Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Esitys perustuu riistainfo.fi sivustolta löytyvään
koulutusmateriaaliin: ”Metsänhoitokeinot
hirvivahinkojen vähentämisessä...
Sisältö
2 | 1.4.2019
1. HIRVIVAHINKOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
METSÄTALOUDESSA
➢ Hirvieläinten määrä ja saatavilla oleva rav...
1) HIRVIVAHINKOIHIN VAIKUTTAVAT
TEKIJÄT METSÄTALOUDESSA
3 | 1.4.2019
Hirvieläinten määrä
Saatavilla oleva
ravinto
Hirvieläinten määrä
4 | 1.4.2019
• Hirvikanta on ollut laskussa 2000-luvulla
• Hirvien määrä vaikuttaa syntyvien hirvivahi...
Luvanhakija/-saaja
Paikallinen
riistanhoitoyhdistys
Hirvitalousalueen
riistanhoitoyhdistykset
Luonnonvarakeskus
Hirven kan...
Ravinnonkulutus ja saatavilla oleva ravinnon määrä
• Hirvi on valikoiva märehtijä, jonka ravinnonkäyttö muuttuu
vuodenaiko...
• Kesällä hirvillä on monipuolinen ravintoresurssi käytettävissään:
tärkeimpänä koivu, mustikka sekä erilaiset suo- ja ves...
Ravinnonkulutus ja saatavilla oleva ravinnon määrä
• Saatavilla olevalla ravinnolla
tarkoitetaan hirven käytettävissä
olev...
Pienialaisen toiminnan ongelmallisuus
9 | 1.4.2019
Yksittäiset maanomistajat tekevät
toimenpiteitä ravinnon lisäämiseksi
U...
Saatavilla oleva ravinto
10 | 1.4.2019
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
1,1
1,2
0
20000
40000
60000
80000
100000
12...
2) METSÄNHOIDON KEINOT
VAHINKOJEN VÄHENTÄMISEKSI
11 | 1.4.2019
Ravinon
säästäminen
Metsänhoitotöiden
oikea ajoitus
Kasvate...
Männyn uudistaminen
• Uudistamisessa kannattaa
suosia kylvämistä tai
luontaista uudistamista
➢ Saavutetaan riittävän suuri...
Männyn taimikonhoito – Varhaisperkaus
• Suosi reikäperkausta
• Pidä kasvatettava puusto
tiheänä, yli 4000 tainta/ha
➢ Keme...
Älä päästä lehtipuustoa mäntyä pidemmäksi
• Männyn kanssa kilpaileva
lehtipuusto on syytä poistaa,
koska se lisää
hirvivah...
Männyn taimikonhoito – Taimikon harvennus
• Suorita taimikon harvennus,
kun se on ohittanut
hirvivahinkoriskin 4-5m
korkeu...
Kuusivaltaisen taimikon hoito
• Kuusi maistuu hirvelle huonosti
• Aukkopaikkoihin kannattaa
jättää lehtipuuta ja
varhaispe...
Haasteet rauduskoivun kasvattamisessa
• Maistuu hyvin hirvelle
• Viljelykohteen valintaan
huomiota
➢ Puulajin vaihto harki...
Malttia ennakkoraivaukseen
Kuva kohteesta jossa hirvelle
ravintoa mutta ei välttämättä tarvetta
ennakkoraivaukseen
• Ei vä...
Harvennushakkuiden ravintoresurssi
• Mänty- ja koivuharvennuksista
jäävät latvukset ovat hyvää
ravintoa hirvelle.
• Niiden...
3) HIRVIEN OHJAAMINEN JA RAVINNON
LISÄÄMINEN MUILLA KEINOILLA
20 | 1.4.2019
Reunavyöhykkeiden
ravintoresurssi
Riistanhoito...
Hirvien ohjaaminen nuolukivillä
21 | 1.4.2019
• Voidaan pyrkiä ohjaamaan hirviä
metsäkuvioille, joissa niistä ei ole
enää ...
