maa- ja met- sätalouden vaikutuspiiristä valtaojien tai purojen varrelta. Yleensä tällainen alue on alavalla paikalla, jolloin veden virtaus on hidasta. Veden viipyessä kosteikolla kasvillisuus Kalat kosteikoilla ehtii sitoa ravinteita vedestä. Kosteikon on oltava tilavuu- l Vaikka tässä oppaassa käsitellyt kosteikot ovat deltaan riittävän suuri suhteessa valuma-alueen kokoon ja pääasiassa reheviä ja pienialaisia kohteita, syntyy kuormitukseen sitoakseen tehokkaasti ravinteita. Yleensä helposti ajatus myös kohteen kalastusmahdollisuuk- vesiensuojelukosteikot perustetaan maatalousalueille, mut- sien kehittämisestä. Tässä tapauksessa kahta kär- ta myös metsätalous- ja turvetuotantoalueiden yhteyteen. pästä ei yleensä kannata havitella yhdellä iskulla. Maaseudulla on paljon kuivatushankkeiden seurauksena syntyneitä pajukoituvia vesijättömaita. Osa näistä on mahdol- Niiden tarkoituksena on sitoa kuivatusalueilta veden muka- Erityisesti pikkukalat, kuten särkikalat, kilpailevat lista palauttaa elämää kuhiseviksi kosteikoiksi ilman, että toimenpiteet haittaavat maa- tai metsätaloutta. na huuhtoutuvia ravinteita. samasta hyönteisravinnosta vesilintujen poikasten Lintu- tai riistakosteikon ajatuksena on luoda vesilin- kanssa. nuille hyvä elinympäristö. Tällaisella kohteella on tärkeää Monilla kohteilla kalojen saapumista uudelle huolehtia siitä, että linnuille on sopivia pesimä-, lepäily- ja vesialueelle ei voida estää. Kalat käyttävät puroja ja ruokailuympäristöjä. Kosteikon sijoituksella ja koolla on ojia tehokkaasti levittäytymiseen erityisesti keväällä väljemmät vaatimukset kuin vesiensuojelukosteikon koh- tulva-aikana. Kosteikon ajoittainen tyhjennys aut- dalla. Kosteikon sijoituksessa on kuitenkin hyvä huomioi- taa pääsemään tilapäisesti eroon liian tiheäksi kas- da maisemarakenne ja mahdollisesti useampien kohteiden vaneesta kalakannasta. Kalaistutuksia kosteikoille muodostama kokonaisuus. tulee välttää. Kalojen luontaista vaellusta ei kuiten- kaan saa estää. Tietoa suunnittelun pohjaksi Kosteikon kunnostuksen suunnittelu alkaa aina lähtötilan- teen selvittämisellä. Tieto alueen historiasta, maastonmuo- doista, linnustosta, kasvillisuudesta ja muusta eläimistöstä muodostaa kokonaiskuvan suunnittelun pohjaksi. Aivan ensiksi kannattaa ottaa yhteyttä alueellisen ELY-keskuksen luonnonsuojeluviranomaisiin, jotta voidaan varmistua, että kohteella ei ole uhanalaisia kasveja tai erityishuomiota vaa- tivia luontotyyppejä. Eliöstön monimuotoisuuteen ja mai- semaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, samoin kuin harvinaisiin tai paikallisesti merkittäviin lajeihin ja luonto- tyyppeihin. Selvitysten mittakaava tulee aina suhteuttaa suunni- teltuihin kunnostustoimenpiteisiin. Muutaman hehtaarin Mikko Alhainen kunnostettavalle tai perustettavalle kosteikolle riittää usein kevyt lähtötilanteen tarkastus, kun sadan hehtaarin järven kunnostaminen edellyttää laajempaa selvitystä. Toimen- piteiden vaikutusten seurannassa esimerkiksi useamman vuoden aikana tehdyt laskennat antavat mahdollisuuden Kosteikon tiheäksi kasvanutta kalakantaa kannattaa har- arvioida linnuston tilan kehitystä. Tässä voivat olla apuna ventaa. Keväinen katiskapyynti ojissa tuottaa usein hyviä esimerkiksi paikalliset lintuharrastajat. saaliita, ja syöttimateriaalia syksyn loukkupyyntiin. Kaikista kohteista ei saada hyviä vesilintuympäristöjä edes suurella rahalla ja kovalla työllä. Yleensä karuja ja10 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 11
  7. 7. Kosteikon Sorsien hyönteisravinto perustaminen, kunnostaminen l Sorsanpoikaset tarvitsevat ensimmäisten elinviikkojensa aikana nopeaan kasvuunsa valkuaispitoisia hyönteisiä. Niitä ne usein löytä- ja hoito vät kosteikon matalasta vedestä ja vesikasvien pinnoilta. Jos eläin- ravintoa ei ole tarjolla, menehtyy poikasia tiuhaan tahtiin. Järviä ja lampia Suomessa riittää, mutta sopivista poikueympäristöistä on sil- ti pulaa. Suomessa vedet ovat keskimäärin karuja ja jyrkkärantaisia, eikä niiltä löydy tarpeeksi selkärangattomia sorsanpoikasten ravin- noksi. Juuri tässä vaiheessa rehevät kosteikot tulevat tarpeeseen. Myöhemmin kesällä monet sorsat siirtyvät siemenravintoon. Veli-Matti Väänänen Tällöin esimerkiksi sarojen, vitojen ja palpakkojen siemenet ovat niille mieluista syötävää ja linnut siirtyvät alueille, joilla siemeniä on hyvin saatavilla. Täysikasvuisille sorsille löytyy useimmiten hyvin ruokaa. Poikueiden selviämisen pullonkaula kohdistuu usein untu- vikkoaikaan. Myös täysikasvuiset sorsat syövät vesiselkärangattomia, joskin ravinnonhankinnassa on huomattavia vuodenaikaisia ja lajikohtai- sia eroja. Syksyisin esimerkiksi haapana ja sinisorsa elävät pääosin Untuvikkojen tärkeintä ravintoa ovat vesikir- kasviravinnolla, kun taas heinätavi ja lapasorsa syövät lähes pelkäs- put, vesisiirat ja kotilot sekä surviaissääsket ja tään selkärangattomia. vesiperhoset toukkineen. Matalat ja loivat rannat sekä kosteikon ympäristön avoimuus ovat tärkeitä vesilintujen lisäksi suurelle joukolle muita lajeja. Vesiselkärangattomat ovat sorsien tärkeää ravintoa. Hyvän vesilintukohteen ominaisuudet Kosteikon perustamisessa ja hoidossa voidaan usein yhdis- Puolisukeltajasorsat etsivät ravintonsa vesistä, joiden syvyys tää useita eri tavoitteita. Kosteikko voidaan suunnitella on korkeintaan puoli metriä, kun taas sukeltajat hakevat siten, että vesilintujen elinympäristöt paranevat ja valuma- ravintoaan jopa neljän metrin syvyydestä. Hyvä vesilintukos- alueilta vesistöihin kulkeutuva kuormitus vähenee. Hyvin teikko on siis pääosin matala, mutta siellä on myös syvempiä suunniteltu kosteikko palvelee sekä riistanhoidollisia että alueita. vesiensuojelullisia tavoitteita. Vesilinnustolle edullisin avoveden ja kosteikkokasvil- Riistakosteikkoja rakennettaessa on tärkeää huomioi- lisuuden suhde on 1:1. Avovesialueen ja kasvillisuuslaik- da linnuston vaatimukset ruokailu- ja pesimisympäristölle. kujen tulisi jakaantua melko tasaisesti, jolloin kosteikolle Etenkin pesimisaikaan kosteikolla on oltava sopivaa ravin- muodostuu lammikoiden ja reunavyöhykkeiden mosaiikki. toa pienille untuvikoille. Lammikot, reunavyöhyke ja loivarantaiset saarekkeet ovat Vesialueen syvyys ja sen vaihtelu vaikuttavat