Lisäravintoa metsätalousmaan ulkopuolelta
• Kaikki ravinto mitä hirvieläimet
syövät talviaikaan muualla, on
pois mäntytaim...
4) MUUT SUOJAUSKEINOT JA
VAHINGONKORVAUS
23 | 1.4.2019
Syönninestoaineet
Riistavahinkolaki
Suojauskeinot riskikohteilla
• Varautuminen suojauskeinoihin:
Erikoisviljelmät ja talvilaidunalueilla
rauduskoivu- ja mänt...
Suojauskeinot riskikohteilla
• Syönninestoaineista Trico-
karkote on tutkitusti tehokas
• Yksityismetsänomistajilla on
mah...
§ Metsävahinkojen korvaus §
• Hirvieläinten metsälle aiheuttamat vahingot korvataan
riistavahinkolain nojalla hirvieläinte...
Yhteistyöllä eteenpäin
• Metsätaloudella on ollut, ja on
tulevaisuudessakin suuri
kansantaloudellinen merkitys
Suomessa, m...
Lopuksi
• Materiaali on tehty osana
maa- ja
metsätalousministeriön
rahoittamaa hanketta
• Aiheesta laajemmin löytyy
osoitt...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä

499 views

Published on

Tässä materiaalissa perehdytään metsänhoidon keinoihin hirven aiheuttamien metsänhoidollisten vahinkojen vähentämisessä.

Published in: Environment
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä

  1. 1. Esitys perustuu riistainfo.fi sivustolta löytyvään koulutusmateriaaliin: ”Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä” METSÄNHOITOKEINOT HIRVIVAHINKOJEN VÄHENTÄMISESSÄ
  2. 2. Sisältö 2 | 1.4.2019 1. HIRVIVAHINKOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT METSÄTALOUDESSA ➢ Hirvieläinten määrä ja saatavilla oleva ravinto 2. METSÄNHOIDON KEINOT HIRVIVAHINKOJEN VÄHENTÄMISESSÄ ➢ Riittävä taimitiheys ja ravinnon lisääminen 3. HIRVIEN OHJAAMINEN JA RAVINNON LISÄÄMINEN MUILLA KEINOILLA 4. MUUT SUOJAUSKEINOT JA VAHINGONKORVAUS
  3. 3. 1) HIRVIVAHINKOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT METSÄTALOUDESSA 3 | 1.4.2019 Hirvieläinten määrä Saatavilla oleva ravinto
  4. 4. Hirvieläinten määrä 4 | 1.4.2019 • Hirvikanta on ollut laskussa 2000-luvulla • Hirvien määrä vaikuttaa syntyvien hirvivahinkojen määrään: mitä enemmän on hirviä, sitä enemmän ne tarvitsevat ravintoa. • Lisäksi Suomessa laiduntaa muitakin hirvieläimiä; mm. valkohäntäpeura, metsäkauris ja poro. 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 Hirvienmäärä(jäävänkannanarvio metsästyksenjälkeen) Hirvikanta
  5. 5. Luvanhakija/-saaja Paikallinen riistanhoitoyhdistys Hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset Luonnonvarakeskus Hirven kannanhoito 5 | 1.4.2019 Alueellinen riistaneuvosto Kanta-arvio ja verotussuositukset Vievät suunnittelun käytäntöön Riistanhoitoyhdistysalueen verotuksen suunnittelu Määrittää hirvikannan tavoitteet kolmeksi vuodeksi: kannan tiheys, sukupuoli- ja ikäjakauma Hirvitalousalueen verotuksen suunnittelu Suomessa on 59 hirvitalousaluetta Suomessa on 295 riistanhoitoyhdistystä Jäävän kannan arvio, hirvihavainnot ym. Suomen riistakeskus Lupapäätökset ja kantatavoitteisiin pyrkiminen 1v 3v