kostei- vesilinnuille mieluisia, koska ne tarjoavat sekä suojaa, ravin- kon soveltuvuuteen vesilintujen elinympäristönä. Eri lajien toa että pesäpaikkoja. vaatimukset vaihtelevat riippuen linnun ruokailutavasta. Hyvän vesilintukosteikon ominaisuudet Hyvällä vesilintukosteikolla pohjan syvyys vaihtelee, l 50 % avovettä ja kosteikko tarjoaa elinympäristön suurelle lajikirjolle. l 50 % mosaiikkimaista ilmaversoista ja kelluslehtistä kasvillisuutta l mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä l riittävä avoimuus. Täysin vesikasvillisuuden umpeuttamia sekä korkeiden puiden tai läpitunkemattoman pensaikon ympäröimiä pikkukosteikoita vesilinnut välttävät l rutkasti rantaviivaa: niemekkeiden, rantaviivan ja saarten muotoilu. Paljon repaleista reunaa. l loivarantaisuus: eroosion vähentäminen, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus l vaihteleva syvyys ja lietekuoppa l runsaasti vesiselkärangattomia l mahdollisuus vedenpinnan säätelyyn12 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 13
  8. 8. Erityisesti perustettavien kosteikkojen patorakenteet tulee varustaa säätelylaittein, jolloin veden korkeutta on mahdol- Majava kosteikkojen hoitajana lista muuttaa tarpeen mukaan ja kosteikko voidaan tarvit- l Rakentaessaan uusia kosteikoita ihminen usein jäljittelee majavan toimia. Majavan padotessa puron muodostuu taessa laskea kuivaksi. Pienimmissä ja yksinkertaisimmissa lampi, joka on ominaisuuksiltaan usein juuri sellainen, mihin ihminen kosteikkoa perustaessaan pyrkii. Majava- padoissa säätelyjärjestelmä voidaan korvata sillä, että pato lammet lisäävät maisemassa olevien erityyppisten ympäristölaikkujen määrää ja lajirikkautta alueella. on helposti alennettavissa tai purettavissa. Padon vedensää- Majavalammen ravintoverkko telylaitteistot, läpivientiputket ja ylijuoksutuskohdat tulee perustuu hajoavaan orgaaniseen rakentaa käsittelemättömän pohjamaan päälle, jolloin niil- ainekseen ja tämän selkärangat- le saadaan tukeva perusta. Patorakenteet tulee mitoittaa Marko Svensberg tomille tarjoamaan ravintoon. siten, että ne varmasti kestävät poikkeuksellisen kovatkin Selkärangattomia syövät linnut tulvat. Patorakenteisiin olisi suositeltavaa tehdä tulvavirta- hyötyvät ravinnon määrän kas- ukset purkava rakenne, mikä voi olla padon läpi johdettu vusta. Majava huolehtii myös ran- putki tai patoon tehty tulvakynnys ja -uoma. nan avoimuudesta poistaessaan Perusratkaisu kosteikon perustamiseen on maapa- puita, ja lättähännän aikaansaa- to, johon on rakennettu esimerkiksi patomunkki tai muu Vedenpinnan korkeus säädellään lankkuja lisäämällä tai pois- mista muutoksista hyötyy moni vastaava vedenpinnan säätelyratkaisu. Maapadon sisään tamalla. Munkki voidaan rakentaa kaivonrenkaista tai ostaa laji. Majava onkin melkoinen asennetaan tarpeen mukaan vettä pitävä sydän joko puus- valmiina muovi- tai teräsrakenteena. ekoinsinööri, josta kosteikon ta, vanerista, muovista tai teräksestä varsinkin, jos pato kunnostaja voi ottaa mallia. rakennetaan vettä läpäisevälle maapohjalle (esim. turve- Veli-Matti Väänänen ja soramaat). Pelkästä tiiviistä