  6. 6. Ravinnonkulutus ja saatavilla oleva ravinnon määrä • Hirvi on valikoiva märehtijä, jonka ravinnonkäyttö muuttuu vuodenaikojen mukana • Hirvien ravinnonhankinta aiheuttaa metsävahinkoja, jotka kohdistuvat pääasiassa nuoriin 1–3 metriä pitkiin taimikoihin 6 | 1.4.2019 KuvaonmuokattukohteestaHofmann1985 (ks.tarkemmatlähteetkommenteista)
  7. 7. • Kesällä hirvillä on monipuolinen ravintoresurssi käytettävissään: tärkeimpänä koivu, mustikka sekä erilaiset suo- ja vesikasvit. • Talvella ravinnoksi käytetään enemmän myös puuvartisia kasveja joiden suosimisjärjestys on seuraava: 1) Pihlaja, haapa ja paju 2) Rauduskoivu ja kataja 3) Hieskoivu ja mänty • Hirvet tyypillisesti vaeltavat kesä- ja talvilaitumien välillä. Mäntyä syödään talviaikaan eniten sen hyvän saatavuuden vuoksi. Ravinnonkulutus ja saatavilla oleva ravinnon määrä 7 | 1.4.2019 Kuivapaino, kg / vrk Tuorepaino, kg / vrk Kesäravinto 7–10 15–40 Talviravinto 4–6 5–21 Aikuisen hirven ravintomäärä
  8. 8. Ravinnonkulutus ja saatavilla oleva ravinnon määrä • Saatavilla olevalla ravinnolla tarkoitetaan hirven käytettävissä olevaa ravintoresurssia: alle 3m korkeudella sijaitsevia ravintokasveja tai kasvinosia • Monissa tutkimuksissa ravinnon saatavuus selittää metsävahinkoja hirvitiheyttä paremmin ➢ Mitä enemmän hirvelle sopivaa ravintoa löytyy, sitä vähäisempiä laidunnuksen aiheuttamat vahingot ovat 8 | 1.4.2019
  9. 9. Pienialaisen toiminnan ongelmallisuus 9 | 1.4.2019 Yksittäiset maanomistajat tekevät toimenpiteitä ravinnon lisäämiseksi Useat maanomistajat tekevät toimenpiteitä ravinnon lisäämiseksi Kuvien taustakartta sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2018 aineistoa
  10. 10. Saatavilla oleva ravinto 10 | 1.4.2019 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 Keskiarvomännynuudistamisesta(ha)4-8vaiemmin***/ hirvi(kpl)kunakinvuonna Männynuudistamisala**(ha)jahirvienmäärä(kpl) Ravintoresurssi -> Suhde: mäntyä uudistettu (ha)*** / hirvi (kpl) Hirvikanta Männyn uudistaminen** (ha) *2015-2016 käytetyt tiedot männyn uudistamisesta kylvämällä eroavat edellisistä. Kylvössä on kaikkien puulajien kylvöpinta-ala laskettu mukaan 2015–2017. **Männyn kylvö, männyn istutus ja pellon metsitys männyllä. Lisäksi luontainen uudistaminen kokonaisuudessaan 2000–2008 ja siemenpuuhakkuut metsänkäyttöilmoituksista 2009–2018. ***Vuosina 2000-2003 männyn uudistamisessa on käytetty keskiarvoa vuosilta 1996-1999.
  11. 11. 2) METSÄNHOIDON KEINOT VAHINKOJEN VÄHENTÄMISEKSI 11 | 1.4.2019 Ravinon säästäminen Metsänhoitotöiden oikea ajoitus Kasvatettavan puulajin riittävä tiheys
  12. 12. Männyn uudistaminen • Uudistamisessa kannattaa suosia kylvämistä tai luontaista uudistamista ➢ Saavutetaan riittävän suuri taimitiheys ➢ Kylvämällä saadaan myös jalostetun siemenen hyöty • Älä kaada isoja haapoja ➢ Jätä isot haavat eläviksi säästöpuiksi tai kaulaa ja jätä pystyyn lahoamaan 12 | 1.4.2019
  13. 13. Männyn taimikonhoito – Varhaisperkaus • Suosi reikäperkausta • Pidä kasvatettava puusto tiheänä, yli 4000 tainta/ha ➢ Kemera ehto: kasvatettava puusto enintään 5000 runkoa/hehtaari varhaisperkauksen jälkeen • Säästä lehtipuustoa, joka ei häiritse kasvatettavaa puulajia 13 | 1.4.2019
  14. 14. Älä päästä lehtipuustoa mäntyä pidemmäksi • Männyn kanssa kilpaileva lehtipuusto on syytä poistaa, koska se lisää hirvivahinkoriskin todennäköisyyttä • Mäntyä pidemmät tai lähellä kasvavat lehtipuut lisäävät mäntyjen maistuvuutta ja hidastavat niiden kasvua ➢ Varjostus vähentää haitta- aineiden määrää 14 | 1.4.2019
  15. 15. Männyn taimikonhoito – Taimikon harvennus • Suorita taimikon harvennus, kun se on ohittanut hirvivahinkoriskin 4-5m korkeudessa. • Mäntytaimikossa voi kasvattaa lehtipuuta männyn alla, jolloin hirville saadaan lisättyä vaihtoehtoista ravintoa. • Hirvien ravinnonkäytöstä ei aiheudu hirvivahinkoa silloin, kuin syönti kohdistuu vain sivuoksiin. 15 | 1.4.2019
  16. 16. Kuusivaltaisen taimikon hoito • Kuusi maistuu hirvelle huonosti • Aukkopaikkoihin kannattaa jättää lehtipuuta ja varhaisperkaus suorittaa reikäperkauksena • Kasvatus myös kaksijaksoisena mahdollinen: kuusi on puolivarjopuu ja pärjää niin ikään myös lehtipuuston alla 16 | 1.4.2019
  17. 17. Haasteet rauduskoivun kasvattamisessa • Maistuu hyvin hirvelle • Viljelykohteen valintaan huomiota ➢ Puulajin vaihto harkintaan talvilaidunalueilla ➢ Viljely lähellä ihmisasutusta ➢ Viljely lähellä vilkkaita teitä • Riittävä tiheys ja varautuminen taimien suojaamiseen 17 | 1.4.2019
  18. 18. Malttia ennakkoraivaukseen Kuva kohteesta jossa hirvelle ravintoa mutta ei välttämättä tarvetta ennakkoraivaukseen • Ei vähennetä turhaan hirven ravintoresurssia • Siivotaan vain poistettavien puiden tyviä ja korjuuta haittaava puusto • Alikasvoksen säästäminen hyödyttää myös pienriistaa ja voi alentaa myös metsänhoidon kustannuksia 18 | 1.4.2019
  19. 19. Harvennushakkuiden ravintoresurssi • Mänty- ja koivuharvennuksista jäävät latvukset ovat hyvää ravintoa hirvelle. • Niiden saatavuutta hirvelle voidaan parantaa asettamalla latvukset kasoihin tai kivien ja mättäiden päälle. • Ajoitus on tärkeä – kesällä mänty ei hirvelle maistu. 19 | 1.4.2019
  20. 20. 3) HIRVIEN OHJAAMINEN JA RAVINNON LISÄÄMINEN MUILLA KEINOILLA 20 | 1.4.2019 Reunavyöhykkeiden ravintoresurssi Riistanhoitotyön lisäravinto Nuolukivet nuoriin kasvatusmetsiin