maa-aineksesta rakennettu nan korkeus määrätään lankuilla. Vesi johdetaan munkkiin pato on kestävä, kun se on huolella tehty. Puroluokan ja ja munkista laskuojan pohjan tasolle sijoitetuilla putkilla, Majavalammet ovat metsäluonnon sitä suurempien vesistöjen vedenpinnan nostoon sopii par- jolloin munkki ei jäädy kovillakaan pakkasilla. Munkki kan- monimuotoisuuden huippupaik- haiten leveäselkäinen pohjapato, eli loiva tekokoski, mikä nattaa lisäksi suojata kannella ja lumikerroksella talviai- koja ja erinomaista elinympäristöä mahdollistaa kalojen vaellukset. kaan. Munkki tehdään usein sementtisistä kaivonrenkaista vesilinnuille. Vedensäätelylaitteistojen putket mitoitetaan valuma- ja muovisista rumpuputkista. Tehdasvalmistettujakin munk- alueelta tulevan virtaaman mukaan riittäviksi siten, että keja on saatavilla. Muovinen munkki on varma ratkaisu, putket riittävät tavallisille tulvavirtaamille. Putkien mitoi- mutta myös kallis. Munkin rinnalle tulee rakentaa tulva- Kosteikon Veden pinnan nostolla tavoitellaan yleensä noin puo- len metrin keskisyvyyttä. Padotuskorkeus on kuitenkin aina tuksen voi laskea taulukoista tai katsoa kosteikon lähellä olevien rumpuputkien mitoitusta. Kun valitsee samanko- kynnys tai -putket poikkeuksellisten huipputulvien varalta. Kivestä rakennettujen tai kiviverhoiltujen pohjapatojen perustaminen tapauskohtainen. Maaston muodot ja maanomistussuhteet määräävät sen, kuinka laaja-alainen kosteikosta voidaan koisen putken kuin esimerkiksi alapuolisessa tierummussa, niin mitoitus on melko lähellä sopivaa. luiska tulee tehdä riittävän loivaksi, jotta kutukalat pääsevät nousemaan sen yli. Kivien tulee olla riittävän suuria, halkai- Kosteikko patoamalla tehdä. Rehevä puolen hehtaarin kosteikko riittää mainios- Patopenkereen yhteyteen rakennettava munkkisystee- sijaltaan noin 20–40 senttimetriä, jotta ne eivät lähde virran ti tavipoikueelle. Silloin kun vettä nostaessa vaarana on, mi, eli säätökaivo, on osoittautunut toimivaksi säätelylait- mukana liikkeelle. Perustettaville kosteikoille voidaan tar- Kosteikon rakentaminen patoamalla sopii hyvin metsästys- että turvelautat nousevat pintaan, on nosto syytä tehdä teistoksi. Munkki sijoitetaan maapadon sisälle, ja vedenpin- seuran riistanhoitomuodoksi. Toimenpiteet ovat helppoja vaiheittain. toteuttaa ja sopivilla kohteilla menetelmä on edullinen. Patoamisen vaikutuksen arvioiminen on tärkeää, erityi- Patoamalla saadaan aikaan luontaisen kaltaisia kostei- sesti laaja-alaisilla ja usean maanomistajan alueelle ulottu- koita, joita on esimerkiksi maaston painanteissa tai majavan villa kosteikoilla. Vaaittamalla saadaan tarvittaessa selville patoamina purojen varsilla. Veden pinnan nostaminen on kosteikon laajuus ja vettymishaitta-alueet eri vedenkorke- edullinen keino rakentaa kosteikko, ja se on hyvä vaihto- uksilla. Usean omistajan alueelle ulottuvilla kohteilla kan- ehto erityisesti silloin, kun tarkoituksena on tehdä sorsille nattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. sopivia matalia ja loivarantaisia vesialueita. Patoaminen on usein tärkeä osa myös kuivattujen järvien kunnostusta ja Patorakenteet soiden ennallistamista. Padolla määritetään kosteikon laajuus ja veden korkeus. Marko Svensberg Patoaminen on usein edullisin ratkaisu kosteikon perustamiseen. Munkki on varma ratkaisu vedenpinnan säätelyyn. Lankkujen avul- la vedenpinnan korkeus voidaan määrittää tarkasti. Vedensäätely- laitteiston rinnalle on asennettava tulvauoma tai -putket.14 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 15
  9. 9. Valuma-alue on koko se alue, jolta vedet virtaavat kosteikkoon. Valuma-alue yli 100 ha Veden juoksutus uomaan rakennetun pohjapadon yli tai padon kiertävää tekokoskea/kalatietä pit- kin. Munkki asennetaan mahdollistamaan hallittu vedenpinnan lasku. Valuma-alue 0 – 200 ha Veden juoksutus munkin läpi. Munkin rinnalle/ padon päätyyn kovalle maalle tulvakynnys tai -putket poikkeuksellisten ylivirtaamien varalle. Valuma-alue alle 50 ha Kaikki patoratkaisut toimivat. T-haaralla varus- tettu sadevesiputki maapadossa lienee edullisin ratkaisu vedenpinnan säätelyyn. Tulvakynnys tai Pohjapato on toimiva ratkaisu kosteikkoon valuma-alueen -putket poikkeuksellisten ylivirtaamien varalta. koosta riippumatta. Loivasti laskeva pohjapato mahdollistaa myös kalojen liikkumisen vesistössä. Pohjapadon rinnalle voidaan asentaa munkki, jonka avulla kosteikko tyhjennetään tarvittaessa. Teräksestä tehty kos- teikon puolelta avoin munkki on toimiva ratkaisu, mutta taval- lista munkkia her- kempi jäätymiselle. vittaessa rakentaa kynnys pohjapadon harjaan, mikä estää kalojen pääsyn alueelle. Valuma-alueeltaan suurempien kos- maan kosteikon ympärille patopengertä. Tällaisella paikalla teikkojen pohjapatojen yhteyteen voidaan rakentaa rinnalle maaperän tulisi olla tiivistä savi-, hiesu- tai moreenimaa- munkki, mikä mahdollistaa vedenpinnan hallitun väliaikai- ta. Penkereeseen tarvittava maa-aines voidaan ottaa esi- sen laskun tarvittaessa, mikä saattaa olla tarpeen esimerkiksi merkiksi padon viereisestä rinteestä tai tulevan kosteikon kosteikon hoitotoimenpiteiden kannalta. pohjasta. Pehmeää ja helposti syöpyvää mutaa ei tähän Pelto-ojien yhteydessä olevia savenottokuoppia on help- tarkoitukseen kannata käyttää. po kunnostaa ruoppaamalla tai nostamalla veden pintaa. Patopenkere tulisi rakentaa sulan maan aikaan. Penkere Virtaamaltaan vähäisiin ojiin riittää vedensäätelylaitteistok- kasataan kerroksittain. Kerros nostetaan aina koko penke- si padon ali johdettu sadevesiputki, minkä kosteikon puo- reen pituudelta, jonka jälkeen se tasoitetaan ja tiivistetään leinen pää nostetaan ylös, ja putken pään tasolla voidaan esimerkiksi ajamalla sen päällä. Tämän jälkeen nostetaan määrittää vedenpinnan korkeus. aina uusi kerros ja taas tiivistetään. Kosteikon puoleinen T-haaralla varustettu jousta- Kun padosta ja patopenkereestä rakennetaan niin rantaluiska tehdään mahdollisimman loivaksi, jotta kostei- va sadevesiputki on riittävä leveä, että sen päällä on mahdollista liikkua traktorilla, kon reunasta tulee linnuille sopivaa matalaa vesialuetta. pellonreunaojaan padotun helpottaa ratkaisu jatkossa kosteikon hoitoa. Rakentamisen Silloin kun patoaminen