  21. 21. Hirvien ohjaaminen nuolukivillä 21 | 1.4.2019 • Voidaan pyrkiä ohjaamaan hirviä metsäkuvioille, joissa niistä ei ole enää haittaa • Otollisia paikkoja ovat yli 5 metriset mäntytaimikot ➢ Hirvet syövät mäntyjen sivuoksia ja alikasvosta • Ei kuusen harvennuskohteille tai seuraavan 5 vuoden aikana uudistettavaan metsään ➢ Riskinä kuusen harvennuksilla kuoren riipiminen ja uudistuskypsässä metsässä hirvien käyminen samalla alueella vielä uudistamisen jälkeen
  22. 22. Lisäravintoa metsätalousmaan ulkopuolelta • Kaikki ravinto mitä hirvieläimet syövät talviaikaan muualla, on pois mäntytaimikoista. • Lähes itsestään ravintoa tuottavat: – Sähkölinjat – Reunavyöhykkeet – Teiden varret • Riistanhoidon lisätyöllä: – Riistapellot – Puiden latvominen 22 | 1.4.2019
  23. 23. 4) MUUT SUOJAUSKEINOT JA VAHINGONKORVAUS 23 | 1.4.2019 Syönninestoaineet Riistavahinkolaki
  24. 24. Suojauskeinot riskikohteilla • Varautuminen suojauskeinoihin: Erikoisviljelmät ja talvilaidunalueilla rauduskoivu- ja mäntytaimikot ➢ Rahallista tukea ennaltaehkäisyyn • Aitaaminen + Varmin ratkaisu – Kallis – Siirtää laidunpainetta • Karkoteaineet ja taimisuojat + Kustannustehokkaampi + Hirvet voivat laiduntaa vähempiarvoista puustoa – Toistettava vuosittain 24 | 1.4.2019
  25. 25. Suojauskeinot riskikohteilla • Syönninestoaineista Trico- karkote on tutkitusti tehokas • Yksityismetsänomistajilla on mahdollisuus saada pyyntilupavaroista tuettua karkotetta edullisesti 5€/l, kun markkinahinta on 12,5€/l • Suojattavien puiden latvan käsittely syksyisin, kunnes ne ohittavat hirvivahinkoriskin. 25 | 1.4.2019
  26. 26. § Metsävahinkojen korvaus § • Hirvieläinten metsälle aiheuttamat vahingot korvataan riistavahinkolain nojalla hirvieläinten pyyntilupamaksuista. • Korvausta haetaan Suomen metsäkeskukselta, joka suorittaa vahinkoarvion. • Korvauksen edellytykset: 1) Korvauksen saaja on yksityinen maanomistaja tai yhteismetsä 2) Vahinkoalue yli aarin, josta puuston arvo selvästi alentunut ➢ Vahingoittuneeksi luetaan kokonaan tuhoutuneet puut tai sellaiset puut, joiden kasvu tai laatu on vaurioiden johdosta pysyvästi heikentynyt. ➢ Taimikoista korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakaantuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet. ➢ Lisäksi vahinkojen yhteismäärä täytyy olla vähintään 170 euroa kalenterivuotta kohden 26 | 1.4.2019
  27. 27. Yhteistyöllä eteenpäin • Metsätaloudella on ollut, ja on tulevaisuudessakin suuri kansantaloudellinen merkitys Suomessa, mutta samaan aikaan metsien matkailu- ja virkistyskäyttö ovat kasvaneet entiseen verrattuna. • Hirvi on puolestaan Suomen merkittävin riistaeläin niin lihan määrää, kuin metsästykseen käytettyjä päiviä mitattaessa. 27 | 1.4.2019 METSÄTALOUS RIISTATALOUS Pidetään hirvitiheys kohtuullisena hirven riistataloudellista arvoa unohtamatta ja pyritään vaikuttamaan hirven aiheuttamiin metsävahinkoihin myös metsänhoidon kautta!
  28. 28. Lopuksi • Materiaali on tehty osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta • Aiheesta laajemmin löytyy osoitteesta riistainfo.fi 28 | 1.4.2019

×