vaatii suurien ja pitkien pato- valuma-alueeltaan pienen kos- ja tasoittamisen jälkeen padolle kannattaa kylvää mata- penkereiden rakentamisen, on syytä miettiä löytyisikö kos- teikon vedenpinnan säätelyyn. laa kasvillisuutta sitomaan pintakerrosta. Nopeasti kylvet- teikolle parempaa sijoituspaikkaa. Useiden satojen metrien ty nurmikasvillisuus saattaa hidastaa pajujen juurtumista pituisen patopenkereen rakentaminen on usein kallista, patorakenteisiin. etenkin jos työtä ei voida tehdä talkootyönä, vaan se jou- dutaan ostamaan ulkopuoliselta urakoitsijalta. Talkootyö- Pieniin vedennostoihin sopii rumpuput- Patopenger nä penkereen rakentamisesta aiheutuu vain kaivinkoneen ket, joiden alavirran puoleinen pää on Joskus veden nostamiseksi joudutaan padon lisäksi rakenta- polttoainekustannuksia. nostettu ylös.16 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 17
  10. 10. Maapadon ja -penkereen rakentajan muistilista: Padotut Veli-Matti Väänänen kosteikot ovat l pato rakennetaan tiiviille maapohjalle ja humuskerros tulee poistaa padon alta vesilintujen l pato rakennetaan tiiviistä maa-aineksesta, kuten savesta tai moreenista suosiossa. l patoon tehdään tarvittaessa vettä läpäisemätön tiivistesydän, kun pato tai maapohja on vettä läpäisevää maalajia, kuten turvetta, hiekkaa tai soraa. Tiivistesydän tehdään esimerkiksi savesta, puusta, teräksestä tai muovista l loivat luiskat ja leveä selkä helpottavat padon hoitoa ja kestävät veden painetta l padon korkeuden ja pohjan leveyden suhde tulisi olla vähintään 1:5, eli metrin korkuisen padon tulisi olla pohjalta vähintään 5 metrin levyinen l pato rakennetaan ja tiivistetään kerroksittain l padon harjan korkeus puoli metriä vesipinnan yläpuolelle l vedensäätelylaitteiston rinnalle rakennettava tulvaputki tai -uoma l patoturvallisuuslaki koskee kaikkia patoja. Vaaraa aiheuttavat padot luokitellaan Patorakenteiden huolto Patorakennelman kuntoa on seurattava säännöllisesti. Talvella tehtyyn patoon on voinut jäädä kaivuun jäljiltä jääkim- paleita, jotka sulaessaan heikentävät sen rakennetta. Pieni halkeama pados- sa voi kasvaa ja murtaa lopulta koko padon. Patorakennelman paikkailuun ja tilkitsemiseen on syytä varautua parin ensimmäisen vuoden aikana Säätelylaitteet kaipaavat ajoittaista huoltoa. Erityisesti rakenteiden reunan kuluneet kohdat on tarkistettava tulvan jälkeen ja tarpeen vaatiessa paikatta- va. Risut sekä liete poistetaan munkin tai säätelyputkiston rakenteista ja yli- vuotokanavasta. Puuston kasvu pato- Mikko Alhainen rakenteissa kannatta pitää hyvin kuris- sa. Munkin poikkilaudat tarkastetaan ja vaihdetaan ehjiin. Isompien roskien pääsyä putkiin voi estää putkien suulle asennettavien ritilöiden avulla. Alimitoitettu vedensäätelylaitteisto tai rumpuputki voi johtaa patorakenteiden murtu- miseen kevättulvien aikaan. Muistilista l patoaminen on edullinen keino kosteikon rakentamiseen l patoamisen vaikutuksen arvioiminen tärkeää Marko Svensberg l patorakenteet varustetaan säätelylaittein l patopenkereen rakentamiseen tarvitaan tiivistä maa-ainesta Marko Svensberg l tyhjentämiseen varauduttava jo rakentamisvaiheessa l patorakenteiden kuntoa seurattava säännöllisesti l puroiksi luokiteltavissa uomissa on varmistettava kalojen kulkumahdollisuus Leveän ja tiiviin patopenkereen päälle voi rakentaa huoltotien.18 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 19
  11. 11. Ennallistettavat suoalueet ja kosteikon pohjan muotoilu Muistilista Turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä suunniteltaessa lintu- mahdollisimman huolellisesti tai turpeen pinnan tulee olla l lintukosteikko hyvä vaihtoehto turvetuotantoalueen jälkikäyttöön kosteikon perustaminen on harkinnan arvoinen vaihtoehto. kasvillisuuden peitossa. Kasvillisuus sitoo turpeen, jolloin l lintujen tarpeet helppo huomioida kaivamisen yhteydessä Se on paljon yksinkertaisempaa kuin esimerkiksi alueen se ei lähde liikkeelle vedennoston yhteydessä. Turpeen l veden nousu alueelle voidaan varmistaa patoamalla saaminen virkistyskäyttöön tai kalankasvatukseen. Samoin sekoittaminen kivennäismaan kanssa, tiivistäminen ja saar- l ennallistettavalla suoalueella ojien tukkiminen usein riittää sellaiset suoalueet, joiden kuivatus metsätalouskäyttöön ten kiviverhoilu vähentävät myös turpeen liikkeelle lähtöä. l alueen omistajalta kannattaa tiedustella turpeennoston loppumisen ajankohtaa ja alueen jälkikäyttöä on epäonnistunut, saattavat olla helposti palautettavissa Veden alle jäävä kasvillisuus luo nopeasti edulliset olosuh- l huom! Rannikkoalueilla erityisesti Pohjanmaalla esiintyy happamia alunamaita. Näillä alueilla tulee välttää kosteikoiksi. teet vesiselkärangattomille ja niiden myötä vesilinnuille, kivennäismaan kaivamista kosteikkokunnostusten ja ojitusten yhteydessä. Alunamaista vapautuu erittäin sekä edistää vesikasvillisuuden juurtumista. Turvekerroksen happamia valumavesiä. Turvetuotantoalueesta kosteikoksi paksuus ja muut ominaisuudet tuleekin huomioida ennen Kun entisestä turvetuotantoalueesta rakennetaan kosteik- kosteikon rakentamiseen ryhtymistä. Kosteikko avuksi Pinta-alan ja vesitilavuuden merkitys ko, on kaivaminen usein tarpeen, jotta saadaan luotua Alavat turvetuotantoalueet, joiden maankuivatus jou- Kosteikon pinta-ala ja vesitilavuus vaikuttavat sen kykyyn lintujen suosima monimuotoinen kosteikkoalue. Turvetuo- dutaan hoitamaan pumpuilla ovat varsin hyviä kohteita vesiensuojeluun sitoa ravinteita. Pinta-alan ja vesitilavuuden kasvaessa kos- tantoalueen jälkikäyttöä kannattaa harkita jo hyvissä ajoin riistakosteikoiksi. Tälläisille kohteille vesi nousee usein luon- Vesiensuojelun edistämiseksi perustettava kosteikko raken- teikon ravinteiden sitomiskyky yleensä paranee, koska vesi ennen kuin turpeen nosto loppuu, sillä viimeisinä vuosina taisesti kun kuivatus lopetetaan. Yleensä lintukosteikkoa netaan useimmiten maatalousalueelle ja sijoitetaan ojien viipyy kosteikossa kauemmin. Tärkeintä ei kuitenkaan ole turpeennoston konetöissä voidaan kustannustehokkaalla rakentaessa veden nousua kuitenkin nopeutetaan pato- tai purojen varteen. Sen avulla pyritään sitomaan valuma- kosteikon laajuus sinänsä, vaan kosteikon pinta-alan suhde tavalla jo ennakolta panostaa tulevien kosteikkorakentei- amalla alueen laskuoja. vesistä mahdollisimman paljon ravinteita. Kosteikko raken- yläpuolisen valuma-alueen pinta-alaan. Mitä suuremmal- den, kuten saarten ja patovallien rakentamiseen. netaan yleensä niin, että siihen tuleva vesi kerääntyy ensin ta alueelta vedet kerääntyvät, sitä suurempi on kosteikon Kosteikon pohja tulisi muotoilla rannasta matalaksi ja Ennallistettavat suoalueet kosteikon syvempään laskeutusaltaaseen. Samalla veden oltava toimiakseen tehokkaana vesiensuojelukosteikkona. hitaasti syveneväksi. Myös rakennettavia keinosaaria tulisi Epäonnistunut yritys kuivattaa suoalue metsätalouskäyt- virtaus hidastuu ja sen mukana kulkeva hienojakoinen maa- Kosteikon pinta-alan tulisi olla vähintään puoli pro- ympäröidä matala vesialue. Pienet saarekkeet ovat linnuille töön johtaa usein tilanteeseen, jossa maa-alue ei ole sopiva aines vajoaa altaan pohjaan, mistä liete voidaan ruopata senttia sen yläpuolisen valuma-alueen laajuudesta, jotta se turvallisia lepäily- ja pesimispaikkoja, koska niillä maapeto- juuri mihinkään. Lintujen näkökulmasta se on liian kuiva tarpeen mukaan pois. sitoo tehokkaasti kiintoainetta ja liukoisia ravinteita. Pie- jen on vaikeampi liikkua. ja metsätalouskäyttöön liian kostea. Joskus tällaiset alueet Seuraavaksi vesi siirtyy hitaasti matalalle vesikasvillisuu- nemmästäkin kosteikosta on kuitenkin hyötyä, se pysäyt- Matalaan veteen kehittyvä kasvillisuus tarjoaa suojaa on palautettavissa suoksi tai kosteikoksi yksinkertaisesti den peittämälle alueelle. Kun vesi virtaa sen halki, vesikasvit tää tehokkaasti ainakin karkeaa kiintoainetta. Silloin kun ja siemenravintoa linnuille. Kasvillisuuden seassa tukkimalla kuivattamista varten rakennetut ojat, sitovat veteen liuenneita ravinteita. Syvä ja matala allas uomaan rakennetaan allasketju, voi yksittäinen kosteikko viihtyvät myös sorsien ravinnokseen tarvitsemat jolloin alueen alkuperäinen vedenkorkeus saa- kannattaa erottaa toisistaan harjanteen, virtaussuuntaan olla pienempi. Puolen prosentin sääntöön voidaan tällöin vesiselkärangattomat. Matalan vesialueen daan palautettua. Helpoimmissa tapauksissa nähden poikittaisen kasvillisuusvyöhykkeen tai saarekkei- pyrkiä koko valuma-alueen tasolla. Kosteikon suhteellisen lisäksi tarvitaan syvempiä kohtia, jotka kel- jo pelkän padon rakentaminen päälaskuo- den avulla. Tämä pienentää oikovirtauksen riskiä, mikä koon kasvaessa sen kyky sitoa ravinteita paranee. Esimerkik- paavat sukeltajasorsille. jaan riittää ennallistamistoimena. Ennallis- vähentäisi kosteikon vesiensuojelutehokkuutta tulva-aika- si tehokkaasti ravinteita sitova Hovin tutkimuskosteikko Vih- Ennen kun vesi nostetaan entiselle tur- tamisella on merkitystä myös suon muiden na. Veden hidas kulku parantaa kosteikon kykyä sitoa ravin- dissä on pinta-alaltaan noin viisi prosenttia valuma-alueen vetuotantoalueelle, tulee turve poistaa luonnonarvojen palautumisen kannalta. teita ja kiintoainetta. pinta-alasta. Harri Hepo-Oja Turvetuotantoalueen ennallistaminen kosteikoksi on usein toimiva ratkaisu.20 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 21

×